Satakunnan talous 1 kesäkuu 2003 nykytila ja lähiajan näkymät Julkaisijat: Satakuntaliitto Satakunnan TE-keskus Satakunnan Yrittäjät ry Satakunnan kauppakamari Prizztech Oy TuKKK Porin yksikkö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy
Yleinen talouskehitys Eri mittareilla tarkasteltuna Satakunnan viimeaikainen talouskehitys vaikuttaa myönteiseltä. Viime vuonna Satakunnassa liikevaihto kasvoi muuta maata nopeammin ja esimerkiksi työttömyyskorvausten määrä ei juurikaan noussut Porissa, kun ne koko maassa nousivat keskimäärin 5,7 prosenttia. Alkuvuoden tiedot näyttävät myös työllisyystilanteen parantuneen Satakunnassa. Yleismaailmallisessa talouskehityksessä on odotettu parempia näkymiä jo muutaman vuoden. Myös alkuvuonna 2003 kokonaistuotannon arvioidaan jopa hieman laskeneen. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kasvun ennakoidaan vauhdittuvan viennin vetämä, mikäli kansainvälinen kysyntää elpyy. Talouden kasvu hiipui 2001 vuoden alun jälkeen koko maassa, myös Satakunnassa. Talouskasvun heikkenemiseen eri alueilla on vaikuttanut kansainvälisen talouden laskusuhdanteeseen liittyvä vientiteollisuuden taantuma, joka on heijastunut myös rakentamiseen ja palveluihin. Satakunnan kehitys ei eroa keskimääräisestä kehityksestä ja erityisesti viime vuonna 2002 liikevaihdon kasvu oli jopa koko maan keskiarvoa nopeampaa. Satakunnassa teollisuudella ja sen viennillä on suuri vaikutus aluetalouteen. Teollisuuden osuus liikevaihdosta on Satakunnassa yli 20 prosenttia korkeampi kuin maassa keskimäärin. Suomen talous on kasvanut vahvasti laman jälkeen aina viime vuosiin erityisesti elektroniikka- ja sähköteollisuuden vetämänä. Huippuvuosina 1998-2000 elektroniikkateollisuuden tuotannon määrä lisääntyi 30-40 prosenttia vuodessa ja edusti noin kolmasosaa talouden kasvusta. Liikevaihdon osalta Satakunnan perusteollisuuteen painottuva talous on silti pysynyt hyvin muun maan talouden kasvun vauhdissa. Kasvua on maakunnassa vauhdittanut esimerkiksi metsäteollisuuden merkittävät investoinnit ja niiden sysäämänä muuta maata voimakkaampi liikevaihdon kasvu kyseisellä toimialalla. Poikkeuksen muodostaa vuosiin 1998-99 ajoittunut lyhyehkö taantuma Satakunnassa. Suomessa vienti ei ole kasvanut pariin vuoteen, mutta Satakunnassa vienti on vetänyt selvästi paremmin. Alkuvuodesta Suomen kokonaistuotannon arvioidaan laskeneen vajaan prosentin vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna. Teollisuuden kausitasoitettu tuotanto väheni 3.3 prosenttia. Laskua tuli erityisesti elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Merkittäviä kasvualoja olivat energiahuolto, kemianteollisuus ja puu- ja paperiteollisuus. Palkkasumma vastaavasti kasvoi alkuvuonna. Teollisuusyritysten palkkasumma kasvoi elektroniikkaja sähkötuotteiden valmistusta lukuun ottamatta. Satakunnan osalta kuluvan vuoden kehityksestä saadaan tietoja syksyllä. Tämä katsaus sisältää seuraavat toimialat: Metalliteollisuus...6 Metsäteollisuus...8 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus...9 Elintarviketeollisuus...10 Rakentaminen...10 Sosiaali- ja terveyspalvelut...11 Tukku- ja vähittäiskauppa...12 Liike-elämän palvelut...13 Majoitus- ja ravitsemustoiminta...14 Osaamiskeskustoimialat...15 Julkaisijat: Satakuntaliitto Satakunnan TE-keskus Satakunnan Yrittäjät ry Satakunnan kauppakamari Prizztech Oy TuKKK Porin yksikkö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy Taitto: Mainospori Oy Kannen iso kuva: Kuituoptiikkaa Pienet kuvat: Porin Yliopistokeskus Reposaaren Merimesta, kuva: Tomi Glad 2
Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa, 2000=100 Teollisuudessa etenkin metallin kehityksellä on ollut perinteisesti huomattava vaikutus Satakunnan tilanteeseen. Viime aikoina maakunnan telakkateollisuus on toiminut veturina, samalla kun muun metallin kasvu on ollut verkkaista. Toivottavaa on, että kuluvana vuonna myönteinen kehitys jatkuisi ja tulisi laajemmalta pohjalta. Myös Satakunnassa talous on tullut riippuvammaksi kansainvälisistä suhdanteista. Toimialakohtaiset suhdanteiden vaihtelut ovat tulleet nopeammiksi ja rajummiksi. Ulkoiset suhdanteet heijastuvat nopeasti myös Satakunnan talouteen ja toimialoittaisten talousnäkymien ennakoiminen on vaikeaa. Teollisuuden vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta yritysjohtajat ennakoivat näkymien paranevan monilla toimialoilla kuluvana vuonna. Työttömät työnhakijat Satakunnassa Katsauksessa liikevaihdon kehitystä on useimmiten kuvattu indeksisarjoilla. Indeksien perusvuosi on 2000. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen. Indeksisarjojen tulkinnassa kannattaa pitää mielessä se, että on olennaista minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 1995, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien 1995-2000 välisenä aikana. Toisaalta mitä suurempia (perusvuoden ylittäviä) arvoja indeksisarjat saavat perusvuoden 2000 jälkeen, sitä nopeampaa kasvu on ollut verrattuna perusvuoteen. Trendikuvioiden tarkastelussa huomioitavaa on, että niiden loppuosa saattaa revisioitua eli tarkistua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Liikevaihdon muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa ja koko maassa Lähde: Metsäteollisuus ry Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa 3
