Sivu 1 Hakija Savon Kuljetus Oy Jarmo Luhtapuro Suurahontie 5 70460 KUOPIO Lupanumero 10-0003 Kiinteistö 749 Kaupunginosa/Kylä Pöljä RN:o 24:47 Tilan nimi Mattila Päätösehdotus Lupatilanne ja tilanne tuotantoalueella: Savon Kuljetus Oy:llä on Siilinjärven rakennuslautakunnan 9.9.2010 ( 64) myöntämä, 31.10.2020 saakka voimassa oleva, maa-aineslupa nro 10-0003 kalliokiviaineksen ottamiseksi Pöljällä tilalla Mattila. Ottamisen kokonaismäärä on 750 000 m3ktr. Lupaa on muutettu Siilinjärven viranomaislautakunnan päätöksellä 21.6.2015 30 siten, että pohjaveden tarkkailun sijaan toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan pintavesistä. Alueelta on luvan voimassaoloaikana vuoteen 2016 mennessä louhittu noin 234 400 m3 kiviainesta. Lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tarkastetun ja hyväksytyn ottamissuunnitelman (Suomen GPS-Mittaus Oy 16.2.2010) mukaisesti "Pöljän maa-ainesalueen ottamistoiminnan vahingollinen vaikutus maisemaan ja ympäristökuvaan saatetaan mahdollisimman vähäiseksi. Alueen maisemointia tehdään työn edistymisen mukaan tai sitä mukaa, kun alueen maa-aines on käytetty loppuun. Mikäli alueelle jää maisemoinnin jälkeen korkeita rintauksia, aidataan nämä esimerkiksi kiinteällä kallioon kiinnitetyllä aidalla. Maa-ainesalueen kalliokynnysten kaltevuudet ja maisemoinnissa tarvittavat maamassat otetaan huomioon jo ottotoiminnan aikana. Ottorintaukseen louhitaan ottotoiminnan viimeisessä louhinnassa kalliokynnykset. Kalliokynnyksiin sijoitetaan pintamaita ja kynnykset muotoillaan maisemaan sopiviksi luiskiksi 1:3 kaltevuuteen tai sitä loivemmiksi alueelta raivatuilla pintamailla." Ottamisuunnitelman tarkastamisen yhteydessä on hyväksytty poikkileikkauspiirustus, jossa on esitetty lopullisen rintauksen muoto kalliokynnyksineen. Alueen maisemointilouhintaa tai muuta jälkihoitoa ei ole toistaiseksi toteutettu. Ottamissuunnitelmassa on vielä esitetty, että "luiskien muotoilussa pyritään mukailemaan luonnon omia muotoja, välttäen yksitoikkoisia pintoja. Pintamaita sijoitetaan myös alueen pohjalle kasvualustaksi. Luiskat maisemoidaan luonnollisesti metsittyen, tarvittaessa alueelle istutetaan (2500 kpl/ha) tai kylvetään kuusentaimia Metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaan. Maa-ainesten oton päätyttyä maa-ainesalueesta muodostuu maisemoinnin jälkeen viereisten alueiden kaltaista metsämaata, joten lähimaisemakuva alueen länsipuolella kulkevalle Korventielle palautuu maastomuotoja lukuun ottamatta entisenkaltaiseksi metsämaisemaksi." Ottamissuunnitelmassa todetaan vielä, että koska Pöljän maa-ainesalueen maisemointi on ajankohtainen hankkeen laajuus huomioon ottaen vasta 20 vuoden kuluttua (noin vuonna 2030), tarkastellaan alueen maisemoinnin toteutus tällöin viranomaisten kanssa yksityiskohtaisemmin esimerkiksi maastokatselmuksin. Maa-ainesluvan 10-0003 lupaehto 5 koskee alueen jälkihoitoa. Sen mukaan "ottamisalueen pintamaat varastoidaan alueelle ja levitetään takaisin maisemoinnin yhteydessä puuston kasvualustaksi. Luiskaukset tehdään suunnitelman mukaisesti, mutta suurin maaluiskan kaltevuus saa olla enintään
