SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2002 N:o 875 886 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain 3 ja 4 :n kumoamisesta... 4035 876 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamista koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 4036 877 Laki korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamista Euroopan alueella koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 4037 878 Kauppakamarilaki... 4038 879 Laki sosiaali- ja terveyskertomuksesta... 4041 880 Laki tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2003 perittävästä maksusta... 4042 881 Laki lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n muuttamisesta... 4044 882 Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 4 ja 28 :n muuttamisesta.. 4045 883 Tasavallan presidentin asetus Kansainvälistä merenkulkujärjestöä koskevan yleissopimuksen muutosten voimaansaattamisesta... 4046 884 Valtioneuvoston asetus maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta... 4047 885 Valtioneuvoston asetus äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta... 4048 886 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 24 :n muuttamisesta... 4049 N:o 875 Laki valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain 3 ja 4 :n kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Tällä lailla kumotaan valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta 18 päivänä toukokuuta 1990 annetun lain (449/1990) 3 ja 4. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Tätä lakia sovelletaan myös tapaturmiin, jotka ovat sattuneet, ja ammattitauteihin, jotka ovat ilmenneet ennen tämän lain voimaantuloa. Ministeri Suvi-Anne Siimes HE 134/2002 StVM 24/2002 EV 123/2002 132 2002 420301
4036 N:o 876 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamista koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Kööpenhaminassa 14 päivänä tammikuuta 2002 tehdyn Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välisen eräiden kansalaisuutta koskevien määräysten voimaansaattamista koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 3 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja HE 81/2002 UaVM 22/2002 EV 132/2002
4037 N:o 877 Laki korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamista Euroopan alueella koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Lissabonissa 11 päivänä huhtikuuta 1997 tehdyn korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamista Euroopan alueella koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 3 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja HE 155/2002 SuVM 7/2002 EV 127/2002
4038 N:o 878 Kauppakamarilaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Kauppakamari ja Keskuskauppakamari Kauppakamari on Keskuskauppakamarin jäsenyhteisö, jonka toiminta-alueena on Keskuskauppakamarin sille vahvistama alue. Kauppakamari kehittää toiminta-alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä hoitaa sille säädettyjä ja määrättyjä julkisia tehtäviä. Keskuskauppakamari on kauppakamarien muodostama yhteisö, joka toimii kauppakamarien yhteiselimenä ja tukee kauppakamareita niille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Keskuskauppakamari kehittää koko maassa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, myöntää Suomen elinkeinoelämän tunnustuksena ansiomerkkejä ja hoitaa sille säädettyjä julkisia tehtäviä. Jollei tässä laissa muuta säädetä, kauppakamariin ja Keskuskauppakamariin sovelletaan yhdistyslakia (503/1989). Kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin julkiset tehtävät Kauppakamarin tehtävänä on: 1) hoitaa sille tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetyt tehtävät; sekä 2) vahvistaa ulkomaankaupan asiakirjoja sen mukaan kuin sille muussa laissa tai sen nojalla on annettu tällainen tehtävä. Keskuskauppakamarin tehtävänä on: 1) hoitaa sille tilintarkastuslaissa säädetyt tehtävät; 2) määrätä välimiehet osakeyhtiölaissa (734/1978) erikseen säädetyissä tilanteissa; sekä 3) hoitaa sille kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetussa laissa (1075/2000) säädetyt tehtävät. 