Hallituksen esitys laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta LAUSUNTOYHTEENVETO

1 (23) Hallituksen esitys laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta LAUSUNTOYHTEENVETO

2 (23) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Lausunnonantajat... 5 3. Yleisiä huomioita... 7 4. Ei huomautettavaa/lausuttavaa... 12 5. Pykäläkohtaiset huomiot... 13

3 (23) 1. Johdanto Uusi asevelvollisuuslaki (1438/2007) tuli voimaan 1.1.2008. Puolustusministeriö asetti syksyllä 2008 hankkeen, jonka tehtävänä oli selvittää, miten asevelvollisuuslain täytäntöönpano on käynnistynyt ja onko täytäntöönpanossa ilmennyt seikkoja, jotka edellyttäisivät lainmuutoksia. Asevelvollisuuslain täytäntöönpanoon ja toimivuuteen liittyvistä kysymyksistä järjestettiin 7.11.2008 puolustusministeriössä kuulemistilaisuus sidosryhmille. Puolustusministeriö pyysi lisäksi kirjallisen lausunnon asevelvollisuuslain ja sen nojalla annettujen asetusten täytäntöönpanosta ja toimivuudesta keskeisiltä viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä. Lausunnonantajia pyydettiin ottamaan kantaa lain ja sen nojalla annettujen asetusten käytännön vaikutuksiin ja esittämään säädöksiin mahdollisia muutosehdotuksia. Lausunnon antoi 32 tahoa 57:stä lausuntopyynnön saajasta. Lausunnoista laadittiin yhteenveto, joka on ollut nähtävänä puolustusministeriön verkkosivulla (http://www.defmin.fi/files/1368/lausuntoyhteenvetoasevelvl.pdf). Kuulemistilaisuudessa ja lausuntokierroksella saadun palautteen pohjalta puolustusministeriössä valmisteltiin luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi asevelvollisuuslain sekä naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on parantaa edelleen asevelvollisuuslain toimivuutta ja ehkäistä esiin tulleita tulkintaepäselvyyksiä. Viranomaisten välistä tietojen vaihtoa koskevaa sääntelyä kehitetään vastaamaan yhteiskunnassa esiin tulleita tarpeita. Sotilasviranomaisella olisi oikeus saada asevelvollisesta myös sakkorekisterin tietoja. Laissa säädettäisiin ajokorttia ja ajolupaa koskevien tietojen saamisesta ja luovuttamisesta asevelvollisrekisterin ja ajoneuvoliikennerekisterin välillä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja mielenterveyden toimijoiden keskinäinen konsultointi asevelvollisen palveluskelpoisuuden arvioimisen kannalta välttämättömien tietojen saamiseksi mahdollistetaan. Asepalveluksen vapaaehtoisuuteen vetoaminen kahden valtion kansalaisuuden perusteella täsmentyisi niin, että vapauttamisperusteeseen ei voisi vedota enää sen jälkeen, kun asianomainen on aloittanut palveluksen tietoisena vapauttamismahdollisuudesta. Matkustamiskustannusten korvattavuuden edellytyksistä ulkomailta palvelukseen tultaessa säädettäisiin laissa yksiselitteisesti. Ulkomailta palvelukseen tultaessa tehtyä matkaa ei korvattaisi ilman erityisen painavia syitä, jos matka on alkanut aikaisemmin kuin neljä viikkoa ennen palveluksen alkamista tai se tehdään yli neljä viikkoa kotiutumispäivän jälkeen. Ehdotus selkiinnyttää asevelvollisen oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia säännöksiä. Oikaisuvaatimusmenettelyä koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin menettelyn kohteena olevan päätöksen ja käsittelevän viranomaisen osalta. Lisäksi säädettäisiin, ettei oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekeminen vaikuta täytäntöönpanoon, kun kyse on koulutuksen keskeyttämistä ja palveluksen keskeyttämistä koskevasta päätöksestä. Muutoksenhakua koskevaa sääntelyä täydennetään niin, että myös joukko-osaston komentajan päätöksestä haetaan muutosta kutsunta-asiain keskuslautakunnalta. Naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annettuun lakiin tehtäisiin vastaava muutoksenhakua koskeva tarkistus. Selvitettäessä viranomaisten välistä tiedonvaihtoa esillä on ollut myös poliisin oikeus saada asevelvollista koskevia tarpeellisia tietoja aseluvanhakijan ja haltijan sopivuuden arvioimiseksi. Asia liittyy läheisesti sisäasiainministeriön valmistelemaan esitykseen ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Tämän vuoksi kyseinen asevelvollisuuslain 97 :n 1 momentin 4 kohdan muutos on katsottu tarkoituksenmukaisemmaksi sisällyttää aselain muuttamista koskevaan hallituksen esitykseen. Ase-

4 (23) velvollisuuslain 97 :n 1 momentin 4 kohdan muutosehdotus oli kuitenkin myös lausuntopyynnön liitteenä. Luonnoksesta pyydettiin lausuntoa 30.3.2009 päivätyllä kirjeellä (FI.PLM2009-1422) ja mahdolliset lausunnot pyydettiin antamaan viimeistään 24.4.2009.

5 (23) 2. Lausunnonantajat Lausunnon antoivat / lausuntopyyntöön vastasivat: 1 oikeusministeriö 2 opetusministeriö 3 sisäasiainministeriö 4 sosiaali- ja terveysministeriö 5 työ- ja elinkeinoministeriö 6 ulkoasiainministeriö 7 valtiovarainministeriö 8 puolustusministeriön resurssipoliittinen osasto 9 valtioneuvoston oikeuskansleri 10 eduskunnan apulaisoikeusasiamies 11 Pääesikunta 12 Helsingin hovioikeus 13 Ajoneuvohallintokeskus 14 Kansaneläkelaitos 15 Maahanmuuttovirasto 16 tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE 17 Tietosuojavaltuutettu 18 Valtakunnansyyttäjänvirasto 19 Akava 20 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 21 STTK 22 SAK 23 Varusmiesliitto 24 Maanpuolustuskoulutusyhdistys 25 Maanpuolustuskiltojen Liitto ry 26 Naisten Valmiusliitto ry 27 Maanpuolustusnaisten liitto ry 28 Reserviläisliitto ry 29 Reserviläisurheiluliitto ry 30 Sotilaskotiliitto ry 31 Suomen Rauhanturvaajaliitto ry 32 Suomen Reserviupseeriliitto ry 33 Aseistakieltäytyjäliitto ry 34 Suomen Kuntaliitto 35 Suomen Lääkäriliitto

6 (23) Lausuntopyyntöön eivät vastanneet: 1 liikenne- ja viestintäministeriö 2 Rajavartiolaitoksen esikunta 3 Lapinjärven koulutuskeskus Siviilipalveluskeskus 4 maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS 5 kutsunta-asiain keskuslautakunta 6 Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta 7 TPAK sihteeristö 8 Maanpuolustuksen Tuki ry 9 Maanpuolustusnaisten Liitto ry 10 Sininen Reservi ry 11 Kadettikunta ry 12 Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry 13 Päällystöliitto ry 14 Sotilasammattiliitto ry 15 Upseeriliitto ry 16 Suomen Rauhanliitto - YK-yhdistys ry 17 Suomen Rauhanpuolustajat ry 18 Amnesty International Suomen osasto r.y.