Sivu 2 1:2." Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (MURAUS-asetus, 800/2010) mukaan muu kivenlouhinta on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. MURAUS-asetus tuli voimaan maa-ainesluvan myöntämisen jälkeen. Asetuksen siirtymäsäännösten mukaan asetusta sovelletaan kaikkiin siinä tarkoitettuihin toimintoihin viimeistään 1.1.2018. Pöljän kallionoottoalueen pohjoisosa sijaitsee alle 300 metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta. Tältä alueelta kallioaines on vielä pääosin ottamatta. Kyseiseltä alueelta ei voida MURAUS-asetuksen soveltamisen vuoksi louhia kalliokiviainesta 1.1.2018 alkaen. Näin ollen kaikki kalliokiviaineksen ottaminen sekä alueen maisemointilouhinta on tehtävä ennen 1.1.2018. Hakemuksen kuvaus: Savon kuljetus Oy on toimittanut 24.7.2017 Siilinjärven viranomaislautakunnalle hakemuksen Savon Kuljetus Oy:lle myönnetyn maa-ainesluvan 10-0003 muuttamiseksi. Hakemuksessaan Savon Kuljetus Oy esittää, että maa-ainesluvassa hyväksyttyä maisemointisuunnitelmaa muutetaan siten, että alueen kallioseinämä louhitaan pystysuorana tai lähes pystysuorana seinämänä luiskausten sijaan. Savon Kuljetus Oy perustelee hakemustaan sillä, että maisemointiluiskien toteutus on teknisesti haastavaa toteuttaa ja toiminnanharjoittajan kannalta on edullisempaa toteuttaa maisemointi pystysuorana seinämänä, jolloin alueelta saatava kiviaines voidaan hyödyntää tehokkaammin. Pystysuorilla tai lähes pystysuorilla seinämillä toteutettaessa alueelta olisi saatavissa kokonaisottomäärään nähden arviolta 200 000 m3ktr enemmän kiviainesta. Savon Kuljetus Oy ei kuitenkaan hae muutosta myönnettyyn kokonaisottomäärään 750 000 m3. Savon Kuljetus Oy katsoo hakemuksessaan vielä, että pystysuora seinämä on maisemallisesti kauniimpi kuin porrastettu luiskaus, joka täytetään maamassoilla. Jyrkkien ja korkeiden kallioseinämien päälle on tarkoitus asentaa kiinteä verkkoaita alueen turvallisuuden parantamiseksi. Luvan hakemisen peruste ja toimivalta: Lupaa maisemointisuunnitelman muuttamiseksi haetaan maa-aineslain 4 :n nojalla. Maa-aineslain 7 :n mukaan maa-aineslain mukaisen lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Hakemuksen liitteet: 28.6.2017 päivätyn maisemointisuunnitelman muutoshakemukseen on liitetty seuraavat Suomen GPS-Mittaus Oy:n laatimat piirustukset: - nykytilannekartta 24.2.2014 (päivitetty 6.6.2016, 16.1.2017 ja 28.6.2017) - pituusleikkaus 1:2000 (15.2.2010, päivitetty 28.6.2017) - poikkileikkaukset 1:1000 (15.2.2010, päivitetty 28.6.2017) - maisemointikartta 1:2000 (24.2.2014, päivitetty 6.6.2016, 16.1.2017 ja 28.6.2017) Hakemuksen vireille tulo ja hakemuksesta tiedottaminen: Hakemus on tullut vireille 17.7.2017.