Palkkasumman kehitystä tarkastelemalla voidaan teollisuuden merkityksen nähdä toisaalta vähentyneen, tuottavuuden nousun toinen puoli on ollut palkkasumman ja työllisten määrän väheneminen. Samaan tuotantoon tarvitaan vähemmän työvoimaa. Palvelualojen merkitys alkaa myös Satakunnassa kasvaa, mikä näkyy varsinkin nyt teollisuuden hitaamman kasvun aikana. Viimeisen neljän vuoden aikana on palkkasumma kasvanut muuta taloutta nopeammin erityisesti palvelualoilla ja rakentamisessa. Teollisuudessa keskimääräiseen kasvuun ovat yltäneet vain jotkut metallin alatoimialat. Kun tarkastellaan koko ajanjaksoa 1995-2002 on metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden (metallin jalostusta lukuun ottamatta) rooli palkkasumman kasvussa silti ollut merkittävä. Ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeellä nähtiin haasteeksi maakunnan kehittämiselle. Satakunnassa on perusteollisuudessa osaamista, jonka korkean laadun säilyminen on tärkeää kilpailukyvyn ja maakunnan menestymisen kannalta jatkossakin. Koulutuksen ennakointiin haluttiin panostettavan. Ajantasaista tietoa yritysten tarpeista saadaan olemalla suoraan yhteydessä yrityskenttään. Toisaalta työpaikoilla, joilla viime vuosina on pystytty palkkaamaan lisää henkilöstöä myös ikärakenne on kohentunut. Tuottavuuden noustessa monilla perusteollisuuden toimipaikoilla ovi on vain valitettavasti käynyt toiseen suuntaan. Palkkasumman muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa ja koko maassa Alueellisen verkostoitumisen tukeminen nähdään tärkeäksi painopistealueeksi maakunnan kilpailukyvyn takaamiseksi tulevaisuudessa. Verkostoituminen vaikuttaa osaltaan ammattiosaamisen korkean tason säilymiseen maakunnassa. Verkostomaisen liiketoimintaympäristön piirre on myös erilaiset yritysjärjestelyt. Myös Satakunnassa talous on kansainvälistynyt, jonka eräs piirre on tytäryhtiötalous monine puolineen. Lähde: Porin elinkeinokeskus 4
on yksi nopeasti kasvavista toimialoista. Palkkasummalla mitattuna metalliteollisuuden osuus on 14 prosentin tuntumassa koko talouden palkkasummasta. Lähde: Mäntyluoto Works Muita merkittäviä teollisuustoimialoja maakunnassa ovat kemianteollisuus 8,2 prosentin, metsäteollisuus 8 prosentin, metallikoneet 7 prosentin, koneet ja laitteet ja elintarvike 5,5 prosentin osuudella koko maan liikevaihdosta. Vastaavasti koko maassa merkittävästä kasvusta vastanneesta sähköteknisen toimialan tuotannosta Satakunnassa on vain 0,3 prosenttia. Muuhun teollisuuteen (toimialoja ei erikseen katsauksessa) kuuluvat mm. telakat, tekstiili ja nahka sekä sähkön tuotanto. Satakunnan elinkeinorakenteesta Satakunta on yhä teollisuusvaltainen maakunta, koko maassa teollisuuden osuus on vajaa neljännes palkkasummasta kun Satakunnassa se on 36 prosenttia. Palkkasummalla mitattuna teollisuuden osuus taloudesta on hieman laskenut. Vastaavasti palvelualojen osuudet ovat pienempiä, esimerkiksi kaupan osuus koko maassa on keskimäärin 12 prosenttia palkkasummasta kun se Satakunnassa on 8 prosenttia. Liikevaihdolla mitattuna teollisuuden osuus on yli 60 prosenttia taloudesta kun se koko maassa on vajaa 40 prosenttia. Liikevaihdolla mitattuna teollisuuden osuus on jopa hieman kasvanut lähinnä metsäteollisuuden ansioista. Teollisuuden rakennetta tarkasteltaessa metalliteollisuuden osuus on suuri. Metallien jalostuksessa Satakunnan osuus on huomattava lähes 30 prosenttia koko maan liikevaihdosta. Perinteinen metalli on silti muuttumassa ja saamassa uusia kasvavia toimialoja ympärilleen. Esimerkiksi liikeelämän palveluihin kuuluva kone- ja prosessisuunnittelu Lähde: Outokumpu Katsauksen toimialojen osuus palkkasummasta Satakunnassa Teollisuuden palkkasumma katsauksen toimialoilla ja muussa teollisuudessa Satakunnassa, 1 000 euroa 5