7 (23) 3. Yleisiä huomioita Esitettyjä muutoksia pidettiin yleisesti perusteltuina ja tarpeellisina. Useilla lausuntopyyntöön vastanneista ei ollut huomautettavaa esityksestä. Seuraavassa asiaa koskevia huomioita. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies: Uudessa 1.1.2008 voimaan tulleessa asevelvollisuuslaissa (1438/2007) on tullut jo ilmi eräitä tarkistustarpeita. Tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä on ehdotettu täsmennettäväksi ja muutettavaksi muun muassa siten, että asevelvollisten terveystarkastuksista huolehtivat toimijat voisivat saada tietoja suoraan toisilta terveydenhoidon toimijoilta. Myös erään viime vuonna ratkaisemani kanteluasian yhteydessä (dnro 19/4/06) tulivat esille tietosuojaongelmat, jotka vaikeuttavat nykyään sotilas- ja siviililääkärien suoraa tietojenvaihtoa. Muutos parantaa perusteluissa todetuin tavoin asevelvollista koskevien terveystietojen välittämistä ja on myös asevelvollisen edun mukainen. Esitysluonnoksessa ehdotetaan myös oikeutta saada sakkorekisteristä sakkorangaistusta koskevia tietoja. Sotilasviranomainen saisi perustelujen mukaan näin täsmällisempää tietoa asioista, joista tietoa on jo esimerkiksi rikosilmoituksen muodossa. Sakkotietoja olisi oikeus hankkia vain arvioitaessa asevelvollisen sopivuutta vastuullisempiin tehtäviin. Muutokselle on mielestäni esitetty hyväksyttävät perusteet, vaikkakin sen voidaan katsoa laajentavan sotilasviranomaisten tiedonsaantioikeutta, toisin kuin perusteluissa on todettu (s. 11). Muillekin tietojen saantia ja luovuttamista koskevien säännösten muutosehdotuksille on esitetty asialliset perusteet. Viittaan lisäksi puolustusministeriölle 12.1.2009 jo antamaani lausuntoon, joka koski asevelvollisuuslain mahdollisia muutostarpeita. Arvostelin sitä, että säännönmukaisista ennen kutsuntatilaisuutta suorittavista terveystarkastuksista on uudessa laissa luovuttu. Katsoin, ettei tämä ole sopusoinnussa kutsuntatarkastusten tehostamispyrkimysten kanssa. Mainitsin myös, että lakiin voitaisiin lisätä nimenomainen maininta siitä, että asevelvollisuuttaan suorittavan perusoikeuksia ei ole oikeutta rajoittaa enempää kuin mitä palveluksen järjestämisestä välttämättä johtuu. Yleisessä palvelusohjesäännössä on edelleenkin eräitä lakiin perustumattomia perusoikeusrajoituksia. Mainitsin lausunnossani myös Jehovan todistajien nykylainsäädännön mukaan saaman erityiskohtelun. Asiaa selvittänyt toimikuntakin on pitänyt riidattomana, että Jehovan todistajien vapauttamista koskeva laki on ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja sitä täydentävän syrjintäkiellon kanssa. Totesin olevan toivottavaa, että tämä perustuslain kanssa ristiriidassa olevaksi todettu asiantila saataisiin korjatuksi jo käynnissä olevan asevelvollisuuslain muutoshankkeen yhteydessä. Valtioneuvoston oikeuskansleri: Valtioneuvoston oikeuskansleri toteaa lausuntonaan, siltä osin kuin kysymys on perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta, ettei ehdotuksista ole huomauttamista. Sisäasiainministeriö: Sisäasiainministeriö pitää kaikin puolin tärkeänä parantaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa koskien mahdollisia yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä. Sisäasiainministeriössä on valmisteil-

8 (23) la hallituksen esitys ampuma-aselain (1/1998) ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, joka muun muassa sisältää ehdotuksen asevelvollisuuslain tietojen luovuttamista koskevan 97 :n muuttamiseksi lausuntopyynnön liitteessä kuvatuin tavoin. Tämän tiedonvaihdon hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla edellyttää luonnollisesti myös sitä, että asevelvollisten terveystarkastuksista huolehtivat terveydenhuollon toimijat voivat kattavasti saada asevelvollisen terveydentilaa koskevia tietoja suoraan toisilta terveydenhuollon toimijoilta ja että puolustusvoimilla on kattava käsitys asevelvollisuutta suorittavien henkilöiden todellisesta terveydentilasta. Työ- ja elinkeinoministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriö pitää ehdotuksia viranomaisten välisen tietojen vaihdon kehittämisestä perusteltuina. Erityisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeus saada toisiltaan tietoja, voi helpottaa palveluskelpoisuuden määrittämistä. Ehdotukset eivät näyttäisi myöskään olevan ristiriidassa henkilötietojen suojan kanssa. Lisäksi ministeriö toteaa, että esityksen jatkovalmistelussa on otettu jo huomioon eduskunnassa hyväksytyt lait asevelvollisuuslain 97 ja 107 :n muuttamisesta (mm. uusi säännös 97 :n 1 momentin 12 kohdaksi, jolloin 12 kohtaa on siirtynyt kohdaksi 13) ja laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 3 ja 5 :n muuttamisesta (viime mainitussa pykälässä on viittaus 4 :ään, joka ei edellytä muutoksia ehdotettuun 4 :ään). Edellä mainitut lait on tarkoitus vahvistaa Tasavallan Presidentin esittelyssä 8.5.2009 tulemaan voimaan 1.8.2009. Siten tässä vaiheessa ei ole vielä tiedossa asetuskokoelmanumeroa, joka vaikuttaa asevelvollisuuslain muutosehdotuksen johtolauseeseen. Valmistelussa asia on tosin jo otettu huomioon. Opetusministeriö: Moniammatillisen viranomaisyhteistyön parantamiseen on kiinnitetty huomiota pääministeri Vanhasen II hallituksen politiikkariihen kannanotossa 24.2.2009. Opetusministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan säännöksiä moniammatillista viranomaisyhteistyötä koskevien säännösten tarkentamiseksi ja samassa yhteydessä käy läpi moniammatilliseen viranomaisyhteistyöhön liittyvää lainsäädäntöä. Työryhmän tulee ehdottaa tehostamistoimia nuorten palvelujen ja ohjauksen tehostamiseksi viranomaisten välisessä moniammatillisessa yhteistyössä. Kuntien nuorisotyöhön ja politiikkaan liittyen nuorisolain (72/2006) 7 :n 3 momentissa säädetään seuraavasti. Nuorisotyötä ja politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Moniammatillisen viranomaisyhteistyön edellytysten parantamiseksi opetusministeriö ehdottaa harkittavaksi olisiko tarpeellista lisätä asevelvollisuuslakiin maininta, jonka mukaan puolustusvoimat voi tarvittaessa osallistua nuorisolain 7 :n 3 momentissa tarkoitettuun moniammatilliseen yhteistyöhön. Pääesikunta: Pääesikunta pitää asevelvollisuuslakia kokonaisuutena arvioiden toimivana säädöksenä. Esille ei ole tullut laajempia muutostarpeita. Pääesikunta pitää esitettyjä säädösmuutoksia hyvinä ja tarpeellisina. Pääesikunta viittaa lisäksi aikaisempaan lausuntoonsa (AF972, 16.1.2009) ja ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta antamaansa lausuntoon (AF8020, 17.4.2009). Maahanmuuttovirasto: Maahanmuuttovirasto esittää harkittavaksi, tulisiko asevelvollisuuslain muuttamiseksi laaditun luonnoksen 33 :ssä ja 60 :ssä