Sivu 3 Kuulutus hakemuksen vireille tulosta ja hakemusasiakirjojen nähtävillä pitämisestä on maa-aineslain 13 :n mukaisesti ollut Siilinjärven kunnan ilmoitustaululla 25.7.-28.8.2017. Hakemusasiakirjat pidettiin nähtävillä ympäristönsuojeluviranomaisen toimitiloissa 27.7.-25.8.2017. Hakemuksen vireilletulon johdosta ilmoitettiin Uutis-Jousessa 27.7.2017. Hakemusta koskeva kuulutus ja hakemusasiakirjat lähetettiin kirjeitse naapurikiinteistöjen omistajille. Maa-aineslain 7 :n ja maa-aineslasetuksen 4 :n nojalla hakemuksesta pyydettiin lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskukselta sekä Siilinjärven kunnan kaavoittajalta. Annetut lausunnot ja muistutukset: Hakemuksen nähtävilläpitoaikana ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Pohjois-Savon ELY-keskus ilmoitti, että se ei anna asiassa lausuntoa. Siilinjärven kaavoittaja antoi 25.8.2017 lausunnon. Lausunnon aluksi kaavoittaja on todennut alueen kaavatilanteesta seuraavaa: "Alueella on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava, Pohjois-Savon maakuntakaava, Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava ja Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava. Maakuntakaavoissa ottoalueelle ei ole merkitty aluevarauksia. Ottoalueen länsipuolella on maatalousalueen merkintä, jolla on osoitettu laajoja yhtenäisiä peltoalueita. Lisäksi maakuntakaavoihin on merkitty pohjavesialue, alueen lähistöllä olevat Savonrata, VT5 ja vesihuollon runkolinja sekä ohjeellisena osoitetut ulkoilureitti ja moottorikelkkareitti. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- eikä asemakaavaa. Haetulla alueella tai sen lähiympäristössä ei ole tiedossa maankäytön suunnitteluun liittyviä virkistys- tai ulkoilun ohjaamistarpeita. Mahdollinen liikkuminen alueen ympäristössä on jokamiehenoikeuksilla tapahtuvaa." Hakemuksen johdosta kaavoittaja lausuu: "Kallio-ottamon pengertämisellä ja luiskaamisella varmistetaan, että alue pitkälläkin tähtäimellä ottotoiminnan päättyä pysyy turvallisena alueella liikkuville ihmisille ja eläimille. Pystysuora kallioseinämä aiheuttaa turvallisuusriskin sekä seinämän päällä että alla kulkeville. Verkkoaita seinämän päällä ei säily ennallaan pidempää aikaa hoitamatta. Täysin turvallinen ja pysyvä ratkaisu vaatisi kiinteiden esim. kivirakenteisten esteiden rakentamista. Kallion rikkonaisuus ja vesi voi puolestaan aiheuttaa ajan saatossa lohkareiden irtoamista, jolloin seinämän alle muodostuu turvallisuusriski niiden pudotessa. Hakemuksessa on esitetty, että pystysuora luiska sopii maisemaan paremmin kuin porrastettu luiska, joka täytetään maamassoilla. Louhosalue avautuu lännessä olevalle peltoalueelle, johon se näkyy kaukaakin. Pengertäminen ja luiskaaminen mahdollistaa kasvillisuuden ja puuston kasvamisen ottorintaukseen, joka ainakin pidemmällä aikavälillä palauttaa mäenrinteen alkuperäisen metsäisen luonteen. Varsinkin kaukomaisemaan saadaan silloin alkuperäistä tilannetta paremmin vastaavaa yhtenäistä metsäistä mäkimaisemaa, kun mäen lakialue on metsämaata. Pystysuora kallioseinämä olisi ikuinen poikkeama maisemassa mäen kyljessä. Kaavoittaja ei suosittele maa-ainesluvan muuttamista pystysuoraksi kallioseinämäksi em. turvallisuusriskeihin vedoten ja peltoalueen maisemakuvaan huonommin sopivana."
