PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 216/2013/2 Dnro ESAVI/156/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2013 ASIA Myllypuron putkittaminen kadunalituksia varten Niipperin asemakaavaalueella ja hankkeen valmistelulupa, Espoo HAKIJA Espoon kaupunki/tekninen keskus HAKEMUKSEN VIREILLETULO Espoon kaupunki/tekninen keskus on 16.10.2012 aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Myllypuron putkittamiseen kadunalituksia varten Niipperin asemakaava-alueella ja valmistelulupaa hankkeelle Espoon kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUALUEET LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Alueella on voimassa 5.6.1975 hyväksytty Niipperin asemakaava. Toimenpidealueella ei ole luonnonsuojelu- tai muita suojeltuja kohteita. Noin kilometrin etäisyydellä ylävirtaan päin on suojeltu Myllypuron puronvarsilehto. Hankkeen tarkoitus Hanke liittyy Niipperin asemakaava-alueen rakentamiseen ja toimenpiteet mahdollistavat kaupunkimaisen rakentamisen alueella. Nykyiset toimenpidekohteissa olevat rummut on tarve korvata uusilla rumpujärjestelyillä Purolehto-kadun Myllypuron ylityskohdassa sekä Niipperintien ja Purolehtokadun välillä kadun ja vesihuoltolinjojen rakentamiseksi. Vesistön yleiskuvaus Niipperin asemakaava-alueen läpi virtaa Myllypuro-niminen puro, joka alempana yhtyy Niipperinpuroon, joka laskee Espoon Pitkäjärveen Vanhankartanonpurona. Pitkäjärvestä laskeva Glimsjoki yhtyy edelleen Espoonjokeen, joka puolestaan laskee Suomenlahteen Espoonlahden peru- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
Virtaamat, vesisyvyydet ja veden laatu 2 (14) kassa. Myllypuron valuma-alue on suunnitelman puron ylityskohdassa pinta-alaltaan 630 ha. Lähivaluma-alue on tiiviisti rakennettu ja rummun mitoittavat huippuvirtaamapiikit aiheutuvat rankkasateista eikä sulamisvesistä. Lähivalumaalueella muodostuvat hulevesivirtaamat on laskettu mitoitussateen pituudelle noin 1 h, mikä vastaa virtausaikaa lähivaluma-alueen reunoilta rumpupaikalle virtausnopeudella noin 0,5 m/s. Tällöin virtaamapiikki edustaa koko lähivaluma-alueelta summautuvaa vesimäärää. Mitoitusvirtaamiksi saadaan HQ 1/50 HQ 1/100 4 200 l/s 4 600 l/s Lähivaluma-alueelta rankkasateilla tuleva virtaama määrää käytännössä huippuvirtaaman suuruuden rumpupaikalla. Kaukovaluma-alueen osuus on vähäinen alueen suuren koon ja pitkänomaisen muodon vuoksi. Kaukovaluma-alueen virtaamapiikkiä kasvattavan vaikutuksen voidaan arvioida oleva suuruusluokkaa 0 500 l/s. Mitoitusvirtaamaksi saadaan siten noin 4 500 5 000 l/s toistuvuudella kerran 50 100 vuodessa. Keskivirtaamaksi rumpupaikalla on arvioitu noin 50-100 l/s. Vesisyvyys uomassa on keskivirtaamalla noin 15-20 cm. Vanhankartanonpuron veden väri vaihteli vuonna 2009 ruskeasta tumman ruskeaan. Vesi oli kevättulvan aikaan hyvin sameaa, mutta kirkastui syksyä kohden. Veden ravinnepitoisuudet vaihtelivat voimakkaasti valumaolojen mukaan ollen koko ajan rehevässä luokassa. Veden happipitoisuus oli hyvällä tasolla. Hygieenistä likaantumista puron vedessä oli havaittavissa kesäkaudella. Sähkönjohtavuus oli koholla. Toimenpidekohta sijaitsee purossa noin 2,7 km ylävirtaan Vanhankartanonpuron näytepisteestä. Vedenlaatuun vaikuttaa suuresti golfkenttä, jonka läpi ja vieritse puro virtaa. Suunnitelman mukaisella toimenpidealueella Myllypuron vedenlaatu on todennäköisesti monilta osin parempi kuin nyt kuvatulla vedenlaadun mittauspisteellä. Myllypuron pohjanlaatu on suunnitelman toimenpiteitä edellyttävällä uoman osalla kauttaaltaan savea. Kalasto Espoonjoen suojelusuunnitelmassa mainitaan Glimsinjoen haarassa viihtyvän mm. uhanalaisen taimenen, ja havaintoja on myös taimenen lisääntymisestä alueella. Kalojen esiintymisen kannalta tunnetuimmat alueet sijoittuvat Pitkäjärven alapuoliselle varsinaiselle Glimsjoen osalle. Ylempänä reitillä Pitkäjärven yläpuolisilla osuuksilla suojelusuunnitelmassa todetaan olevan useita taimenen lisääntymiseen soveltuvia koskijaksoja.
