KIERTOKIRJE KOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1964 N:o 94-95 N:o 94. Kiertokirje työaikalain soveltamismääräysten voimaan saattamisesta posti- ja lennätinlaitoksessa. I. Posti- ja lennätinhallitus on tänään istunnossa tapahtuneessa esittelyssä vahvistanut posti- ja lennältinlaitosta varten työaikalain alaisia virkamiehiä koskevat työaikalain soveltamismääräykset, jotka lähetetään tämän kiertokirjeen ohella eripainoksena. Työaikalain soveltamismääräykset tulevat voimaan sunnuntaina elokuun 23 päivänä 1964. Samalla kumotaan, mitä on määrätty; kiertokirjeellä N :o 141/1963 työaikojen laskemisesta eräissä tapauksissa ja sen liitteenä oleva vajaajaksotaulukko; kiertokirjeellä N :o 81/1961 lisätyöajan laskemisesta kahden peräkkäisen työjakson aikana; kiertokirjeellä N :o 42/1955 työaikalakiin perustuvan ylityökorvauksen laskemisesta eräissä tapauksissa; sekä kiertokirjeellä N :o 149/1951 kolmen viikon pituisen ajanjakson laskemisesta työaikalain 6 :ssä tarkoitetuissa posti- ja lennätinlaitöksen töissä; ja muut aikaisemmin annetut työaikalain soveltamismääräysten kanissa ristiriidassa olevat ohjeet ja määräykset. II. Asianomaisia virkamiehiä kehoitetaan tarkoin perehtymään työaikalain soveltamismääräyksiin. Työaikalain, sen nojalla annettujen säännösten ja työaikalain soveltamismääräysten noudattamisekta ovat vastuussa toimipaikan hoitajat ja muut työltä johtavat virkamiehet. III. Posti- ja lennätinhallitus kehoittaa erikoisesti kiinnittämään huomiota seuraavaan: 1. Työaikalain alaisia virkamiehiä posti- ja lennätinlaitoksessa ovat: postinkantaja, postimies, ylipostimies, postimiesten esimies, autonkuljettaja, posti- tai lennätinautonkuljottaja varastoapulainen, varastomestari, puhelinmestari, autonasentaja, vanhempi autonasentaja, autovarikon esimies, ensimmäinen teknikko ja teknikko, joiden työ vastaa autovarikon esimiehen työtä, - autonkuljettajien esimies, jonka työ vastaa autovarikon esimiehen työtä, siivooja ja autonsiivooja. Mainittuihin virkamiehiin sovelletaan työaikalain 6 : ää työaikalain soveltamismääräysten 1 :n 2 ja 3 momenteissa mainitussa liikennepalvelussa, niin myös siivoojiin ja autonsiivoojiin. Työaikalakia ei kuitenkaan ole sovellettava mainittuihin, pääasiassa työn johdossa ja valvonnassa oleviin virkamiehiin, jotka eivät osallistu tai jotka vain tilapäisesti osallistuvat johdettaviensa ja valvottaviensa henkilöiden työhön. Työaikalain työnjohtaja-asemassa olevia virkamiehiä koskevia säännöksiä sovelletaan vanhempaan varaston esimieheen, varaston esimieheen ja työkunnissa toimivaan puhelinmestariin, jonka pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa taikka valvottaviensa henkilöiden työ- 5571 64/5

2 hön eli toimivat ns. ensimmäisen portaan työnjohtajina. 2. Työjaksot työaikalain 6 :n alaisissa töissä ovat itähän asti alkaneet maanantaina klo 0.00 ja päättyneet kolmen viikon kuluttua sunnuntaina klo 24.00. Nyt voimaan tulevien työaikalain soveltamismääräysten mukaan työjakso alkaa sunnuntaina klo 0.00 ja päättyy kolmen viikon kuluttua lauantaina klo 24.00. Työaikalain soveltamismääräysten voimaantullessa alkaa ensimmäinen työjakso sunnuntaina elokuun 23 päivänä 1964 klo 0.00 ja jatkuvat ne sen jälkeen kolmen viikon pituisina myös kalenterivuoden vaihtuessa vuoden vaihteen niitä katkaisematta. Nykyisen laskutavan mukainen viimeinen työjakso, joka alkaa maanantaina elokuun 3 päivänä 1964 klo 0.00, päättyy lauantaina elokuun 22 päivänä 1964 klo 24.00. Se tulee siis käsittämään vain 20 päivää ja katsotaan se kaikilla työaikalain ;6 :n alaisilla virkamiehillä vajaaksi työjaksoksi, jossa erilaatuiset työajat ja niiltä mahdollisesti tulevat korvaukset lasketaan työaikalain soveltamismääräysten 19 :n ja niiden liitteenä Olevan taulukon mukaisesti. 3. Työaikalain soveltamismääräysten 2 :n nojalla on työaikalain alaisilla virkamiehillä oikeus valita itselleen luottamusmiehiä. Luottamusmiehen tehtävänä on edustaa toimi- tai työpaikan työaikalain alaisia virkamiehiä eikä esim. jotakin järjestöä. 4. Varallaolo, joka mainitaan työaikalain soveltamismääräysten 5 :ssä, hyvitetään soveltamismääräysten voimaan tultua kaikissa tapauksissa rahalla maksamalla puolesta varällaoloajiasta korotitamaiton tuntipalkka. Varallaoloaikaa ei tällöin lasketa työtunteihin. 5. Nykyisin voimassa oleviin ohjeisiin verrattuna Oleellisin muutos aiheutuu työaikalain soveltamismääräysten 19 :n määräyksistä työajan pituuden taiäkemisesta ns. vajaa jaksossa eli sellaisessa työjaksossa, jossa virkamies ei ole ollut työssä koko työjakson aikaa sen johdosta, että työ alkaa tai päättyy tai on ollut keskeytyneenä työjakson aikana taikka että hän on työjakson aikana ollut laadultaan sellaisissa tehtävissä, jotka eivät ole työaikalain alaisia. Nyt voimaan tulevien työaikalain soveltamismääräysten 19 :n mukaan ovät päivittäisen keskimääräisen työajan pituutta laskettaessa laskentapäiviä kaikki keskeytyksen ulkopuolelle jäävät päivät eli siis työssäolopäivien lisäksi ns. ttasauspäivät ja myöskin viikkolepopäivät, Käytännössä työajan laskeminen ko. tapauksissa on helpointa suorittaa käyttämällä työaikalain soveltamismääräysten liitteenä olevaa taulukkoa. Huomattava on, että muiden kuin työaikalain 6 :n alaisten virkamiesten osalta ei mainittua taulukkoa voida käyttää muissa tapauksissa kuin työaikalisään oikeuttavan työajan pituutta laskettaessa. 6. Virantekotaulukoita laadittaessa on otettava huomioon työaikalain soveltamismääräysten 21 24 :n määräykset. 7. Virkamiehen siirtyessä toiseen työ- tai toimipaikkaan on työaikalain soveltamismääräysten 25 :n mukaisesti ilmoitettava hänen ylityötuntiensa määrä. 8. Työaikalain soveltamismääräykset otetaan lähiaikoina valmistuvaan posti- ja lennätinlaitoksen säännöskokoelmaan. Sitäpaitsi on niitä eripainoksena saatavana posti- ja leimatmlaitoksen lomakevarastosta ja kehoiitetaan niitä tarvittaessa tilaamaan työaikalain alaisille virkamiehille. Helsingissä 21 päivänä toukokuulta 1964. Pääjohtaja Oiva Salolla. Johtaja H. E. Kolinen.

