1(16) LUOTTOLAITOKSEN TASE Valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (VMA) 10 :n 1 momentin mukaisesti luottolaitos ja muu pääasiallisena toimintanaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 4 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittava rahoituslaitos laatii taseensa alla olevaa kaavaa noudattaen. Yleissäännöksiä taseen esittämistavan jatkuvuudesta, kaavasta poikkeamisesta ja yksityiskohtaisemmasta esittämisestä sekä erien yhdistelemisestä ja poisjättämisestä on VMA:n 11-15 :ssä. Valvottava, joka ottaa käyttöön LLL 151 4 momentin (= IAS 39:n) mukaisen käypään arvoon arvostamismahdollisuuden, luokittelee tase-erät arvostusta varten em. säännösten mukaisesti. Arvostusluokittelu poikkeaa silloin tässä liitteessä jäljempänä olevasta ohjeistuksesta. VASTAAVAA Käteiset varat Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Valtion velkasitoumukset Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Vaadittaessa maksettavat Leasingkohteet Saamistodistukset Julkisyhteisöiltä Muilta Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä Johdannaissopimukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet aineelliset hyödykkeet Osakeantisaamiset/Sijoitusosuusantisaamiset/Kantarahastoantisaamiset varat Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Laskennalliset verosaamiset
2(16) VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille Keskuspankeille Luottolaitoksille Vaadittaessa maksettavat Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset Vaadittaessa maksettavat velat Vaadittaessa maksettavat Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Joukkovelkakirjalainat Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat velat velat Pakolliset varaukset Siirtovelat ja saadut ennakot Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Pääomalainat Laskennalliset verovelat TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero Vapaaehtoiset varaukset OMA PÄÄOMA Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma Sijoitusosuuspääoma/Kantarahasto/Lisäpääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto sidotut rahastot Vararahasto Käyvän arvon rahasto Rahavirran suojauksesta Muuntoeroista Käypään arvoon arvostamisesta Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot rahastot Vapaat rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto rahastot Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Arvopapereiden takaisinostositoumukset
3(16) SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN TASE Sijoituspalveluyritys sekä sellainen samaan konsolidointiryhmään kuuluva rahoituslaitos, joka harjoittaa pääasiallisena toimintanaan arvopaperikauppaa ja sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (922/2007) 15 :ssä tarkoitettua toimintaa, laatii taseensa alla olevan kaavan mukaan. VASTAAVAA Käteiset varat Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Vaadittaessa maksettavat Saamistodistukset Julkisyhteisöiltä Muilta Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä Johdannaissopimukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet Muu kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet aineelliset hyödykkeet Osakeantisaamiset varat Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Laskennalliset verosaamiset
4(16) VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Takaisinmaksettavat varat Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Joukkovelkakirjalainat Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat velat velat Pakolliset varaukset Siirtovelat ja saadut ennakot Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Pääomalainat Laskennalliset verovelat TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero Vapaaehtoiset varaukset OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto sidotut rahastot Vararahasto Käyvän arvon rahasto Rahavirran suojauksesta Muuntoeroista Käypään arvoon arvostamisesta Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot rahastot Vapaat rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto rahastot Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Arvopapereiden takaisinostositoumukset
