LUPAPÄÄTÖS Nro 44/10/2 Dnro PSAVI/16/04.09./2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Matalajärven luonnonravintolammikon toiminnan lopettaminen ja rakenteiden säilyttäminen vesistössä, Pello ProAgria Lappi ry Tutkijantie 55 96300 Rovaniemi
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt... 3 HANKETTA KOSKEVA LUVAT JA SOPIMUKSET... 5 YMPÄRISTÖN TILA JA VAIKUTUKSET SIIHEN HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 6 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat... 6 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin... 6 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Muistutukset ja vaatimukset... 7 MERKINTÄ... 7 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 7 KÄSITTELYRATKAISU... 7 PÄÄASIARATKAISU... 7 MÄÄRÄYKSET... 8 Rakenteita koskevat määräykset... 8 Rakentamisaika... 8 Työnaikaisten haittojen minimointi... 8 Viimeistely- ja maisemointityöt... 8 Kunnossapitomääräys... 9 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE... 9 RATKAISUN PERUSTELUT... 9 Käsittelyratkaisun perustelut... 9 Pääasiaratkaisun perustelut... 9 Lupamääräysten perustelut... 9 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 10 KÄSITTELYMAKSU... 10 Ratkaisu... 10 Perustelut... 10 MUUTOKSENHAKU... 11
3 HAKEMUS ProAgria Lappi ry on 28.10.2008 Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon toimitetussa ja myöhemmin täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt lupaa Matalajärven luonnonravintolammikon toiminnan lopettamiseen ja rakenteiden säilyttämiseen vesistössä Pellon kunnassa hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Tornionjoen vesistön Tengeliöjoen latvoilla olevan Matalajärven luonnonravintolammikon käyttö kalanpoikasten kasvatukseen on loppunut. Lakkautustoimenpiteenä on säännöstelymunkin korvaaminen kalankulun mahdollistavalla pohjapadolla siten, että vedenkorkeudet palaavat lähes luonnontilaisiksi. Lisäksi nykyinen ylivuotoputki poistetaan ja patopenkereitä vahvistetaan. Suunnitelman korkeustasona on käytetty N 60 -tasoa. Alkuperäinen suunnitelma ja lupa ovat N 43 -tasossa. Korkeusjärjestelmien ero on 14 cm. N 60 = N 43 + 14 cm. Suunnitellut työt Pohjapadon mitoitus Uuteen lasku-uomaan nykyisen padon kohdalle on suunniteltu kaloille ja vesieliöille kynnystetty väylä, jolla turvataan kulku padon ohi, kuivimpia aikoja lukuun ottamatta. Suunnitellulla pohjapadolla järven kesäajan vedenkorkeus on tarkoitus pitää pääosin korkeudella N 60 + 110,54 m. Laskennallisilla menovirtaamaan tunnusluvuilla laskettuna pohjapadon teoreettinen harjan muoto ja padotus ovat seuraavat: Pohjapadon harjan pituus on noin 7,2 m ja leveys noin 3 m. Pohjapadon 0,2 m leveän ja 0,1 m syvän alivirtaama-/kalankulkuaukon kynnyskorkeus on N 60 + 110,38 m. Aukon vieressä harjakorkeus on N 60 + 110,48 m, josta harja nousee 5 cm reunaa kohti. Rantaluiskan kaltevuus on 1:3. Alavirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:20 tai loivempi. Laskelmat on tehty pohjapatokaavalla, jossa purkautumiskertoimena on käytetty arvoa 0,5 0,52. Tulva-aikana tyhjennysmunkille tulevan tien rumpujen (d = 1,0 m ja 0,6 m) kohdalla laskennallinen padotus on keskimääräisellä tulvalla noin 5 cm ja keskimäärin kerran 20 vuodessa toistuvalla tulvalla noin 14 cm. Pohjapato ja kalaväylä Pohjapato rakennetaan nykyisen patopenkereen kohdalle siten, että pohjapato ja sen harja voidaan rakentaa pääosin kuivatyönä pienen työpadon suojassa. Työnaikainen ohijuoksutus hoidetaan munkin kautta. Työalueelta