Sivu 4 Hakijan vastine kaavoittajan lausuntoon: Hakijalle varattiin tilaisuus antaa vastine/selitys Siilinjärven kaavoittajan lausunnon johdosta. Hakija esitti vastineessaan, että "maa-aines- ja ympäristöluvan hakuvaiheessa alueen jatkokäytöksi suunniteltiin metsätaloutta. Tuolloin ajatuksena oli luiskata ottorintaukset, jotta koko alueelle saadaan muodostettua yhtenäinen kasvillisuuskerros. Savon Kuljetus Oy omistaa kallioalueen, eikä alueen jatkokäyttö ole vielä tässä vaiheessa ottotoimintaa selvillä. Mikäli alue palautetaan lopulta metsätalousmaaksi, näkyviin jäävä kallioseinämä elävöittää alueen maisemaa tuoden vaihtelua muuten tasaiseen pelto- ja metsämaisemaan. Yksi vaihtoehto alueen jatkokäytölle on ns. terminaalikenttä tai varastoalue, jolloin pystysuorat kallioseinämät palvelevat alueen käyttöä paremmin, kuin kaltevat maanpinnan muodot ja alueen maa-aines saadaan paljon tehokkaammin hyödynnettyä." Kaavoituspäällikön lausunnossa esitettyihin turvallisuusnäkökohtiin Savon Kuljetus Oy vastaa, että "alueelle jo rakennettu verkkoaita ja tuleva rakennettava verkkoaita sijoittuu useiden metrien päähän kalliorintauksesta. Verkkoaita on paalutettu tukevasti puupaaluin maaperään. Hakija katsoo, että verkkoaita pysyy kalliorintauksen päällä hoitamattomanakin. Vastaavanlaisia verkkoaitaratkaisuja näkee mm. teiden poikkileikkauksissa. Alueen turvallisuuden parantamiseksi voidaan kalliorintauksen alapuolelle ajaa kalliolouhetta tai ylijäämämaamassoja, jotta tahaton pääsy suoraan kalliorintauksen alle estyy. Maa-ainesta kasataan esim. 5-10 m etäisyydelle kallioseinämästä. Alueelle asennetaan kieltokylttejä, joissa kielletään kalliorintauksen alla liikkuminen ja varoitetaan mahdollisesta kivien irtoamisesta. Kuvassa 1 on esitetty esimerkki Suonenjoen Kestikievarin vanhasta kallioalueesta. Kestikievarin kallioalueelle on jätetty pystysuorat kallioseinämät ja rintauksen eteen ajettu kalliolouhetta. Pöljän kallioalueella voidaan vastaavanlaisesti ajaa maa-ainesta kiertämään koko rintauksen alareunaa turvallisuuden parantamiseksi." Savon Kuljetus Oy toteaa vielä vastineessaan, että vastaavanlainen muutos on sallittu 7.3.2017 Savon Kuljetus Oy:n Pielaveden Laajakummun maa-ainesalueelle. Muilta osin hakija viittaa maisemointisuunnitelmassa ja muutoshakemuksessa esitettyihin seikkoihin. Tehdyt tarkastukset: Kohteeseen ei tehty hakemuksen johdosta tarkastusta, sillä alueelle on säännöllisesti tehty maa-aineslain 4 b :n ja maa-ainesasetuksen 7 :n nojalla maa-ainesten ottoon liittyviä valvonta- ja tarkastuskäyntejä. Lupaehdot Toiminnassa on noudatettava lupapäätöksessä 2010-3 annettuja ja päätöksessä 2016-1 (vähäinen poikkeaminen lupamääräyksestä) muutettuja lupaehtoja.