3 N:o 95. Kiertokir j e muutoksista posti- ja lennätinlaitoksen erinäisen henkilökunnan virkapuvusta annettuihin määräyksiin. Posti- ja lennätinlhaliitus on tänään istunnossa tapahtuneessa esittelyssä päättänyt, että posti- ja lennätinlaitoksen erinäisen henkilökunnan virkapuvusta marraskuun 29 päivänä 1956 annettuihin määräyksiin, jotka on posti- ja lennätinhallituksen vuoden 1957 kiertokirjeen N :o 82 ohella lähetetty siinä mainituille posti- ja lennätinlaitoksen viranomaisille, on tehtävä seuraavat muutokset: 1 :n 1. kohta muutetaan seuraavansisältöiseksi: 1. Nämä määräykset koskevat sen mukaan kuin jäljempänä määrätään julkisoikeudellisessa virka- tai palvelussuhteessa posti- ja lennätinlaitokseen olevia vakinaisia ja ylimääräisiä sekä vastaaviksi tilapäisiksi toimihenkilöiksi otettuja ensimmäisiä ekspeditöörejä, kontroilöörejä, ekspeditöörejä, toimistonhoitajia, ensimmäisiä kirjureita, kirjureita, sähköttä jiä, postiapulaisia, toimistoapulaisia, ensimmäisiä puhelunvälittäjiä, toisia puhelunvälittäjiä, puhelunvälittäjiä, puhelinapulaisia, postimiesten esimiehiä, yiipostimiehiä, postimiehiä, varapostimiehiä, postinkantajia, vanhempia autovarikon esimiehiä, autovarikon esimiehiä, autonkuljettajani esimiehiä, autonkuljettajia, ylivahtimestareita, vanhempia vahtimestareita, vahtimestareita, puhelimmestareita sekä lennätinja puhelintehtäviä suorittavia asentajia niin myös silloin kun Se on tarkoituksenmukaista harjoittelijoita sekä edellä tässä kohdassa mainituissa virka- tai palvelussuhteessa postija lennätinlaitokseen olevia viransijaisina toimivia sekä virkaa tai tointa virkaatoimittavina hoitavia henkilöitä. 2 :n E kohdan jälkeen lisätään uudet F ja G kohdat: F. Posti- ja lennätinvirkamiehen virkapuku. 1. Miespuolisen virkamiehen virkapuku. Väri ja kangas: keskiharmaata villa- tai villa- ja keinokuitusekoitteista kangasta. Kuosi: a) Takki: tavallisen yksirivisen, avoimella v-aukolla varustetun siviilitakin kuosinen, vuorillinen, kaksi povitaskua, sivutaskut ja rintatasku, kolmella napilla kiinnitettävä. Lisäksi takin selkäsaumassa alhaalla halkio. Rintataskun päällä posti- ja lennätinlaitoksen vaakunamallinen tunnus. b) Housut: tavallista suoraa kuosia, lahkeet käänteettömät, kaksi sivu- ja takataskua. c) Paita: yksivärinen. d) Solmio: hillitty yksivärinen. 2. Naispuolisen virkamiehen virkapuku. Väri ja kangas: keskiharmaata villa- tai villa- ja keinokuitusekoitteista kangasta. Kuosi: a) Takki: ns. kävelypuvun takin kuosinen, 3/4 pituiset 'hihat, vuorillinen, sivutaskut, neljällä napilla kiinnitettävä. Takin rinnassa vasemmalla puolella posti- ja lennätinlaitoksen vaakunamallinen tunnus. b) Hame: tavallinen ns. suoraa mallia, vuorillinen, pituudeltaan polven alapuolelle ulottuva, laskos takana, sivulla vetoketju. c) Pusero: yksivärinen. G. Naispuolisen puhelinvirkamiehen virkapuku. Väri ja kangas: tummansinistä kangasta. Kuosi: Takki: pitkän toimistotakin kuosinen, hihat pitkät, selkämys yhtenäinen, keskellä alhaalla halkio, kaksi sivutaskua ja vyö. Takki kiinnitetään viidellä napilla. 3 : n E kohdan jälkeen ennen viimeistä kappaletta lisätään seuraavat kohdat: F kohdassa vahvistettua: yleisönpalvelua hoitavat posti- ja lennätin virkamiehet. G kohdassa vahvistettua: yleisönpalvelua hoitavat puhelinvirkamiehet.

