Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Samankaltaiset tiedostot
Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017

Saarlampi, Patakorpi veden laatu heinäkuu 2018

Valkjärven veden laatu heinäkuu 2018

Karkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

Pitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

Muslammen (Nummi-Pusula) veden laatu 2018 elokuu 2018

Iso-Antiaksen veden laatu elokuu 2018

Laiska (Sammatti) veden laatu elokuu 2018

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2018

Mustalammin veden laatu elokuu 2018

Mustikaisen veden laatu heinäkuu 2018

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Itäisen Kolmoislammen veden laatu elokuu 2018

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

Karkkilan Laihalammen veden laatu heinäkuu 2018

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Vihdin Suolikkaan veden laatu Heinäkuu ja Lokakuu 2017

Vihdin Vaakkoin veden laatu Heinäkuu ja Lokakuu 2017

Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018

Saarijärven veden laatu elokuu 2018

Sarkkisen veden laatu elokuu 2018

Hemträsk (Lohja, Teutari) veden laatu syyskuu 2018

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

Vihdin Enäjärven vedenlaatututkimus 2018

Hämjoen latvan järviketjun järvien veden laatu vuonna 2017

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Siuntion Grundträskin, Långträskin ja Mäyräojan veden laatu Elokuu 2018

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

Vanjoki, Näkki havaintopaikka laskee Vanjokeen lännestä runsaat vajaa kaksi kilometriä Vanjärven alapuolella.

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

PITKÄJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014

LOHJAN SÄRKILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin tutkimusvuosiin

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2016

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2018

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2018

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista

PYHÄMAAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄLLÄ Väliraportti nro

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

ENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA Raportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Transkriptio:

4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu Karkkilan alueen vesistöjen seurantaohjelmaan. Edelliset näytteet Kaitalammista on otettu helmikuussa 1994. Vesinäytteenottopaikka on merkitty punaisella pallolla. MML (Maastotietokanta 1/2016) Näytteet otti sertifioitu näytteenottaja Arto Muttilainen ja analyyseistä vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005. Akkreditoituun pätevyysalueeseen sisältyvä toiminta on nähtävissä verkkosivuilta www.finas.fi. Laboratorio voi tarvittaessa lähettää näytteen tutkittavaksi hyväksymälleen alihankkijalle, jonka tuloksista laboratorio vastaa. Kaitalammin vesianalyysitulokset toimitetaan myös ympäristöhallinnon ylläpitämään vedenlaatutietokantaan Herttaan ja päivitetään vesientila.fi-sivuille. Järven vesinäytteistä analysoitiin happea, sameutta, ravinteita, a-klorofyllipitoisuutta ja happamuutta. Analyysien tulkinnan perusteita on esitetty raportin liitteenä. Analyysitulokset on esitetty raportin lopussa olevassa taulukossa.

2 / 3 Kaitalammi 3.8.2017. Kuva: Arto Muttilainen Tulokset Pienten järvien ryhmään kuuluvan Kaitalammin eteläosassa olevan havaintopaikan kokonaissyvyys oli 3,5 m. Näkösyvyys 3 m, oli lähes pohjaan asti. Vesi oli ulkonäöltään kirkasta ja väritöntä. Happipitoisuus oli pinnasta pohjaan saakka hyvä. Pintaveden ravinnepitoisuudet ja kesällä mitattu a-klorofyllipitoisuus ilmensivät vähäistä ravinnetasoa. Helpoiten käytettävissä oleva fosfori (liukoinen fosfaattifosfori) oli kesällä kasvukaudelle tyypilliseen tapaan hyödynnetty pintavedestä kokonaan. PH oli seitsemän paikkeilla, veden sameuslukema oli pieni. Johtopäätökset Kaitalammin tila oli mitattujen vedenlaatuominaisuuksien perusteella hyvä. Eeva Ranta Vesistöasiantuntija, hydrobiologi p. 019 323 866 eeva.ranta@vesiensuojelu.fi Liitteet: Analyysien tulkinnasta Analyysitulostaulukko