Metalliteollisuuden (pl. telakat) kehitys Palkkasumman kehitys Satakunnan Metallissa (pl. telakat) 1 000 euroa Metalliteollisuuteen kuuluvalla elektroniikkateollisuudella on ollut merkittävä osuus Suomen talouden nousussa 1990- luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 2001 alkanut elektroniikkateollisuuden ja laajemmin tietoliikennevälineteollisuuden kasvun hidastuminen näkyy metallin liikevaihdon kääntymisenä laskuun. Myös Satakunnassa liikevaihto väheni, mikä johtuu metallinjalostusteollisuuden liikevaihdon selvällä laskulla huippuvuoden 2000 tasolta. Satakunnassa metalliteollisuuden vienti kasvoi 6,5 prosenttia vielä vuonna 2001, kun viime vuonna kasvu hiipui pariin prosenttiin. Alan vientinäkymiä ovat varjostaneet investointilama ja kilpailukykyä heikentänyt euron vahvistuminen. TT:n (Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto) suhdannebarometri arvioi viennin lähtevän alkuvuoden jälkeen nousuun. Suhdannebarometrissa arvioitiin metalli- ja elektroniikkateollisuuden suhdannetilanne tavanomaista heikommaksi. Näkymien ennustetaan kuitenkin alkusyksystä paranevan. Prosessiteollisuuden puolella Satakunnassa nähtiin tilanne vakaaksi. Vastaavasti rakentamisen puolella ennakoitiin kysynnän vilkastuvan kuluvana vuonna hiljaisemman jakson jälkeen. Metalli Satakunnassa Metalliteollisuuden palkkasumman kasvu jäi aikaisempina vuosina Satakunnassa koko maan keskimääräistä tasoa alemmaksi. Ero selittyy toisaalta metallien jalostuksen suurella ja toisaalta sähkö- ja elektroniikkateollisuuden pienellä osuudella koko toimialasta. Etenkin metalliteollisuuden kehitystä verrattaessa koko maan kehitykseen on huomioitava, että sähkö- ja elektroniikkatuotannon osuus on Satakunnassa vain parin prosentin luokkaa, kun se koko maassa on lähes 30 prosenttia teollisuudesta. Metallin kehitys eroaa liikevaihdon osalta yllättävän vähän koko maan kehityksestä. Toimialala tuottavuuden nousu on merkittävä selittäjä tarkasteltaessa palkkasumman ja työllisten määrän verkkaista osin jopa laskevaa suuntaa suhteessa liikevaihdon kasvuun. Liikevaihdon kehitys Satakuknnan metalliteolllisuudessa (pl. telakat), 1 000 euroa Liikevaihdon, viennin ja palkkasumman kehitys metalliteollisuudessa (pl. telakat) Satakunnassa (2000=1000) 6 Metalliteollisuuden rakenne Satakunnassa ja koko maassa, liikevaihto vuonna 2001 milj. euroa
Liikevaihto metallin alatoimialoilla Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Metallien jalostus Metallinjalostusteollisuudessa (tol 27) liikevaihdon huippu saavutettiin vuonna 2000, jolloin se oli 1,4 mrd. euroa. Ennen huippuvuotta liikevaihto kasvoi metallin jalostuksessa keskimäärin muuta maata nopeammin. Parina viimeisenä vuotena liikevaihto on tasaisesti laskenut. Viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kuitenkin kasvoi verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Metallien jalostuksessa palkkasumman kehitys eroaa jonkin verran koko maan nousujohtoisemmasta kehityksestä, erityisesti vuosituhannen taitteessa. Satakunnan lukuja selittää osaltaan toimialalla tehdyt merkittävät ulkoistukset. Muun maan kehityksen taustalla ovat Torniossa tehtävät panostukset tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Metallituotteiden ja koneiden sekä laitteiden valmistus Metallituotteiden valmistuksessa (tol 28) liikevaihto supistui toissavuoden huipputasosta jonkin verran. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 341 milj. euroa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto oli toissavuoden tasolla. Myös palkkasumma supistui prosentin edellisvuodesta pitkän nousun jälkeen sekä koko Suomessa että Satakunnassa. Koneiden ja laitteiden (tol 29) valmistuksessa liikevaihto supistui noin 5 prosenttia edellisvuodesta sekä koko maassa että Satakunnassa. Liikevaihto oli Satakunnassa viime vuonna 564 milj. euroa. Koko maassa liikevaihto on laskenut vuoden 2000 tasolle. Satakunnassa kehitys on ollut muuta maata myönteisempää parina viime vuonna. Liikevaihto supistui viime vuonna vain viimeisellä neljänneksellä suhteessa edellisvuoteen, jolloin se olikin huipputasolla. Muu metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa (tol 30-33) liikevaihto laski viime vuonna sekä koko maassa että Satakunnassa noin 8 prosenttia. Koko maassa liikevaihto väheni jo edellisvuonna. Toimialan pitkän linjan kehitys on silti ylöspäin elektroniikan käytön lisääntyessä kaikkialla. Metallin toimialoista elektroniikkateollisuudessa vähennettiin työvoimaa eniten koko maassa. Satakunnassa merkittävä metalliteollisuuden toimiala "muu kulkuneuvojen valmistus" (tol 34), johon mm. telakat kuuluvat, on mukana vain koko teollisuutta ja kaikkia toimialoja kuvaavissa luvuissa. Toimialan viimevuoden hyvä tilanne on suuresti vaikuttanut talouden lukuihin etenkin kun useilla muilla toimialoilla suunta on ollut päinvastainen. Kuluvan vuoden tilanne toimialalla vaikuttaa tyydyttävältä, mutta projektiteollisuudelle luonteenomaista epävarmuutta tulevasta tilauskannasta ja töiden jatkumisesta on olemassa. Lähde: Outokumpu 7