raivataan vain työn kannalta välttämätön puusto ja pensaikko. Työnaikainen kulku ja työskentely tapahtuvat pääosin eteläpuolella olevalta tieltä. Työalueilta raivataan mahdolliset puut ja pensaikot pois. Puut karsitaan, katkotaan ja pinotaan maanomistajan kanssa sovittavalla tavalla. Pensaat ja oksat hävitetään polttamalla tai kuljetetaan pois. Pohjapadon rakenteiden alta kaivetaan turve kokonaan pois. Osa pintaturpeesta varastoidaan levyinä ja käytetään lopuksi verhouksen ja rantaalueen maisemointiin. Padon runko ja täytöt tehdään kivennäismaasta. Padon harjan kohdalle tehdään vähintään 2 m paksu tiivistesydän kivettömästä hiekkamoreenista. Nykyisen padon tiivistettä pyritään käyttämään myös pohjapadon tiivisteenä. Rungon ja tiivisteen rakentaminen tehdään kerroksittain huolellisesti tiivistäen. Rungon päälle laitetaan suodatinkangas, käyttöluokka 3. Padon verhous tehdään louheesta tai luonnonkivestä d 65 250 mm. Verhouksen paksuus on 500 mm. Verhous tiivistetään, ja kivien välit täytetään soralla vesihuuhtelua apuna käyttäen. Alapuoleiseen luiskaan tehdään kalojen kulkua helpottavia altaita. Luiskaan tehdään viisi pientä allasta ja niiden välille kivikynnykset. Kynnyksiin tehdään 0,2 m leveät ja 0,1 m syvät alivirtaamaaukot. Alaluiskassa olevien pienten altaiden pituus on keskimäärin noin 3 m, alaluiskien kaltevuudet ovat 1:4 ja yläluiskien kaltevuudet noin 1:1. Kynnyksien väliseksi putouseroksi tulee noin 17 cm. Kaikki taitekohdat pyöristetään, ja padosta tehdään mahdollisimman luonnonmukainen välttämällä suoria ja tasaisia pintoja. Ensin istutetaan paikoilleen verhouksen isot runkokivet. Tämän jälkeen rakennetaan muu verhous pelkästä kiviaineksesta, jossa ei saa olla maata mukana, kaivinkoneen kauhalla painamalla ja tamppaamalla tiiviiksi kerrokseksi. Tämän jälkeen verhouksen raot täytetään soralla tai soramoreenilla levittämällä ohut kerros, joka huuhdotaan veden avulla kivien väliin. Tätä toistetaan, kunnes raot ovat täynnä. Työvaihe tehdään huolellisesti, jotta padon pinnasta tulee tiivis. Uuden verhouksen reuna-alueilla soran/soramoreenin sekaan voidaan sekoittaa humusmaata, jolloin reunaalueen kasvillisuus palautuu nopeammin. Pohjapadon harjan verhouksen muotoilulla pyritään poistamaan kokonaan näkyvistä puuponttitiivisteen säännöllinen muoto. Harjan ylävirran puolelle asennettavien maisemakivien avulla pyritään rikkomaan vesipeili, jolloin harjalinja ei näy. Yhtenäinen tiivis verhous harjalla ei saa olla teoreettista harjan tasoa korkeammalla, mutta yksittäisten kivien yläreuna voi olla 0,05 0,1m tiivistettä korkeammalla. Harjan ylävirran puoleisten