1 N:ro 2, 8.1.1902, s3 Suomalaiset ulkomailla Amerikassa kuolleita. Viktor Niemi, synt. Isojoella, kuoli Covingtonissa, Mich. marrask. 22 p. 45 wuoden wanhana. Samuel Oskar Thompson, synt. Jalasjärwellä, kuoli Youngstownissa, D., marrask. 22 p. 25 wuoden wanhana. Lissi Hakala, synt. Ilmajoella, kuoli Chicagossa, Ill., lokak. 29. p. 28 wuoden ikäisenä. Salmon Hakala, synt. Jalasjärwellä, kuoli Barrenissa, D., marrask. 16 p. 58 w. Tappelu, kuolema seurauksena. Amerikan Suomettaressa luetaan. Bostonin kaiwannolla Sami Anttilan kotona oli syntynyt kowa tappelu Gabriel Johnssonin, Isac Rankaan ja Matti ja Antti Anttilan kesken sillä seurauksella, että Gabriel Johnsson myöhemmin kuoli S:t Josephin hospitaalissa. Mikä tappeluun oli oikeastaan syynä, ei vielä tiedetä, mutta se tiedetään, että miehet oliwat kowin päihtyneet, kun tappelu syntyi. Kaikki edellämainitut saiwat pahoja haawoja. Gabriel Johnsson oli kotoisin Peräseinäjoelta ja ollut Amerikassa wähän oli puolentoista wuoden. Lähinnä häntä jäi suremaan kaksi weljeä Hancockiin sekä wanhemmat yhden weljen ja sisaren kanssa Barcesterissa sekä yksi weli Suomessa. Johnsson oli wain 17 vuoden ikäinen. Isaac Rangas ja Matti Anttila owat wangittuina Houghtonin wankilassa; Antti Anttila on poistunut paikkakunnalta. Tapaturmaisen kuoleman uhriksi joutui Ironwoodissa, Mich., Iisakki Rahko, kotoisin Ilmajoelta, jouluk. 10 p. Newport kaiwannossa. R. oli työssä sanotun kaiwannon pajassa, jossa malmin-nostokoneen köysi katkesi j. n. k. poketti putosi Rahkon päälle, rusentaen ruumiin melkein tuntemattomaksi möhkäleeksi. Wainaja oli siiwoluontoinen mies ja omisti talon Suomessa, ollen jo toista kertaa Amerikassa.
2 N:ro 143, 11.12.1901, s23 Suomalaiset ulkomailla Tapaturma. Tapaturmassa sai surmansa kansalaisemme John Laakko siten, että mentyään työhön 13 päiwän illalla Cuen mainiin Negauneen luona, Mich., joutui wieremän alle k:lo 8 illalla ja saatiin pois wasta k:lo 2 aamupuoleen. Maata oli arwiolta 60 tonnia wainajan päällä, joten on tietty, ettei hän woinut elää kauan siellä. Wainaja oli yleensä tunnettu siiwoksi ja hywäntahtoiseksi mieheksi. Wainajalla on waimo Amerikassa. Wainaja on kotoisin Siewin pitäjästä. N:ro 84, 28.7.1909, s1 Surulla ilmoitamme että Herra on viisaudessaan hyväksi nähnyt pois kutsua rakkaan poikamme Augusti Kovasen, Uuraisten Höytiänkylästä, joka kovan kuumetaudin sairastettuaan nukkui kuolouneen Virginian kaupungissa Minn Amerikassa 19 p:nä kesäk. 27 v., 1kk. ja 21 P:än ikäisenä. Häntä ikävoiden kaipaamme me vanhemmat, 2 veljeä ja 5 siskoa, joista 1 veli ja sisko Amerikassa, y. m. sukulaiset ja tuttavat. Amanda ja Aleksander Kovanen. Vaikka minä ottaisin aamuruskon siivet ja asuisin meren äärissä, niin sinä Herra myös siellä olet. N:ro 78, 14.7.1909, s3 Köyhä suomalainen kuollut rikkaana Amerikassa. Calumetissa, Mich., kuoli m. k. 6 p. suomalainen John Wäisänen. Häntä nimittäwät amerikkalaiset lehdet suomalaiseksi erakoksi. Säästäwäisyydellä, nimittäin itaruudella, hän itselleen säästi melkoisen omaisuuden ankalalla työn teolla. Hän työskenteli 40 wuotta Calumetin kaiwannossa, jolla ajalla hän kokosi 80,000-50,000 dollarin omaisuuden waikka ei sitä tunnettu ennen kuin hänen kuoltuaan. Wäisänen kuoli rikkautensa keskellä köyhyydessä ilman hoitoa. N:ro 35, 22.3.1901, s3 Amerikassa kuolleita. Maria Puntari, o. s. Pakka, Ylihärmästä, kuoli Lanesvillessa, Mass, helmik. 7 p. Ikä 26 w. Matti Sironen Karstulasta kuoli cliffs Spurissa, Mich., marrask. 24 p. 1900, 41 wuoden wanhana. Amerikassa surmansa saanut suomalainen. Heinäkuulla 1900 Ashtabula Harborissa Ohiossa kansalainen Antti Palowaara, noin 45 wuoden wanha mies, kotoisin Utajärveltä Suomesta, istui eräänä päiwänä Taawetti Kinnusen saluunassa ja katseli peliä, jota toiset pelasiwat siinä lähellä. Matti Rytölä Karstulasta tulee owesta sisälle, ottaa sanan puhumatta tuolin ja lyöpi sillä Antti Palowaaraa päähän. Luu meni puhki ja Antti Salowaara kuoli pään sisästä wuotaneesta ja mädänneestä werestä kahden wiikon kuluttua Randallissa lähellä Clevelandia Oh., jonne wainaja kipeänä meni, sillä hän oli asunut ennenkin siellä. Hänen jälkeensä jäi yksi poika amerikaan ja waimo ja neljä alaikäistä lasta Suomeen.