Metsäteollisuus Paperiteollisuuden liikevaihdon trendi on ollut viimeiset pari vuotta laskeva. TT:n barometrin mukaan suhdannetilanne paperiteollisuudessa on tavanomaista heikompi, mutta lähikuukausina on positiivisia merkkejä. Metsäteollisuudessa viennin merkitys on suuri ja kansainväliset suhdannevaihtelut heijastuvat nopeasti alan tilanteeseen. Kilpailuasetelman viimeaikainen heikentyminen ja talouden yleismaailmallinen tilanne ovat synkistäneet alan näkymiä (selluteollisuudesssa on ilmennyt poikkeuksellisia tekijöitä mm. raaka-aineen saanti vaikeudet Yhdysvalloissa, jotka pitävät yllä kysyntää). Pitkällä tähtäimellä paperin menekki vaikuttaa kuitenkin sen raakaaineen sellun kysyntään. Toisen metsäteollisuuden alan puuteollisuuden viimevuosi oli parempi tuotannon ja viennin kasvaessa. TT:n barometrin mukaan sen suhdannenäkymät ovat kuitenkin kääntyneet uudelleen heikkeneviksi. Myös Satakunnassa jäätäneen viime vuoden tasosta. Kuten metallissa myös metsäteollisuudessa liikevaihdon huippuvuosi oli Satakunnassa vuonna 2000, jolloin liikevaihtoa kertyi 1,7 mrd. euroa. Viime vuonna liikevaihto oli 1,6 mrd. euroa. Pudotusta edellisvuoteen Satakunnassa oli lähes prosentin verran, koko maassa kolme prosenttia. Vuoden 2002 viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kuitenkin kasvoi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Satakunnassa on tehty monia suuria tuotannollisia investointeja, jotka näkyvät liikevaihdon kasvussa. Investoinnit ovat lisänneet työn tuottavuutta ja palkkasumma ei ole kehittynyt samassa suhteessa liikevaihdon kanssa. Palkkasumma on kuitenkin kehittynyt metsäteollisuudessa positiivisemmin kuin metsäteollisuudessa maassa keskimäärin tai muussa teollisuudessa Satakunnassa. Tarkasteluaikana metsäteollisuuden merkitys aluetaloudelle on selvästi noussut. Metsäteollisuudessa on myös tärkeä turvata jatkossakin ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Sahateollisuuden työvoiman tarpeen kannalta on koulutusuudistus paremminkin mutkistanut tilannetta ja koulutustason vastaavuus ei tällä hetkellä tyydytä. Kuvat: Liikevaihdon kehitys metsäteollisuudessa Satakunnassa ja koko maassa sekä teollisuudessa yhteensä Satakunnassa (2000=100) Työllisten määrän kehitys Satakunnassa, neljännesvuosikeskiarvo Lähde: Metsä-Botnia 8
Kemikaalien sekä kumija muovituotteiden valmistus Liikevaihdon kehitys kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa Satakunnassa ja koko maassa sekä teollisuudessa yhteensä Satakunnassa (2000=100) Kemian teollisuuden näkymien arvioidaan TT:n suhdannebarometrissa lievästi kohenevan. Henkilökunnan määrän arvioidaan barometrin mukaan yhä supistuvan ja kustannusten nousupaineiden syövän kannattavuutta. Satakunnassa kemian- ja muoviteollisuuden liikevaihdon kehityksen trendi on ollut samansuuntainen koko teollisuuden kehityksen kanssa. Satakunnassa toimialalla oli työntekijöitä vuonna 2001 noin 2 800 henkilöä. Työllisten määrä on viime vuosina kasvanut toimialalla. Kasvua on tapahtunut erityisesti kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa, johon kuuluva muovipakkausten valmistus selittää yli puolet koko toimialan henkilöstömäärän kasvusta. Liikevaihdon kasvusta yli puolet on tullut kemian teollisuuden puolelta. Suhteelisesti suurimpiin kasvulukuihin alatoimialoista ylsi kemianteollisuuteen kuuluva muoviaineiden valmistus. Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ei juuri eroa koko maan kehityksestä ennen vuotta 2000. Viime vuonna liikevaihto oli 636 milj. euroa, joka on samaa tasoa kuin edellisvuonna. Koko maassa liikevaihto kasvoi pari prosenttia. Satakunnassa liikevaihdon huippuvuosi oli vuonna 2000, jonka jälkeen kasvu on jäänyt jälkeen toimialan keskimääräisestä kasvusta. Vuoden 2002 viimeinen neljännes oli kuitenkin positiivinen verrattuna edellisvuoden viimeiseen neljännekseen. Palkkasumma kehittyi toimialalla 90- luvun lopulla selvästi negatiivisemmin kuin koko maassa keskimäärin. Viimevuosina kehitys on taas ollut myönteisempää kuin koko maassa keskimäärin. Viime vuonna palkkasumma kasvoi 4,5 prosenttia, koko maassa 3,2 prosenttia. Henkilöstömäärä kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden alatoimialoilla Satakunnassa 9
Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuuden näkymät ovat TT:n barometrin mukaan koko maassa vakaat. Kannattavuuden heikkenemisen arvioidaan kuitenkin jatkuvan tuotantokustannusten noustessa ja myyntihintojen laskiessa. Myyntihintojen laskun taustalla on kaupan alan kova kilpailu. Yleisenä trendinä elintarvikealalla myös Satakunnassa nähdään kilpailun kiristyminen viime vuoteen nähden. Odotusarvona on kuitenkin markkinoiden elpyminen kuluvana vuonna. Elintarviketeollisuuden kasvu on jäänyt jälkeen muun teollisuuden kasvusta. Viime vuonna elintarviketeollisuuden liikevaihto oli 472 milj. euroa, jossa nousua edellisvuoteen oli 4 prosenttia. Edellisvuonna liikevaihto vastaavasti laski vuodesta 2000. Vuoden 2000 taso saavutettiin jälleen loppuvuodesta 2002. Elintarviketeollisuuden toimialoista kasvua on tullut erityisesti ns. valkoisen lihan jalostuksesta. Eteläisessä Satakunnassa onkin tehty viime vuosina merkittäviä tuotannollisia investointeja kyseisellä toimialalla. Alatoimialoista leipomotoiminnassa