3 Kauppakamarin perustamislupa Luvan kauppakamarin perustamiseen myöntää Keskuskauppakamarin esityksestä kauppa- ja teollisuusministeriö. Lupa voidaan myöntää yhteisölle, jolla on kauppakamarille säädettyjen julkisten tehtävien hoitamiseen tarvittavat taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset. Keskuskauppakamarin tekemään esitykseen on liitettävä yhteisön säännöt ja 1 :n 1 momentissa tarkoitettu vahvistus toimintaalueesta sekä selvitys siitä, että yhteisö täyttää 1 momentissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi peruuttaa 1 momentissa tarkoitetun luvan, jos luvan antamisen olennaiset edellytykset eivät enää täyty. 4 Keskuskauppakamarin valtuuskunta Keskuskauppakamarissa yhdistyksen kokoukselle kuuluvaa päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, joka muodostuu kauppakamarien valitsemista edustajista. Keskuskauppakamarin säännöissä määrätään siitä, miten kauppakamarin Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan valitsemien edus- HE 106/2002 TaVM 19/2002 EV 121/2002
N:o 878 4039 tajien lukumäärä määräytyy suhteessa kauppakamarien jäsenten lukumäärään sekä siitä, miten valtuuskunta päättää kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin keskinäisestä maksuosuudesta ja sen muuttamisesta. 5 Osakeyhtiölaissa säädettyjen välimiesten asettaminen Keskuskauppakamarin valtuuskunta asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan lautakunnan, jonka tehtävänä on edellä 2 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen välimiesten asettaminen. Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään viisi ja enintään seitsemän muuta jäsentä, joiden tulee olla yleistä luottamusta nauttivia ja elinkeinoelämää tuntevia henkilöitä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä kahden jäsenen on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita henkilöitä, joista kahdella tulee olla kelpoisuus tuomarin virkaan. Lautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kolme muuta jäsentä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneitä tai esteellisiä, lautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään neljä muuta jäsentä, jotka valitsevat keskuudestaan oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneen jäsenen puheenjohtajaksi. Päätökset lautakunnan kokouksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. 6 Välimiesten asettamista koskeva menettely ja kustannukset Edellä 5 :ssä tarkoitetun lautakunnan jäseneen ja toimihenkilöön sovelletaan heidän hoitaessaan välimiesten asettamiseen liittyviä tehtäviä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Asioiden käsittelyyn lautakunnassa sovelletaan hallintomenettelylakia (598/1982), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja kielilakia (148/1922). Keskuskauppakamari vastaa lautakunnan kustannuksista ja vahvistaa lautakunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten palkkioiden perusteet. Keskuskauppakamarilla on oikeus periä hakijalta maksu välimiesten asettamisesta aiheutuneista kustannuksista. 7 Ilmoitukset rekisteriin Kun kauppakamarin perustamislupa on myönnetty, kauppakamari on viipymättä ilmoitettava merkittäväksi yhdistysrekisteriin. Rekisteriin tehdään tällöin erillinen merkintä yhdistyksen toimimisesta kauppakamarina. Rekisteriin merkittäviksi on myös ilmoitettava kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tämän lain 2 :ssä tarkoitettuja julkisia tehtäviä hoitamaan asetettujen toimielinten puheenjohtajien, muiden jäsenten ja varajäsenten nimet sekä jäljennökset kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta. Tilinpäätös on toimitettava rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä. Jos kauppa- ja teollisuusministeriö peruuttaa kauppakamarin perustamisluvan, ministeriö tekee ilmoituksen peruuttamisesta Patentti- ja rekisterihallitukselle, jonka on poistettava yhdistysrekisteristä merkintä yhdistyksen toimimisesta kauppakamarina. Yhdistyksen on kolmen kuukauden kuluessa merkinnän poistamisesta tehtävä ilmoitus nimensä ja sääntöjensä muuttamisesta Patentti- ja rekisterihallitukselle, jonka on käsiteltävä muutosilmoitus kiireellisenä. 8 Kirjanpito ja tilintarkastus Kauppakamari ja Keskuskauppakamari ovat kirjanpitovelvollisia. Niiden kirjanpidosta on voimassa, mitä kirjanpitolaissa (1336/1967) säädetään. Kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tilinpäätöksestä on käytävä ilmi tilintarkastuslaissa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten perittyjen maksujen määrä ja näiden tehtävien hoitamisesta aiheutuneet menot. Lisäksi Keskuskauppakamarin tilinpäätökses-