Sivu 5 Päätös Siilinjärven viranomaislautakunta hylkää Savon Kuljetus Oy:n hakemuksen maa-ainesluvan 2010-3 maisemointisuunnitelman muuttamiseksi. Toiminnassa on maisemoinnin osalta noudatettava 16.2.2010 päivättyä ottamissuunnitelmaa sekä lupapäätöksen 2010-3 lupaehtoa 5. Maksut ja niiden määräytyminen Siilinjärven kunnan maa-ainestaksaan perustuen hakemuksen käsittelystä peritään 200, kuulemisesta 110 / kuultava ja tiedottamisesta 55 / lehti-ilmoitus sekä muut tiedottamisesta ja kuulemisesta aiheutuneet kulut erillisen laskun mukaisesti. Päätöksen perustelut Hakemuksen käsittely: Maa-aineslakia sovelletaan maa-aineslain 1 :n mukaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi. Maa-aineslain 4 :n mukaan ainesten ottamiseen on saatava lupa. Lain 16 :ssä on annettu säännökset luvan muuttamisesta sen voimassaoloaikana. 16 :n 2 momentin mukaan lupaviranomainen voi antaa päätöksellään suostumuksen poiketa vähäisesti lupapäätöksessä hyväksytystä ottamissuunnitelmasta tai annetuista lupamääräyksistä. Maa-aineslain muutoksen (468/2005) esitöiden mukaan (HE 110/2004 vp., s. 4) vähäisellä poikkeamisella tarkoitetaan esimerkiksi ottamisalueen rajan siirtämistä muutamalla metrillä tai luiskankaltevuuksien vähäistä muutosta tai muuta ottamisen ehtojen vähäistä muutosta. Savon Kuljetus Oy on hakenut muutosta ottamissuunnitelmaan siten, että ottamisen loputtua kallion rintauksia ei porrastettaisi eikä luiskattaisi hakemuksessa esitetyn mukaisesti kaltevuuteen 1:3, vaan ne jätettäisiin jyrkiksi tai pystysuoriksi. Koska kyse on vähäistä suuremmasta luiskankaltevuuden muutoksesta, ei hakemusta voi käsitellä maa-aineslain 16.2 :n mukaisena, vaan se on käsiteltävä maa-aineslain 4 :n mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset: Maa-aineslain 3 :n 4 momentissa on säädetty ainesten ottamisen järjestämisestä. Säännöksen mukaan ottaminen on järjestettävä muun muassa niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi sekä niin, että toiminnasta ei aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Ympäristöhallinnon ohjeen 1/2009 mukaan jälkihoidon tavoitteena on vähentää ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön, sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä edistää ottamisalueen jälkikäyttömahdollisuuksia ja turvallisuutta. Jälkihoidon kunnollinen toteuttaminen edellyttää, että alueen jälkikäyttö on tiedossa (Maa-ainesten kestävä käyttö, s. 50). Voimassa olevan maa-ainesluvan 2010-3 ottamissuunnitelmassa lupaviranomaiselle esitettiin alueen tulevaksi maankäyttömuodoksi metsämaa. Ottamissuunnitelma jälkihoitotoimenpiteineen hyväksyttiin tämän tiedon perusteella. Vaikka lupapäätöksen perusteluista ei käy ilmi, on todennäköistä, että ottaminen noin viiden metrin etäisyydellä tilan rajasta on sallittu, koska alueen tulevan käyttömuodon on ajateltu jatkuvan tilarajojen yli samana. Alueen pohjoisosassa, jossa ottamisalue kulkee Korventien läheisyydessä, on suunnitellun luiskan leveys huomioon ottaen suojaetäisyys tien ja varsinaisen ottoalueen välillä lähes 40 metriä. Muutos maisemakuvassa Savon Kuljetus Oy on 16.2.2010 päivätyssä ottamissuunnitelmassa esittänyt, että