4 5 :n 1. kohdan toisen kappaleen loppuun lisätään seuraava kohta: Näiden virkapukum ääräyksien 2 :n F ja G kohdissa mainittuja virkapukufcappaleita saadaan käyttää myös ilman päällysvaatteita ja päähineittä. Helsingissä toukokuun 28 päivänä 1964. Pääjohtajan estyneenä ollessa: Johtaja M. HONKASALO. Vt. toimistopäällikkö Eino Sivonen. Helsinki 1964. Valtioneuvoston kirjapaino

Eripainos. Liittyy posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeeseen No 94/1964. TYÖAIKALAIN SOVELTAMISMÄÄRÄYKSIÄ posti- ja lennätinlaitoksessa. 1 luku. Soveltamisala ja yleisiä säännöksiä. 1. Näitä määräyksiä, joita kutsutaan työaikalain soveltamismääräyksiksi, sovelletaan niihin posti- ja lennätinlaitoksen virkamiehiin, joiden työaika määräytyy työaikalain soveltamisesta julkisten yhteisöjen viran tai toimen haltijoihin annetun asetuksen (938/46) ja työaikalain soveltamisesta työnjohtaja-asemassa oleviin virkamiehiin annetun asetuksen (90/55) mukaan. Lähinnä nämä määräykset koskevat työaikalain 6 : n alaisissa tehtävissä toimivia virkamiehiä, joita posti- ja lennätinlaitoksessa ovat välittömästi liikennepalveluksessa olevat henkilöt. Liikennepalveluksessa katsotaan olevan kaikki muut paitsi ne henkilöt, jotka työskentelevät asennus- ja rakennustöissä, autokorjaamoissa, autovarikoissa korjaustöissä (lukuunottamatta huoltokorjauksia), korjauspajoissa ja varastoissa (lukuunottamatta päävaraston kaukokuljetustehtävissä toimivia henkilöitä). Yleissäännös työajan pituudesta sisältyy työaikalain 5 :ään, jonka mukaan säännöllinen työaika on kauintaan 8 tuntia vuorokaudessa ja 47 tuntia viikossa. Työaikalain 6 :n mukaan määräytyy säännöllinen työaika siten, että se sanotussa pykälässä mainituissa tehtävissä saa olla kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 141 tuntia.*) 2. Näissä määräyksissä tarkoitetaan: a) virkamiehellä peruspalkkaisia viran tai toimen haltijoita, ylimääräisiä toimenhaltijoita, mainittuja virkoja tai toimia viransi-!) Kokonaistyöaika työjaksossa saa olla ylitvöaika mukaanluettuna enintään 177 tuntia, johon määrään voi lisäksi tulla yötyön aikahyvityksestä kertyvä aika. 5617 64/5 jäisinä tai väliaikaisina hoitavia henkilöitä, tilapäisiä toimihenkilöitä sekä satunnaisia apulaisia ja oppilaita, jotka eivät ole työtai oppisopimussuhteessa posti- ja lennätinlaitokseen; h) työjaksolla kolmen viikon pituista ajanjaksoa, jonka kuluessa työaikalain 6 :n mukaisissa tehtävissä toimivien työaika lasketaan; työjaksot alkavat sunnuntaina, kalenteriviikon ensimmäisenä päivänä, kello 0.00 ja päättyvät työjakson viimeisenä vuorokautena, lauantaina kello 24.00; jokainen työjakso on muista työjaksoista irrallinen, mitä tai minkä osia ei saa työaikaa laskettaessa toisiin työjaksoihin yhdistää; c) työvuorolla päivittäistä työaikaa tai työn jatkuessa vuorokaudesta toiseen lepoajan jälkeen alkavaan 24 tunnin pituiseen ajanjaksoon sisältyvää tai keskeytyksettä tuon ajan jälkeen jatkuvaa työaikaa, jonka jälkeen asianomaisella on riittävän pituinen täydellinen vapaus työstä; d) työajalla työhön käytettyä aikaa ja niitä jäljempänä lueteltuja aikoja, jotka virkamies saa laskea hyväkseen työaikana; e) virantekotaulukolla ( vuorotaulu) työvuorojen ja lepoaikojen ennakkosuunnitelmaa määrätyksi ajanjaksoksi määrätyille virkamiehille ; f ) lisätyöllä sitä työtä, joka ylittää 135 tunnin työajan, mutta ei ylitä 141 työtuntia työjaksossa sekä työaikalain 5 :n alaisissa tehtävissä työtä, joka ylittää 45 tunnin työajan, mutta ei ylitä 47 työtuntia kalenteriviikossa; g) ylityöllä sitä työtä, joka ylittää 141 tunnin työajan työjaksossa sekä työaikalain 5 :n alaisissa tehtävissä työtä, joka ylittää 8 tuntia vuorokaudessa ja 47 tuntia kalenteri viikossa; h) hätätyöllä sitä työaikalain 12 : ssä selostettua työtä, jota saadaan teettää yli säädettyjen työaikojen;

2 i) luottamusmiehellä ja pääluottamusmiehellä työsuojelulainsäädännön edellyttämässä järjestyksessä valittua virkamiesten edustajaa tai valtuutettua; 2) j ) pakettina kuljetulla matkalla asemapaikan ulkopuolelle matkustajana tehtyä matkaa auton noutamista tai viemistä tai toisella paikkakunnalla alkavaa virkamatkaa varten taikka paluumatkaa asemapaikkakunnalle toisella paikkakunnalla päättyneen virkamatkan jälkeen; k) yötyöllä sitä Ityötä, jota tehdään kello 21 ja 6 välisenä aikana; sekä l) sunnuntaityötunneilla lauantaista, kirkollisten juhlapäivien ja itsenäisyyspäivän aattopäivästä sekä vapunpäivän edellisestä päivästä kello 18.00 lähtien välittömästi seuraavien sunnuntain, kirkollisten juhlapäivien, itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän loppuun kello 24.00 saakka laskettua aikaa. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan näinä aikoina tehtyä työtä. 2 luku. Työaika ja sen laskeminen. 3. Työjakson säännöllinen työaika on keskimäärin 135 tuntia. Näin ollen voi virkamiehen työaika olla pitempi kuin kahdeksan tuntia vuorokaudessa, mutta se ei saa ylittää 135 tunnin keskimäärää työjaksoa kohden. 