ovat viimevuosina liikevaihto- ja henkilöstömäärät merkittävästi laskeneet. Elintarviketeollisuudessa rationalisoinnit ovat vähentäneet työvoiman tarvetta, mikä näkyy palkkasumman kehityksessä. Vuosi 1998 oli palkkasumman osalta huippuvuosi, jonka jälkeen palkkasumma on tasaisesti laskenut. Viime vuosi oli jälleen kasvuvuosi ja palkkasumma kasvoi 5,4 prosenttia. Kuva. Liikevaihdon kehitys elintarviketeollisuudessa Satakunnassa ja koko maassa sekä teollisuudessa yhteensä Satakunnassa (2000=100). Rakentaminen Rakennusteollisuus RT odottaa rakentamisen suhdannekuvan pysyvän lähivuodet melko vakaana. Vaikka talouden yleisnäkymät ovat heikentyneet, pysyy rakentamisen suhdannekuva liiton mukaan edelleen kohtalaisena. Rakentamisen ennakoidaan tänä vuonna kasvavan koko maassa vilkkaan maa- ja vesirakentamisen sekä korjaustoiminnan ansioista. Suhdannenäkymät ovat kuitenkin rakentamisessa melko epäyhtenäiset. Talouskasvun hitaus lykkää tuotannollisia investointeja. Maa- ja vesirakentamisen kasvu painottuu Etelä-Suomeen sijaitseviin suuriin tie-, rata-, ja satamatöihin. Satakunnan kannalta erityisen mielenkiintoinen on viidennen ydinvoimalan sijaintipäätös. Ydinvoimalan maarakennustyöt aloitetaan vuonna 2004. Korjausrakentamisen ennakoidaan jatkavan kasvuaan sekä tänä että ensi vuonna. 10 Koko maassa rakentamisen liikevaihdon kasvu pysähtyi viime vuonna. Satakunnassa liikevaihtoa kertyi viimevuonna 517 milj. euroa, kasvua edellisvuoteen oli lähes kaksi prosenttia. Viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kuitenkin supistui verrattuna edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen ja trendikäyrä kääntyi laskuun. Mielenkiintoinen piirre liikevaihdon trendikäyrän osalta Satakunnassa on, että se näyttää olevan jonkin verran vastasyklinen muiden toimialojen kanssa. Toisin sanoen, kun liikevaihto muussa taloudessa on laskussa rakentaminen kasvaa ja päinvastoin. Näin sillä olisi suhdanteita tasaava vaikutus. Palkkasumma kasvoi viimevuonna Satakunnassa 5,4 prosenttia, koko maassa kasvua oli vain vähän yli prosentin. Palkkasumma on kasvanut rakentamisessa muuta taloutta nopeammin. Koko maassa palkkasumman kasvu liikevaihdon tapaan ajoittui aikaisemmille vuosille. Liikevaihdon kehitys rakentamisessa Satakunnassa ja koko maassa sekä kaikilla toimialoilla Satakunnassa (2000=100) Työllisten määrän muutos Satakunnassa, neljännesvuosikeskiarvo
Sosiaali- ja terveyspalvelut Niin tilastojen kuin haastattelujenkin valossa sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuden näkymät Satakunnassa ovat suhteellisen vakaat ja hyvät. Yrittäjät uskovat tulevaisuuteen ja yksityisen palveluntuotannon tarpeen nähdään lisääntyvän entisestään. Myös julkisella sektorilla taloudellinen tilanne on kohentunut ja henkilöstöä on lisätty erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella. Kuntien ostopolitiikkaan ja kilpailuttamiseen yrittäjät kaipaavat kehittämistä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumma on kasvanut Suomessa voimakkaasti vuodesta 2000 lähtien. Vuosina 2000-2001 kasvu on ollut 11,5 prosenttia ja vuosina 2001-2002 10,7 prosenttia. Satakunnassa sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumma on kehittynyt selvästi hitaammin. Vuoden 2000 jälkeen kasvu on ollut hieman muita toimialoja nopeampaa, mutta kuitenkin selvästi hitaampaa kuin maassa keskimäärin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman vuosimuutos ajanjaksolla 2001-2002 oli Satakunnassa 5,7 prosenttia ja koko maassa 10,7 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden työllisten määrässä ei ole tapahtunut Satakunnassa suuria muutoksia vuosien 1999-2002 aikana. Työllisiä alalla on ollut Satakunnassa koko tarkasteluperiodin ajan noin 12 500 henkilöä. Satakunnassa oltiin toiveikkaita ammattitaitoisen työvoiman saantiin myös tulevaisuudessa. Satakunnan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut, Satakunnan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito sekä Satakunnan erityishuoltopiirin palvelut muodostavat yhdessä alan yksityisten palveluntuottajien kanssa laajan osaajaverkon Satakunnassa. Palvelujen tarve kuitenkin muuttuu väestön ikääntyessä ja vanhusten määrän lisääntyessä. Palvelutarpeen muutoksen seurauksena yksityisten palvelutuottajien rooli nousee tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Yksityisiin palvelun tuottajiin kuuluvat yritykset sekä järjestöt, säätiöt ja muut voittoa tavoittelemattomat organisaatiot. Satakunnassa oli vuonna 2000 yhteensä 222 kpl sosiaalija terveysalan yksityisiä palveluntuottajia, joista terveydenhoitoalalla 138 kpl ja sosiaalialalla 84 kpl. Satakunnan sosiaali- ja terveyspalveluyritysten liikevaihto on noussut vuodesta 1998 lähtien. Yrityksen keskimääräinen liikevaihto vuonna 2000 oli 187 500 euroa. Seutukunnittain tarkasteltuna liikevaihto on