3 (14) Espoon virtavesissä on tehty sähkökoekalastuksia Espoon ympäristökeskuksen toimesta vuonna 2008. Kalastetuissa kohteissa oli mukana koskipaikkoja myös Espoonjoen vesistön Glimsjoen haarassa. Niipperin Myllypurossa noin yhden kilometrin etäisyydellä ylävirtaan suunnitellusta rumpukohdasta 25.7.2007 tehdyssä sähkökoekalastuksessa Myllypuron laaksossa ylempänä uomassa saatiin saaliiksi yksi kolmipiikki. Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelmassa ei mainita Espoonjoen Glimsjoen haaraa luonnonvaraisten taimenkantojen elinpaikkana. Glimsjoella ja ylempänä Myllypurolla katsotaan kuitenkin olevan potentiaalia siirtoistutuksin aikaansaatavalle taimenkannalle. Toimenpiteet Suunnitelman mukaan Myllypuron uoma johdetaan kahdessa kohtaa kadun alitusta varten kulkemaan kahdessa tai kolmessa riittävän suuressa putkessa. Putkitettava osuus on kahdessa osassa yhteensä noin 70 m:n pituinen. Putket on mitoitettu riittävän suuriksi, jotta ne eivät aiheuta padotusta. Putket sijoitetaan siten, että niiden pohjat ovat samassa tasossa kuin puron pohja, jotta putken ja puron välille ei muodostu kynnystä. Kaivutyöt putkien asentamiseksi toteutetaan 2-3 vaiheessa pääosin kuivatyönä. Puro voidaan ohjata ensiksi rakennettavaan uuteen putkeen ensivaiheen töiden valmistuttua. Seuraavassa/seuraavissa työvaiheissa rakennetaan ja otetaan käyttöön loput putkista. Putkien materiaali on todennäköisesti betoni, mutta rakennusteknisesti myös muiden putkimateriaalien käyttö, putkikokoa muuttamatta, on mahdollista. Toteutusaikataulu Purolehto-katu vesihuolto- ja rumpujärjestelyineen (rumpupaikka 1) on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 aikana, alajuoksun rumpujärjestelyjen (rumpupaikka 2) toteutusaikataulu on vielä auki. Hankkeen vaikutukset Virtaamat Kalasto Edunmenetykset Puron virtaaman esteettömyyden varmistamiseksi suunnitellut rumpuputket on mitoitettu riittävän suuriksi, jotta putkituksesta ei aiheudu virtaamahidastetta edes suurimmilla rankkasateilla, joita alueella arvioidaan voivan esiintyä. Myllypuron johtaminen kulkemaan putkessa tiealituksen matkalla ei muuta puron virtausta. Putket asetetaan jo olemassa olevaan puron pohjan tasoon, jolloin putkien alapäähän ei muodostu vesieliöiden kulkua vaikeuttavaa kynnystä. Putkien kaltevuudet ovat niin pienet, ettei niistä aiheudu vesieliöstön siirtymiselle purouomaa ylös tai alaspäin merkittävää haittaa. Pääosin kuivatyönä toteutettuna putkien vaatima kaivantojen tekeminen aiheuttaa huomattavasti vähäisempää samennusta alapuolisella vesialueella, kuin uusia putkia suoraan purouomaan asennettaessa. Hakija on katsonut, ettei suunnitelman mukaisista toimenpiteistä aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa vesistön käytölle.