9 (23) huomioida mahdollinen Suomen kansalaisuuden menettäminen, vapautuminen ja kansalaisuusaseman määrittäminen siten, ettei henkilö ole Suomen kansalainen. Suomi on 1.6.2003 voimaan tulleella kansalaisuuslailla (359/2003) hyväksynyt monikansalaisuuden, jonka johdosta Suomen kansalainen ei enää menetä kansalaisuuttaan saadessaan vieraan valtion kansalaisuuden. Suomen kansalaisuuden voi kuitenkin edelleen menettää, siitä voi hakemuksestaan vapautua tai Maahanmuuttovirasto voi todeta, ettei väestötietojärjestelmässä Suomen kansalaisena oleva henkilö olekaan Suomen kansalainen. Kansalaisuuslain 34 :n perusteella Suomen kansalainen, jolla on myös jonkin vieraan valtion kansalaisuus, menettää 22 vuotta täyttäessään Suomen kansalaisuuden, vaikka hänellä olisi tuolloin Suomessa kotikunta, jos hän ei ole syntynyt Suomessa tai hänellä ei ole ollut kotikuntaa Suomessa tai varsinaista asuntoa ja kotia muussa pohjoismaassa yhteensä vähintään seitsemää vuotta ennen kuin hän täytti 22 vuotta. Suomen kansalaisuuden säilyttämiseksi riittää, että hän 18 vuotta täytettyään mutta ennen 22 ikävuoden täyttämistä ilmoittaa kirjallisesti Suomen diplomaattiselle edustustolle tai lähetetyn virkamiehen johtamalle konsulaatille taikka maistraatille haluavansa säilyttää Suomen kansalaisuuden tai saa Suomen passin suorittaa Suomessa varusmies- tai siviilipalveluksen. Kansalaisuuslain 33 :n perusteella voidaan päättää, että henkilö menettää hakemuksesta tai ilmoituksesta saadun Suomen kansalaisuuden, jos hän on antanut sellaisen henkilöään koskevan tai muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon, jonka tunteminen olisi johtanut Suomen kansalaisuuden epäämiseen, taikka salannut sellaisen olennaisen seikan, joka olisi vaikuttanut samalla tavoin. Kansalaisuuslain 35 :n perusteella Suomen kansalainen, joka on myös vieraan valtion kansalainen tai joka haluaa tulla vieraan valtion kansalaiseksi, voidaan hakemuksesta vapauttaa Suomen kansalaisuudesta. Kansalaisuuslain 36 :n perusteella Maahanmuuttovirasto määrittää viranomaisen tai asianosaisen pyynnöstä kansalaisuusaseman, jos asialla on merkitystä Suomen kansalaisuuden olemassaolon tai siihen liittyvän oikeuden tai velvollisuuden kannalta, viranomaisen henkilörekisterissä olevan merkinnän oikeellisuuden, ulkomaalaisen Suomessa oleskelun taikka muun näihin verrattavan syyn perusteella. Jos maistraatilla, kihlakunnan poliisilaitoksella tai Suomen edustustolla on perusteltua aihetta olettaa, että väestötietojärjestelmään Suomen kansalaiseksi merkitty henkilö ei ole Suomen kansalainen, sen on pyydettävä Maahanmuuttovirastoa määrittämään henkilön kansalaisuusasema (Valtioneuvoston asetus kansalaisuudesta (799/2004) 2 2 mom.). Määrittämispyynnöt liittyvät usein Suomen passin myöntämiseen ulkomailla, jolloin edustuston tietoon on tullut, että henkilö on saanut Suomen kansalaisuuden hakemuksestaan ennen 1.6.2003 mutta väestötietojärjestelmässä hakija on edelleen Suomen kansalaisena.

10 (23) Käytännössä on esiintynyt tapauksia, joissa henkilö on menettänyt Suomen kansalaisuuden kansalaisuuslain 34 :n perusteella tämän ollessa suorittamassa varusmiespalvelustaan. Valtakunnansyyttäjänvirasto: Luonnokseen sisältyvien viranomaisten välisen tiedonvaihdon tehostamista koskevien ehdotusten toteuttamisen voi olettaa tukevan yleisen turvallisuuden kehittämistä lisäämällä viranomaisten välisiä yhteistyömahdollisuuksia. Asevelvollisuuslain 96 koskee asevelvollisrekisterin pitäjän oikeutta tietojen saamiseen. Tämä tiedonsaantioikeus on rajoitettu asevelvollisrekisteriä varten välttämättömiin tietoihin. Lainkohdassa mainittujen erilaisten tietojen kohdalla on lisäksi mainittu erikseen ne käyttötarkoitukset, joita varten tietoja voidaan saada. Käsillä oleva luonnos koskee muun ohella ajoneuvoliikennerekisterin ja sakkorekisterin lisäämistä edellä mainitun rekisterinpitäjän tiedonsaantioikeuden piiriin luonnoksesta ilmenevin käyttötarkoitusrajoituksin. Sotilasoikeudenkäyntiasioiden esitutkintaa suorittavien sotilasviranomaisten oikeudesta saada salassa pidettäviä tietoja rikostutkintaa varten on säädetty erikseen poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetun lain 3 luvussa. Tämä laki ei sisällä ainakaan yksilöityjä säännöksiä rikostutkintaa suorittavan sotilasviranomaisen oikeudesta saada salassa pidettäviä tietoja sakkorekisteristä ja ajoneuvoliikennerekisteristä. Koska sanottujen rekisterien tiedoilla voi olla huomattava merkitys myös sotilasoikeudenkäyntiasioina käsiteltävien rikosten esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä, Valtakunnansyyttäjänvirasto toivoo puolustusministeriön sopivalla tavalla varmistuvan siitä, että myös rikostutkintaa suorittavilla sotilasviranomaisilla on oikeus saada tietoja mainituista rekistereistä rikoksen selvittämistä varten. Suomen Kuntaliitto: Suomen Kuntaliitto viittaa lausuntonaan 7.11.2008 pidetyssä kuulemistilaisuudessa esitettyyn, eikä Kuntaliitolla ole asiassa muuta lausuttavaa. Hallituksen esityksessä esitettyjä muutoksia Kuntaliitto pitää tarkoituksenmukaisina. Kuulemistilaisuus puolustusministeriössä 7.11.2008: Asevelvollisuuslain 22 :n mukaan kunnan tulee järjestää aluetoimiston esityksestä 1. asevelvollisten ennakkoterveystarkastukset terveyskeskuksessa tai muussa tarkastukseen soveltuvassa paikassa; sekä 2. tarpeellinen määrä lääkäreitä kutsuntaan; ja 3. soveltuvat tilat kutsuntojen toimittamista varten. Puolustusvoimat korvaa terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle 50 prosenttia sovituista kustannuksista tai jos kustannuksista ei ole sovittu, 50 prosenttia palvelun tuottamisesta aiheutuneista kustannuksista. Terveyskeskusten lääkäritilanne Terveyskeskuslääkärin viroista oli joulukuussa 2007 täytetty 64,1 %. Kokonaan hoitamatta viroista oli 10 % ja ostopalveluin 8 %. Loput vajauksesta oli hoidettu sijaisjärjestelyin tai katsottu ettei sijaista tarvita. Yhä yleisempiä ovat tilan-