4. Työajaksi lasketaan työhön käytetty aika kokonaan ja samoin varallaolo (päivystys) työpaikalla. Työn alkamisen valmisteluihin ja työnteon lopettamiseen kulunut aika lasketaan työajaksi sillä tavoin kuin siitä erikseen määrätään. Jos työnjohtaja-asemassa olevalla virkamiehellä (asetus 90/55) on sellaisia aloittamis- tai lopettamistöitä, jotka 2) Luottamusmiehen ja tarvittaessa pääluottamusmiehen valitsevat toimi- tai työpaikan työaikalain alaiset virkamiehet keskuudestaan. Suurissa toimipaikoissa voidaan eri osastoja tai työryhmiä varten valita omat luottamusmiehet pitämään yhteyttä lähimpiin esimiehiin ja pääluottamusmieheen, joka taas toimii toimi- tai työpaikan kaikkien luottamusmiesten yhdyssiteenä ja kaikkien työaikalain alaisten virkamiesten edustajana toimipaikan hoitajaan tai vastaavaan nähden. Luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen valinnasta on kirjallisesti ilmoitettava toimipaikan hoitajalle tai vastaavalle. (Työturvallisuusvaltuutetut valitaan siinä järjestyksessä kuin on määrätty plh:n kiertokirjeellä No 147/60). tehdään välittömästi ennen kuin hänen johdettaviensa tai valvottaviensa virkamiesten työaika alkaa, tai sen päätyttyä, saadaan hänen säännöllistä työaikaansa näitä töitä varten kohtuullisesti pitentää, kuitenkin enintään 9 tuntia työjaksossa. Työajaksi lasketaan myös kulkeminen tai kuljetus työnantajan edustajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaaminen. Muussa tapauksessa ei matkaan käytettyä aikaa lasketa työajaksi. Työajaksi lasketaan työvälineiden noutamiseen työnantajan edustajan määräämästä paikasta tai sinne takaisin viemiseen kulunut aika. 5. Virkamiehelle, joka on määrätty oleskelemaan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, maksetaan puolesta siihen kuluneesta ajasta korottamaton tuntipalkka. Tätä varallaoloaikaa ei tällöin lueta työajaksi. Virkamiehelle, jonka asianomainen esimies nimenomaan on määrännyt käymään vapaaaikanaan asianomaisessa paikassa katsomassa työmääräyksiä, on jokaisesta tällaisesta käynnistä laskettava 20 minuuttia työajaksi. 6. Virkamiehelle, joka on määrätty samalla tai toisella paikkakunnalla posti- ja lennätinlaitoksen toimesta pidettävään kuulusteluun, tulee täksi ajaksi järjestää vapaus työstä ja luetaan kuulusteluun kulunut aika työajaksi, samoin myös silloin kun mainittu kuulustelu tapahtuu virkamiehen vapaaaikana. Jos virkamies on syyttäjän tai posti- ja lennätinhallituksen puolesta kutsuttu tuomioistuimeen posti- ja lennätinhallituksen vireillepanemassa asiassa todistajana kuultavaksi, saa hän lukea siihen kuluneen ajan työajakseen. Mikäli virkamies asiassa, jossa posti- ja lennätinlaitos on yhtenä asianosaisena, esiintyy oikeudessa.tai poliisiviranomaisten toimittamassa kuulustelussa todistajana, on vapaaajan takaisin teettämistä vältettävä, samoin myös silloin kun virkamies virkatehtäviä hoitaessaan on joutunut sellaiseen asemaan, että hänet sen vuoksi on kutsuttu asianomistajana kuultavaksi poliisiviranomaisen luo tai oikeuteen.

3 Jos virkamies on haastettu vastaajaksi tai muussa kuin posti- ja lennätinhallituksen vireillepanemassa asiassa todistajaksi tai asianomistajaksi, voidaan vapaa-aika teettää takaisin. 7. Posti- ja lennätinlaitokseen asetettujen lauta- ja toimikuntien sekä komiteain jäsenille ja varajäsenille tulee heidän kokouksiin osallistumistaan varten järjestää vapaus työstä ja luetaan näihin kulunut aika asianomaisille työajaksi, samoin myös silloin kun kokoukset pidetään virkamiehen vapaaaikana, ei kuitenkaan jos kokouksesta on suoritettu eri korvaus. Tällaisen kokouksen vuoksi syntyneen vapaa-ajan takaisin teettämistä on pyrittävä välttämään. Osallistumisesta yhdistyksen edustajana valtion viran ja toimen haltijain neuvotteluoikeudesta annetussa laissa (82/43) tarkoitettuihin neuvotteluihin on sanotussa laissa erikseen säädetty. 8. Pääluottamusmies tai luottamusmies, joka joutuu työaikanaan käyttämään joko koko työaikansa tai osan siitä paikallisiin neuvotteluihin posti- ja lennätinlaitoksen edustajan kanssa tai tämän määräämien muiden luottamusmiestoimeen kuuluvien tehtävien suorittamiseen, saa lukea näin menettämänsä ajan työajakseen. Jos pääluottamusmies tai luottamusmies suorittaa työnantajansa määräämiä tehtäviä vapaa-aikanaan, luetaan niihin käytetty aika hänelle työajaksi. 9. Lääkärissäkäyntiä sekä terveydenhoidollista tarkastusta tai toimenpidettä varten on virkamiehelle järjestettävä vapaus työstä ja on sen takaisin teettämistä - olosuhteet huomioon ottaen pyrittävä välttämään. 10. Posti- ja lennätinlaitoksen ammattioppikurssien sisäänpääsy- tai muihin tutkintoihin osallistuville on siksi ajaksi järjestettävä vapaus työstä ja on sen takaisin teettämistä vältettävä. 11. Arkipäiväksi sattuvan kirkollisen juhlapäivän ja vapunpäivän johdosta aiheutuneen vapaapäivän tai lyhennetyn työajan johdosta aiheutuneen vapaa-ajan takaisin teettämistä on vältettävä. Itsenäisyyspäivän johdosta aiheutunutta vapaapäivää tai lisääntynyttä vapaa-aikaa ei saa teettää takaisin muusta kilin pakottavasta syystä. 