4 (14) HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Espoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 13.12.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousviranomaiselta, Espoon kaupungilta ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut lausunnossaan, että rumpujen aiheuttamaa padotusta on selvitetty hakemuksessa riittävästi. Esitetty 20 senttimetrin padotus on suuri ottaen huomioon yleiset mitoituspadotukset ja alueen maankäyttö. Y-vastuualueen mielestä esitetyt rumpuratkaisut ovat kuitenkin riittäviä, sillä rankkasateen perusteella määritetty mitoitusvirtaama on valuma-alueen kokoon nähtynä suuri ja harvoin toistuva. Lisäksi on todennäköistä, että mitoitustilanteen tapahtuessa osa virtaamasta pidättyy jo ylemmäs valuma-alueella, sillä suunniteltujen rumpujen yläpuolella on runsaasti vastaavan kokoisia tai pienempiä rumpuja, jotka padottavat tulvavettä. Rumpuputkien korkeusasemaa harkittaessa tulisi huomioida, että kalaston kulkumahdollisuuksien turvaamiseksi kuivanakin aikana tulisi ainakin yksi rummuista kummallakin rumpupaikalla asentaa noin 10 cm uoman pohjan alapuolelle. Rumpuputkien asentaminen tulisi tehdä hakemuksessa kuvatulla tavalla, turhaa samentumista välttäen. Uomaa ei tule sulkea tai padota töiden ajaksi, vaan vettä on juoksutettava tulovirtaaman verran alajuoksulle. Työt tulisi mahdollisuuksien mukaan ajoittaa taimenen kutuajan (syys-marraskuu) ulkopuolelle. Y-vastuualue on katsonut, että yllä esitetyt seikat huomioiden lupa hakemuksen mukaisille toimenpiteille voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Myös töiden aloittamislupa voidaan myöntää. 2) Espoon kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että Myllypuro kulkee jo rummuissa kyseisissä kohdissa. Kantakartan perusteella ns. Purolehdon rumpupaikan kohdalla rumpujen pituus on nykyään noin 15 m ja ns. Myllysillan rummunpaikalla puro on johdettu noin 30 m pitkään aaltopeltirumpuun. Myllypuro virtaa Niipperissä tiiviisti rakennetulla alueella. Tiiviin rakentamisen ja monien ahtaiden putkitusten takia puro on nykyään tulvimisherkkä.
5 (14) Hankealueella on voimassa 5.6.1975 hyväksytty Niipperin asemakaava. Purolehdon rumpuputkien kohta on osoitettu asemakaavassa suurimmaksi osaksi katualueeksi, mutta rumpujen päät tulevat kulkemaan yhteensä noin 5 metrin matkalta erillisten pientalojen korttelialueen (AO) istutettavalla tontin osalla, jossa kaavamääräyksen mukaan purouoma on säilytettävä tai purouoman jakaessa tontin kahteen osaan sen yli saa rakentaa kevyen sillan. Myllysillan rumpuputkien kohta on asemakaavassa istutettavaa puistoaluetta (P1). Hakemussuunnitelman laskelmissa rummut on mitoitettu kerran viidessäkymmenessä vuodessa esiintyvän ylivirtaaman mukaan. Ilmastonmuutos näyttää olevan etenemässä, jolloin on perusteltua varautua suurempaan ylivirtaamaan. Koska kyse on taajama-alueesta, mitoitusvirtaamana tulisi käyttää kerran sadassa vuodessa esiintyvää ylivirtaamaa. Hakemuksessa ei ole tarkasteltu hankkeen toteuttamista Purolehto-kadun kohdalla rumpujen sijaan sillalla. Sillan aukko voisi olla toteutettavissa riittävän suurena kerran sadassa vuodessa toistuvalle tulvalle jätevesiviemäristä huolimatta. Pitkäjärven yläpuolisissa puroissa Myllypuron purolaakso on tärkein taimenen kutu- ja poikastuotantoalue. Tällaiset alueet ovat