alueilla suurin piirtein samaa luokkaa. Samana vuonna yrityksillä oli keskimäärin 4 työntekijää. Taloudelliset toimintaedellytykset eli kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius satakuntalaisilla sosiaali- ja terveysalan yrityksillä ovat hyvät. Kilpailuttaminen Satakuntalaisten sosiaali- ja terveysalan yritysten asiakkaiden saantiin, markkina-alueeseen ja palvelun tuotantoon vaikuttaa vahvasti yhteiskunnalliset kysymykset, kuten kuntien politiikka sekä sosiaalialalla Raha-automaattiyhdistyksen tuet voittoa tavoittelemattomille toimijoille. Etenkin kuntien ostopolitiikkaan ja kilpailuttamiseen yrittäjät kaipaavat kehittämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamista pyritään kehittämään Satakunnassa. Yhtenä esimerkkinä on Aluekeskusohjelman rahoittama projekti nimeltään Hyvinvointipalvelujen sopimusmallin ja yhteisen kilpailuttamisen kehittämishanke". Hankkeen tavoitteena on laatia yhteistyössä Karhukuntien ja alueella toimivien hyvinvointipalvelujen tuottajien kanssa hyvinvointipalvelujen kilpailuttamismenettely ja sopimusmalli. Hankkeessa korostuu seutuyhteistyön merkitys sosiaalipalvelujen kuten vanhusten ja vammaisten asumispalveluiden tilaaja-tuottaja -mallin kehittämisessä. Projektipäällikkönä hankkeessa toimii Outi Karinharju Satakunnan hyvinvointikeskuksesta. Palkkasumma sosiaali- ja terveypalveluissa Satakunnassa ja koko maassa sekä kaikilla toimialoilla Satakunnassa (2000=100) Työllisten määrä sosiaali- ja terveyspalveluissa Satakunnassa, neljännesvuosikeskiarvo 11
Tukku- ja vähittäiskauppa Yleinen suhdannekehitys näkyy nopeasti kaupan tilanteessa. Tämän hetkinen kuluttajien luottamus omaan talouteen on kuitenkin hyvä, mikä pitää kohtuullista kulutuskysyntää yllä. Kaupan keskusliiton suhdannetiedustelun mukaan vähittäiskaupan luottamus on pudonnut kuitenkin selvästi alkuvuoden aikana. Luvuissa näkyy alkuvuoden myynnin heikko kehitys. Kauppa ei kasva päivittäistavarapuolella, koska ostovoima ei lisäänny ja hinnat laskevat. Satakunnassa kaksi uutta tulokasta lisäävät kilpailua. Ostovoima alueella ei tällä väestökehityksellä lisäänny, jolloin uusien kilpailijoiden tulo on nollasummapeliä. Kilpailu on laskenut hintoja ja katteita, mikä aiheuttaa kustannuspuolelle paineita. Toisaalta Porin seudun vetovoima erikoistavarapuolella on paranemassa, mikä saattaa edesauttaa kasvua. Autokaupan tilauskanta ja näkymät ovat yllättävän hyvät. Keskusliiton mukaan myös huonekalukaupalla menee hyvin. Kaupan liikevaihto kasvoi 2 089 milj. eurosta 2 147 euroon, kasvua oli 2,8 prosenttia. Koko maassa kasvua oli 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Kaupan riippuvuutta muusta talouskehityksestä kuvaa kaupan trendissä näkyvä Satakuntaa koetellut teollisuuden minitaantuma vuonna 1999. Palkkasumman kasvu on ollut tasaisen nousujohteista. Viime vuonna palkkasumma kasvoi 5,9 prosenttia, joka on koko maan keskiarvoa enemmän. Kaupan alan palkkasumma on kasvanut viimevuosina toimialojen keskiarvoa enemmän ja näin ollen sen merkitys aluetaloudessa on myös noussut. Toisaalta työllisten määrä näyttää viimevuosina laskeneen. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta alueella pidetään hyvänä. Panostaminen asiakastyytyväisyyteen kilpailun kovetessa nähdään palvelupuolella ensiarvoiseksi. Maakunnan kannalta nähdään tärkeäksi myös elintarvikeketjun synergian kehittäminen ja oman maakunnan tuotteiden nostaminen. Liikevaihto tukku- ja vähittäiskaupassa Satakunnassa ja koko maassa sekä kaikilla toimialoilla Satakunnassa (2000=100) Työllisten määrä kaupan alalla Satakunnassa, neljännesvuosikeskiarvo 12 Kuva: Tomi Glad
Liike-elämän palvelut Talous- ja etenkin työllisyyskehityksen kannalta yksityiset palvelut ovat tulevaisuudessa tärkeitä toimialoja aluetaloudessa. Julkisen puolen hankinnat ovat merkityksellisiä yksityisen sketorin palveluiden kehittymisessä. Hyvät palvelut alueella luovat edellytyksiä talouskasvulle. Liikevaihdon kehitys liike-elämän palveluissa Satakunnassa ja koko maassa sekä kaikilla toimialoilla yhteensä Satakunnassa (2000=100) Liikevaihdolla mitattuna toimialan kehityksessä on ollut suuria vaihteluja. Vuosina 1995-1998 Satakunnan kehitys on ollut koko maan kehitystä heikompaa, mutta viime vuosina kasvu on ollut muuta maata nopeampaa. Viime vuonna liikevaihto kasvoi Satakunnassa 11,6 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihto hieman supistui, mutta toisella puoliskolla liikevaihto kasvoi voimakkaasti. Koko maassa liikevaihto kasvoi 4,5 prosenttia. Palkkasumma kasvoi sekä koko maassa että Satakunnassa noin 5 prosenttia. Liike-elämän palvelut muodostuvat monista erityyppisistä alatoimialoista. Satakunnassa rakenne poikkeaa jonkin verran muusta maasta ja kasvu on tullut osin eri toimialoilta kuin koko maassa. Erityisesti Satakunnassa on menestynyt kone- ja prosessisuunnittelu, joka