11 (23) teet, joissa lääkäripulan vuoksi terveyskeskus voi vastata ainoastaan päivystyskäynneistä. Pahin tilanne on Kainuussa, jossa vaje oli 27,8 %. Vaje ei koske enää syrjäseutuja, vaan jopa kaupunkeja, joissa on lääketieteellinen tiedekunta. Esimerkiksi Oulun terveyskeskuksesta puuttuu 22 lääkäriä. Lääkärityövoima ohjautuminen yksityissektorille on kasvussa. Nuorista lääkäreistä joka viides arvelee olevansa yksityissektorin palveluksessa vuonna 2015, kun koko lääkärikunnasta tällä hetkellä yksityissektorilla toimii päätoimisesti noin kymmenen prosenttia. Palaute terveyskeskuksista Terveyskeskuksista saadun palautteen perusteella ennakkoterveystarkastukset ja kutsuntalääkärin tehtävät ovat lääkäripulasta johtuen aiheuttaneet hankaluutta järjestää lääkäreitä näihin tehtäviin ja tilapäisiä häiriöitä vastata terveyskeskusten muista lakisääteisistä tehtävistä. Palautteissa on viitattu tehtävän aiheuttaneen ajoittaista vajetta terveyskeskusten muussa ennaltaehkäisevässä työssä kuten neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa sekä sairasvastaanotoilla. Lääkäreitä joudutaan siirtämään ennakkotarkastuksiin ja kutsuntoihin terveyskeskusten päivittäisistä tehtävistä, jolloin työpanos on pois terveyskeskuksen varsinaisista tehtävistä. Terveyskeskusten lääkäripula uhkaa muodostua pitkäaikaiseksi samalla, kun palvelujen kysyntä kasvaa väestön ikääntymisen ja lainsäädäntömuutosten seurauksena. Lähivuosina terveyskeskusten sairaanhoitopalvelujen kysyntää tulee merkittävästi lisäämään suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle ja pois työterveyshuollon palveluista terveyskeskusten ennestään ruuhkaisille vastaanotoille. Samalla lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa siirtyy eläkkeelle enemmän kuin koulutuksesta valmistuu. Lääkäripulan vuoksi puolustusvoimien virka-aputehtäviin on jouduttu palkkaamaan myös vuokralääkäreitä. Tähän ei liene suoranaista estettä, vaikka kyse on virka-avun antamisesta. Epäkohtana pidettiin, etteivät kunnat näistäkään voi laskuttaa aiheutuneita kustannuksia, vaan joutuvat kustantamaan puolet välitysyritykselle maksettavasta määrästä. Terveyskeskukset pitävät 100 prosentin korvauksen saamista tärkeänä ja perusteettomana kunnan tai kuntayhtymän korvausoikeuden rajoittamista 50 prosenttiin aiheutuneista kustannuksista. Lopuksi Terveyskeskusten roolia asevelvollisten palveluskelpoisuuden määrittelyssä tulisi arvioida uudelleen huomioiden lääkärityövoiman saatavuus sekä yksityisen sektorin laajeneva osuus terveyskeskusten palvelujen tuottajana. Myös palvelujen käyttö yli kuntarajojen on yleistynyt ja tulee edelleen laajenemaan terveydenhuoltolakiesityksen toteutuessa. Kuntaliiton mielestä palveluskelpoisuuden määrittelyssä tulisi huomioida tapahtunut ja tuleva kehitys ja arvioida tätä taustaa vasten kunnan järjestämisvastuuta asevelvollisten palveluskelpoisuuden määrittelyssä. Puolustusvoimat voisivat hankkia palvelut joko yksityisiltä tai kunnallisilta palvelujen tuottajilta hankintalain mukaisesti. Samalla kunnan tai kuntayhtymän korvausoikeuden rajoitukset tulisi kumota.

12 (23) Naisten Valmiusliitto ry:llä tai Maanpuolustusnaisten liitto ry:llä ei ole huomautettavaa esitysluonnoksesta. Liittojen mielestä mahdollisuutta kansalaisten yleisen varautumisrekisterin luomiseksi eri viranomaisten poikkeusolojen tehtäviä varten pitäisi kuitenkin selvittää. Suomen rauhanturvaajaliitto ry: Rauhanturvaajaliiton kannalta tärkeitä ovat reserviläisten asemaa ja asioita koskevat kohdat. Erityisen tärkeitä ovat nyt esitetyt palvelusturvallisuutta lisäävät muutokset. Esitetyt muutokset ovat kaikki perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia sekä ilmeisen tarpeellisia lakien toimivuuden ja käytännön soveltamisen kannalta. Sekä yleisperustelut että yksityiskohtaiset perustelut antavat näkemyksemme mukaan riittävän kuvan muutostarpeiden perusteista. Lopuksi todetaan, että em. lakien toimivuutta on edelleen seurattava ja tarvittaessa ryhdyttävä muutostoimenpiteisiin. Järjestöjen kuuleminen ja lausuntojen pyytäminen on jatkossakin toivottavaa. Varusmiesliitto ry: Varusmiesliitto pitää tärkeänä, että kaikki asevelvollisuuteen liittyvä lainsäädäntö on ajantasaista ja tarkoituksenmukaista. Lausuntopyynnön kohteena olevassa luonnoksessa ollaan ansiokkaasti päivittämässä yksityiskohtia vuoden 2008 alussa voimaan tulleessa asevelvollisuuslaissa. Varusmiesliitto ei näe, että esitetyt muutokset muuttaisivat olennaisesti varusmiesten asemaa suuntaan tai toiseen. Tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä muutettaessa Varusmiesliitto toivoo, että mahdollisia väärinkäytöksiä pyrittäisiin valvomaan ja huolehdittaisiin siitä, että kansalaisvelvollisuuttaan suorittavien nuorten yksityisyys ja oikeusturva tietoja luovutettaessa ei tarpeettomasti vaarannu. Aseistakieltäytyjäliitto ry: Aseistakieltäytyjäliitto ry toteaa, että asevelvollisuuslakiin sekä lakiin naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta puheena olevassa lakiluonnoksessa esitetyt muutoksen ovat varsin pieniä ja luonteeltaan verraten teknisiä. Lisäksi muutosten tarve on mahdollisesti osittain seurausta aikaisemmassa lainvalmistelutyössä olleista puutteista. Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että nykyinen asevelvollisuuslaki antaisi aihetta laajemmallekin tarkastelulle ja muutostyölle. Viime kädessä tässä työssä lähtökohdaksi olisi otettava tarpeettomaksi käyneestä, miespuolisten ikäluokkien suuren enemmistön kouluttamiseen perustuvasta asevelvollisuusmallista luopuminen. 4. Ei huomautettavaa/lausuttavaa Ulkoasiainministeriöllä ei ole kommentoitavaa ehdotuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö kiittää ehdotuksen lähettämisestä tiedoksi, mutta ei katso tarpeelliseksi lausunnon antamista. Valtiovarainministeriöllä ei ole lausuttavaa luonnoksesta.