12. Yötyön aikahyvitystä annetaan 15 minuuttia tuntia kohden työstä, joka on tehty kello 21 ja 6 välisenä aikana. Jos kuitenkin viimeistään kello 4 aloitettu työ jatkuu yli kello 6, pidetään jatkoaikana suoritettua työtä yötyön aikahyvitystä laskettaessa myös yötyön veroisena ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti. Varallaolo, jota ei ole suoritettu työpaikalla, ei oikeuta yötyön aikahyvitykseen. Jos niiden työjakson tuntien luvuksi, joilta yötyön aikahyvitys lasketaan, ei tule kokonaisluku, annetaan yötyön aikahyvitys täysiltä tunneilta siten, että puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta ja puoli tuntia ja sitä pitempi aika korotetaan täydeksi tunniksi. Yötyön aikahyvitys lasketaan työaikalain 5 : n alaisissa tehtävissä toimivien osalta kalenteriviikon yötyötuntien mukaan ja lain 6 : n alaisissa tehtävissä toimivien osalta työjakson yötyötuntien mukaan, molemmat tasoitettuina edellä 2 momentissa selostetulla tavalla. Näin saatu yötyön aikahyvitys merkitään työaikakirjanpitoon. 13. Virkamatkaan, johon matkan aikana ei sisälly virkatehtäviä, kuten vartiointia tai laitteiden tarkkailua, käytettyä aikaa ei ole luettava työajaksi. Ei myöskään ns. komennusmatkaan, joka suoritetaan siirryttäessä virantoimituspaikalta toiselle, käytettyä aikaa lueta työajaksi. Kuitenkin on tällaisiin matkoihin käytetty aika, enintään 6 t. 26 min. matkavuorokautta kohti, otettava huomioon työjakson työajan lisäyksenä. Näin huomioon otetusta ajasta ei makseta sunnuntaityökorvausta eikä työaikalisää eikä siitä anneta yötyön aikahyvitystä. Edellä olevat määräykset eivät koske pakettina kuljettua matkaa, joka on kokonaisuudessaan työaikaa. 3 luku. Säännöllisen työajan ylittäminen. 14. Virkamiestä saadaan tarpeen vaatiessa pitää hänen suostumuksellaan laissa määrätyn enimmäistyöajan lisäksi ylityössä 36 tuntia työjaksossa ja työaikalain 5 :n alaisissa tehtävissä 24 tuntia kahden viikon aikana, kuitenkin niin, ettei ylityötuntien lukumäärä kalenterivuoden aikana nouse 200 tuntia suuremmaksi sekä työneuvoston lu-

4 valla, milloin erityiset syyt sitä vaativat, lisäksi enintään 150 tuntia kalenterivuodessa Edellä mainittuihin enimmäismääriin ei lueta yötyön aikahyvitystä eikä hätätyötä. Milloin ylityön suorittaminen työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi on välttämätöntä, älköön virkamies kieltäytykö sitä tekemästä. 15. Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tietää, on aiheuttanut keskeytyksen laitoksen säännöllisessä toiminnassa tahi vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen taikka hengen, terveyden tai omaisuuden joutumiseen vaaranalaiseksi, saa siinä määrin kuin mainitut syyt vaativat 1 : ssä mainittua työaikalain mukaista työaikaa pitentää, ei kuitenkaan kauemmin kuin neljän viikon aikana. Asianomaisen päällikön on tehtävä valtion ammattientarkastajalle hätätyöstä sellainen kirjallinen ilmoitus, josta edellä mainitut seikat ilmenevät. Hätätyöhön määräämisen on tapahduttava kirjallisesti tai, jollei se ole mahdollista, on suullisesti annettu määräys ensi tilassa ja viimeistään saman viikon tai työjakson kuluessa vahvistettava kirjallisesti. Tässä pykälässä mainittua hätätyötä, mistä ei ole lupa kieltäytyä, ei lueta 14 : ssä tarkoitettuun ylityöaikaan. 4 luku. Lepoajat. 16. Virkamiehelle on annettava kalenteriviikottain sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhden jaksoinen viikkolepo, joka on pyrittävä antamaan mahdollisimman säännöllisin 7 päivän väliajoin. Ellei viikkolepoon sisälly kokonaista kalenterivuorokautta, on sen vähimmäispituus 36 tuntia. Viikkolevosta on virkamies oikeutettu saamaan tiedon viimeistään vuorokautta ennen sen alkamista. Pätevästä, ennakolta arvaamattomasta syystä saadaan jo määrätty viikkolepo siirtää tai viikkolevolla oleva virkamies kutsua työhön, mikäli viikkolepo voidaan hänelle järjestää muuna aikana samalla viikolla. Tämän pykälän määräyksistä saadaan poiketa edellisessä pykälässä mainituissa ja niissä tapauksissa, joissa säännöllinen työaika vuorokaudessa on kauintaan kolme tuntia, joissa työn teknillinen laatu ei salli joidenkin virkamiesten täydellistä työstä vapautumista tai joissa työaikalain 15 : n 4 momentissa mainituin edellytyksin silloin kun työaikalain 3 :n 2 momentissa tarkoitettua työnjohtaja-asemassa olevaa virkamiestä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana. 17. Virkamiehelle on annettava, jos työvuoro on yli 7 tunnin pituinen, mahdollisuuksien mukaan vuoron keskivaiheilla vähintään puoli tuntia sekä matka-, auto- ja muissa niihin verrattavissa vuoroissa asemapaikkakunnan ulkopuolella vähintään tunnin kestävä lepoaika (ruokailuaika) tai tilaisuus aterioida työn aikana, kuitenkin niin että jos työvuoro jatkuu yli 12 tunnin, on virkamiehelle uudelleen annettava vähintään sama lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Jos lepoaika työvuoron kestäessä on alle puoli tuntia tai virantoimituksen ulottuessa vieraalle paikkakunnalle, siellä alle kaksi tuntia, luetaan se työaikaan. Jos matkustavalla henkilökunnalla ei ole vieraalla paikkakunnalla lepohuonetta käytöt tävänään tai ellei hän saa tältä ajalta päivärahaa, luetaan sille työajaksi menon ja paluun välisestä ajasta myös puolet kaksi tuntia tai sen ylittävältä ajalta, joka sattuu kello 21 6 välille. Muulloin ei lepoaikaa ole luettava työaikaan, jos asianomainen sinä aikana saa esteettömästi poistua työpaikalta. 