on vastannut lähes puolta toimialan liikevaihdon kasvusta viime vuosina. Henkilöstön määrän lisäyksessä alan merkitys on ollut pienempi. Henkilöstömäärän lisäyksen kannalta merkittävää kasvua on ollut mm. vartiointipalveluissa ja liikkeenjohdon konsultoinnissa. Tietojenkäsittelypalveluissa erityisesti ohjelmistopuolen kasvu on ollut merkittävää niin koko maassa kuin Satakunnassakin. Palkkasumman kehitys on ollut tasaisempaa ja jäänyt jälkeen koko maan kasvuvauhdista. Palkkasumman maltillisen kehityksen taustalla on toimialan rakenne, kasvu on muualla maassa tullut työvoimavaltaisemmilta aloilta kuten mainostoimistoista ja tietojenkäsittelypalveluista. Koko maan positiivista kehitystä selittävänä tekijänä voidaan nähdä pääkaupunkiseudulla tapahtunut voimakas kasvu tarkasteluajankohtana. Henkilöstömäärä liike-elämän palveluiden alatoimialoilla Satakunnassa Keväällä 2003 toteutettiin Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä Satakunnan yrityspalveluiden palveluaukkoselvitys. Tutkimuksen toteutti tutkija Timo Isolähteenmäki. Tutkimuksessa tarkasteltiin Satakunnan yrityspalveluiden nykytilannetta ja niihin liittyviä mahdollisia kehittämiskohteita. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla Satakunnan ja Rauman kauppakamarien valiokuntia sekä Rakennusteollisuus RT:n Satakunnan piirin hallitusta. Tutkimuksessa nousi esiin, että Satakunnan yrityspalvelut ovat suhteellisen kattavia, ainoastaan joidenkin erityispalveluiden osalta yritysjohtajat näkivät puutteita. Erikoispalveluiden puuttumista ei kuitenkaan nähty ongelmana, sillä niiden tarjonta on pääsääntöisesti keskittynyt kasvukeskuksiin. Yritysjohtajat korostivat myös Satakunnassa markkina-alueen olevan riittämätön erikoispalveluiden tarjontaan. Tästä syystä palvelun tarjoajia ei alueelle kovinkaan helposti tule. Ostopäätöksiin vaikuttavien päätösten osalta yritysjohtajat korostivat muita tekijöitä kuin satakuntalaisuutta. Tärkeämpinä tekijöinä esiin nousi mm. osaaminen, luotettavuus ja laatu. Kehittämiskohteina vastauksissa nousi esiin palvelun laadun ja palvelualttiuden kehittäminen, markkinoinnin ja myynnin kehittäminen sekä verkostoitumisen ja yhteistyökyvyn kehittäminen. 13
Majoitus- ja ravitsemustoiminta Hotelli- ja ravintola-alan liiton mukaan myynnin kasvu on pysähtynyt hotelli- ja ravintola-alalla. Alalla konkurssien määrät ovat lisääntyneet jyrkästi. Alan kehitys on viime vuosina jäänyt selvästi jälkeen yleisestä talouskehityksestä. Koko maassa myynnin arvo kasvoi viime vuonna runsaan prosentin edellisvuodesta. Myyntihinnat kohosivat lähes 3 prosenttia, mutta alan palveluiden kysyntä supistui likimäärin samassa suhteessa. Satakunnassa liikevaihto kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2002 puolivälin jälkeen alan liikevaihdossa tapahtui notkahdus laskusuuntaan Satakunnassa. Palkkasumman kehitys on ollut vähäistä vuoden 2002 aikana. Koko maassa palkkasumma kasvoi 2,6 prosenttia. Vuoden 2002 palkkasumman kasvu Satakunnassa oli 3,8 prosenttia. Vuonna 2003 nousuvauhti säilynee entisellään. Myyntihintojen nousua hitaampi kustannuskehitys on merkinnyt kapasiteetin käyttöasteen laskusta huolimatta alan keskimääräisen kannattavuuden säilymistä, vaikka vuoden 2002 aikana on tapahtunut heikentymistä vuoden 2001 tasoon nähden. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan sektoreita ovat majoitusmyynti, anniskeluravintolat, pikaruokaravintolat ja kahvilat, henkilöstöravintolat sekä hoito- ja oppilaitosruokailu, joten huomioitavaa on, että sektoreiden, alueiden ja etenkin yritysten väliset erot ovat alalla huomattavat. Yleisten talousnäkymien taustaa vasten on arvioitavissa, että alan myyntikehityksessä ei ole odotettavissa ainakaan merkittävää piristymistä loppuvuoden aikana. Alan palveluiden kysynnän muutos riippuu ratkaisevalla tavalla tällä hetkellä varsin epävarmoista yleisistä talousnäkymistä. Mikäli arviot kasvun voimistumisesta tuolloin toteutuvat, vetää aktiviteetin vilkastuminen vähitellen myös hotelli- ja ravintolapalvelujen kysynnän nousuun. Kuluttajien tuloista ja ajankäytöstä kilpailevat enenevässä määrin myös muut vapaa-ajan rahankäyttökohteet, joten hotelli- ja ravintolapalveluiden kysynnän kasvu saattaa jäädä jatkossakin kulutuksen yleistä kehitystä hitaammaksi. Henkilöstömäärä liike-elämän palveluiden alatoimialoilla Satakunnassa 14 Liikevaihdon kehitys majoitus- ja ravitsemustoiminnassa Satakunnassa ja koko maassa sekä kaikilla toimialoilla yhteensä Satakunnassa (2000=100)