5(16) TASEKAAVAN TÄYTTÖOHJEET VASTAAVAA Käteiset varat Erään luetaan lailliset maksuvälineet, mukaan lukien ei-euromääräiset setelit ja kolikot. Erään luetaan sellaiset vaadittaessa maksettavat 1 saamiset Suomen Pankilta, jotka ovat helposti milloin tahansa valvottavan käytettävissä. Erään voidaan lisäksi lukea vaadittaessa maksettavat saamiset sellaisessa valtiossa toimivalta keskuspankilta tai valtion vastuulla toimivalta postipankilta, jossa luottolaitoksella on toimintaa, jossa se tarjoaa palveluja tai jossa se muusta syystä on läsnä. kuin vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta luetaan erään "Saamiset luottolaitoksilta". Erään luetut rahoitusvarat luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Käyvät arvot ovat nimellisarvojen suuruiset. Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Erään luetaan keskuspankkien rahapoliittisten operaatioiden vakuuksiksi hyväksyttävät saamistodistukset. Saamistodistuksia ovat kaikki jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit, kuten valtion velkasitoumukset, kuntatodistukset, valtion ja muut julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat, pankkien sijoitustodistukset, yritystodistukset, pankkien ja yritysten liikkeeseen laskemat joukkovelka- ja vaihtovelkakirjalainat. EKPJ:n/EKP:n perussäännön mukaisesti kaiken eurojärjestelmän luotonannon on perustuttava riittäviin vakuuksiin. Eurojärjestelmä hyväksyy rahapoliittisten operaatioidensa vakuuksiksi laajan joukon sekä valtioiden että yksityisten yritysten liikkeeseen laskemia arvopapereita ja lisäksi ei-jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä. Molempien ryhmien arvopapereita voidaan käyttää eurojärjestelmän rahapoliittisissa operaatioissa vakuutena. Lista vakuuksiksi kelpaavista arvopapereista on luettavissa EKP:n kotisivulta (http://www.ecb.int/mopo/implement/assets/assets/html/index.en.html). Saamistodistus merkitään tähän erään sen luonteen mukaan eikä sen mukaan, onko valvottava itse oikeutettu keskuspankkirahoitukseen. 1 Vaadittaessa maksettavana saamisena pidetään saamista, joka on maksettava viimeistään vuorokauden kuluessa irtisanomisesta. (VMA 10 3 momentti).
6(16) Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset voidaan luokitella arvostusta varten eräpäivään asti pidettäviin, myytävissä oleviin tai kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin. Saamiset luottolaitoksilta Erään luetaan muut kuin vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta, ml. vähimmäisvarantotalletukset, sekä luottolaitoksen toiminnasta annetussa laissa tarkoitetuille luottolaitoksille ja niitä vastaaville ulkomaisille luottolaitoksille annetut luotot, niihin tehdyt talletukset riippumatta siitä, minkä nimisinä ne itse asiassa on tehty, sekä takausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten perusteella velkojille maksetut määrät. Keskuspankki- ja luottolaitossaamiset käsittävät myös näissä olevat clearingsaamiset. Saamiset luottolaitoslain 16 :n mukaiseen luottolaitoksen konsolidointiryhmään kuuluvilta omistusyhteisöiltä, rahoituslaitoksilta ja palveluyrityksiltä esitetään tase-erässä "Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä". Ns. aidon takaisinostosopimuksen (alaluku 5.1.4) perusteella maksettu kauppahinta esitetään saamisena siirron saajan mukaiselta vastapuolelta. Kauppahintasaaminen esitetään luottolaitoksilta olevissa saamisissa silloin kun vastapuoli on luottolaitos tai keskuspankki. Muussa tapauksessa se esitetään tase-erässä "Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä". Tase-erään ei merkitä sellaisia luottolaitoksilta olevia saamisia, jotka ovat jälkimarkkinakelpoisia kuten pankkien sijoitustodistuksia ja pankkien liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjaja vaihtovelkakirjalainoja. Saamisia luottolaitoksilta ei voida luokitella arvostusta varten eräpäivään asti pidettäviin rahoitusvaroihin. Luottolaitoksilta olevat saamiset voidaan luokitella arvostusta varten myös myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, kun ne merkitään ensimmäistä kertaa taseeseen. Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Erään luetaan muille kuin luottolaitoksille ja keskuspankeille annetut luotot, muut sellaiset saamiset sekä takausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten perusteella velkojille maksetut määrät. Tase-erään ei myöskään merkitä sellaisia saamisia, jotka ovat jälkimarkkinakelpoisia, kuten kunta- ja yritystodistuksia ja kuntien tai yritysten liikkeeseen laskemia joukkovelkakirja- ja vaihtovelkakirjalainoja. Yleisöltä ja julkisyhteisöiltä olevia saamisia ei voida luokitella arvostusta varten eräpäivään asti pidettäviin rahoitusvaroihin. Rahoitusvarojen arvostusluokkaan "Lainat ja muut saamiset" ei voida luokitella sellaista sijoitusta, jota sen liikkeeseen laskijan kannalta on pidettävä oman pääoman ehtoisena rahoitusinstrumenttina.