4040 N:o 878 tä on käytävä ilmi, että kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain maksuja koskevaa säännöstä on noudatettu. Kauppakamarilla ja Keskuskauppakamarilla on oltava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, joiden on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia. Tilintarkastuksesta on muutoin voimassa, mitä tilintarkastuslaissa säädetään. 9 Nimenkäyttöoikeus Vain tässä laissa tarkoitettu yhdistysrekisteriin kauppakamarina toimivaksi merkitty yhdistys saa käyttää nimeä kauppakamari tai vastaavaa vieraskielistä nimeä sekä kauppakamarien yhteiselin nimeä Keskuskauppakamari tai vastaavaa vieraskielistä nimeä. 10 Muutoksenhaku Kauppa- ja teollisuusministeriön tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen noudattaen mitä muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 11 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Tällä lailla kumotaan 15 päivänä huhtikuuta 1988 annettu kauppakamariasetus (337/1988) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 12 Siirtymäsäännös Keskuskauppakamari voi jatkaa toimintaansa tämän lain 1 :ssä tarkoitettuna yhteisönä rekisteröitymällä kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta noudattaen, mitä 7 :ssä kauppakamarin yhdistysrekisteriin merkitsemisestä säädetään. Kauppakamari, jolla on tämän lain voimaantullessa voimassa oleva lupa toiminnalleen, voi jatkaa toimintaansa tämän lain 1 :ssä tarkoitettuna yhteisönä rekisteröitymällä kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta noudattaen, mitä kauppakamarin rekisteriin merkitsemisestä 7 :ssä säädetään. Ministeri Jari Vilén
4041 N:o 879 Laki sosiaali- ja terveyskertomuksesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Sosiaali- ja terveysministeriö antaa neljän vuoden välein kansanterveyden ja sosiaaliturvan tilaa ja kehitystä koskevan sosiaali- ja terveyskertomuksen käytettäväksi hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona. Sosiaali- ja terveysministeriö kokoaa sosiaali- ja terveyskertomuksen sen jälkeen, kun siihen on saatu muilta ministeriöiltä tarpeelliset tiedot. 3 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2002. Ensimmäinen sosiaali- ja terveyskertomus annetaan vuonna 2006. Tällä lailla kumotaan sosiaali- ja terveyskertomuksesta 5 päivänä joulukuuta 1997 annettu laki (1080/1997). Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Peruspalveluministeri Eva Biaudet HE 107/2002 StVM 22/2002 EV 118/2002
4042 N:o 880 Laki tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2003 perittävästä maksusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Vakuutuslaitosten, joilla on oikeus myöntää Suomessa tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) tai liikennevakuutuslaissa (279/1959) tarkoitettuja pakollisia vakuutuksia, sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 2 :ssä tarkoitetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen on suoritettava Kansaneläkelaitokselle, siten kuin jäljempänä säädetään, sairausvakuutuslain (364/1963) 59 :n 1 momentissa säädetyn valtion takuusuorituksen pienentämiseksi vuonna 2003 maksu, joka on yhteensä 51 600 000 euroa. Tästä maksusta tapaturmavakuutuksia myöntävien vakuutuslaitosten osuus on 27 100 000 euroa ja liikennevakuutuksia myöntävien vakuutuslaitosten osuus 21 700 000 euroa. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen osuus on 2 800 000 euroa. Edellä 1 :ssä tapaturmavakuutuslaitoksille säädetty maksuosuus jakautuu niiden kesken tapaturmavakuutuslain mukaisista muista kuin 57 :ssä säädetyistä vakuutuksista vuoden 2003 tilinpäätöksellä vahvistettujen vakuutusmaksutulojen suhteessa. Liikennevakuutuslaitoksille säädetty maksu jakautuu niiden kesken vuoden 2003 tilinpäätöksellä vahvistettujen liikennevakuutusmaksutulojen suhteessa. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen 1 :ssä säädetty maksuosuus on lopullinen. 