5 luku. Korotettu palkka. 18. Työaikalisänä suoritetaan niiltä työajaksi laskettavilta tunneilta ja yötyön aikahyvitystunneilta, jotka yhdessä ylittävät 120, mutta eivät ylitä 141 tuntia työjaksossa, korvausta 50 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta. Lisätyöstä suoritetaan lisätyökorvauksena jäljempänä 5 momentissa mainitulla tavalla laskettu korottamaton tuntipalkka. Ylityöstä suoritetaan ylityökorvaus siten, että työjakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka. Työaikalain 5 : n alaisissa tehtävissä maksetaan 8 tuntia vuorokaudessa ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka sekä 47 tuntia kalenteriviikossa ylittä-

5 viita kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka. Lisä- ja ylityötunteja laskettaessa pyöristetään todellinen työajan loppusumma lähimmäksi puoleksi tai kokonaiseksi tunniksi, kuitenkin siten, että 15 minuuttiin päättyvä loppusumma tasoitetaan alaspäin ja 45 minuuttiin päättyvä loppusumma ylöspäin. Työaikalisä lasketaan täysiltä tunneilta siten, että puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta ja puoli tuntia ja sitä pitempi aika korotetaan lähimmäksi täydeksi tunniksi. Tuntipalkka lasketaan vuosipalkasta siten, että vuosiperuspalkan tai vuosipalkkion sekä ikälisien ja kalliinpaikanlisien vuotuisten määrien summa jaetaan vuotuisella säännöllisen työajan tuntimäärällä eli luvulla 2 340. Siinä tapauksessa, että on vahvistettu vain kuukausipalkka, mutta ei vuosipalkkaa, lasketaan vuosipalkka siten, että kuukausipalkka kerrotaan luvulla 12. Tuntipalkka lasketaan pennin tarkkuudella ja pyöristetään lainmukaisella tavalla. Sille, joka hoitaa omaa virkaansa tai tointansa korkeampaa virkaa, tointa, ylimääristä tointa tai tilapäistä tehtävää, lasketaan vuosipalkka hänen hoitamansa korkeamman viran, toimen tai tehtävän mukaan. Jos palkka ei ole sama koko työjakson aikana, lasketaan vuosipalkka siten, että tällaisen työjakson ajalta suoritettu yhteenlaskettu palkka jaetaan työjakson päivien luvulla eli 21:llä ja näin saatu työjakson keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vuoden päivien luvulla eli 365: llä. Hätätyöstä, joka ylittää säännöllisen työajan, suoritetaan hätätyökorvaus samojen perusteiden mukaan kuin edellä on ylityöstä määrätty. 19. Milloin työaikalain 6 :n alainen virkamies ei ole ollut työssä koko työjaksoa, lasketaan työaikalisä sekä lisätyö- ja ylityökorvaukset keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien ns. laskentapäivien perusteella siten, että työtuntien määrä verrataan työaikalisää laskettaessa työjaksoa kohden lukuun 120, lisätyökorvauksia laskettaessa lukuun 135, 50 prosentilla korotettuja ylityökorvauksia laskettaessa lukuun 141 ja 100 prosentilla korotettuja ylityökorvauksia laskettaessa vastaavasti lukuun 159. Näin lasketut tuntimäärät on taulukoitu liitteeksi n :o 1. Keskeytyspäiviä ovat mm. virkavapaus- ja vuosilomapäivät sekä vuosiloman sisään jäävät sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä ja juhannusaatto sekä ne päivät, jolloin asianomainen suorittaa muita kuin työaikalain alaisia tehtäviä (esim. kurssit, luukkupalvelus t.m.s.). Laskentapäiviä ovat kaikki keskeytyksen ulkopuolelle jäävät työ- ja vapaapäivät, mm. viikkolepopäivät, sekä työtapaturman sattumispäivä ja sairastumispäivä, vaikka kahdesta viimeksi mainitusta olisi ollut seurauksena työstä poisjääminen tai sairauden vuoksi myönnetty virkavapaus. 20. Sunnuntaityöstä on suoritettava varsinaisen palkkauksen lisäksi yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Jos työ on työaikalisään oikeuttavaa tai lisä-, yli- taikka hätätyötä, on siitä lisäksi suoritettava 18 : ssä määrätty korvaus, joka lasketaan virkamiehen korottamattomasta palkasta. Mitä 18 :ssä on määrätty työaikalisän, lisätyö- ja ylityökorvauksen laskemisesta, on vastaavasti noudatettava sunnuntaityöstä suoritettavaa korotettua palkkaa laskettaessa. Sunnuntaityökorvaus maksetaan vain silloin, kun aika on laskettu työajaksi, mutta ei yötyön aikahyvityksestä eikä 13 : n mukaan huomioon otettavalta ajalta. Virkamiehellä, joka tekee työtä, jota sen laadun vuoksi tehdään säännöllisesti kaikkina viikon päivinä, ei ole lupa kieltäytyä sunnuntaityöstä. Mitä tässä pykälässä on sanottu sunnuntaista, koskee myös muuta kirkollista juhlapäivää sekä itsenäisyys- ja vapunpäivää. 6 luku. Erinäisiä säännöksiä. 21. Jokaista toimi- tai työpaikkaa ja suuressa toimipaikassa sen osastoa, työryhmää t.m.s varten on posti-, lennätin- ja puhelintoimipaikkojen viran toi m i tusol i j esää n - nössä määrätyssä järjestyksessä laadittava virantekotaulukko, jossa päivittäin mainitaan virkatehtävät, aika, milloin kunkin virkamiehen työ alkaa ja päättyy (yötyön aikahyvitys huomioon otettuna) sekä ruokailu- ja lepoajat. Virantefeotauluhko on laadittava erikseen työaikalain alaisia virkamiehiä varten. 22. Virantekotaulukoita laadittaessa on työvuorot pyrittävä järjestämään niin, ettei