elintärkeitä Suomenlahden luonnonvaraiselle, erittäin uhanalaiselle meritaimenkannalle. Mereen yhteydessä olevia kutupuroja ei saa heikentää. Purossa vuosina 2008 ja 2010 tehdyissä sähkökoekalastuksissa on saatu kolmipiikkejä. Osa kolmipiikeistä nousee merestä jokiin kutemaan, joten Myllypuron purolaaksossa tavatut kolmipiikit ovat voineet nousta hankealueen ohitse. Rakennettavista kadunalituksista ei saa muodostaa nousuestettä kaloille kynnyksen, liian pienen vesisyvyyden tai liian suuren virtaaman takia. Kevään ja syksyn keskiylivirtaamien aikana virtaama rummuissa ei saisi ylittää 0,4 m/s. Hakemuksessa ei ole tarkasteltu virtausnopeuksia muussa kuin mitoitustilanteessa (HQ 1/50), jolloin se on rumpujen vesiaukossa yli 2 m/s. Kadunalitusten viimeistelytyöt ja maapohja on syytä tehdä luonnon kiviaineksesta (ei murskeesta), jonka raekoko on väliltä 16-200 mm. Silta on kaloille ja muille eläimille rumpua parempi vaihtoehto. Purot ovat pientareineen tärkeitä ekologisen verkoston osia. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan silta on myös helpompi huoltaa kuin rumpuputket. Varsinkin Purolehdon rummut on suunniteltu sellaisiksi, että ne voivat muodostua nousuesteeksi kaloille. Ympäristölautakunta on katsonut, että hakijan tulisi vielä selvittää hankkeen toteuttamista Purolehto-kadun kohdalla rumpujen sijaan katualueella toteutettavalla sillalla. Mitoituksen lähtökohtana tulee olla kerran sadassa vuodessa toistuva ylivirtaama molemmissa kadunalituksissa. Ympäristölautakunta katsonut, että hakijalle voidaan myöntää valmistelulupa.
6 (14) MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 3) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry on vaatinut ensisijaisesti siltaratkaisua rummun sijasta, toissijaisesti puolikaaren muotoista maapohjaista rumpua ja, että sillan tai rummun maapohjan ja reunojen materiaalin tulee olla luonnonkiveä. Perusteluissaan yhdistys on esittänyt seuraavaa: Nyt esitetyn rumpuratkaisun sijaan tulisi ensisijaisesti selvittää mahdollisuudet toteuttaa alitus sillan muodossa. Katsomme, että silta on tällaisiin asioihin paras käyttökelpoinen tekniikka. Mikäli siltaratkaisu osoittautuu täysin mahdottomaksi toteuttaa, voidaan alitus tällöin toteuttaa myöhemmin esitettävällä tavalla myös rumpuna. Sillan valintaa puoltaa sen helpompi huollettavuus ja kantavuus sekä rumpuratkaisuja pidempi elinikä. Kaikki rakenteet tulee muutenkin mitoittaa ennemmin kerran sadassa kuin kerran viidessäkymmenessä vuodessa ilmenevän tulvavirtaaman mukaan. Tällöin pystytään paremmin minimoimaan yläpuolisia tulvaongelmia, joita liian ahtailla alitusratkaisuilla voidaan aiheuttaa tai voimistaa. Aiemmin kaupungin suunnitelmissa oli nimenomaan rakentaa nykyisestä alituksesta ylävirtaan sijaitsevaan Myllypuron purolaaksoon tulva-allas, koska tulvimiseen haluttiin varautua ja mainittua tulvariskiä pidettiin vakavasti otettavana. Näin ollen olisi luontevaa, että myös tienalitukset toteutettaisiin riittävällä mitoituksella, koska näitä on jälkikäteen yleensä haastavaa ja kallista vaihtaa suurempiin. Mikäli tekniset reunaehdot eivät salli siltaa, tulisi rummuksi valita riittävän suuri puolikaaren (D) muotoinen maapohjainen rumpu. Tällainen maapohjainen ratkaisu aiheuttaa pienimmän mahdollisen haitan puron kalastolle ja muille eliöille. Positiivisena puolena on syytä