Sivu 6 maa-ainestenoton päätyttyä maa-ainesalueesta muodostuu maisemoinnin jälkeen viereisten alueiden kaltaista metsämaata, joten lähimaisemakuva alueen länsipuolella kulkevalle Korventielle palautuu maastomuotoja lukuun ottamatta entisen kaltaiseksi metsämaisemaksi. Nyt käsillä olevan hakemuksen mukaisesti toimittaessa maisemakuvaan tulisi kuienkin huomattava muutos, sillä jyrkät kalliorinteet olisivat ikuinen poikkeama maisemassa, kuten kaavoituspäällikön lausunnossakin on tuotu esiin. Jyrkänteen päälle asennettava aita tulisi myös näkymään pyysyvästi Korventielle, mikä ei olisi omiaan palauttamaan alueen metsäistä maisemakuvaa. Asutukselle tai ympäristölle aiheutuva vaara Voimassa olevan maa-ainesluvan mukaisessa hyväksytyssä jälkihoitosuunnitelmassa kallio on esitetty porrastettavaksi noin 3 metrin kynnyksiksi, joiden etenemä olisi myös 3 metriä. Kynnysten päälle kasataan irtomaista luiskat noin 1:3 kaltevuuteen ja luiskat metsitetään. Ottamisalueen naapurikiinteistöt ovat metsämaata alueen pohjois- ja luoteisreunaa, jossa kulkee Korventie, lukuun ottamatta. Näin jatkossa yhtenäinen metsämaa jatkuisi kiinteistön rajojen yli eikä jäkihoidetusta ottoalueesta aiheutuisi esimerkiksi jokamiehen oikeudella harjoitettavalle liikkumiselle vaaraa. Toisaalta, varautuminen hyväksytyn maisemointisuunnitelman mukaisten luiskien rakentamiseen on johtanut siihen, että ottamista ei ole ulotettu aivan ottoalueen reunaan saakka. Näin maisemointisuunnitelma on turvannut ottovaiheessa suojavyöhykkeen muodostumisen esimerkiksi tien ja naapurikiinteistöjen väliin. Nyt esitetyssä suunnitelmassa jyrkän kallioleikkauksen korkeus ottoalueen reunoilla vaihtelisi ja olisi alueen itäreunalla jopa 23 metriä. Ottoalueen pohjoisosassa kalliojyrkänne sijaitsisi hakemukseen liitettyjen pituusleikkauspiirustuksen ja maisemointikartan mukaan lähimmillään vain noin viiden metrin etäisyydellä Korventiestä kohdassa, josta voimassaolevan maisemointisuunnitelman mukaisesti alkaisi luiskaus. Hakija on esittänyt, että pystysuoralla seinämällä alueelta olisi saatavissa arviolta 200 000 m3ktr enemmän maa-ainesta kuin luiskauksilla. Tällaisen järjestelyn turvallisuusvaatimuksia ei kuitenkaan ole voitu lupaharkinnassa aikanaan huomioida, joten ei ole tiedossa, olisiko ottamista ylipäänsä sallittu näin lähelle tilarajaa, jos nyt esitetty järjestely olisi ollut lupaharkintavaiheessa käsillä. Siilinjärven kaavoittaja on hakemuksen johdosta antamassaan lausunnossa tuonut esiin myös rinteen ylä- ja alapuolelisen turvallisuusnäkökohdan. Alapuolisen turvallisuuden parantamiseksi hakija esittää lohkareista tehtävää kulkuestettä ja varoituskylttejä. Yläpuolelle on esitetty rakennettavaksi verkkoaita. Tähän liittyen viranomaislautakunta toteaa vain, että kaikki rakennelmat vaativat jatkuvaa tarkkailua ja hoitoa, jotta turvallisuus alueella liikkuville ihmisille ja eläimille voitaisiin taata. Hakija on vastineessaan kaavoittajan lausuntoon tuonut esiin aitojen hyväksyttävyyden teiden yhteydessä. Maantielain (503/2005) 5 :n mukaisesti kyseiset rakennelmat kuuluvat tiehen ja tienpidosta kunnossapitotoimineen vastaa maantielain 10 :n nojalla valtio. Sen sijaan Siilinjärven viranomaislautakunnalla maa-aineslain mukaisena lupaviranomaisena ei ole käyttössään sellaisia oikeudellisia instrumentteja, joilla maanomistaja voitaisiin velvoittaa tällaisen rakennelman kunnossapitoon luvan voimassaoloajan päättymisen jälkeen. Alueen jälkikäyttö Hakija on perustellut maisemointisuunnitelman muutosta hakemuksessaan sillä, että luiskien toteutus on teknisesti haastavaa ja että toiminnanharjoittajan kannalta pystysuorat seinämät ovat edullisempia toteuttaa. Hakija pitää myös jyrkkiä seinämiä kauniimpina, kuin luiskauksia. Nyt käsillä olevassa hakemuksessa Savon Kuljetus Oy ei esittänyt alueen jälkikäyttöä koskevia uusia