13 (23) Helsingin hovioikeus: Ehdotetut säädökset eivät ensisijaisesti tule sovellettavaksi hovioikeudessa tai käräjäoikeudessa. Sen vuoksi hovioikeudelle ei ole lausuttavaa lausuntopyynnössä tarkoitetuista seikoista. Kansaneläkelaitoksella ei ole lausuttavaa esityksestä. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta päätti työvaliokunnan kokouksessa 1.4.2009, ettei se lausu lakiluonnoksista. SAK ei lausu esityksistä. EK:lla ei ole lausuttavaa asiasta. STTK ry:llä ei ole huomautettavaa lausuntopyynnön kohteena olevasta esityksestä. Reserviläisurheiluliitto ry:llä ei ole huomautettavaa lakiesitykseen. Reserviläisliitto r.y:llä ei ole huomautettavaa kumpaakaan lakia koskevien muutosesitysten osalta. Sotilaskotiliitolla ei ole lausuttavaa hallituksen esitysluonnoksesta. MPK ei näe välttämättömäksi antaa lausuntoa esityksestä. 5. Pykäläkohtaiset huomiot ASEVELVOLLISUUSLAKI 33 Kertausharjoitusta koskevan määräyksen peruuttaminen Aluetoimisto voi peruuttaa kertausharjoitukseen osallistumista koskevan määräyksen, jos: 1) asevelvollinen on vammautunut tai sairastunut niin, ettei hän kykene suoriutumaan hänelle suunnitelluista palvelustehtävistä kertausharjoituksessa 2) on tullut ilmi seikkoja, jotka osoittavat, että asevelvollinen voi vaarantaa omaa tai muiden palvelusturvallisuutta; 3) harjoitukseen määrätty asuu pysyvästi ulkomailla eikä määräyksen antajalla ole ollut tästä tietoa määräystä annettaessa. Suomen rauhanturvaajaliitto ry 33 :n kohdalla olisi voinut ottaa harkittavaksi Rauhanturvaajaliiton jo lakiesityksen yhteydessä tekemä huomautus kertausharjoituksen peruuttamisesta muista erityisistä syistä (teksti oli esitetty edellisen lausuntopyynnön 51 :n kertausharjoitusvelvollisuus kohdalla). 33 ja 60 lisäysesitykset ovat erittäin tarpeellisia palvelusturvallisuuden kannalta.

14 (23) 60 Palveluksen keskeyttäminen Joukko-osaston komentaja voi keskeyttää asevelvollisen tässä laissa tarkoitetun palveluksen ja kotiuttaa asevelvollisen, jos: 1) asevelvollisen koulutus on keskeytetty 40 :n 1 kohdan nojalla ja asevelvollinen on kykenemätön myös muuhun palvelukseen pitkähkön ajan; 2) asevelvollinen on epäiltynä sellaisesta rikoksesta tai käyttäytyy sellaisella tavalla, että on perusteltua aihetta epäillä, että asevelvollinen voi vakavasti vaarantaa muiden palvelusturvallisuuden; 3) asevelvollisen palveluskelpoisuus puuttuu 10 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla pitkähkön ajan. Lisäksi asevelvollisen palvelus voidaan puolustusministeriön päätöksen mukaisesti keskeyttää, jos se on välttämätöntä vakavan kulkutaudin leviämisen estämiseksi tai muusta pakottavasta syystä. Jos asevelvollinen on tehnyt hakemuksen siviilipalvelukseen tai täydennyspalvelukseen, hänen palveluksensa keskeytetään ja hänet kotiutetaan. Kertausharjoituksen johtaja voi keskeyttää kertausharjoituksessa olevan asevelvollisen palveluksen ja kotiuttaa asevelvollisen 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetulla perusteella. Asevelvollista on kuultava henkilökohtaisesti, jos palvelus keskeytetään 1 momentissa tarkoitetulla perusteella. Pääesikunta Kertausharjoituksen keskeyttämisen osalta pääesikunta kiinnittää huomiota Länsi-Suomen Sotilasläänin esikunnan lausunnossa esitettyyn tarpeeseen täsmentää sääntelyä siten, että kertausharjoituksessa olevan asevelvollisen palveluksen keskeyttäminen olisi selkeästi mahdollista paitsi palvelusturvallisuusperusteella myös sellaisissa lyhytkestoisissa sairastapauksissa, jotka harjoituksen keston kannalta ovat kuitenkin merkittäviä, koska asevelvollinen ei kykenisi suoriutumaan hänelle suunnitelluista palvelustehtävistä kertausharjoituksessa. Kysymys olisi vastaavasta tilanteesta, jossa aluetoimisto olisi voinut lain 33 :n nojalla peruuttaa kertausharjoitusmääräyksen, mikäli asevelvollisen vammautuminen tai sairastuminen olisi ollut jo ennen harjoituksen alkua sotilasviranomaisen tiedossa. Maahanmuuttovirasto Maahanmuuttovirasto esittää harkittavaksi, tulisiko asevelvollisuuslain muuttamiseksi laaditun luonnoksen 33 :ssä ja 60 :ssä huomioida mahdollinen Suomen kansalaisuuden menettäminen, vapautuminen ja kansalaisuusaseman määrittäminen siten, ettei henkilö ole Suomen kansalainen. 77 Vapautusperusteeseen vetoaminen Asevelvollisen, joka vetoaa toisen valtion kansalaisuuteen ja 3 :n 4 momentissa tarkoitettuun sopimukseen, tulee toimittaa sotilasviranomaiselle tarvittaessa selvitys kansalaisuuksistaan ja asevelvollisuuden suorittamisesta muussa valtiossa.

