POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1946 N:o 105 N :o 105. Kiertokirje työntekijäin vuosilomalain lähettämisestä toimipaikoille ja sen soveltamisesta postija lennätinlaitoksessa. Tämän ohella lähetetään toimipaikoille, piirikonttoreille ja työkuntien johtajille ylipainoksena 27 päivänä huhtikuuta 1946 annettu työntekijäin vuosilomalaki, jolla on kumottu 21 päivänä huhtikuuta 1939 annettu työntekijäin vuosilomalaki. Samalla posti- ja lennätinhallitus vuosilomalain soveltamisesta posti- ja lennätinlaitoksessa asianomaisten tiedoksi ja noudatettavaksi ilmoittaa seuraavaa: 1. Uusi vuosilomalaki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1946, mutta sitä on sovellettava myös ennen sen voimaan tuloa syntyneisiin työsuhteisiin, m. m. huomioonottaen kuitenkin, että työsuhteissa, jotka ennen toukokuun 1 päivää 1946 on tehty määräajaksi, entistä 21 päivänä huhtikuuta 1939 annettua vuosilomalakia on edelleenkin noudatettava niin kauan, kuin sovittu määräaika on voimassa. 2. Vuosilomalakia on sovellettava: a) kaikkiin yksityisoikeudellisessa työ- tai oppisopimussuhteessa posti- ja lennätinlaitokseen oleviin työntekijöihin, kuten varasto-, työpaja- ja autovarikkotyömiehiin, muihin työmiehiin, tilapäisiin autonkuljettajiin, talonmiehiin ja siivoojiin, sekä myöskin b) maaiaiskirjeenkantajiin, mikäli he itse suorittavat kannon, postinkuljettajiin, mikäli he itse kuljettavat postia, sekä rahastajiin ja sähkösanomanviejiin, mikäli he eivät ole vahtimestareita. 3726 46. 3. Vuosiloman antaa se, jolle työntekijän ottaminen kuuluu. Sijaiselle maksettavasta palkkiosta on ennen vuosiloman myöntämistä, samoin myös vuosilomalain mukaisen korvauksen maksamisesta työntekijälle tehtävä esitys posti- ja lennätinhallituksen asianomaiselle osastolle tai toimistolle. 4. Vuosilomaa kutakin vuotta varten määrättäessä otetaan huomioon työntekijän palvelusaika vain kysymyksessä olevan vuoden huhtikuun 30 päivään saakka, paitsi kausiluontoisessa työssä, jossa palvelusaika lasketaan syyskuun 30! päivään saakka. Kausiluontoisella työllä tarkoitetaan sellaista työtä, jota työn laadun mukaan tehdään vain joinakin vuodenaikoina tai pääasiallisesti jonakin vuodenaikana tai joinakin vuodenaikoina, vaikka sitä työtä voidaankin pienemmässä mittakaavassa tehdä koko vuoden aikana. 5. Vuosilomalaki on niissä työpaikoissa, joissa T>alvelevat työntekijät ovat kahdeksan tunnin työajasta annetun lain alaisia (kiertokirje N: o 291/1945), pidettävä sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä. 6. Vuosilomalain mukaan työnantajalle kuuluvien velvollisuuksien noudattamisesta on vastuussa se, jonka velvollisuutena edellä 3. kohdan mukaan on antaa vuosiloma työntekijälle. Postiasemille jakelu N :o 37. Puhelinasemille jakelu N :o 14.
7. Mikäli työntekijälle on työsopimuk- lain säännöksiä esiin, ioma-ajalta maksettasessa tai muussa sopimuksessa myönnetty vaan.palkkaan nähden on sovellettava myös parempia kxmaetuja, kuin vuosilomalaissa lakimääräistä lomaa pitempään lomaan, elon säädetty, on sopimusta edelleenkin nou- lei sopimuksesta muuta ilmene, datettava, kuitenkin siten, että vuosiloma- Helsingissä, toukokuun 18 päivänä 1946. Pääjohtaja S. J. Ahola. Johtaja Matti Aspio. \ H elsinki 1946. V altioneuvoston kirjapaino.
O IK A IS U. Kuluvan vuoden kiertokirjeen N : o 105 alakulmassa oleva merkintä Postiasemille jakelu N :o 37 on korjattava näin kuuluvaksi: Postiasemille jakelu N :o 31. - Helsingissä, lokakuun 12 päivänä 1946. Postiosasto.