7(16) Leasingkohteet Erään luetaan leasingsopimuksin vuokralle annetun omaisuuden poistamaton hankintameno sekä leasingkohteiden ennakkomaksut. Saamistodistukset Saamistodistuksia ovat kaikki jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit, kuten valtion velkasitoumukset, kuntatodistukset, valtion ja muut julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat, pankkien sijoitustodistukset, yritystodistukset, pankkien ja yritysten liikkeeseen laskemat joukkovelka- ja vaihtovelkakirjalainat. Saamistodistukset voidaan luokitella arvostusta varten kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin, myytävissä oleviin tai eräpäivään asti pidettäviin. Osakkeet ja osuudet Erään merkitään osakkeet, kantarahasto- ja sijoitusosuudet ja muut sellaiset osuudet, jotka tuottavat oikeuden yhteisön omaan pääomaan. Osakkeisiin ja osuuksiin rinnastetaan niiden merkintään tai tuottoon oikeuttavat todistukset sekä rahasto-osuudet. Standardin IAS 32 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja esittämistapa mukaan oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista yhteisön kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Itselle takaisin hankittuja omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja ei merkitä tähän erään, vaan ne vähennetään omasta pääomasta. Erään ei myöskään merkitä jäljempänä kohtiin "Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä" sekä "Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä" merkittyjä osakkeita ja osuuksia eikä aineellisten hyödykkeiden tase-erässä esitettäviä kiinteistöyhteisöjen osakkeita tai osuuksia. Osakkeet ja osuudet voidaan luokitella arvostusta varten kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin tai myytävissä oleviin. Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Erään merkitään osakkeet ja osuudet kirjanpitolain 1 luvun 7 :ssä tarkoitetuissa omistusyhteysyrityksissä, mutta ei aineellisten hyödykkeiden tase-erässä esitettäviä kiinteistöyhteisöjen osakkeita ja osuuksia. Osakkeisiin ja osuuksiin omistusyhteysyrityksille rinnastetaan myös näille annetut pääomalainat ja muut vakuudettomat pitkäaikaiset saamiset, joiden takaisinmaksua ei ole suunniteltu eikä se ole ennakoitavissa ja jotka tosiasiallisesti ovat osa luottolaitoksen nettosijoitusta osakkuusyritykseen. Tase-erään merkityt sijoitukset, joita ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen, luokitellaan arvostusta varten myytävissä oleviksi. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, joita ei ole luokiteltu myytävissä oleviksi, arvostetaan valvottavan erillistilinpäätöksessä hankintamenoon.
8(16) Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä Erään merkitään osakkeet ja osuudet kirjanpitolain 1 luvun 6 :ssä tarkoitetuissa tytäryrityksissä, mutta ei aineellisten hyödykkeiden tase-erässä esitettäviä kiinteistöyhteisöjen osakkeita ja osuuksia. Osakkeisiin ja osuuksiin rinnastetaan myös tytäryrityksille annetut pääomalainat ja muut vakuudettomat pitkäaikaiset saamiset, joiden takaisinmaksua ei ole suunniteltu, eikä se ole ennakoitavissa ja jotka tosiasiallisesti ovat osa valvottavan nettosijoitusta tytäryritykseen. Tytäryritysosakkeet ja -osuudet luetaan emoyrityksen tilinpäätöksessä tähän erään riippumatta siitä, yhdistelläänkö ne konsernitilinpäätökseen vai ei. Tase-erään merkityt tytäryrityssijoitukset, joita ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen, luokitellaan arvostusta varten myytävissä oleviksi. Tytäryrityssijoitukset, joita ei ole luokiteltu myytävissä oleviksi, arvostetaan valvottavan erillistilinpäätöksessä hankintamenoon. Johdannaissopimukset Erään merkitään johdannaissopimuksista maksetut preemiomaksut sekä taseen vastaavaa puolella esitettävät johdannaisten positiiviset käyvät arvot. Johdannaissopimuksiin liittyvät korkosaamiset ja -velat merkitään kuitenkin siirtosaamisiin ja -velkoihin. Aineettomat hyödykkeet Erään merkitään tilinpäätösstandardin alaluvun 7.1 