Osaamiskeskustoimialat Automaatio, elektroniikka ja ICT Automaation, elektroniikan ja ICT toimialojen yhteenlaskettu liikevaihdon kasvu on ollut viime vuosina muuta teollisuutta nopeampaa myös Satakunnassa. Erityisesti vuosi 2001 oli selvästi positiivisempi liikevaihdon kasvaessa ennätykselliset 22,6 prosenttia muun talouden kasvun hiipuessa. Myös palkkasumma kasvoi 16,6 prosenttia. Vuonna 2001 alkanut elektroniikkateollisuuden ja laajemmin tietoliikennevälineteollisuuden kasvun hidastuminen heijastui myös osaamiskeskustoimialojen kasvuun. Liikevaihto ja palkkasumma kasvoivat viime vuonna vain pari prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2002 näiden toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 878 milj. euroa ja palkkasumma 178 milj. euroa. Vuosina 1998-2001 Satakunnassa osaamiskeskustoimialojen kasvussa suurin merkitys on ollut automaatioon kuuluvalla "muiden teollisuuden erikoiskoneiden valmistuksella". Tarkasteluajankohtana toimialan henkilöstömäärä nousi vajaasta tuhannesta yli 1 400:aan ja liikevaihto kasvoi 50 prosenttia. Toinen merkittävä kasvuala oli "kone- ja prosessisuunnittelu", jonka liikevaihto kaksinkertaistui tarkasteluajankohtana. Satakunnassa ICT sektorin osuus koko Suomen mittakaavassa on pieni. Tietojenkäsittelypalveluissa ja erityisesti ohjelmistoalalla on silti ollut merkittävää kasvua viime vuosina. Tietojenkäsittelypalveluiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä lisääntyi tarkasteluajankohtana noin 340:stä 570:een ja liikevaihto kasvoi 60 prosenttia. Myös ICT:hen kuuluva teleliikenne kasvoi hieman kun muu teleliikenne kasvoi voimakkaasti puhelinliikenteen vastaavasti vähentyessä. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa liikevaihto laski sekä koko maassa että Satakunnassa noin 8 prosenttia. Satakunnassa elektroniikan osuus on vielä pieni, alatoimialoista suurimmissa on vain reilut 100 työllistä. Mutta kasvu näillä aloilla on omaa luokkaansa esimerkiksi radio- televisio ja tietolii- kennevälineiden valmistuksessa liikevaihto kolminkertaistui vuosina 1998-2001. Tulevaisuudessa näiden alojen osuus tulee aluetaloudessa kasvamaan pitkän linjan aloilla ollessa ylöspäin mm. elektroniikan käytön lisääntyessä kaikkialla. Etäteknologia ja materiaalitekniikka Sisäasiainministeriö tilasi Nordregion johtamalta konsortiolta arvioinnin osaamiskeskusten toiminnasta. Erityisenä arvioinnin kohteena oli verkostoituminen. Prizztech Oy:n hallinnoima Satakunnan osaamiskeskus sai yhteistyön toimivuudesta alueella erittäin hyvän arvosanan. Myös osaamisalojen etäteknologian ja materiaalitekniikan valintaa pidettiin onnistuneena. Etäteknologian osaamiskeskusohjelman painopistealueina ovat tietoverkkotutkimus, automaation etäliiketoiminta, etälääketiede ja uusmedian sisältötuotanto. Lisäksi ohjelmistoliiketoiminnan kehittäminen on otettu erääksi tämän vuoden päätavoitteeksi. Etäteknologian osaamisalan tavoitteena on auttaa maakunnan organisaatioiden ja yritysten kehittymistä kansallisena, oman erityisalueensa osaajana ja toimia osin myös kansainvälisten toimintojen koordinoijana. Satakuntalaisen teollisuuden vahva metalli-, materiaalija valmistustekniikan osaaminen ovat luoneet pohjan materiaalitekniikan osaamiskeskusohjelmalle Satakunnassa. Ohjelman toiminta-ajatus on vahvistaa jo olemassa olevaa huipputasoista satakuntalaista osaamista. Tavoitteena on edesauttaa huippuosaamisalueisiin liittyvän liiketoiminnan kasvua. Liiketoiminnan kasvun kautta tavoitellaan Satakuntaan uusia huippuosaajia, korkean teknologian investointeja ja työpaikkoja. Liikevaihdon kehitys teollisuudessa Satakunnassa ja koko maassa sekä automaatiossa, elektroniikassa ja ICT:ssä Satakunnassa (2000=100) 15
Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Talouskatsauksen laadintaan on ryhdytty, koska viime vuosina alueiden rooli ja aktiivisuus taloudessa ovat korostuneet, mikä tähdentää seurannan merkitystä. Satakunnassa on toteutettu alueen kehittäjäorganisaatioiden (Satakuntaliitto, TE-keskus, Satakunnan kauppakamari, Prizztech Oy, Satakunnan Yrittäjät, Porin seudun kehittämiskeskus Oy, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö) kanssa tänä keväänä ensimmäistä kertaa katsaus Satakunnan talouden nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen ja paikallisten yritysten asiantuntemusta. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen toimittamat liikevaihdon kuukausikuvaajat. Poiketen muista aluetilastoista liikevaihdon kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia ja näin ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Katsauksessa viimeisimmät tiedot liikevaihdon ja viennin osalta ovat joulukuulta 2002 ja palkkasumman osalta tammikuulta 2003. Palautetta katsauksen kehittämiseksi satakuntalaisia palvelevaksi tietolähteeksi otetaan mielellään vastaan. Jatkossa tietoja Satakunnan kehityksestä eri mittareilla saa myös internetiin tulevasta julkisesta tietopankista Satamittarista. Katsaus toteutetaan Satakuntaliiton myöntämän Esr-rahoituksen sekä Porin kaupungin ja Karhukuntien vastinerahoituksen avulla. Lisätetoja: Katja Aalto, TuKKK, Porin yksikkö, p. (02) 627 2969, katja.aalto@pori.tukk.fi Mainospori Oy 2003