Ylipainos Suonien Asetuskokoelmasta N :o 317 vuonna 1946. N: o 317. Työntekijäin vuosilomalaki. Annettu Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1946. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työntekijälle, joka on työ- tai oppisopimussuhteessa, työnantajaan, on annettava vuosiloma tai maksettava siitä korvaus, niinkuin tässä laissa säädetään. Mitä 1 momentissa on sanottu, koskee myös työntekijöitä, jotka ovat yhteisesti, työkuntana, sitoutuneet työnantajan johdon ja valvonnan alaisina tekemään jonkin työn, sekä heidän työnantajan suostumuksella avuksensa työhön ottamiaan työntekijöitä. Tätä läkia ei ole sovellettava työnantajan perheen jäseneen eikä henkilöön,.joka saa paikkansa yksinomaan voitto-osuutena. Merimiehen vuosilomasta on säädetty erikseen. 2 Vuosiloman pituus määräytyy jäljempänä säädetyllä tavalla sen mukaan, kuinka monta kalenterikuukautta työntekijä on huhtikuun 30 päivään mennessä ollut työnantajan työssä kahdentoista edellisen kuukauden aikana. Kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähemmän kuin kuusitoista työpäivää, ei oteta huomioon loman pituutta laskettaessa, mikäli ei jäljempänä toisin säädetä. Kun työsopimus koskee maanviljelykseen tai sen sivuelinkeinoihin kuuluvaa tahi välittömästi maatalouden yhteydessä tehtävää taikka muuta sellaista kausiluontoista työtä, jossa loman antaminen kesäkautena tuottaisi vaikeuksia yrityksen toiminnalle, loman määräämisen perusteeksi otetaan syyskuun 30 päivänä päättyvä kahdentoista kuukauden ajanjakso. 3 Vuosilomaa on jäljempänä mainituin poikkeuksin annettava kalenterivuosittain: 2308 17. 1) kauppaliikkeessä tai toimistossa tahi niihin verrattavassa yrityksessä taikka teollisuuslaitoksessa toimistotyössä työskentelevälle työntekijälle, jonka työsuhde huhtikuun 30 päivään mennessä on keskeytymättä jatkunut vähintään kymmenen vuotta, kaksi työpäivää jokaiselta 2 :ssä tarkoitetulta kuukaudelta, kuitenkin vähintään kuukausi, jos hän on ollut työssä kahdentoista tällaisen kuukauden aikana; 2) työntekijälle, jonka työsuhde huhtikuun 30 päivään mennessä on keskeytymättä jatkunut vähintään viisi vuotta tai joka kysymyksessä olevan kalenterivuoden päättyessä on seitsemäntoista vuotta nuorempi, puolitoista työpäivää jokaiselta 2 :ssä. tarkoitetulta kuukaudelta, vajaata päivää loma-aikaan kuitenkaan lukematta; ja 3) muulle kuin 1 ja 2 kohdassa mainitulle työntekijälle yksi työpäivä jokaiselta 2 : ssä tarkoitetulta kuukaudelta. Vuosilomaa annettaessa älköön työpäiväksi luettako sunnuntaita eikä kirkollista tai muuta juhlapäivää eikä myöskään vapunpäivää, vaikkakin työntekijän tulisi sinä päivänä olla työssä. 4. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana: 1) 2 :n 2 momentissa mainituille työntekijöille saman kalenterivuoden kuluessa; 2) kauppaliikkeissä tai toimistoissa tahi niihin verrattavassa yrityksessä taikka teollisuuslaitoksessa toimistotyössä työskenteleville toukokuun 15 ja syyskuun 15 päivän välisenä aikana; ja 3) muille työntekijöille toukokuun 2 ja syyskuun 30 päivän välisenä aikana, nämä päivät mukaan luettuina. Työntekijän suostumuksella voidaan loma 1 momentin 2 ja 3 kohdassa mainituille työntekijöille antaa muunakin aikana saman kalenterivuoden kuluessa ja myös siirtää. annettavaksi seuraavana vuonna ennen huhtikuun 30 päivää. 5 Vuosiloman tulee olla yhdenjaksoinen. Työnantajalla on kuitenkin oikeus, milloin