3 N:ro 10, 27.1.1902 Suomalaiset ulkomailla Amerikassa kuolleita suomalaisia. Iisak Lähdesoja synt. Ilmajoella, Rock Springsissä, Wyo., marrask. 23 p.; ikä 32 w. Kalle Oskari, synt. Karstulassa, kuolitapaturmaisesti Smugglerissa, Colo., marrask. 20 p.; ikä 30w. Iisak Rahko eli Hakala, synt. Ilmajoella, kuoli Ironwoodissa, Mich., 10 p. jouluk. Maria Miina Takala, synt. Ylihärmässä, kuoli Red Lodgessa, Mont., lokak. 3 p.; ikä 27 w. N:ro 145, 21.12.1908 s2 Kuollut. Viime marrask. 18 p. waipui kuolonuneen Amerikassa Hibbingin kaupungissa kansalaisemme Heikki Stoor, sairastettuaan 5 wiikkoa kowaa kuumetautia. Wainaja oli wasta lähes 30 w. ikäinen. Wanhempansa asuivat pienessä torpassa Pylkonmäen Paajalan kylässä, ja tässä köyhässä kodissa oli hänes jo nuorena oltawa mukana raskaimmassakin työssä sekä sitten renkinä palwelemassa wierasta. Hän oli niitä aikamma harwinaisia renkiä, jolla on sekä taitoa että tahtoa ruumiilliseen työhön; sitä paitsi oli hän säästäwäinen, niin että hänellä oli jo siewonen summa renginpalkkarahoja säästössä. Mieheksi päästyään rupesi häntäkin Lännen Kultala puoleensa wetämään paremman tulewaisuuden toiwossa. Hän oli Ameriikassa 7 w., kartuttaen aineellista warallisuuttaan. Mutta sinne hän (kuten monet muut maamme pojat) uhrasi wieraanmaan saaliiksi miehuutensa woimat ja siellä myös sai nuorella ijällään kaukana sukulaisista haudan. Lähinnä kaipauksella häntä muistavat isä, äiti ja hajalla asuwat weljet ja siskot. Kepeät mullat raskaantyön raatajan tomuille wieraan maan powessa!