huomioida myös se, että tällaiseen loivaan maapohjaiseen uomaan ei muodostu vastaavalla tavalla ongelmallisen jyrkkiä kynnyksiä tai liian alhaista vesisyvyyttä, jotka tavanomaisissa rumpuratkaisuissa ovat usein ongelmana. Yhden suuremman rummun käyttö useamman pienen sijasta vähentää myös rumpualitusten suiden tukkeutumisriskiä, koska näiden poikkileikkaus on suurempi. Tällöin yksittäiset muovikassit, rakennusjätteet ja muut roskat eivät voi yhdessä esimerkiksi puuaineksen sekä lehtien kanssa niin helposti aiheuttaa padotusta ja rummun tukkeutumista. Sillan tai rummun maapohja ja tien alituksen reunojen viimeistely tulee toteuttaa seulotulla luonnon kiviaineksella, jonka raekoko on minimissään 16 millimetriä. Tällainen kiviaines ei haittaa vesieliöstöä, vaikka sitä sortuisikin ajan myötä uoman luiskien verhoilusta itse uomaan. Sitä vastoin karkea luonnon kiviaines parantaa esimerkiksi kalojen, rapujen ja pohjaeläinten elinmahdollisuuksia rakennetussa uomassa. Verhoiluun ja viimeis-
7 (14) telyyn ei tule missään nimessä käyttää murskattua tai räjäytettyä teräväsärmäistä kiviainesta. Kaupungin olisi mietittävä koko puroalueen hulevesienhallintaa ensin ja vasta sitten tämän kokonaissuunnittelun pohjalta on helpompi toteuttaa hallitusti yksittäisiä kunnallisteknisiä hankkeita. Kyseistä puroaluetta kuormittavat asuinalueen lisäksi osittain viereisen teollisuusalueen hulevedet. HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Selityksessään hakija on todennut Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon osalta, että Myllypuron putkittamissuunnitelmat kadunalituksien kohdalla ovat alueen asemakaavan ja Purolehdon katusuunnitelman mukaisia ja esitetyt ratkaisut ottavat huomioon puroon liittyvät luontoarvot sekä katuvarren asukkaat ja kiinteistöt. Rakennussuunnitelmissa huomioidaan Purolehto-kadun putkitettavan osuuden putkien korkeusasemat lausunnon perusteella liitteenä olevan poikkileikkauspiirroksen mukaisesti. Putkitettavalle puro-osuudelle Purolehto-kadun kohdalle esitetään toteutettavaksi kolme putkea. Keskimmäinen putki on halkaisijaltaan 1400 mm ja sen molemmin puolin on halkaisijaltaan 1000 mm:n kokoiset putket hakemussuunnitelmissa esitetyn kolmen halkaisijaltaan 1000 mm:n suuruisen putken sijaan. Keskimmäisen putken sisäpohjan korkeusasema on noin 40 cm nykyisen uoman pohjan alapuolella ja ulommaisten putkien korkeusasemat 10 cm nykyisen uoman pohjan yläpuolella. Myllysillan (puistoalue) kohdalle esitetään päivitetyissä rakennussuunnitelmissa kahta halkaisijaltaan 1600 mm:n kokoista putkea hakemusasiakirjojen mukaisten, halkaisijoiltaan 1400 mm:n ja 1600 mm:n putkien sijaan. Näistä toisen putken sisäpohjan korkeusasema on noin 30 cm nykyisen uoman pohjan alapuolella ja toisen korkeusasema 10 cm nykyisen uoman pohjan yläpuolella. Ylemmäs asennettavat putkilinjat ovat tarpeen purouoman virtaamahuippujen hoitamiseksi. Alemmiksi asennettavien putkien sisäosille luodaan suotuisat olosuhteet kalastolle siirtämällä niille kiviä, mahdollisuuksien mukaan uoman luonnollista pohjasoraa. Lisäksi muotoillaan putkiuomaosuuksille alivirtaamia varten puropainanne. Pohjakiveykset rakennetaan luonnonmukaisen epätasaisesti. Mikäli nykyisen puron soraa ei voi hyödyntää, käytetään vastaavaa luonnonsoraa raekooltaan 16-200 mm siten, että luonnonsoran pintaus on mahdollista ylläpitää pidemmällä aikavälillä esim. pesu- ja imuautolla puhdistamalla. Näillä putkijaksojen ratkaisuilla varmistetaan kalastolle riittävät kesävirtaamat purossa toteuttamalla luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita. Hakemusasiakirjojen ja laadittujen suunnitelmien mukaisesti rumpuputkien rakentaminen hoidetaan vaiheittain pääosin kuivatyönä. Puro virtaa nykyisessä uomassa ja putkissa, ensin rakennetaan molemmille rumpupaikoille