isojen yksittäistein maisemakivien tai pienten maisemakiviryhmien yläreuna voi olla 0,2 0,3 m tiivisteen harjaa korkeammalla. Kivet eivät kuitenkaan saa huonontaa merkittävästi patojen purkautumiskykyä. Padon valmistuttua alue siistitään. Mahdolliset ylimääräiset massat muotoillaan paikan päällä. Kaikki kiviaines käytetään pohjakynnyksen ja kalannousu-uran kiveämiseen. Patorakennustyö on tehtävä vesirakennusalan kokeneen valvojan johdolla. Muut työt Pohjapadon valmistumisen jälkeen tyhjennysmunkin pystykaivo suljetaan valamalla jäykällä betonimassalla. Munkin vaakaputkiin asennetaan vasta- 4
kappaleet esim. työntämällä putkiin kaivon puolelta kiviä. Tuleva betonipinta on kaivon yläreunan tasalla. Alapuolinen kalanpoikasten keräilylaite jätetään paikoilleen. Nykyistä munkille tulevan uoman itärannan patopengertä korotetaan tarvittavilta osin vähintään tasoon N 60 + 111,20 m, joka on 0,40 m tulevaa, keskimäärin kerran 20 vuodessa toistuvaa tulvavedenkorkeutta korkeammalla. Penkereen harja mitataan, korotettavat alueet raivataan, pintamaat poistetaan kivennäismaahan saakka ja korotus tehdään hiekalla, soralla tai hiekkamoreenilla siten, että pintaan tulee 150 mm:n kerros #0 64 mm:n soraa 4,0 metrin leveydeltä. Pintamaat läjitetään maanomistajan kanssa sovittavaan paikkaan. Korotettavalla patopengeralueella, noin 53 m munkista järvelle päin oleva ylivuotoputki poistetaan. Koska jo nyt vettä virtaa putken ohi, putkea ei saa tukkia ja jättää paikoilleen, vaan se on poistettava. Yläkanavan puolelle on rakennettava työpato. Koska patopenkereen tiivisteosa löyhtyy putken poistamisen yhteydessä, on tiivisteosa rakennettava uudelleen kivettömästä hiekkamoreenista kerroksittain huolellisesti tiivistäen. Mikäli pohjapatotöiden takia nykyinen kuljetuskaluston kääntymisalue pienenee, on kääntymisaluetta laajennettava vastaavasti maanomistajan kanssa sovittavalla tavalla. Munkille tulevan tien rumpujen alapuoli kivetään virtauksen lisääntymisestä johtuvan eroosion estämiseksi ja tarvittaessa helpottamaan kalan kulkua rumpujen läpi. Oja raivataan ja tarvittaessa sitä vahvistetaan kiveämällä rumpujen ja Matalajärvenojan väliseltä osalta. Matalajärveen laskevan ojan kalannousueste puretaan ja alue kivetään kalannousun mahdollistavaksi. Matalajärven itäpuolelta luonnontilassa järveen laskeneet purot/ojat on käännetty lammikon rakentamisvaiheessa itäpuolen taustaojaan ja sen kautta järven ohi. Nyt ne palautetaan virtaamaan takaisin järveen rakentamalla rummut metsäautotien alitse ja puhdistamalla vanha vesiyhteys järven. Tällaisia ojia on 2 3. Ensin ojat mitataan, jotta niiden ennallistaminen varmistetaan. Rumpujen mitoitus on tarkistettava ennen tilausta. Rumpujen alustava koko on 600 800 mm. 5 HANKETTA KOSKEVA LUVAT JA SOPIMUKSET Pohjois-Suomen vesioikeus on 30.1.1975 antamallaan päätöksellä nro 13/75/II myöntänyt Lapin läänin maatalouskeskus ry:lle luvan Matalajärven luonnonravintolammikon rakentamiseen. Matalajärven alue on tuolloin kuulunut Ylitornion kuntaan, mutta nykyisin alue kuuluu Pellon kuntaan.