mukaisesti määritellyt aineettomaan omaisuuteen kuuluvat vastikkeelliset oikeudet ja varat (toimiluvat, patentit, lisenssit, tavaramerkit, muut vastaavat oikeudet). Oman kehittämistoiminnan perusteella aikaansaatuja aineettomia hyödykkeitä (esimerkiksi atk-ohjelmia) voidaan kirjanpitolain 5 luvun 8.2 :n mukaan merkitä taseeseen erityistä varovaisuutta noudattaen. Kirjanpitolain 5 luvun 8.1 :n mukaan tutkimusmenot kirjataan kuluksi ja saman luvun 7 :n mukaan menot yrityksen perustamisesta (perustamismenot) kirjataan samoin kuluksi eikä niitä siten voi merkitä tähän tase-erään. Vuokrahuoneistojen perusparannusmenot esitetään taseeseen merkittäessä muina aineettomina hyödykkeinä. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alun perin hankintamenoon. Aineelliset hyödykkeet Erään merkitään tilinpäätösstandardin alaluvussa 7.2. määritelty kiinteistöomaisuus jaoteltuna kohtiin "Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet" ja " kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet" sekä " aineelliset hyödykkeet".
9(16) Kiinteistöomaisuutta ovat mm. rakentamattomat maa-alueet ja vesialueet, eipalautuskelpoiset, kiinteistöön liittyvät sähkön ja veden liittymismaksut, rakennukset, väestönsuojat, asfaltoinnit, rakennusten ainesosat, kiinteistöjen vuokraoikeudet (KPA 1 luvun 6.6 ) sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet. Kiinteistöyhteisöllä tarkoitetaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä ja muuta sellaista yhtiötä ja osuuskuntaa, joka ei harjoita muuta toimintaa kuin yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä yksilöityjen kiinteistöjen omistusta ja hallintaa. Muita aineellisia hyödykkeitä ovat mm. atk-laitteistot, muut toimistokoneet ja -kalustot, taide-esineet, rahakokoelmat, ajoneuvot sekä kiinteistön hoitoon tarkoitetut koneet ja laitteet. Omassa käytössä olevaksi (muuksi) kiinteistöomaisuudeksi katsotaan maa- ja vesialueet sekä rakennukset, jotka ovat tilikauden päättyessä tosiasiallisesti valvottavan omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Jos vain osa maa- ja vesialueesta tai rakennuksesta on valvottavan omassa käytössä eikä kiinteistön omassa käytössä oleva osa ole myytävissä erikseen, tulee käyttötarkoituksen mukaisen kirjauksen määrittelyssä noudatettavat periaatteet esittää tilinpäätöksen aineellisia hyödykkeitä koskevassa liitetiedossa. Vain sijoituskiinteistöjen arvostamisessa on mahdollista soveltaa käyvän arvon mallia. Osakeantisaamiset/sijoitusosuusantisaamiset/ kantarahastoantisaamiset Erään merkitään merkityistä osakkeista, sijoitusosuuksista tai kantarahasto-osuuksista valvottavalle maksamatta oleva määrä siihen saakka, kun se on maksettu tai merkintä on mitätöity. varat Erään merkitään maksujen välityksestä syntyneet, vaadittaessa maksettavat saamiset, erilaisilla selvittelytileillä olevat saamiset, johdannaissopimuksiin liittyvät marginaalitilisaamiset sekä kaikki muut saamiset, joiden esittämiseen ei ole muuta sopivaa tase-erää, kuten erilaiset myynti- ja vuokrasaamiset sekä vakuutuskorvaussaamiset. Sijoituspalveluyritys merkitsee erään sen taseeseen kirjattujen rahoitusvarojen myynnistä syntyneet myyntisaamiset. Erään ei lueta asiakkaan lukuun tehdystä arvopaperiostosta syntyvää asiakkaan maksuvelvollisuutta sijoituspalveluyritykselle eikä asiakkaan lukuun tehdystä arvopaperimyynnistä syntyvää toisen välittäjän tai muun ostajan maksuvelvollisuutta sijoituspalveluyritykselle. Tällaisia asiakkaalta taikka toisilta välittäjiltä tai muilta ostajilta olevia vaateita on seurattava jatkuvasti erikseen kunkin asiakkaan tai välittäjän tai muun ostajan osalta sijoituspalveluyrityksen laskentajärjestelmässä. Myyntisaamisiin kirjataan asiakkaan lukuun tehdyistä arvopaperimyynneistä asiakkaalle maksettu kauppahinta silloin, kun maksu tapahtuu sijoituspalveluyrityksen omista varoista ennen kuin sijoituspalveluyritys on saanut kauppahinnan toiselta sijoituspalveluyritykseltä tai muulta ostajalta.