') se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä taikka jos työntekijä siihen suostuu, antaa se osa lomasta, joka ylittää yhdeksän työpäivää, erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Vuosiloman ajasta työnantajan on ilmoitettava työntekijälle vähintään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. 6 Jos työntekijä on reservin harjoitusten tai ylimääräiseen palvelukseen kutsumisen taikka sellaisen sairauden tai muun hänestä riippumattoman esteen vuoksi, joka. on kestänyt kerrallaan kauintaan kuukauden, tahi synnytyksen takia laissa säädetyn ajan ollut estynyt työtä suorittamasta, mutta esteen lakattua on ryhtynyt jälleen työhönsä, luettakoon poissaolon aika vuosilomaa määrättäessä työssäolon ajaksi. Sama koskee aikaa, jonka työntekijä on ollut vuosilomalla. Työsuhteen älköön katsottako keskeytyneen yrityksen omistajan tai haltijan vaihtumisen johdosta. Työntekijällä, jonka työsuhde on keskeytynyt asevelvollisuuden suorittamisen johdosta tai jokia sairauden tai synnytyksen taikka muun hänestä riippumattoman esteen takia on estynyt olemasta työssä pitemmän kuin 1 anomentissa mainitun ajan, on oikeus lukea työsuhteen jatkumisaikaan myöskin se aika, jonka hän on ollut työssä ennen keskeytystä, jos hän kuukauden kuluessa asevelvollisuuden päätyttyä tai esteen lakattua on jälleen ryhtynyt entisen työnantajansa työhön. 1 1 Vuosilomaan kuuluvilta työpäiviltä on työntekijälle annettava täydet palkkaedut, niihin kuuluvaa vapaata asuntoa kuitenkaan huomioon ottamatta. Työntekijällä, joka on työnantajan ruoassa, mutta vuosilomansa aikana ei käytä tätä etua, ion oikeus saada siitä paikkakunnan hintatasoa vastaava korvaus loma-ajalta, sunnuntait sekä kirkolliset ja muut juhlapäivät jämä. vapunpäivä siihen luettuina, jos työntekijä työssä ollessaan olisi saanut ruoan nämäkin päivinä. Jos palkka, maksetaan päivää pitemmältä ajalta, lasketaan päiväpalkka siten, että palkan määrä jaetaan sanottuun aikaan sisältyvien työpäivien luvulla. Urakkatyötä, tai ainoastaan määrättyinä päivinä tahi lyhennetyin työajoin työtä tekevälle on palkka vuosiloman ajalta laskettava hänen keskimääräisen päiväansionsa perusteella. Päiväansio saadaan jakamalla työntekijän kolmen lähinnä edellisen kuukauden yhteenlaskettu ansio, ylityön korvausta lukuun ottamatta, 75: llä. Jos työntekijä on sinä aikana ollut poissa työstä työsuhteen sen johdosta kuitenkaan keskeytymättä, jaetaan mainittu ansio luvulla, joka saadaan, kun poissaolon päivät vähennetään 75:stä, Milloin työsuhde on kestänyt kolmea kuukautta lyhyemmän ajan, lasketaan keskimääräinen päiväansio siten, että yhteenlaskettu ansio jaetaan työpäivien luvulla. Jollei päiväansion laskemiseen ole urakkatyössä saatavissa tarvittavia tietoja, on se arvioitava sellaisen työntekijän paikkakunnalla yleensä saaman päiväansion perusteella. Jos 2 :n 2 momentissa mainituissa töissä työpäivän pituus vaihtelee eri vuodenaikoina, loma-ajan palkka lasketaan kahdeksan tunnin työpäivän mukaan. Loma-ajan palkka on suoritettava ennen loman alkamista. 8 Työsuhteen päättyessä on työntekijälle, jollei hän ole saanut lomaa tai korvausta siitä, oikeus saada loman korvauksena täydet palkkaedut siltä, ajalta, jonka hän 3 :n mukaan olisi ollut oikeutettu saamaan vuosilomaa. Jos työsuhde on päättynyt ennen huhtikuun 30 päivää, tai 2 :n 2 momentissa mainituissa töissä, ennen syyskuun 30 päivää, on loman korvausta maksettava jokaiselta työpäivältä, jonka työntekijä olisi ollut, oikeutettu saamaan vuosilomana kultakin 2 :ssä tarkoitetulta kuukaudelta siinä tapauksessa, että työsuhde olisi jatkunut sanottuihin päiviin asti. Jos työntekijä on niinä kalenterikuukausina, jolloin työsuhde alkoi ja päättyi, ollut työssä yhteensä vähintään kuusitoista työpäivää, eikä sinä aikana ole saanut lomaa tai korvausta siitä, maksettakoon hänelle näiltä kuukausilta loman korvauksena yhden päivän palkka. Loman korvausta ei kuitenkaan ole maksettava, jos työnantaja on purkanut työsopimuksen työsopimuslain 31 :n 1 momentin 1, 3 tai 6 kohdassa, mainituista syistä taikka jos työsuhde on päättynyt työntekijän kuoleman johdosta. Korvauksen laskemisessa noudatettakoon 7 :n säännöksiä, ja korvaus on maksettava työntekijälle lopputilinteon yhteydessä.