6 YMPÄRISTÖN TILA JA VAIKUTUKSET SIIHEN HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Matalajärven luonnontilainen keskivedenkorkeus on ollut luonnonravintolammikkosuunnitelman mukaan N 43 + 110,40 m eli N 60 + 110,54 m, mikä on sama kuin järven kalanpoikaskasvatuksessa käytetty vedenkorkeus. Matalajärven laskennalliset valumat ja menovirtaamat järven luusuassa: Valuma (l/s km 2 ) Virtaama (m 3 /s) Hq 1/20 (= 1,6 x MHq) 224 HQ 1/20 1,8 MHq (Kaitera) 140 MHQ 1,1 Mq 10 MQ 0,08 MNq (Wäre) 1 MNQ 0,007 Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet pohjapadon kohdalla on esitetty alla ovat seuraavat: (N 60 +) Nykyinen Tuleva HW 1/20 +110,79 m MHW +110,72 m MW +110,54 m +110,54 m MNW +110,47 m NW (järvi tyhjä talvisin) +110,4 m Pohjapadon rakentamisen takia menetetään varastotilavuutta noin 0,43 milj.m 3, Tällöin järvestä lähtevä lisävirtaama tulvan nousuvaiheessa on mitoitustulvatilanteessa 5 m 3 /s yhden vuorokauden ajan. Koska tulvan nousuvaihe kestää noin 10 15 vrk, on keskimääräinen lisävirtaama vuorokaudessa 0,3 0,5 m 3 /s. Tästä ei hakijan mukaan ennalta arvioiden aiheudu merkittävää vahinkoa alajuoksulla, koska tuleva tilanne vastaa luonnontilaa. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole tehnyt ehdotusta tarkkailuohjelmaksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 20.1.2009 muun muassa luonnonravintolammikon rakennussuunnitelmalla, vesioikeuden päätöksellä ja asianosaistiedoilla, 30.12.2009 luonnonravintolammikon entistämissuunnitelmalla ja 22.6.2010 maa- ja vesialueen omistajan suostumuksella.
7 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ylitornion kunnassa 8.2. 10.3.2008 sekä erityistiedoksiantona Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asianosaisille. Lisäksi Pellon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus lausunnon antamiseen. Muistutukset ja vaatimukset 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella, 2. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisella ja 3. Pellon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on asiaa ratkaistessaan ollut esillä Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 13/75/II perusteena olleet asiakirjat. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 1.1.2010 lukien ja sen tilalle on perustettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Asia käsitellään sekä lupa-asiana että velvoitteiden määräämistä koskevana asiana. PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto kumoaa Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 13/75/II ja myöntää ProAgria Lappi ry:lle luvan Matalajärven luonnonravintolammikon säännöstelyrakenteiden muuttamiseen kiinteiksi rakenteiksi ja pohjapadon rakentamiseen Pellon kunnassa. Mainitut toimet määrätään myös velvoitteiksi. Rakenteiden säilyttämisestä ja pohjapadon rakentamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Hakijan on noudatettava jäljempää ilmeneviä määräyksiä.