10(16) Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Erään merkitään saamatta olevat korot ja muut tuotot oikaistuina tai täydennettyinä suoriteperusteisiksi sekä maksetut korko- ja muut menoennakot. Neljännen yhtiöoikeudellisen direktiivin 18 artiklan mukaan ennakkomaksuihin ja siirtosaamisiin merkitään tilikauden aikana suoritetut menot, jotka kohdistuvat seuraaviin tilikausiin, sekä tilikaudelta kertyvät tulot, jotka eivät eräänny ennen tilikauden päättymistä. Laskennalliset verosaamiset Erään merkitään jaksotuseroista johtuvat laskennalliset verosaamiset samoin kuin muista väliaikaista eroista johtuvat verosaamiset kirjanpitolautakunnan laskennallisia verovelkoja ja saamisia koskevan yleisohjeen 12.9.2006 mukaisesti. Vahvistetuista tappioista syntyvän laskennallisen verosaamisen merkitsemiselle taseeseen on ankarammat ehdot kuin muille laskennallisille verosaamisille. VASTATTAVAA Velat luottolaitoksille Erään luetaan velat edellä kohdassa "Saamiset luottolaitoksilta" tarkoitetuille luottolaitoksille ja keskuspankeille. Talletuksilla tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 10 :ssä määriteltyjä takaisinmaksettavia rahoitusvaroja. Velkaa pidetään vaadittaessa maksettavana, joka on maksettava viimeistään vuorokauden kuluessa irtisanomisesta. (VMA 10 3 momentti). Ns. aidon takaisinostosopimuksen (alaluku 5.1.4) perusteella saatu kauppahinta esitetään velkana sopimuksen mukaiselta vastapuolelta. Velka esitetään tässä tase-erässä silloin, kun vastapuoli on luottolaitos tai keskuspankki. Muussa tapauksessa se esitetään tase-erässä "Velat yleisölle ja julkisyhteisöille". Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Erään luetaan velat muille kuin luottolaitoksille ja keskuspankeille. Talletuksilla tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 10 :ssä määriteltyjä takaisinmaksettavia rahoitusvaroja. Velkaa pidetään vaadittaessa maksettavana, jos se voidaan irtisanoa päättyväksi heti tai enintään yhden pankkipäivän kuluttua.