6 vuorojen vaihtuessa työn jatkuvuus kärsi, ja ottaen huomioon työaikalain määräykset lepoja ruokailuaikojen järjestämisestä, jaettava niin tasan kuin mahdollista työjakson kaikille päiville, paitsi sunnuntaipäiville tai niitä vastaaville vapaapäiville, sekä järjestettävä joka vuorokaudeksi niin yhtäjaksoisesti kuin työn laatu sallii. Yötyön aikahyvitys on otettava huomioon ja sisällytettävä työjakson enimmäisaikaan. Virantekotaulukosta on ilmettävä tai siihen on liitettävä ennakkosuunnitelma työtuntien tasoittamiseksi siten, ettei lain edellyttämää korkeinta sallittua työtuntimäärää (141 t.) työjakson aikana ylitetä missään vuorokierroksessa. Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on, työn vaatimukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen, koetettava saada mahdollisimman yhdenjaksoiseksi. Milloin työvuoro tulee jaettavaksi, on se sallittua enintään kolmeen osaan ja näin syntyvät vapaa-ajat on pyrittävä järjestämään niin pitkiksi, että työvuorossa olevalla on mahdollisuus käyttää tällainen vapaa-aika hyväkseen siinäkin tapauksessa, että hänen asuntonsa ei sijaitse aivan työpaikan välittömässä läheisyydessä. Puolen tunnin ja sitä lyhyempiä vapaa-aikoja ei vuorotaulussa saa esiintyä, jos se ei työaikalain vaatimusten täyttämiseksi ole aivan välttämätöntä. Kello 21 6 välisenä aikana ei vapaa-aika saa olla yhtä tuntia lyhyempi. Virantekotaulukkoon merkittyä vapaa-aikaa ei saa ilman pakottavaa syytä siirtää tai muuttaa. Viikkolevon suhteen on kuitenkin voimassa, mitä siitä on sanottu edellä 16 :n 2 momentissa. Jos virantekotaulukkoon otettu työvuoro joudutaan kokonaan peruuttamaan, alusta lyhentämään tai myöhemmäksi siirtämään, on siitä asianomaiselle ilmoitettava työvuoroa lähinnä edellisenä päivänä taikka poikkeustapauksessa viimeistään ennen hänen lähtöään työvuorolleen. Jos näissä tapauksissa tai milloin erikseen annetun työmääräyksen peruuttamisesta asianomaiselle annetaan ilmoitus vasta hänen työpaikalle saavuttuaan, on hänelle tästä annettava kohtuullinen, kotimatkan pituudesta, vuorokauden ajasta ym. seikoista riippuva työaikahyvitys, kuitenkin vähintään yksi tunti. Muissa työvuoron lyhentämis- ja vähentämistapauksissa ei työaikahyvitystä lasketa. Virkamiesten luottamusmiehelle tai edustajalle on varattava tilaisuus vähintään seitsemän päivän aikana tutustua suunnitelmaan virantekotaulukoksi, joka on tarkoitettu pysyväisluontoiseksi, ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen. 23. Älköön ketään pidettäkö työssä ( = työvuoro) kauemmin kuin 10 tuntia työskentelyn tapahtuessa virantoimituspaikkakunnalla ja 12 tuntia matkavuorossa. Tässä mainittu pisin työvuoro saadaan ylittää vain kun työvuorojen muunlainen järjestely aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavia järjestelyvaikeuksia taikka kun työtä ennakolta arvaamattomasta syystä on jatkettava yli enimmäisajan tahi siitä on virkamiesten tai heidän luottamusmiehensä kanssa etukäteen sovittu. Yötyön aikahyvitystä ei oteta huomioon pisintä työvuoroa määrättäessä. Postivaunupiirin virkamiesten työvuoron enimmäispituuden määrää erikseen postivaunupiirin päällikkö neuvoteltuaan asiasta asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Neuvottelut on käytävä aina silloin kun ju nien aikataulumuutokset antavat siihen aihetta. Kotipaikkakunnalla ( = asemapaikkakunta) päättyneen työvuoron jälkeen on virkamiehelle annettava vähintään 8 tunnin täydellinen vapaus työstä. Milloin työvuoron yhdenjaksoinen työaika on ollut yli 12 tunnin pituinen, on tämän vapauden kotipaikkakunnalla oltava vähintään 10 tuntia. Ellei kahden perättäisen yli 10 tuntia yhden jaksoista työaikaa sisältävän työvuoron välinen vapaus kotipaikkakunnalla ole ollut vähintään 12 tuntia, on virkamiehelle annettava jälkimmäisen vuoron päätyttyä vähintään 24 tunnin täydellinen vapaus työstä. Edellä mainituista lepoaikoja koskevista määräyksistä saadaan poiketa vain edellä 1 momentissa luetelluista syistä. Jos matkustavan henkilökunnan yhdenjaksoinen työaika meno vuorolla ylittää 9 tun - tia, on meno- ja paluuvuorojen välille järjestettävä vähintään 6 tunnin lepoaika, elleivät erittäin pakottavat syyt ole tähän esteenä. 24. Työt on, mikäli mahdollista, järjestettävä siten, ettei 135 tunnin työaikaa työjakson aikana ylitetä. Sen vuoksi on asian-