15 (23) Asevelvollinen, joka on aloittanut varusmiespalveluksen siitä huolimatta, että hänet olisi voitu vapauttaa palvelusvelvollisuudesta tässä luvussa säädetyllä perusteella, ei voi vedota vapauttamisperusteeseen enää sen jälkeen, kun hän on aloittanut varusmiespalveluksen tietoisena vapauttamisperusteesta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin 1 momentissa tarkoitetun selvityksen tekemisestä ja asian käsittelemisestä. Aseistakieltäytyjäliitto ry Lakiehdotuksen mukaan varusmiespalveluksen aloittanut myös jonkun muun maan kansalaisuuden omaava henkilö, jolla periaatteessa voisi olla mahdollisuus saada tällä perusteella vapautus palvelusta Suomessa, ei voisi vedota vapauttamisperusteeseen enää sen jälkeen, kun on aloittanut varusmiespalveluksen tietoisena vapauttamisperusteesta. Aseistakieltäytyjäliitto haluaa tarkentaa, mitä tämä tietoisuus vapauttamisperusteesta tarkkaan ottaen tarkoittaa? Oletetaanko, että kaikki myös muun maan kansalaisuuden omaavat, ulkomailta palvelusta Suomeen suorittamaan tulevat ovat automaattisesti tietoisia vapauttamisperusteesta ja sen tarkasta sisällöstä ja mikäli näin on, mihin tämä oletus perustuu? Vai onko tilanne se, että jos palveluksen aloittanut ei ole ollut tietoinen vapauttamisperusteesta, hänellä on edelleen mahdollisuus vedota siihen myös palveluksen aloittamisen jälkeen? Aseistakieltäytyjäliiton näkemyksen mukaan asiasta tulisi säätää lakitekstin tasolla vähemmän tulkinnanvaraisesti ja mikäli tämä ei ole mahdollista, jättää muutokset nykyiseen lainsäädäntöön näiltä osin kokonaan tekemättä. 96 Tietojen saanti viranomaiselta, yhteisöltä ja yksittäiseltä henkilöltä Rekisterinpitäjällä on sille 91 :ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi oikeus sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään, salassapitosäännösten estämättä saada asevelvollisrekisteriä varten välttämättömiä tietoja seuraavasti: 1) väestötietojärjestelmästä väestötietolain (507/1993) 4 :n 1 momentin 1 4 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettuja tietoja kutsuntaa varten seuraavana vuonna 18 vuotta täyttävistä asevelvollisista sekä muista ase-velvollisista palvelukseen määräämistä ja sijoittelua varten; 2) potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 :n 4 kohdassa tarkoitetulta julkiselta ja yksityiseltä terveydenhuollon palvelujen antajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä tietoja asevelvollisen terveydentilasta hänen palveluskelpoisuutensa määrittämistä varten; 3) terveyskeskukselta, mielenterveystoimistolta, sairaalalta tai muulta mielenterveystyötä tekevältä taholta tietoja mielenterveyslaissa (1116/1990) tarkoitettujen mielenterveyspalvelujen antamisesta asevelvolliselle, jos tiedoilla on merkitystä asevelvollisen palveluskelpoisuuden tai palveluksen järjestämisen kannalta; 4) sosiaaliviranomaiselta tietoja asevelvollisen sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta, jos tiedoilla on merkitystä päätettäessä palveluspaikasta ja palveluksen ajankohdasta sekä palveluksen järjestämisestä; 5) poliisiviranomaiselta tietoja poliisin asevelvolliseen kohdistamista, epäillystä rikoksesta johtuvista virkatoimista ja asevelvolliseen kohdistetuista seuraamuksista, jos tiedoilla on merkitystä asevelvollisen sopivuuden arvioimiseksi 38 :ssä tarkoitettuun koulutukseen ja tehtävään sekä asevelvollisen sijoitettavuuden arvioimiseksi ja hänen palveluksensa järjestämiseksi; 6) oikeushallinnon tietojärjestelmistä syyttäjän käsiteltävänä olevista rikosasioista, syyttäjän päätöksistä, tuomioistuimessa vireillä olevista tai olleista rikosasioista, tuomioistuinten lainvoimaisista ratkaisuista sekä sakkorekisteristä sakkorangaistusta

16 (23) koskevia tietoja asevelvollisen sopivuuden arvioimiseksi 38 :ssä tarkoitettuun koulutukseen ja tehtävään sekä hänen sijoitettavuutensa arvioimiseksi taikka asevelvollisen palkitsemisen ja ylentämisen edellytysten arvioimiseksi; tietojen saamisesta rikosrekisteristä säädetään kuitenkin rikosrekisterilaissa (770/1993); 7) rajavartiolaitokselta tietoja rajavartiolaitoksessa varusmiespalveluksen suorittaneesta, tämän palveluksesta, palveluskelpoisuudesta ja palveluskelpoisuuden määräytymisen perusteesta ja sijoitettavuudesta tässä laissa tarkoitettuun tehtävään sijoitettavuuden arvioimiseksi; 8) siviilipalvelusviranomaiselta siviilipalvelusvelvollisen perustiedot sekä tietoja hänen palveluksestaan ja palveluskelpoisuudestaan poikkeusolojen aikaiseen tehtävään varautumista varten; 9) Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvan 94 :n 1 momentissa tarkoitettuja perustietoja sekä tietoja henkilön sijoituksesta tässä laissa tarkoitettuun tehtävään hänen sijoitettavuutensa arvioimiseksi; 10) Maahanmuuttovirastolta henkilön kansalaisuutta koskevia tietoja sen selvittämiseksi, onko henkilö velvollinen suorittamaan palvelusta tämän lain nojalla; 11) vankeinhoitoviranomaiselta tieto rangaistuslaitoksessa säilytettävästä kutsunnanalaisesta tai palvelukseen määrättävästä ja tämän vapautumisajankohdasta kutsunnan ja palveluksen järjestämistä varten; 12) sosiaali- tai terveydenhuollon laitokselta ja muulta vastaavalta laitokselta tieto laitoksessa olevan kutsunnanalaisen ja palvelukseen määrätyn vapautumisajankohdasta, jos asianomainen ei pääse laitoksesta vapaasti poistumaan, palvelukseen määräämistä ja hänen palveluksensa järjestämistä varten; 13) Kansaneläkelaitokselta tieto asevelvollisesta, jolle on myönnetty kansaneläkelain (568/2007) mukainen työkyvyttömyyseläke tai vammaistukilain (124/1988) mukainen vammaistuki tässä laissa tarkoitettuun tehtävään sijoitettavuuden ja palveluskelpoisuuden arvioimiseksi; 14) Ajoneuvohallintokeskukselta tietoja ajoneuvoliikennerekisteristä ajokorttiasioiden käsittelyä varten. Rekisterinpitäjällä on oikeus saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot teknisen käyttöyhteyden avulla tai konekielisessä muodossa maksutta tai tietojen irrottamiskustannuksiin perustuvaa vastiketta vastaan siten kuin siitä asianomaisen rekisterinpitäjän kanssa sovitaan. Ennen tietojen luovuttamista asevelvollisrekisteriin teknisen käyttöyhteyden avulla rekisterinpitäjän on esitettävä selvitys tietojen suojauksesta henkilötietolain 32 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu terveydenhuollon palvelujen antaja, terveydenhuollon ammattihenkilö ja mielenterveystyötä tekevä taho saa salassapitosäännösten estämättä oma-aloitteisesti antaa asevelvollisen terveydentilaa koskevan tiedon myös terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka tarkastaa asevelvollisen terveydentilan kutsuntaa edeltävässä terveystarkastuksessa, kutsunnassa tai palveluksen aikana, jos tiedolla on merkitystä asevelvollisen palveluskelpoisuuden tai palveluksen järjestämisen kannalta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin 1 momentissa tarkoitettujen tietoluokkien sisällöstä sekä tietoja luovutettaessa ja vastaan otettaessa noudatettavasta menettelystä. Oikeusministeriö Ehdotetun 96 :n 1 momentin 6 ja 11 kohdissa ehdotetaan säädettäväksi tietojen saannista oikeushallinnon alalla pidettävistä rekistereistä. Mainittuja kohtia koskevat muutosehdotukset sisältyvät oikeusministeriössä valmisteilla olevaan hallituksen esitykseen laiksi oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi. Oikeusministeriö esittää, että asevelvollisuuslakia koskevassa lakiehdotuksessa otettaisiin huomioon ne muotoilut, jotka on otettu edellä mainittuun oikeushal-