3 Sen estämättä, mitä tapaturmavakuutuslain 35 :n 2 momentissa ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 13 :ssä säädetään, tästä laista vakuutuslaitoksille aiheutuva menojen lisäys voidaan vuonna 2003 ja sen jälkeen sisällyttää pakollisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksujen perusteisiin ja lukea maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kokonaiskustannuksiin. Tästä laista johtuvasta maksutulon lisäyksestä ei kuitenkaan peritä eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetussa laissa (664/1966) tarkoitettua vakuutusmaksuveroa, liikennevakuutuslain mukaista liikenneturvallisuusmaksua, tapaturmavakuutuslain 35 :n 4 momentin mukaista työturvallisuusmaksua eikä 58 :n ja 60 :n 6 momentin mukaisia maksuja eikä eräiden tapaturmakorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain (957/1971) 2 :n eikä tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) HE 117/2002 VaVM 12/2002 EV 129/2002
N:o 880 4043 12 :n mukaisia maksuja. Tämän lain mukaista maksua ei oteta myöskään huomioon maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 14 :n mukaisia työturvallisuuskuluja määrättäessä. 4 Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset ovat velvollisia suorittamaan kalenterikuukausittain ennakkoa 1 :ssä tarkoitetusta maksusta. Ennakon suuruus on kalenterikuukaudelta 1/12 vakuutuslaitosten maksettaviksi 1 :ssä säädetyistä määristä. Ennakko jakautuu tapaturmavakuutuslaitosten kesken ja liikennevakuutuslaitosten kesken vuoden 2001 tilinpäätöksellä vahvistettujen pakollisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen vakuutusmaksutulojen suhteessa. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos maksaa kalenterikuukaudelta 1/12 sen maksettavaksi 1 :ssä säädetystä määrästä. Vakuutuslaitoksen on suoritettava kunkin kuukauden 15 päivään mennessä ennakko tapaturmavakuutusmaksutulosta Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle ja liikennevakuutusmaksutulosta liikennevakuutuskeskukselle. Sosiaali- ja terveysministeriö välittää maksut Kansaneläkelaitokselle. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus veloittaa Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja liikennevakuutuskeskuksen tilejä suoritettujen ennakoiden määrällä välittäessään 1 :ssä säädetyn rahamäärän Kansaneläkelaitokselle. 5 Edellä 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten ennakoina suorittamat maksuosuudet tarkistetaan vastaamaan 2 :ssä säädettyä maksuosuuksien jakautumista sen jälkeen, kun tapaturmaja liikennevakuutuksen vakuutusmaksutulot vuodelta 2003 on tilinpäätöksellä vahvistettu. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa kunkin vakuutuslaitoksen ennakon sekä lopullisen maksuosuuden määrän. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja liikennevakuutuskeskus huolehtivat 1 momentin mukaisten lopullisten maksuosuuksien keräämisestä ja tilittämisestä vakuutuslaitoksille. 6 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 7 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Laki koskee vuodelta 2003 suoritettavaa maksua. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 2 420301/132
4044 N:o 881 Laki lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36/1973) 11 a :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1290/1999, seuraavasti: 11a Sen lisäksi, mitä 11 :ssä säädetään, kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat saada lapselle kunnan järjestämän 1 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun päivähoitopaikan sen ajan päätyttyä, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslaissa (364/1963) tarkoitettua äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, ja että lapsi voi olla päivähoidossa siihen saakka, kunnes hän siirtyy perusopetuslaissa tarkoitettuna oppivelvollisena perusopetukseen. Päivähoitoa on kuitenkin järjestettävä osa-aikaisesti, kun lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai kun lapsi perusopetuslain 25 :n 2 momentin mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta saman pykälän 1 momentissa säädettyä aikaisemmin. Päivähoitoa on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Peruspalveluministeri Eva Biaudet HE 151/2002 StVM 25/2002 EV 124/2002