4 N:ro 109, 23.9.1901 Amerikassa kuollut. Henrik Peura Karstulasta kuoli Kalawalassa, Minn, elok. 9 p:nä 48 wuoden ikäisenä. N:ro 73, 1.7.1901, s3 Amerikassa kuolleita suomalaisia. Olga Mikkola, o. s. Meriläinen, synt. Karstulassa, kuoli Fitchburgissa, Mass., toukokuun 26 p. 23 wuotiaana. N:ro 136, 25.11.1901, s3 Suomalaiset ulkomailla Amerikassa kuolleita. Wilhelm Edwad Hämäläinen, synt. Pihtiputaalla, kuoli Clevelandin sairaalassa Ohiossa lokak. 1 p.; ikä 27 w. 6 kk. Juho Viktor Latwa-Teikari, synt. Lapualta, kuoli Rock Springsissä, Wyo., lokak. 19 p.; ikä 26 w. 3kk. Tapaturmia Amerikassa. Tapaturman kautta loukkaantui Lutchenerissa, La., kansalaisemme Otto Aho, kotoisin Karstulasta, siten, että hinausköysi katkesi ja putosi alas mastosta hänen ollessaan skittarin käyttäjänä. Onnettomalta katkesi jalat, mutta lääkärit toiwowat hänen paranewan. Toinen tapaturma sattui S:t Peterin kämpällä, jossa John Pispanen, myöskin Karstulasta, loukkaantui hengenwaarallisesti. Molemmat wietiin New Orleansiin saamaan lääkärinhoitoa sairaalassa. N:ro 22, 25.2.1910, s3 Saarijärweläinen mies surmannut itsensä ja perheensä Amerikassa. Amerikan Uutisista on kertomus pöyristyttäwästä teosta, joka tapahtui tammik. 30 p:nä Isphemingissä. Siellä asuwa Antti Hytönen oli, lopettaakseen 2 kuukautta wanhan pikkupoikansa kärsimykset, päättänyt tappaa hänet. Mainittuna päiwänä houkutteli hän waimonsa menemään ulos ja jäi itse kotiin lasta hoitamaan. Silloin surmasi hän lapsensa iskemällä linkkuweitsellä sen sydämeen. Sitten kirjoitti hän kirjeen, jossa selwittää syyn tekoonsa. Kun waimo palasi kylästä riensi mies häntä wastaan rappusille, houkutteli hänet mukanaan latoon, jonne jo edeltä käsin oli wienyt kaksi dynamiittipötköä. Täällä sytytti Hytönen dynamiittiin johtawan tulilangan sekä esti waimonsa pakenemasta kunnes dynamiitti räjähti ja pirstoi puolisotkin pieniksi palasiksi. Antti Hytönen oli syntynyt Saarijärwellä 1884 ja hänen waimonsa 1883 samasta pitäjästä. Mies oli toista kertaa Amerikassa. Puolisot olivat eläneet erittäin onnellista yhdyselämää. Ainoana syynä tähän kamalaan tekoon näyttää olleen suru pikku pojan taudista ja kärsimyksistä.
5 N:ro 138, 2.12.1910, s3 Oululainen ent. miljonääri kuollut Amerikassa. Seattlessa on m.k. 27 kuollut tunnettu John Eriksson, miljonääri Eriksson. Hän oli kotoisin Oulusta, ijältään noin 88-wuotias. Alkuperäinen nimensä on Eskonsipo. Parikymmentä wuotta sitte lähti hän täältä, kulkien ensin merillä, sittemmin samoillen kullanetsijänä Alaskassa ja sieltä siirtyen Astoriaan, Or., jossa oleskeli useita wuosia. Alaskasta löysi hän kymmenkunnan wuotta sitten hywän kultakaiwoksen ja rikastui kowasti, ollen satojen tuhansien dollarien omistaja. Mutta rahat meniwät. Lopulta oli hän kapakka-apulainen. Itsemurha oli loppu miehen waiherikkaalle elämälle. Keskiwiikkona m. k. 19 p. loukkaantui kansalaisemme Augusti Rajaniemi Bay Wiew n kiwimurtimolla ollessaan murtimon lähellä katukiwiä panemassa kaaraan. Työnjohtaja laski kaaraa, kun piti yhdistää toisen kaaran kanssa yhteen, ja käski Rajaniemen mennä yhdistämään. Rajaniemi joutui kaarain wäliin, jossa litistyi wähän ruumiiltaan ja oikea käsi meni poikki. Ikäwä kohta nuorelle miehelle joka on wasta ollut wähän aikaa maassa. Portsmouthissa, R. I., löydettiin m. k. 18 p. tieltä lähellä rautatien kiskoja kuolleena John Matteson. Pidetyssä lääkärin tutkinnossa käwi selwille, että kuolema oli seurannut sisällisestä weren wuodosta. Mattesonia oli jokin, luultawasti waunu, iskenyt selkään, niin että lapaluu oli murtunut. Matteson oli erään miehen mukana menossa hiiliasemalle työtä kysymään, mutta Pohjalainen N:ro 22, 17.3.1891, s3 Henkivakuutuksen hyöty. Eräs mies Otto Kotanen, kotoisin Karstulasta, mentyään Amerikkaan wakuutti, kertoo Suomal., siellä henkensä 500 dollarista (= 2,500 mk.) ja kymmenen päiwän perästä wakuutuksen woimaan tultua kuoli hän. Nyt on hänen wanha isänsä torppari Esaias Kotanen saanut asiamiehen kautta wastaanottaa mainitun summan. Kotkan Uutiset N:ro 101, 28.12.1902, s4 Amerikan suomalaiset. Tapaturmia. Kansal. M. Niemi, kotoisin Karstulasta, menetti tapaturmassa toisen jalkansa astuessaan Ashtabulassa liikkuwaan rautatienjunaan. Jalkansa jotenkin luiskahti pyörän eteen, ja musertui polwen alapuolelta ihan mäsäksi. Onnettomuus sattui marrask. 19 p. Samana päiwänä Ashtabulan lääkärit katkasiwat jalan erilleen. M. Niemi on wasta 25 wuoden waiheilla ja tunnettu kunnon nuorukaiseksi.