17 (23) linnon valtakunnallisia tietojärjestelmiä koskevaan hallituksen esitysluonnokseen. Ajoneuvohallintokeskus Ajoneuvohallintokeskus esittää, että 96 :n 1 momentin 14 kohtaa tarkistettaisiin niin, että säännöksessä mainittaisiin tietojen käsittelytarkoituksena sekä ajokortti- että ajolupa-asiat. Ajolupa-asioilla tarkoitettaisiin tällöin nimenomaisesti ADR- ja ammattipätevyysasioiden käsittelyä. Vastaavasti ehdotuksen 97 :n 1 momentin 13 kohtaan tulisi lisätä puolustusvoimien ajokorttien lisäksi ajoluvat. Tietosuojavaltuutettu Lausuntonani, joka rajoittuu luonnoksen 96 ja 97 :ään, totean seuraavaa: Lähimenneisyydessä tapahtuneiden ampuma-aseen käytöstä aiheutuneiden seurausten toistumisen estämiseen on pyrittävä kaikin keinoin. Näin on meneteltävä siitä huolimatta, että kansalaisten henkilötietoja, arkaluonteisiakin, joudutaan käsittelemään entistä laajemmin. Henkilötietolain 12 1 momentin 5 kohdan mukaan arkaluonteisia tietoja saadaan käsitellä, jos käsittelystä säädetään laissa tai jos käsittely johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä. Näin ollen on tarkoituksenmukaista tässä tapauksessa varsin yksityiskohtaiset säännökset. Aika ajoin on eri tilanteissa tullut tietosuojavaltuutetunkin tietoon viranomaisten oma-aloitteinen tietojenvaihto ilman nimenomaista sääntelyä. Tällaista olotilaa ei voida pitää hyväksyttävänä. Luonnokseen sisältyvä säännös on tarpeellinen täsmennys luovutettaessa tietoja. Sakkorangaistuksen käyttö on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Monien aiemmin vapaus-rangaistukseen päättyneiden rikosjuttujen lopputulos on nykyään sakkorangaistus. Katson, että tieto saman henkilön saamista ehkä lukuisistakin sakkotuomioista on varsin tarpeellinen arvioitaessa asevelvollisen sopivuutta. Kaikilla hallinnon aloilla on henkilötietojen käsittelyä koskevia, henkilötietolaista ja julkisuuslaista poikkeavia erityissäännöksiä. Erityisesti tällöin hyvän tietojenkäsittelytavan kannalta tavoiteltavinta olisi, jos viranomaisten välistä tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset sisältyisivät sekä tietoja luovuttavan että sitä saavan osapuolen toimintaa koskevaan sääntelyyn. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää, että säännös sisältyy ainakin tietoja luovuttavaa tahoa koskeviin säännöksiin. Lyhyenä yhteenvetona totean, että luonnokseen sisältyvät henkilötietojen käsittelyä koskevat muutokset ovat asianmukaisesti perusteltuja ja tarpeellisia. Lääkäriliitto ry 96 uusi 3 mom. oikeuttaisi palvelukelpoisuuteen vaikuttavien terveystietojen oma-aloitteiseen suoraan luovutukseen, jopa ilman rekisteröidyn suostumustakin, siviiliterveydenhuollosta sotilasterveydenhuoltoon ilman sotilasviranomaisen eri pyyntöä. Kyseessä ovat kuitenkin henkilötietolain 11 määrittämät arkaluonteiset tiedot, joiden käsittelykielto on pääsääntö, joskin hyvällä tahdolla

18 (23) voinee jotenkin katsoa saman lain 8 4) kohdan mukaisten edellytysten täyttyvän. Asiasta tulisi Lääkäriliiton mielestä kuitenkin konsultoida tietosuojavaltuutetun toimistoa. Jos lakiin tulee tällainen lisäys, tulee ryhtyä toimenpiteisiin myös STM:n sairauskertomusasetusten vastaavaksi päivittämiseksi. Suomen Reserviupseeriliitto Reserviupseeriliitto esittää seuraavat asiat terveystarkastuksista ja viranomaisten välisestä tiedonvaihdosta. Viranomaisten välisen tiedonvaihdon tehostaminen on erittäin tärkeää. Tietyt tiedot, kuten varusmiespalveluksen keskeyttäminen ja siihen johtaneet syyt, tulisi olla poikkeuksetta mm. aseluvan myöntäjän tiedossa. Vastaavasti pidämme kannatettavana sitä, että asevelvollisen terveystarkastuksesta huolehtivat terveydenhuollon toimijat voisivat saada asevelvollista koskevia tietoja suoraan toiselta terveydenhuollon toimijoilta. Asevelvollisen tietojen siirtämisen yhteydessä on varmistettava, että asevelvollisen tietojen siirtoon liittyvät tietoturvaseikat on tarkkaan määritelty. Laissa tai asetuksessa tulee mm. määritellä tarkoin, mitä terveydenhuollon monista henkilöstöryhmistä tämä tiedonsiirto-oikeus koskettaisi. Maanpuolustuskiltojen liitto ry Jos poliisiviranomaiselta saadaan tietoja asevelvollisten sakkorangaistuksista, on laissa tarkkaan yksilöitävä ne puolustusvoimien tehtävät, joihin sakkorangaistukselle on vaikutus. Samalla on myös yksilöitävä se, mistä asiasta tuomittu rangaistus vaikuttaa mihinkin tehtävään tai koulutukseen soveltuvuuteen. Onko sakkorangaistus saatu pahoinpitelystä, kunnialoukkauksesta, ylinopeudesta jne. Jos poliisiviranomaiselta saadaan vain tieto siitä, että asianomainen on saanut esim. kaksi sakkorangaistusta, mutta ei ilmoiteta mistä asiasta ne on tuomittu, niin se saattaa vaikeuttaa asevelvollisen mahdollista pääsyä koulutukseen, vaikka ko. rangaistuksilla ei olisi mitään tekemistä hänen kykyjensä tai taitojensa kanssa. Aseistakieltäytyjäliitto ry 96-97 Aseistakieltäytyjäliitto haluaa yleisesti kiinnittää huomiota siihen, että rekisteröitävien ja luovutettavien tietojen tulee olla tarpeellisia lain tarkoituksen toteuttamisen kannalta. Lakiehdotuksen 97 mukaan asevelvollisuusrekisteristä voitaisiin antaa tietoja poliisille myös asevelvollisuuden palveluksesta ja palveluskelpoisuudesta, kun ko. tiedot ovat välttämättömiä aseluvanhakijan ja -haltijan sekä hyväksynnän saajaksi haettavan ja hyväksynnän saaneen henkilön sopivuuden arviointia varten. On itsestään selvästi kannatettava motiivi pyrkiä estämään aselupien myöntämistä henkilöille, jotka asetta hallitessaan saattavan vaarantaa oman tai muiden turvallisuuden. Toisaalta on kiinnitettävä huomiota siihen, että poliisille luovutettavat tiedot ovat asian kannalta relevantteja. Esim. lakiehdotuksen perusteluissa on erityisen merkitykselliseksi mainittu tieto palveluksen keskeyttämisestä. Useimmissa tapauksissa palveluksen keskeyttäminen kuitenkin johtunee syistä, jotka eivät itsessään kerro henkilön sopivuudesta tai sopimattomuudesta käsittelemään ampuma-aseita tai muita ampuma-aselain tarkoittamia tarvikkeita itselleen tai muille vaaraa aiheuttamatta, eikä armeijan käyminen sinällään voi olla kriteeri aseluvan