8 MÄÄRÄYKSET Rakenteita koskevat määräykset 1. Matalajärven luonnonravintolammikon toiminnan lopettamiseen liittyvät rakennustyöt on toteutettava hakemussuunnitelman täydennykseen liitetyn piirustuksen "Pohjapadon yleispiirustus. Patopenkereen korjaus." MK 1:100, 1.200 ja 1:500 osoittamalla sekä hakemussuunnitelmasta ja sen täydennyksestä muutoin ilmenevällä tavalla. Pohjapadon ja Matalajärvenojan välisen lasku-uoman tien alittavan kaksoisrummun alavirran puolta tulee vahvistaa kiveyksellä. Pato ja tyhjennysmunkki saadaan jättää paikoilleen vesioikeuden 30.1.1975 antaman päätöksen nro 13/75/II lupaehdossa 1 mainitun kartan "Matalajärven luonnonrav. lammikon rakentamissuunitelma, pintakartta 55 Lav 2" MK 1:8 000 osoittamaan paikkaan ja piirustuksen " Matalajärven luonnonrav. lammikon rakentamissuunitelma, pato ja munkki" osoittamalla tavalla kuitenkin niin, että munkkikaivo on tukittava betonoimalla. Padon alavirran puolella oleva kalojen keräilylaite saadaan jättää paikoilleen. Matalajärveen laskevassa ojassa oleva kalannousueste on purettava ja alue kivettävä kalannousun mahdollistavaksi. Luonnontilassa Matalajärven itäpuolelta järveen laskeneet, luonnonravintolammikon rakentamisvaiheessa järven alapuolelle käännetyt ojat on palautettava virtaamaan takaisin järveen rakentamalla rummut metsäautotien alitse ja palauttamalla vanha vesiyhteys järveen. Patopengertä on korotettava noin 200 metrin matkalta vähintään korkeuteen N 60 + 111,20 m. Patopenkereessä oleva ylivuotoputki on poistettava ja putken kohdalla padossa oleva tiivisteosa on rakennettava uudelleen. Vedenkorkeuden tarkkailua varten olevaan vedenkorkeusasteikkoon on merkittävä selvästi korkeus suunniteltu keskivedenkorkeus N 60 + 110,54 m. Rakentamisaika 2. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Työnaikaisten haittojen minimointi 3. Toimenpiteet on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Hakijan on huolehdittava siitä, ettei töiden aikana kalastuksen harjoittamista tai muuta vesistön käyttöä vaikeuteta enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Viimeistely- ja maisemointityöt 4. Hakijan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava läjitysalueiden viimeistelystä ja maisemoinnista sekä työn muidenkin jälkien siistimisestä.
9 Kunnossapitomääräys 5. Hakijan on pidettävä pato ja pohjapato ja niihin liittyvät rakenteet kunnossa, ellei alueen omistajan kanssa toisin sovita. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 6. Hakijan on ilmoitettava rakentamistöiden aloittamisesta Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Pellon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 7. Hakijan on ilmoitettava töiden valmistumisesta kirjallisesti aluehallintovirastolle, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Pellon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista töistä aiheutuu vahinkoa, voidaan korvausta vahingosta aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentin mukaan ilman aluehallintoviraston lupaa ei saa poistaa vesistöstä rakennelmaa, joka vaikuttaa vedenkorkeuteen tai vedenjuoksuun. Koska tällä päätöksellä kumotaan Matalajärven luonnonravintolammikon rakentamista koskeva lupapäätös, on tehtävät ennallistamistoimet määrättävä myös velvoitteiksi. Pääasiaratkaisun perustelut Matalajärven luonnonravintolammikon säännöstelypato muutetaan kiinteäksi padoksi ja lisäksi rakennetaan pohjapato ja kalannousuväylä vedenkorkeuden säätelemiseksi ja kalankulun mahdollistamiseksi. Alueen ojituksia palautetaan luonnonmukaisiksi. Matalajärveen laskevasta ojasta poistetaan kalannousueste. Hakemuksessa tarkoitettujen rakenteiden säilyttäminen ja uusien rakentaminen eivät sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Pohjapadon ja kalannousuväylän rakentaminen on tarpeen Matalajärven virkistyskäytön turvaamiseksi. Hakija on saanut kirjallisen suostumuksen hankkeen toteuttamiseksi maa- ja vesialueen omistajalta. Lupamääräysten perustelut Tällä päätöksellä annetaan toiminnan lopettamiseksi tarpeelliset määräykset vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentin nojalla.
10 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 6 1 momentti, 12, 15 ja 31 1 momentti Vesiasetus 85 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 210 euroa. Perustelut Maksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen mukaan pohjapatoa, jolla padotaan vesialuetta enintään 0,1 km 2, koskevan lupa-asian käsittelymaksu 1 210 euroa. Oikeusohjeet Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 1 ja 2 momentti
11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa ja ympäristöneuvos Jorma Rantakangas. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 113. JR/hh Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 2.8.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueella. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.