8 (14) yksi putki. Ensimmäisten putkilinjojen valmistuttua ohjataan puro valmistuneeseen putkeen. Toisessa vaiheessa rakennetaan Purolehto-kadun kohdalla viereiset kaksi putkilinjaa ja Myllysillan puistoalueella viereinen putki. Espoon kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakija on todennut, että Myllypuron putkittaminen kadunalituksia varten Niipperin asemakaava-alueella sekä näihin töihin liittyvät rakentamistoimenpiteet ovat nykyisen asemakaavan mukaisia toimenpiteitä koskien asemakaavan yleisiä alueita. Myös rakennussuunnitelmien mukainen rakentaminen ja ylläpito ovat mahdollisia yleisten alueiden kautta rakennussuunnitelmien ratkaisuilla. Rumpujen mitoituksen ja korkeusasemien osalta hakija on todennut saman kuin edellä ELY-keskuksen lausunnon johdosta. Nousuestettä kaloille ei muodostu kynnyksen eikä liian pienen vesisyvyyden johdosta. Putkien yläpinnan korkeusaseman nostoa rajoittavat Purolehto-kadun vesihuoltolinjat, lähinnä jätevesiviemäri, koska sen korkeusasema ei ole kohtuullisin kustannuksin nostettavissa ylemmäs. Mitoitus on nyt tarkasteltu myös kerran sadassa vuodessa esiintyvän ylivirtaaman osalta. Rakennettavien kadunalitusten kohdilla veden virtausnopeus ei tule kasvamaan merkittävästi muuhun uomaan verrattuna. Myllypuron kevään keskiylivirtaamaksi (MHQ) on arvioitu noin 0,85 m 3 /s ja syksyn keskiylivirtaamaksi noin 1,0 m 3 /s. Näillä virtaamilla Myllypuron uomassa kevään ja syksyn keskiylivirtaamien aikana keskimääräisiksi virtausnopeuksiksi on arvioitu 0,9-1,0 m/s ja putkiosuuksille on arvioitu virtausnopeudeksi 1,34-1,4 m/s. Rakennussuunnitelman putkimitoituksien tehdyn tarkastelun perusteella niiden kapasiteetti on riittävä kerran sadassa vuodessa toistuville ylivirtaamatilanteille ja esitetyillä putkiuomien rakenneratkaisuilla varmistetaan kalastolle riittävät kesävirtaamat purossa toteuttamalla luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita. Purolehto-kadun ja Myllypuron risteämistä ei ole teknisen keskuksen tekemän siltaratkaisun tarkastelun johdosta perusteltua toteuttaa sillalla. Siltaratkaisun tarkastelussa on huomioitu mm. siltaratkaisun edellyttämä laajempi kajoaminen uomaan, putkiratkaisun helpompi rakennettavuus ja rationaalisempi ylläpidettävyys yleisten alueiden kautta, yhden silta-aukon suurempi tukkeumariski verrattuna usean putken tukkeumariskiin sekä yhden silta-aukon heikompi huollettavuus verrattuna usean putken ratkaisuun tukkeumatilanteissa. Lisäksi muilla putkiratkaisun rakennussuunnitelmaratkaisuilla huomioidaan kalojen elinolosuhteisiin liittyvät, ympäristölautakunnan lausunnon mukaiset seikat. Kaikki siltavaihtoehdot olisi perustettava paalujen varaan toisin kuin rumpurakenne, jonka voi tässä kohteessa perustaa maanvaraisena. Silta jouduttaisiin muotonsa takia todennäköisesti perustamaan vinopaaluille ja silta olisi rakenteellisesti melko vaativa ja kallis toteuttaa mm. suuresta vinoudestaan johtuen. Perustustapa, sillan arvioitu asemointi sekä käytettäväksi soveltuvat siltatyypit edellyttäisivät laajempaa uomaan kajoamista ja