9. Lastaus- ja purkaustyössä, jossa, työsuhde yleensä jatkuu niin lyhyen ajan, että työntekijä 8 :n nuukaan ei saisi loman korvausta, työnantaja on velvollinen työsuhteen päättyessä suorittamaan työntekijälle loman korvauksena 4 prosenttia hänen ansaitsemastaan rahapalkasta, ylityöstä saatua ansiota siihen lukematta. Ylityöajaksi katsotaan se osa vuorokautisesta työajasta, joka ylittää kahdeksan tuntia. Työntekijälle, joka on työssä niin harvoina päivinä kalenterikuukauden aikana, ettei hänellä lain mukaan ole oikeutta vuosilomaan, suoritettakoon, milloin työsuhde on keskeytymättä kestänyt vähintään kuusi kuukautta, loman korvauksena palkan maksun yhteydessä 4 prosenttia hänelle maksetusta rahapalkasta. 10. Työntekijä, jonka työn korvaus on sovittu osaksi tai kokonaan hyvitettäväksi yleisöltä tulevilla palvelurahoilla tai vapaaehtoisilla lahjoilla, saa vuosiloman ajalta palkan tai 8 : ssä mainitun korvauksen, joka määrätään 7 : n 3 momentissa mainittujen perusteiden mukaan. H Työnantaja älköön pitäkö työntekijää työssä hänelle kuuluvan vuosiloman aikana. Maanviljelykseen tai sen sivuelinkeinoihin kuuluvissa tahi välittömästi maatalouden yhteydessä suoritettavissa töissä sekä kotitaloustyössä, niin myös työssä, jota yhteen työnantajaan työsopimussuhteessa oleva työntekijä tekee kotonaan, saadaan kuitenkin työntekijää suostumuksellaan pitää työssä loma-aikanakin. Työnantajan on tällöin suoritettava työntekijälle palkan lisäksi sellainen korvaus, kuin 8 :ssä on säädetty. 12 Jos työntekijä vuosiloman aikana tekee ammattiinsa kuuluvaa ansiotyötä, työnantajalla on oikeus vähentää työntekijälle lomaajalta tulevasta palkasta, mitä työntekijä sinä aikana on tällä työllään ansainnut. 13. Työntekijän oikeus palkkaan tai korvaukseen vuosiloman ajalta taikka 8 ja 9 :ssä sekä 11 :n 2 momentissa säädettyyn korvaukseen «n rauennut, jos kannetta ei ole nostettu vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona vuosiloma olisi ollut annettava tai työsuhde on päättynyt. 14. Jokaisessa työpaikassa, jossa työaikaa koskevien säännösten valvonta kuuluu ammattientarkastusviranomaisille, on työnantajan pidettävä työntekijäin vuosilomista ja heille maksetuista loma-ajan palkoista sekä lomankorvauksista sellaista kirjanpitoa, että lomien ajankohdat ja palkkojen sekä korvausten suuruus samoin kuin ne perusteet, joiden nojalla niiden suuruus on määrätty, voidaan siitä tarvittaessa todeta. Pyydettäessä on työnantajan näytettävä tarkastusviranomaiselle ne asiakirjat, joista 1 momentissa mainitut seikat käyvät ilmi. Työntekijällä tai hänen edustajallaan on samanlainen oikeus saada mainituista asiakirjoista selko hänen lomaansa koskevista merkinnöistä. Vaadittaessa on työntekijälle tai hänen edustajalleen annettava niistä tieto myös kirjallisesti. Jollei työnantajalla ole 1 :n 2 momentissa mainitun työkunnan työntekijöistä tarvittavia tietoja, on näiden tai sen heistä, joka heidän puolestaan nostaa palkan, annettava työnantajalle luettelo1, josta käy selville, minkä ajan kunkin työntekijän työsuhde on jatkunut, sekä hänen ansionsa sinä aikana. 