11(16) Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Yleiset määräykset Yleiseen liikkeeseen lasketulla velkakirjalla tarkoitetaan luottolaitoksen yleiseen liikkeeseen laskemaa joukkovelkakirjaa, sijoitustodistusta ja muuta sellaista jälkimarkkinakelpoista haltija- tai määrännäisvelkasitoumusta. Luottolaitoksen ennen eräpäivää takaisin lunastamat velkakirjat merkitään erän vähennykseksi. Joukkovelkakirjalainat Erään luetaan luottolaitoksen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat. Erään luetaan luottolaitoksen liikkeeseen laskemat sijoitustodistukset ja niihin verrattavat muut kuin joukkoluonteiset velkasitoumukset. Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat Erään merkitään johdannaissopimuksista saadut preemiomaksut sekä taseen vastattavaa puolella esitettävät johdannaisten negatiiviset käyvät arvot. Johdannaissopimuksiin liittyvät korkosaamiset ja -velat merkitään kuitenkin siirtosaamisiin ja -velkoihin. Erään merkittävät muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat on määritelty standardin alaluvussa 6.4.1. velat velat Erään luetaan maksujen välityksestä syntyvät, vaadittaessa maksettavat velat. Erään luetaan ostovelat sekä muut sellaiset luotonantoon perustumattomat velat. Muihin velkoihin ja siirtovelkoihin merkittävien erien välistä eroa on käsitelty mm. kirjanpitolautakunnan lausunnossa (1561/1999). Tämän mukaisesti muina lyhytaikaisina velkoina esitetään taseessa 1) maksettujen palkkojen ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut ja muut ennakonpidätyksen yhteydessä tilitettävät sosiaaliturvaan liittyvät erät 2) vahvistettuun verotukseen tai ennakkoverolippuun perustuva maksamaton tulovero 3) arvonlisäverovelka.
12(16) Sijoituspalveluyritys merkitsee muihin velkoihin omaan lukuun tehtyjen arvopaperiostojen maksamattoman kauppahinnan. Se ei merkitse taseeseen asiakkaan lukuun tehdyistä arvopapereiden myynneistä syntyvää sijoituspalveluyrityksen velvollisuutta maksaa saatu kauppahinta asiakkaalle eikä arvopapereiden ostamisesta asiakkaan lukuun syntyvää sijoituspalveluyrityksen velvollisuutta maksaa kauppahinta toiselle välittäjälle tai muulle myyjälle. Tällaista sijoituspalveluyrityksen velvollisuutta maksuihin on seurattava jatkuvasti erikseen kunkin asiakkaan ja välittäjän tai muun myyjän osalta sijoituspalveluyrityksen laskentajärjestelmässä. Pakolliset varaukset Pakollisena varauksena taseessa esitetään ja tuotoista vähennetään sellainen vastainen meno ja menetys, jonka määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, mutta: 1) joka kohdistuu päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen 2) sen toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävä varmana tai todennäköisenä 3) sitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen ja 4) se perustuu lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan (KPL 5 luku 14 ). Eläkevarauksena kirjataan vakuutusmatemaattisin perustein laskettu eläkevastuu. Siirtovelat ja saadut ennakot Erään merkitään maksamatta olevat korot ja muut kulut oikaistuna tai täydennettynä suoriteperusteisiksi sekä saadut korko- ja muut tuloennakot. Muihin velkoihin ja siirtovelkoihin merkittävien erien välistä eroa on käsitelty mm. kirjanpitolautakunnan lausunnossa vuodelta 1999 (1561/1999). Sen mukaan: "Taseessa siirtovelkoihin (accruals) merkitään puolestaan tulojen ja menojen jaksottamiseen liittyvät, luonteeltaan laskennalliset erät. Näitä ovat esim. lomapalkat ja muut tilikaudelta maksamatta olevat palkat (esim. ylityökorvaukset tai tilikauden tuloksen perusteella määräytyvät tulospalkkiot) henkilösivukuluineen sekä erä, joka johtuu tilikaudelle kuuluvien tuloverojen jaksottamisesta suoriteperustetta vastaavalla tavalla. Tilinpäätöstä laadittaessa kirjattavat suoriteperusteiset tai palkkojen kokonaismäärään perustuvat henkilösivukulujen jaksotuserät, esim. TELvelka, ovat siirtovelkoja. Hakemuksessa mainituista eristä myös korko- ja vuokravelat samoin kuin vuosi- ja muut alennusvelat ovat yleensä laskennallisia, ja ne merkitään siirtovelkoihin." Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Erään luetaan luottolaitoksen liikkeeseen laskemat velkasitoumukset ja muut velat, joilla niitä koskevien sopimusehtojen mukaan on huonompi etuoikeus kuin luottolaitoksen muilla sitoumuksilla. Erään merkitään myös ikuiset lainat ja muu sellainen sekamuotoinen pääoma, jolla on huonompi etuoikeus kuin luottolaitoksen muilla veloilla.