Sivu 7 suunnitelmia. Siilinjärven kaavoittajan lausunnosta antamassaan vastineessa luvanhakija on sen sijaan esittänyt, että alueen jatkokäyttö ei ole vielä selvillä ja vaihtoehtona voi olla ns. terminaalikenttä tai varastoalue. Tähän liittyen lupaviranomainen toteaa, että alueen jatkokäyttäminen tällaiseen tarkoitukseen edellyttäisi ainakin maankäyttö- ja rakennuslain mukaista harkintaa. Olosuhteiden oikeudellistaminen varastointi tms. käyttöön ei ole maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa mahdollista. Kyseisenlaisen jatkokäytön oikeudellistaminen voisi tapahtua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) sekä mahdollisesti ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisin menettelyin yksityiskohtaisten suunnitelmien pohjalta. Osa maa-ainesalueesta sijaitsee alle 300 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Tällä alueella ympäristöluvan varainen louhinta on kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen siirtymäsäännösten mukaan saatettava päätökseen ennen 1.1.2018. Koska muuta lainvoimaista lupaa tai suunnitelmaa alueen käytöstä ei ole, on maa-ainesalueen jälkihoito tältä osin toteutettava voimassa olevan luvan mukaisesti mainittuun määräaikaan mennessä. Kustannusten kohtuullisuudesta Hakiessaan nyt voimassa olevaa maa-aineslupaa vuonna 2010 Savon Kuljetus Oy on esittänyt maisemointisuunnitelman, jossa kalliorintaukset porrastetaan ja luiskataan. Suunnitelma hyväksyttiin hakijan esittämän mukaisena. Vaikka pystysuorien seinämien toteuttaminen lieneekin toiminnanharjoittajalle edullisempaa, on hakija kuitenkin aikanaan arvioinut luiskien toteuttamisen talaoudellisesti kannattavaksi. Näin, ja ottaen huomioon edellä esitetyt maisemalliset tekijät sekä turvallisuusnäkökohdat, ei hakemuksen hylkäämisen voi katsoa johtavan hakijan kannalta kohtuuttomiin kustannuksiin. Lupapäätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen 22.9.2017. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakema muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 24.9.2017. Valitusosoitus on liitteenä. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3, 4, 7, 13, 16, 20 Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 4, 7 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 14 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maa-aineslain muuttamisesta (HE 110/2004 vp) Allekirjoittaja Paikka ja päivämäärä Arja Saarelainen
Sivu 8 Jakelu Savon Kuljetus Oy Pohjois-Savon ELY-keskus Siilinjärven kaavoittaja
Sivu 9 Valitusosoitus Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusoikeus: MAL 20 a Valitusviranomainen: Itä-Suomen hallinto-oikeus Osoite: Minna Canthin katu 64, PL 1744, 70101 Kuopio Puhelinvaihde: 029 564 2502 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valitusaika: 30 päivää Valitusaika luetaan päätöksen antopäivästä tätä päivää kuitenkaan lukuun ottamatta. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimustensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjat on toimitettava ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valituksen voi toimittaa henkilökohtaisesti, postitse, sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä taikka lähetin välityksellä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.