15 Työnantajaa, joka ei anna työntekijälle vuosilomaa, niinkuin tässä laissa on säädetty, tai vastoin lain säännöksiä pitää työntekijää työssä vuosi]oman ajaksi määräämänään aikana, rangaistakoon sakolla, ja velvoitettakoon hänet samalla, jos työntekijä vaatii, suorittamaan tälle, loma-ajalta tulevan palkan lisäksi hyvityssakkona 8 : n mukaan laskettu korvaus. Jos työnantaja jättää suorittamatta 8 ja 9 : ssä sekä 11 : n 2 momentissa säädetyn korvauksen, rangaistakoon häntä sakolla. Työnantajaa älköön kuitenkaan tuomittako rangaistukseen, jos on ilmeistä, ettei laiminlyönti ole tahallinen. Työnantajaa, joka päästäkseen antamasta työntekijälle tämän lain mukaan kuuluvia etuja on pitänyt väärin kirjanpitoa vuosilomista ja vuosiloman korvauksista tai muuttanut sitä tahi sen hävittänyt, kätkenyt taikka tehnyt mahdottomaksi lukea, rangaistakoon sakolla tai enintään kuuden kuukauden vankeudella.
4 Työnantajaa, joka laiminlyö hänelle 19 :n mitkään kuuluvan velvollisuuden, rangaistakoon enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla. Jos työnantajan edustaja syyllistyy tässä pykälässä mainittuun rikkomukseen eikä sitä samalla voida lukea myöskin työnantajan syyksi, rangaistakoon ainoastaan edustajaa. 1 6 > Tässä laissa mainitut rikkomukset on virallisen syyttäjän pantava syytteeseen, 15 : n 2 momentissa mainituissa tapauksissa kuitenkin ainoastaan, milloin asianomistaja on ilmoittanut rikkomuksen syytteeseen pantavaksi. 17 Virallisen syyttäjän, valtion ammattientarkastajan tahi työnantajain tai työntekijäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on sosiaaliministeriön ratkaistava, onko työtä tai työntekijää pidettävä sellaisena, johon tätä lakia on sovellettava. Ammattientarkastajan tulee, milloin asianosainen sitä vaatii, saattaa. 1 momentissa. mainittu 'kysymys sosiaaliministeriön ratkaistavaksi, jollei asiaa muutoin ole pidettävä ilmeisen selvänä, 18. Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön. Jos työntekijällä on sopimuksen mukaan oikeus pitempään lomaan, kuin tässä laissa on säädetty, on tämän lain muita säännöksiä sovellettava myös lakimääräistä lomaa pitempään lomaan, jollei sopimuksesta muuta ilmene. Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1946. 19. Työnantajan on jokaisessa 14 :ssä mainitussa työpaikassa pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut toimeenpanomääräykset sekä asianomaisen viranomaisen päätös niistä ehkä myönnetyistä poikkeuksista sopivassa paikassa työntekijäin nähtävinä. 20. Tämän lain noudattamista 14 : ssä mainituissa työpaikoissa valvovat ammattientarkastusviranomaiset, 21. Tarkemmat määräykset tämän lain soveltamisesta voidaan antaa asetuksella. 22. Sosiaaliministeriö voi, milloin pakottavat syyt sitä vaativat, hakemuksesta myöntää poikkeuksia 4 :n ja 5 :n 1 momentin säännöksistä, 23. Tämä laki, jolla kumotaan 21 päivänä huhtikuuta 1939 annettu työntekijäin vuosilomalaki (110/39), tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1946, ja sitä on sovellettava myös ennen sen voimaantuloa, syntyneisiin työsuhteisiin, kuitenkin niin, että jos tällainen työsuhde sopimuksen mukaan on kestävä määräajan tai lakkaava irtisanomisen jälkeen, aikaisempaa lakia on sovellettava, edellisessä tapauksessa, kunnes määräaika on päättynyt, ja jälkimmäisessä, kunnes irtisanomisaika tämän lain voimaantulosta lukien on kulunut. Jos jossakin laissa on viitattu kumottuun työntekijäin vuosilomalakiin, on tätä lakia vastaavasti sovellettava. Tasavallan Presidentti J. K. PAASIKIVI. Sosiaaliministeri Matti Janhunen.