4045 N:o 882 Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 4 ja 28 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1128/1996) 4 :n 4 momentti ja 28, sellaisina kuin niistä on 4 :n 4 momentti laissa 562/2000, seuraavasti: 4 Hoitoraha Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, yksityisen hoidon tuen hoitoraha on kuitenkin 58,87 euroa kalenterikuukaudessa, jos lapsi osallistuu 3 :n 3 momentissa tarkoitettuun päivähoitoon tai perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen taikka jos lapsi perusopetuslain 25 :n 2 momentin tai 27 :n mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta sanotun lain 25 :n 1 momentissa säädettyä aikaisemmin. 28 Hallintoriitojen oikeuspaikka Jos 9 :ssä tarkoitetussa asiassa muutoin kuin valitustietä haetaan ratkaisua kuntien välistä korvausvelvollisuutta koskevaan riitaan, ratkaisee tällaisen riita-asian se hallintooikeus, jonka alueella hakijakunta sijaitsee. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 151/2002 StVM 25/2002 EV 124/2002 Peruspalveluministeri Eva Biaudet
4046 N:o 883 Tasavallan presidentin asetus Kansainvälistä merenkulkujärjestöä koskevan yleissopimuksen muutosten voimaansaattamisesta Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministerin esittelystä, säädetään: Kansainvälistä merenkulkujärjestöä (IMO) koskevaan yleissopimukseen (SopS 20/1959) Lontoossa 4 päivänä marraskuuta 1993 tehdyt muutokset, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 17 päivänä heinäkuuta 1995 ja joita koskeva hyväksymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 28 päivänä elokuuta 1995, tulevat Suomen osalta kansainvälisesti voimaan 7 päivänä marraskuuta 2002 niin kuin siitä on sovittu. Muutosten määräykset ovat asetuksena voimassa. 3 Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä marraskuuta 2002. Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 95/2002)
4047 N:o 884 Valtioneuvoston asetus maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetun lain (593/2002) nojalla: Maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta 12 päivänä heinäkuuta 2002 annettu laki (593/2002) lukuun ottamatta lain 19 :n 4 momenttia ja 34 :n 2 4 momenttia tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2002. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2002. Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa
4048 N:o 885 Valtioneuvoston asetus äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta Annettu Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 28 päivänä toukokuuta 1993 annetun äitiysavustuslain (477/1993) 3 a :n 2 momentin ja 7 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä 3 a :n 2 momentti on laissa (783/2002): Valtion varoista suoritettavan äitiysavustuksen suuruus on 140 euroa kutakin syntynyttä lasta kohden. Valtion varoista suoritetaan myös äitiyspakkauksista menevä arvonlisävero ja yleiskulut. 3 Valtion varoista suoritettava tuki kansainvälisestä lapseksiottamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin (adoptiotuki) on kohdemaasta riippuen seuraava: Kohdemaa Viro Kiina ja Kolumbia Muut maat Tuki 1 900 euroa 4 500 euroa 3 000 euroa 4 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2002. Tällä asetuksella kumotaan äitiysavustuksen suuruuden vahvistamisesta 31 päivänä tammikuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus (98/2001). Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2002 Peruspalveluministeri Eva Biaudet Vanhempi hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö
4049 N:o 886 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 24 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan maatalouden ympäristötuen erityistuesta 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun maaja metsätalousministeriön asetuksen (647/2000) 24 :n 1 3 momentti ja 6 8 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 momentti asetuksessa 1277/2001, 2 ja 3 momentti asetuksessa 399/2002 sekä 6 ja 7 momentti mainitussa asetuksessa 1277/2001, seuraavasti: 24 Sopimus alkuperäisrotujen kasvattamisesta Sopimuseläinten on oltava numeroituja eli identifioituja. Sopimukseen haetun nautaeläimen on oltava Maatalouden Laskentakeskuksen ylläpitämässä eläintunnisterekisterissä. Nautaeläimillä on käytettävä virallisia korvamerkkejä ja niistä on