9 (14) rakentamista. Kehäsillan alla virtaavan uoman kunnossapito edellyttäisi huoltoluukkuja siltakanteen. Putkiratkaisu on edullisemmin ja rationaalisemmin ylläpidettävissä yleisten alueiden kautta. Yhdellä silta-aukolla on suurempi tukkeumariski verrattuna usean putken tukkeumariskiin. Yksi silta-aukko on heikommin ja riskialttiimmin huollettavissa tukkeumatilanteissa verrattuna usean putken putkiratkaisuun. Siltaratkaisun rakentaminen edellyttää mm. paalutus-, kaivu- ja täyttötöitä. On todennäköistä, että siltaratkaisun siltatyöt ja sen yhteydessä tehtävät avouoman siirrot aiheuttavat suurempia riskejä vedenlaadulle kuin putkiratkaisun rakentamisesta syntyisi, koska nykyiset rummut voidaan pitää pääosin käytössä rakennettaessa kuivatyönä uusia rumpuosuuksia. Purolehto-kadulla pohjoisin uusista putkista voidaan ottaa käyttöön ennen kuin nykyisten rumpujen purkutyöt aloitetaan. Lisäksi sillanrakennustöiden aikana ajoyhteyden säilyttäminen kadun pohjoispuoliselle kiinteistölle edellyttää tilapäisen ajotien tekemistä läntisen naapuritontin kautta tai tontille toimitettavan tilapäissillan avulla. Lisäksi siltaratkaisun rakentamisesta Purolehto-kadulle aiheutuisi 70 % korkeammat rakennuskustannukset kuin putkijärjestelyn rakentamisesta. Myös sillan ja rumpujen elinkaarta tarkasteltaessa sillan vaatimat kunnossapitokustannukset ovat merkittävästi rumpuja korkeammat. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n mielipiteen johdosta hakija on viitannut siltaratkaisun, kynnysten, liian alhaisen vesisyvyyden ja maapohjan rakentamisen luonnonkiviaineksesta osalta edellä Espoon kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon johdosta lausumaansa. Puolikaaren muotoisesta maapohjaisesta rummusta hakija on todennut, että molemmilla hakemussuunnitelman mukaisilla rumpupaikoilla putkijärjestelyt on mahdollista periaatteessa korvata myös puolikaaren muotoisilla maapohjaisilla rummuilla. Näiden rumpujen virtauspintojen alat ovat samankokoiset kuin kehäsiltaratkaisuissa. Rumpujen materiaalina voi olla esim. sinkitty teräs, lujitemuovi tai lasikuitu. Sinkittyjen teräsrumpujen ongelmana pidetään niiden herkkyyttä korroosiolle, arvioitu käyttöikä jää käytännössä 20-40 vuoden välille. Lujitemuovisten tai lasikuituisten puolikaarirumpujen pitkäaikaiskestosta ei ole kokemuksia Suomessa. Usean putken putkiratkaisun betoniputkien saneeraus voidaan aikanaan tehdä rumpu kerrallaan esim. pinnoittamalla ne uudestaan. Yksi rumpu kerrallaan tehtävässä työssä rakennustöiden vaikutukset puroon jäävät vähäisiksi. Yhden puolikaaren muotoisen rummun tai yhden pyöreän ison teräsrummun saneerauksessa joudutaan tekemään merkittäviä väliaikaisjärjestelyitä purolle. Purolehto-kadun kohdalla puolikaaren muotoisen maapohjaisen rummun vaakageometria voi olla suora tai samanmuotoinen kuin hakemussuunnitelman mukaisilla putkistoilla. Mikäli rumpu rakennettaisiin viimeksi mainitulla tavalla, on sen kahteen taitteeseen tehtävä rakenteellisista ja kunnossapitosyistä täysikokoiset paikalla valettavat kaivot. Betoniputkia käytettäessä sen sijaan kunnossapitoon riittävät kevyet, ns. satulakaivot putkien taitteisiin.