13(16) Laskennalliset verovelat Erään merkitään jaksotuseroista johtuvat laskennalliset verovelat samoin kuin muista väliaikaista eroista johtuvat verovelat kirjanpitolautakunnan laskennallisia verovelkoja ja saamisia koskevan yleisohjeen 12.9.2006 mukaisesti. Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Erään kirjataan tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus. Vapaaehtoiset varaukset Erään kirjataan verolainsäädännön sallimat tilinpäätössiirrot. Osakepääoma/osuuspääoma/peruspääoma Erään kirjataan maksettu osake-, osuus- tai peruspääoma. Mikäli osakepääoma on kokonaan tai osittain merkitsemättä kaupparekisteriin, kaupparekisteriin merkitsemätön osuus on ilmoitettava taseessa omana eränään tämän erän alaeränä. Uuden osakkeen merkintähinta merkitään osakepääoman korotukseksi, jollei sitä osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon taikka kirjanpitolaissa toisin säädetä. Yhtiön hallusta luovutettavasta omasta osakkeesta maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jollei sitä osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan tai osittain osakepääomaan taikka kirjanpitolaissa toisin säädetä. (OYL 9 luku 6 ) Sijoitusosuuspääoma/kantarahasto/lisäpääoma Erään kirjataan osuuskuntalain 12 luvun 1 :ssä tarkoitettu sijoitusosuuspääoma tai säästöpankkilain 13 :ssä tarkoitettu kantarahasto taikka hypoteekkiyhdistyksistä annetussa laissa tarkoitettu lisäpääoma. Mikäli sijoitusosuuspääoma tai kantarahasto on kokonaan tai osittain merkitsemättä kaupparekisteriin, kaupparekisteriin merkitsemätön osuus on ilmoitettava taseessa omana eränään tämän erän alaeränä. Ylikurssirahasto Erään kirjataan vanhan osakeyhtiölain (734/1978) 12 luvun 3 a :n mukaisesti ylikurssirahastoon siirretyt määrät. Ylikurssirahaston muutokset kirjataan osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (625/2006) 13 :n mukaisesti.
14(16) Arvonkorotusrahasto Erään merkitään aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvien maa- tai vesialueiden tai kiinteistöyhtiöiden osakkeiden arvoon sisältyvää, kirjanpitolain 5 luvun 17 :n mukaista arvonkorotusta vastaava määrä. Vararahasto Osakeyhtiömuotoisen luottolaitoksen vararahaston lisäykseksi tai vähennykseksi kirjataan vanhan osakeyhtiölain (734/1978) 12 luvun 3 :ssä tarkoitetut suoritukset. Vararahaston muutokset kirjataan osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (625/2006) 13 :n mukaisesti. Erään merkitään myös säästöpankkilain (1502/2001) 10 :ssä tarkoitettuun vararahastoon kirjatut määrät sekä osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 1504/2001) 19 :ssä tarkoitettuun vararahastoon kirjatut määrät. Hypoteekkiyhdistyksen vararahaston lisäykseksi tai vähennykseksi merkitään hypoteekkiyhdistyksestä annetun lain (936/1978) 25 :n 4 momentissa tarkoitetut suoritukset. Käyvän arvon rahasto Erään kirjataan luottolaitostoiminnasta annetun lain 152 :n mukaisesti merkityt erät eriteltynä erikseen rahavirran suojauksesta syntyneisiin, muuntoeroista syntyneisiin ja käypään arvoon arvostamisesta syntyneisiin eriin. Rahavirran suojauksesta syntyneeksi käyvän arvon rahaston eräksi kirjataan se osa rahavirran suojaukseen määritetyn suojausinstrumentin (johdannaissopimuksen) käyvän arvon muutoksesta, jonka todetaan olevan tehokas suojaus. (Standardin alaluku 6.11.5 Suojausinstrumenttien ja suojattavien kohteiden arvostaminen, alakohta "Rahavirran suojaus") Muuntoeroista syntyneeksi käyvän arvon rahaston eräksi kirjataan ulkomaiseen tytäryritykseen tehdyn sijoituksen suojauksessa se osa suojausinstrumentin (johdannaissopimus