6 palasi wäliltä takaisin ja kulki hänen ohitsensa silloin muuan portugalilainen. Rautatien weturi ei häntä woinut kohdata, sillä sellaista ei siihen aikaan kulkenut, mutta kyllä huonekalujen muuttowaunut. Matteson nähtiin eläwänä klo 6,20 illalla ja tohtori Steele oli hänen luonansa jo klo 7,15 eli 55 minuuttia myöhevmmin. Wainajan taskusta löydettiin 14 dollaria rahaa. Matteson haudattiin 21 p. Jos wainajalla on sukulaisia ja tahtowat tarkempia tietoja, woi niitä kirjottaa osotteella: -- Kapt. J. M. Into, Newport, R. I. Kuollut. Kansal. Wäinö Ranta kuoli kodissaan Ashtabulassa m. k. 21 wasten yöllä. Hautaus tapahtui w. k. 22 p. Ruumissaarnan ja hautaan siunauksen toimitti pastori K. Salowaara, pastori Kallenin poissa olon takia. Wäinö Ranta oli wasta 17 wuoden iässä ja kaikkien suosima sekä tunnustettiin toiworikkaaksi. Paitsi omaisensa, kaipaa häntä koko paikkakunta. N:ro 141, 11.12.1908, s3 miljoonain-omistaja kuollut Amerikassa. Syyskuulla ilmotettiin kuolleeksi eräs Gustaf Niebaum, jonka piti olleen Amerikan rikkaimpia suomalaisia. Nimestä päättäen hänen arweltiin olewan samaa wanhaa kauppiassukua kuin Kansallispankin pääjohtaja K. J. Nybom. Tur. San. nyt kuitenkin ilmottaa, että wainajan nimi oli alkuaan ollut Gustaf Isaksson ja että hän oli syntynyt Eurajoella 1840. W. 1857 hän oli muuttanut Raumalle, ollut siellä renkinä ja oleskellut sitte jälkeen wuoden 1868 ulkomailla. Amerikasta oli häneltä monias wuosi sitte tullut kirjeitä Gustaf Niebaumin nimellä. Hänen jälkeenjäänyt omaisuutensa on meidän oloihimme nähden suuremmoinen, nim. 30 milj. dollaria eli 150 milj. Smk. Hänen elämästään Amerikassa samoin kuin N:ro 49, 1.5.1903, s2 Lapsensa tappoi eräs Ameriikan leski Jurwan Rostimäen kylässä. Synnytettyään täysiaikaisen poikalapsen oli hän ottanut siltä hengen ja piilottanut ruumiin, riepuihin käärittynä, tupansa ullakkoon. Lesken likemmät tuttawat, jotka oliwat jo ennen tehneet huomiota lesken tilazsta, ottiwat nyt likemmin tutkiakseen hänen nykyistä tilaansa ja huomasiwat mitä oli tapahtunut ja etsiwät lapsen ruumiinkin päiwänwaloon. Sydämetön äiti on wangittu ja lähetetty läänin wankilaan. Sama Ameriikan leski wuosi sitte sakotti erästä toista naista kunniansa loukkaamisesta, kun tämä oli tehnyt itsensä syylliseksi muka wäärän huhun nostamiseen hänen epäsiweellisestä elämästään, jota kuitenkin wastaaja ei woinut täydelleen todistajain puutteessa toteen näyttää.
7 hänen sukulaissuhteistaan ei wielä ole warmoja tietoja. Uskotaan kuitenkin muutamien miljoonien tipahtawan tänne suomeen. Halukkaat perilliset woiwat kääntyä lakit. kand. Antti Mikkolan puoleen Turussa. Köpenhaminasta karkotettuja suomalaisia epäiltynä osallisuudesta ennen mainitun hirweän ryöstömurhaajan Bulottin wapauttamisyritykseen on Köpenhaminasta lähetetty takasin Suomeen passittomat ja warattomat Samuel Wuolle ja J. Sairo. Tekstin puhtaaksikirjoitus ja taitto: Siirtolaisuusinstituutti http://www.migrationinstitute.fi Alkuperäistekstit haettavissa Historiallisesta sanomalehtikirjastosta osoitteessa: http://digi.lib.helsinki.fi /sanomalehti Yksittäisen lehden numero löytyy helpoimmin sivuston selailu-toiminnon kautta.
8