10 (14) Puolikaaren muotoisen maapohjaisen rummun rakentaminen nykyisiä rumpuja korvaamaan edellyttävät tilapäisiä uomajärjestelyjä. On todennäköistä, että avouomien siirrot aiheuttavat suurempia riskejä vedenlaadun muutoksille kuin pelkkien rumpujen rakentamisessa syntyisi. Nykyiset rummut pidetään käytössä rakennettaessa kuivatyönä uusia rumpuosuuksia. Purolehto-kadulla uusista putkista pohjoisin voidaan ottaa käyttöön ennen kuin nykyisten rumpujen purkutyöt aloitetaan. Puolikaaren muotoisen maapohjaisen rummun rakennustöiden aikana ajoyhteyden säilyttäminen kadun pohjoispuolisille kiinteistöille edellyttäisi tilapäisen ajotien tekemistä läntisen naapuritontin kautta tai tontille toteutettavaa tilapäissiltaa. Puolikaaren muotoisen maapohjaisen rummun rakennuskustannukset ovat vähintään saamaa luokkaa kuin betonisten putkijärjestelyjen. Myllysillalle puolikaaren muotoinen maapohjainen rumpu on tarpeen sijoittaa samalla tavalla kuin lupahakemussuunnitelman mukaiset rummut. Tällöin työt voidaan tehdä pääosin kuivatyönä nykyisen uoman sivussa. Molemmat rumpurakenteet ovat tässä kohteessa perustettavissa maanvaraisina. Koska uoma on suora rumpupaikalla, ei erillistä paikalla valettavaa huoltokaivoa välttämättä tarvita. Betonirumpuihin huoltoa helpottavat satulakaivot on tosin helppo toteuttaa. Molemmat putkijärjestelyt ovat toteutettavissa kuivatyönä, nykyiset rummut pidetään käytössä rakennettaessa uusia putkiosuuksia. Rumputöiden aikana kevyen liikenteen kulku puistoraitilla on katkaistava ja kevyen liikenteen kulku siirrettävä esim. Purolehtokadun kautta. Puolikaaren muotoisen maapohjaisen rummun rakennuskustannukset ovat vähintään samaa luokkaa kuin betonisten putkijärjestelyjen putkitusvaihtoehdoissa. Täydennys Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon 4.10.2013 täydennyksenä Myllysilta-puiston rumpuja koskevat muutetut piirustukset. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Espoon kaupungille luvan Myllypuron putkittamiseen kadunalituksia varten Niipperin asemakaava-alueella 26.4.2013 päivätyn hakijan selityksen liitteenä 1 olevan piirustuksen Purolehto, hulevesien johtaminen kolmella putkella, poikkileikkaus (mittakaava 1:100) ja liitteenä 2 olevan piirustuksen Rumpupaikka 1, putkijärjestelyt kolmella putkella (mittakaava 1:200) sekä hakemuksen 4.10.2013 toimitetun täydennyksen liitteenä olevien 1.10.2013 päivätyn asemapiirroksen (mittakaava 1:200) ja poikkileikkauspiirroksen A-A (mittakaava 1:100) mukaisesti ja muutoin hakemuksen mukaisesti Espoon kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä.
11 (14) Lupamääräykset 1. Työt on suoritettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. Töitä ei saa tehdä syys-marraskuun aikana. 2. Töiden päätyttyä alueet on saatettava asianmukaiseen kuntoon ja sopeutettava ympäristöön. 3. Putkien kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti. 4. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 5. Työt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 6. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Valmistelulupa Sovelletut säännökset Hankkeen tarkoituksena on Niipperin asemakaavan mukaisten rakennustöiden mahdollistaminen. Kaivutyöt aiheuttavat tilapäistä samentumista vesistössä, mutta tämä on suhteellisen paikallista ja lyhytaikaista. Rakennustöiden aiheuttama häiriö ja samennus karkottavat tilapäisesti kaloja alueelta, mutta töitä ei tehdä taimenen kutuaikaan. Hanke ei lupamääräysten mukaisesti toteutettuna sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohta, 5, 8, 10 ja 18 Aluehallintovirasto oikeuttaa luvan saajan ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
12 (14) Perustelut Sovelletut säännökset Valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Vesilain 3 luvun 16 ja 17 Lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan ELY-keskuksen ja Espoon kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n mielipiteen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Hakija on selvittänyt selityksessään siltavaihtoehtoja ja päätynyt putkitusvaihtoehtoon paremman toteutettavuuden ja taloudellisuuden vuoksi. Hakija on selityksensä yhteydessä muuttanut rumpuputkien asemaa siten, ettei niistä aiheudu haittaa kalannousulle tai padotusta purossa. Lisäksi hakija on ilmoittanut käytettävän luonnonsoraa pohjakiveyksissä. Edellytykset luvan myöntämiselle puron putkittamiselle ovat olemassa siten kuin päätöksen perusteluista ilmenee. Käsittelymaksu on 2 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muuta vesilain 3 luvun mukaista hanketta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 2 740 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Espoon kaupunki/tekninen keskus Jäljennös päätöksestä Espoon kaupunki Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue/kalatalous (sähköpostitse)
13 (14) Ilmoitus päätöksestä Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Listan dpoesavi-156-04-09-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
14 (14) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jukka Leinonen Sinikka Laitakari Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Sinikka Laitakari. SL
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 27.11.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.