tai muu kuin johdannaissopimus) käyvän arvon muutoksesta, jonka todetaan olevan tehokas suojaus. (Standardin alaluku 6.11.5 Suojausinstrumenttien ja suojattavien kohteiden arvostaminen, alakohta "Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus") Käypään arvoon arvostamisesta syntyneeksi käyvän arvon rahaston eräksi kirjataan myytävissä olevaksi luokitellun rahoitusvaroihin kuuluvan erän käyvän arvon muutokset. Käyvän arvon rahastoon kirjataan käyvän arvon muutoksista johtuneet tappiot vain silloin, kun rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon alentumisesta ei ole objektiivista näyttöä. (Standardin alaluku 6.8.3 Myytävissä olevien rahoitusvarojen Voittojen, tappioiden, arvonalentumistappioiden ja arvonalentumistappioiden peruutusten kirjaaminen) Käyvän arvon muutokseen sisältyvä laskennallinen verovelka merkitään tase-erään "Laskennalliset verovelat" ja laskennallinen verosaaminen vastaavasti tase-erään "Laskennalliset verosaamiset". Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot Erään kirjataan yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaiset rahastot.
15(16) Vapaat rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota perustamissopimuksen tai osakeantipäätöksen mukaan ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Rahastoon merkitään myös se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen. (OYL 8 luku 2 ) Option tai muun OYL 10 luvun 1 :ssä tarkoitetun oikeuden mahdollinen merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jollei sitä päätöksessä määrätä merkittäväksi osakepääoman korotukseksi. (OYL 10 luku 3 3 mom.) Osingon ja varojen jakamista vapaan oman pääoman rahastosta säätelee OYL 13 luku 5-7. rahasto Mikäli valvottavalla on yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin taikka yhtiökokouksen tai vastaavan yleistä päätösvaltaa valvottavassa käyttävän kokouksen päätökseen perustuvia, aikaisempien tilikausien tuloksesta muodostettuja vapaita rahastoja, ne esitetään tässä erässä. Edellisten tilikausien voitto (tappio) Erään kirjataan tulos edellisiltä tilikausilta siltä osin, kuin sitä ei ole siirretty muihin oman pääoman eriin tai jaettu voitonjakona. Tilikauden voitto (tappio) Erään kirjataan tuloslaskelman osoittama tilikauden tulos. TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit Erään kirjataan toisen velan vakuudeksi annetut takaukset, pantit ja kiinnitykset. Sitoumukset merkitään sen määräisenä, mitä takaus, pantti tai kiinnitys kulloinkin enintään vastaa. Takaukseen rinnastetaan urakka-, toimitus- ja vientisitoumukset ja muut asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut takuusitoumukset asiakkaan yksilöidyn kaupallisen velvoitteen, julkisoikeudellisen velvoitteen tai korvausvelvoitteen täyttämisestä mukaan lukien remburssit ja muut irtaimen kaupan täyttämisen vakuudeksi myyjän hyväksi annetut sitoumukset.
16(16) Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Arvopapereiden takaisinostositoumukset Erään merkitään arvopapereiden myyntisopimukset, joihin liittyy ostajalle asetettu optio myydä arvopaperit halutessaan takaisin luottolaitokselle (alaluvun 5.1.4 mukaiset ns. epäaidot takaisinostot). Erään merkitään talletuksentekosopimukset, osittain maksettujen arvopapereiden maksamaton määrä, merkintäsitoumukset ja sitovat lisäluottojärjestelyt, sitovat luottolupaukset ja käyttämättömät luottolimiitit sekä muut sellaiset taseen ulkopuoliset sitoumukset niiden juoksuajasta riippumatta. Sitoumukset merkitään sen määräisinä, mitä niiden perusteella voidaan enintään joutua maksamaan.