7 omaisten esimiesten tarkkailtava työtuntilukuja ja kunkin työjakson aikana vertailtava niitä sekä järjestettävä työjakson työt siten, että lisä- ja ylityö saadaan mahdollisuuksien mukaan vältetyksi. 25. Kun virkamies siirtyy toiselle työtai virantoimituspaikalle, on samalla ilmoitettava, montako tuntia virkamiestä on siihen mennessä kunakin työjaksona kalenterivuoden alusta lukien pidetty ylityössä. 26. Työaikalisistä, lisä-, yli-, sunnuntaija hätätyöstä sekä niiden korvaamisesta ovat asianomaiset virkamiehet velvolliset pitämään työaikalain 20 : ssä määrättyä luetteloa. Luettelo on vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomaiselle ja virkamiesten luottamusmiehelle sekä pyynnöstä kirjallisesti annettava virkamiehelle tai hänen valtuutetulleen tieto virkamiestä koskevista, luettelossa olevista merkinnöistä. 27. Noudatetusta virantekotaulukosta on esimiesten pyydettäessä toimitettava jäljennös tarkastusviranomaiselle ja virkamiesten edustajalle tai luottamusmiehelle. 28. Työaikalaki ja sen nojalla annetut toimeenpanomääräykset sekä käytännössä oleva virantekotaulukko on asianomaisten esimiesten toimesta pidettävä sopivassa paikassa virkamiesten nähtävänä. Suhteelliset työtuntinormit työjaksossa tunteina ja minuutteina Laskentapäivien luku Normitunnit, joiden tultua ylitetyiksi, on virkamiehellä oikeus 120 työaikalisään Tuntiluku, jolta alla mainitut lisät tai korvaukset voidaan enintään maksaa 135 lisätyökorvaukseen 159 141 (141+18) ylityökorvaukseen työaikaliskorvaus lisätyö ylityökorvaus 50'% 100 % 50 % 100% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 5 43 6 26 6 43 7 34 1 30 1 Aika, joka ylittää 8. 2 1126 12 51 13 26 15 09 2 30 1 30 sarakkeeseen merkityn, 3 17 09 1917 20 09 22 43 3 1 2 30 50 % : n ylityökorvauk- 4 22 51 25 43 26 51 3017 4 1 3 30 seen oikeuttavan työ- 5 28 34 32 09 33 34 37 51 5 1 30 4 30 ajan. 6 3417 38 34 4017 45 26 6 1 30 5 7 40 00 45 00 47 00 53 00 7 2 6 8 45 43 51 26 53 43 60 34 8 2 30 7 9 5126 57 51 60 26 68 09 9 2 30 7 30 10 57 09 6417 67 09 75 43 10 3 8 30 11 62 51 70 43 73 51 8317 11 3 9 30 12 68 34 77 09 80 34 90 51 12 3 30 10 30 13 7417 83 34 87 17 98 26 13 3 30 11 14 80 00 90 00 94 00 106 00 14 4 12 15 85 43 96 26 100 43 113 34 15 4 30 13 16 9126 102 51 107 26 12109 16 4 30 13 30 17 97 09 109 17 114 09 128 43 17 5 14 30 18 102 51 115 43 120 51 13617 18 5 15 30 19 108 34 122 09 127 34 143 51 19 5 30 16 30 20 11417 128 34 13417 15126 20 5 30 17 21 120 00 135 00 14100 159 00 21 6 18

Eripainos posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeestä N :o 95/64. Posti- ja lennätinlaitoksen erinäisen henkilökunnan virkapuvusta marraskuun 29 päivänä 1956 annettuihin määräyksiin on tehty seuraavat muutokset ja lisäykset: 1 :n 1. kohta muutetaan seuraavansisältöiseksi: 1. Nämä määräykset koskevat sen mukaan kuin jäljempänä määrätään julkisoikeudellisessa virka- tai palvelussuhteessa posti- ja lennätinlaitokseen olevia vakinaisia ja ylimääräisiä sekä vastaaviksi tilapäisiksi toimihenkilöiksi otettuja ensimmäisiä eksperitöörejä, kontrollöörejä, ekspeditöörejä, toimistonhoitajia, ensimmäisiä kirjureita, kirjureita, sähköttäjiä, postiapulaisia, toimistoapulaisia, ensimmäisiä puhelunvälittäjiä, toisia puhelunvälittäjiä, puhelunvälittäjiä, puhelinapulaisia, postimiesten esimiehiä, ylipostimiehiä, postimiehiä, varapostimiehiä, postinkantajia, vanhempia autovarikon esimiehiä, autovarikon esimiehiä, autonkuljettajain esimiehiä, autonkuljettajia, ylivahtimestareita, vanhempia vahtimestareita, vahtimestareita, puhelinmestareita sekä lennätinja puhelintehtäviä. suorittavia asentajia niin myös silloin kun se on tarkoituksenmukaista harjoittelijoita sekä edellä tässä kohdassa mainituissa virka- tai palvelussuhteessa postija lennätinlaitokseen olevia viransijaisina toimivia sekä virkaa tai tointa virkaatoimittavina hoitavia henkilöitä. 2 :n E kohdan jälkeen lisätään uudet F ja G kohdat: F. Posti- ja lennätinvirkamiehen virkapuku. 1. Miespuolisen virkamiehen virkapuku. Väri ja kangas: keskiharmaata villa- tai villa- ja keinokuitusekoitteista kangasta. Kuosi: a) Takki: tavallisen yksirivisen, avoimella v-aukolla varustetun siviilitakin kuosinen, vuorillinen, kaksi povitaskua, sivutaskut ja rintatasku, kolmella napilla kiinnitettävä. Lisäksi takin selkäsaumassa alhaalla halkio. Rintataskun päällä posti- ja lennätinlaitoksen vaakunamallinen tunnus. 6139 64/5 b) Housut: tavallista suoraa kuosia, lahkeet käänteettömät, kaksi sivu- ja takataskua. c) Paita: yksivärinen. d) Solmio: hillitty yksivärinen. 2. Naispuolisen virkamiehen virkapuku. Väri ja kangas: keskiharmaata villa- tai villa- ja keinokuitusekoitteista kangasta. Kuosi: a) Takki: ns. kävelypuvun takin kuosinen, 3/4 pituiset hihat, vuorillinen, sivutaskut, neljällä napilla kiinnitettävä. Takin rinnassa vasemmalla puolella posti- ja lennätinlaitoksen vaakunamallinen tunnus. b) Hame: tavallinen ns. suoraa mallia, vuorillinen, pituudeltaan polven alapuolelle ulottuva, laskos takana, sivulla vetoketju. c) Pusero: yksivärinen. G. Naispuolisen puhelinvirkamiehen virkapuku. Väri ja kangas: tummansinistä kangasta. Kuosi: Takki: pitkän toimistotakin kuosinen, hihat pitkät, selkämys yhtenäinen, keskellä alhaalla halkio, kaksi sivutaskua ja. vyö. Takki kiinnitetään viidellä napilla. 3 :n E kohdan jälkeen ennen viimeistä kappaletta lisätään seuraavat kohdat: F kohdassa vahvistettua: yleisönpalvelua hoitavat posti- ja lennätinvirkamiehet, G kohdassa vahvistettua: yleisöpalvelua hoitavat puhelin virkamiehet. 5 :n 1. kohdan toisen kappaleen loppuun lisätään seuraava kohta: Näiden virkapukumääräyksien 2 :n F ja G kohdissa mainittuja virkapukukappaleita saadaan käyttää myös ilman päällysvaatteita ja päähinettä.