esitettävä ajan tasalla oleva Nautaeläinluettelo-niminen asiakirja. Siitostamman on oltava sopimuksen hakuvuotta edeltävänä vuonna astutettu tai varsonut ja oriin on oltava kantakirjattu. Hevonen on identifioitu, kun siitä on esitetty Suomen Hippoksen antama rekisteritodistus tai hevospassi. Lampaat ja vuohet voidaan merkitä loveamalla korva tai metallisilla tai muovisilla korvamerkeillä. Kanat on identifioitu, kun ne on liitetty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, jäljempänä MTT, maatiaiskanojen säilytysohjelman rekisteriin. Viljelijän on lähetettävä vuosittain rekisterin päivittämistä varten tarvittavat tiedot kanoista MTT:lle. Sopimuseläinten on kuuluttava vähintään yhteen luotettavaan tarkkailu- tai rekisteröintijärjestelmään, josta ilmenee eläinten polveutuminen. Hyväksyttäviä rekistereitä ovat lammastarkkailurekisteri, vuohirekisteri, karjantarkkailurekisteri, kantakirjarekisteri, geenipankkirekisteri, suomenhevosen rekisteri ja MTT:n maatiaiskanojen säilytysohjelman rekisteri. Sopimuseläimistä pidetään valitun tarkkailu- tai rekisteröintijärjestelmän mukaista kirjanpitoa, josta ilmenee eläinten sukupuoli, syntymätunnus, syntymäaika, rotutunnus tai isä ja emänisä sekä lisäksi tiedot eläimen käytöstä rodun lisäämiseen. Maatiaiskanojen osalta tilalla on oltava ajan tasalla oleva MTT:n todistus rekisteriin kuuluvista kanoista. Jos eläin on ostettu toiselta tilalta, on ilmoitettava, miltä tilalta eläin on tullut. Polveutumistiedoissa ilmoitetaan eläimen syntymätunnus tai muu vastaava tunnus, syntymäaika, rotutunnus tai isä ja emänisä, joiden on oltava hakemuksessa ilmoitettua rotua. Erityistuen saajalta voidaan tarvittaessa pyytää myös tiedot emänemän rodusta sopimuseläimen rodun varmentamiseksi. Eläinten muuntamiseksi eläinyksiköiksi käytetään seuraavia kertoimia: - vähintään vuoden ikäinen nauta 1,00 ey - siitostamma tai kantakirjattu ori 1,00 ey - vähintään vuoden ikäinen lammas 0,15 ey - vähintään vuoden ikäinen vuohi 0,15 ey Yhteen sopimukseen voidaan sisällyttää vain saman alkuperäisrodun eläimiä. Valkeat, mustat ja ruskeat suomenlampaat katsotaan samaan rotuun kuuluviksi. Sopimus eläimistä voidaan tehdä edellyttäen, että tilalla on yhteensä vähintään puolen vuoden ikäisiä maatiaiskanoja ja muiden eläinten osalta 6 momentissa tarkoitetun ikäisiä saman rodun eläimiä vähintään seuraavat määrät: - lampaat 2 kpl - vuohet 2 kpl - naudat 1 kpl - siitostamma tai kantakirjattu ori 1 kpl - maatiaiskanat ja -kukot 20 kpl
4050 N:o 886 Sopimusta voidaan tarkistaa eläinmäärän osalta sopimusvuoden alusta eli 1 päivästä kesäkuuta lähtien, jolloin sopimukseen hyväksyttävien kanojen on oltava vähintään puolen vuoden ja muiden eläinten vähintään vuoden ikäisiä. Siitostamman tai kantakirjatun oriin tilalle voidaan hyväksyä vain joko siitostamma tai kantakirjattu ori. Eläinmäärän lisäystä on haettava erikseen edellä mainittuun päivämäärään mennessä TE-keskukselta. Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä marraskuuta 2002. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Jos viljelijä on hakenut luonnonhaittakorvauksen, maatalouden ympäristötuen ja maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten hakemisesta vuonna 2002 sekä näitä sopimuksia koskevista sopimuskausista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (358/2002) nojalla sopimusta alkuperäisrotujen kasvattamisesta ruskeista ja mustista lampaista ja uutta sopimusta valkeista suomenlampaista alkuperäisrotujen kasvattamista koskevan sopimuksen hakemisesta vuonna 2002 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (830/2002) nojalla, hakemukset käsitellään yhdessä yhtenä hakemuksena. Jos viljelijällä on sopimus tai sopimuksia alkuperäisrotujen kasvattamisesta mustista tai ruskeista suomenlampaista ja hän on hakenut maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (830/2002) nojalla uutta sopimusta, voimassa olevat sopimukset yhdistetään haettuun sopimukseen ja aiempien sopimusten voimassaolo päättyy ilman takaisinperintöjä. Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Hallitussihteeri Maija Kaukonen N:o 875 886, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2002 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904