3 / 3 Mitattujen analyysien tulkinnasta lyhyesti: Happipitoisuus on todennäköisesti tärkein yksittäinen ympäristötekijä järven ekosysteemissä. Hapen puute hidastaa vesistön hyvinvoinnille tärkeitä hajotustoimintoja. Rehevissä vesissä tilanne on vakavin lämpötilakerrostuneisuuden aikana, jolloin alusvesi ei saa happitäydennystä ilmakehästä, mutta happea kuluu pohjalle joutuneen ja sinne päällysvedestä vajoavan orgaanisen materiaalin hajoamiseen. Järven happiongelmat johtuvat joko suoraan happea kuluttavasta kuormituksesta tai välillisesti rehevöittävästä kuormituksesta. Kysymys voi olla myös aikojen kuluessa kumuloituneesta kuormituksesta. Happipitoisuus katsotaan heikentyneeksi, mikäli happea on alle 5 mg/l. Ravinnepitoisuudet säätelevät järven perustuotantoa ja sitä kautta rehevyystasoa. Typpi ja fosfori ovat tärkeimmät ravinteet, jotka rajoittavat tuotantoa. Sisävesissä fosfori on yleensä perustuotantoa enemmän säätelevä ravinne. Lievästi rehevässä järvessä kokonaisfosforipitoisuus on välillä 15 25 µg/l ja rehevissä yli 25 µg/l. Liukoinen fosfaattifosfori on se fosforin osa, joka kasvukaudella nopeimmin vaikuttaa perustuotantoon. Kokonaistyppipitoisuus on humusvesissä noin 400 800 µg/l. Runsaasti viljellyillä alueilla typpipitoisuus voi olla yli 2 000 µg/l. Typpimaksimit ajoittuvat kevättulviin ja runsaisiin sadejaksoihin. Alimmat pitoisuudet vesissä mitataan yleensä kesällä perustuotannon ollessa suurimmillaan. Talvella typpeä hyödynnetään hyvin vähän ja typpipitoisuus vesistössä nousee. Typpipitoisuus nousee myös syvyyden kasvaessa, jos ravinteita vapautuu eloperäisestä aineksesta hajotuksen seurauksena. Ammoniumtyppi on kasveille suoraan käyttökelpoisessa muodossa, joten sen pitoisuuden nousu vesistössä kiihdyttää perustuotantoa ja lisää järven rehevyyttä. Nitraatti-nitriitti-typpi on myös leville suoraan käyttökelpoista ravinnetta. Tuotantokauden ulkopuolella typpi on yleensä nitraatin muodossa paitsi hapettomissa oloissa, joissa ammoniumtyppi on vallitseva typen muoto. Veden rehevyystason mittaamiseen käytetty a-klorofyllipitoisuus on yksittäisenä mittauksena suuntaa-antava. Se ilmentää sitä voimakkaampaa levätuotantoa, mitä suurempi luku on. Veden normaali ph on lähellä neutraalia. Suomen vesistöissä ph on yleensä lievästi happamalla puolella (6,5 6,8) vesien luontaisesta humuskuormituksesta johtuen. Vesien eliöstö on enimmäkseen sopeutunut elämään ph-alueella 6,8 8,0. Kesän tuotantokausi yleensä nostaa ph:ta jonkin verran.

Karkkilan vesistötutkimuksia (KARKKI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Sameus *O2 Happi% *ph *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy Näytepaikka C FNU mg/l Kyll % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 3.8.2017 KARKKI / KAIT Kaitalammi 1 Tuorila (Hajakka) Jää 0 cm; Kok.syv. 3,5 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:14; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 0-2.0 4,0 1.0 19,9 CB H 0,98 8,1 89 7,2 240 6,2 12 <2 2.5 19,1 CB H 6,7 72 7,0 240 6,9 <5 15 *Akkreditoitu menetelmä

MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT KARKKI / KAIT = Kaitalammi 1 Tuorila (Hajakka) MÄÄRITYKSET Ilman T = kenttämittaus Jää = kenttämääritys Kok.syv. = kenttämääritys Lumi = kenttämääritys Näk.syv. = kenttämääritys Pilv. = kenttämääritys Tuulnop. = kenttämääritys Tuulsuunt. = kenttämääritys W = Länsi Lämpötila = kenttämittaus Ulkonäkö = kenttämääritys CB = väritön, kirkas Haju = kenttämääritys H = hajuton *Sameus = SFS-EN ISO 7027:2000 *O2 = Sis. menetelmä MENE10 (per. SFS 3040:1990, kum.) Happi% = Sis. menetelmä MENE10 (per. SFS 3040:1990, kum.) *ph = SFS 3021:1979 *Kok.N = Skalar menetelmä 475-426, perustuu Kroon, H., (SFA) *NH4-N = SFS 3032:1976 *NO2+NO3-N = SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka *KOK.P = Sis. menetelmä MENE8 (per. SFS 3026:1986, kum.) *PO4P(Np) = Sis. menetelmä MENE7 (per. SFS 3025:1986, kum. Nuclep.) *a-klorofy = SFS 5772:1993 MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. *Akkreditoitu menetelmä