19 (23) saamiselle. Aseistakieltäytyjäliiton mukaan on syytä määrittää lakiehdotuksen perusteluja yksiselitteisemmin, mitä poliisille annettavat sopivuuden arviointia varten välttämättömät tiedot tarkalleen ovat. 97 Tietojen luovuttaminen Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, asevelvollisrekisteristä voidaan salassapitovelvollisuuden estämättä antaa tarpeellisia tietoja seuraavasti: 13) Ajoneuvohallintokeskukselle tietoja puolustusvoimien ajokorteista laissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten; 14) rekisteröidyn nimenomaisella suostumuksella myös muulle kuin 1 13 kohdassa tarkoitetulle. Pääesikunta Pääesikunta toteaa, että lain 97 :n säännöksen sanamuodon osalta tulisi arvioida sitä, onko se ristiriidassa suhteessa julkisuuslakiin, koska lain 97 :ssä on säädetty sellaisten tietojen luovuttamisesta tietyille viranomaisille asevelvollisuusrekisteristä, jotka pelkästään julkisuuslain nojalla arvioituna voitaisiin katsoa julkiseksi tiedoksi. Lääkäriliitto ry 97 :ssä tulisi huomioida tietojen luovuttamisen mahdollisuus poliisin aselupaviranomaisille vastaavanlaisena kuin sisäministeriön valmistelemassa ampuma-aselain uudistuksessa tullaan säätämään. 103 Matkustamiskustannusten korvaaminen Asevelvollisella on oikeus saada valtion kustantama matka tai korvaus kustannuksista, jotka aiheutuvat koti- tai asuinpaikan ja palvelus- tai tarkastuspaikan välisestä matkasta, jonka aiheena on: 1) varusmiespalvelukseen, kertausharjoitukseen, ylimääräiseen palvelukseen tai liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen saapuminen tai palveluksesta kotiuttaminen; 2) 59 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu palveluspaikasta poistuminen; tai 3) määräys 26 :ssä tarkoitettuun tarkastukseen. Mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, ei sovelleta asevelvolliseen, joka tarkastetaan aluetoimistossa ensimmäistä kertaa, jos hän on ollut luvatta poissa kutsunnasta tai aluetoimiston järjestämästä tarkastuksesta. Kustannukset Suomessa tehdystä matkasta korvataan myös, kun kyseessä on matka 29 :ssä tarkoitettuun puolustusvoimien järjestämään valintakokeeseen. Matkustamiskustannukset korvataan edullisimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvien kustannusten mukaisesti. Matkustamiskustannukset ulkomailta ja ulkomaille korvataan vain, jos asevelvollinen asuu ulkomailla vakinaisesti ja hän aloittaa varusmiespalveluksen. Matkustamiskustannukset korvataan asevelvollisen ulkomailla olevasta asuinpaikasta Suomeen teh-

20 (23) dystä matkasta, joka on alkanut aikaisintaan neljä viikkoa ennen palveluksen aloittamispäivää sekä ulkomailla olevaan asuinpaikkaan tehdystä matkasta, joka on tehty neljän viikon kuluessa palveluksen päättymisestä. Neljän viikon määräajasta voidaan poiketa, jos matkustusajankohtaan on ollut erityisen painavia syitä. Matkustamiskustannusten korvaamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä voidaan säätää tarkemmin puolustusministeriön asetuksella. Aseistakieltäytyjäliitto ry Aseistakieltäytyjäliitto viittaa aiemmin (77 ) sanottuun. 109 Oikaisuvaatimus Asevelvollinen saa kirjallisesti vaatia oikaisua aluetoimistolta aluetoimiston tai kutsuntalautakunnan päätökseen, joka koskee palveluskelpoisuutta, palvelukseen määräämistä tai palveluksesta vapauttamista, sekä aluetoimiston tai joukko-osaston päätökseen, joka koskee koulutuksen keskeyttämistä, palveluksen keskeyttämistä, isyysvapaan ajankohtaa sekä tässä laissa tarkoitettua etuutta. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös oikaisuosoituksineen on annettu asevelvolliselle tiedoksi. Oikaisuvaatimus tehdään asevelvollisen kotipaikan mukaan määräytyvälle aluetoimistolle. Oikaisuvaatimus toimitetaan päätöksen tehneelle viranomaiselle. Kutsunta-lautakunnan päätöstä koskeva oikaisuvaatimus toimitetaan kuitenkin aluetoimistolle. Pääesikunta Oikaisuvaatimuksen osalta pääesikunta yhtyy Maavoimien esikunnan esitykseen siitä, että myös asevelvollisuuslain 65 :n 2 momenttiin perustuva päätös huumausaineen käyttöä selvittävään tutkimukseen määräämisestä käsiteltäisiin oikaisuvaatimus- eikä hallintovalitusmenettelyssä. Suomen rauhanturvaajaliitto ry Isyysvapaata koskeva lisäys olisi voitu täsmentää 112 3) kohdassa loman sijasta sanoilla henkilökohtainen loma jos on tulkinnanvaraista, että 112 :ssä kielletään isyysvapaasta valittaminen. 110 Valitus oikaisuasiassa ja muussa asevelvollisuutta koskevassa asiassa Päätökseen, johon saa hakea 109 :ssä tarkoitettua oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla. Aluetoimiston oikaisuasiassa antamaan päätökseen sekä muuhun pääesikunnan, puolustushaaran esikunnan, sotilasläänin esikunnan, aluetoimiston, joukko-osaston ja kutsuntalautakunnan tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan.

21 (23) Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Muutoksenhakusäännösten muutokset johtuvat perusteluissa esitetyin tavoin nykyiseen sääntelyyn epähuomiossa jääneistä puutteista. Muutoksia voidaan pitää perusteltuina. Valitusta koskevan 110 :n sanamuotoa voisi väärinkäsitysten välttämiseksi kuitenkin selkiinnyttää. Lain 109 :ssä tarkoitetuissa asioissa tulee siis hakea ensin oikaisua aluetoimistolta, ja vasta sen jälkeen saa hakea muutosta valittamalla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan. Pykälässä olisi perustelujen mukaisesti aihetta nimenomaan todeta, ettei näihin päätöksiin saa hakea suoraan muutosta valittamalla vaan vasta oikaisuvaatimuksen tekemisen jälkeen. Muutoin lukijalle saattaa muodostua virheellinen käsitys, ettei tietyissä asioissa ole lainkaan valitusoikeutta. Lain 109 :n mukaan oikaisua saa vaatia ja 110 :n mukaan hakea. 111 Valituksen ja oikaisuvaatimuksen vaikutus päätöksen täytäntöönpanoon Palvelukseen määräämistä, koulutuksen keskeyttämistä ja palveluksen keskeyttämistä koskeva päätös pannaan täytäntöön oikaisuvaatimuksesta ja valituksesta huolimatta. 113 Valituskirjelmän toimittaminen viranomaiselle Kutsunta-asiain keskuslautakunnalle osoitetun valituskirjelmän saa toimittaa myös päätöksen antaneelle viranomaiselle. Kutsuntalautakunnan päätöstä koskeva valituskirjelmä toimitetaan kuitenkin kutsuntalautakunnan asettaneelle aluetoimistolle tai kutsunta-asiain keskuslautakunnalle. Pääesikunnan, puolustushaaran esikunnan, sotilasläänin esikunnan, aluetoimiston tai joukko-osaston on kahdeksan päivän kuluessa sen jälkeen, kun valituskirjelmä on sille tullut, lähetettävä se ja siihen kuuluvat asiakirjat sekä oma lausuntonsa kutsuntaasiain keskuslautakunnalle. 125 Poliisin antama virka-apu Aluetoimiston pyynnöstä poliisi noutaa ilman laillista estettä pois jääneen asevelvollisen kutsuntaan, aluetoimiston määräämään tarkastukseen tai palvelukseen taikka antaa asevelvolliselle määräyksen ilmoittautua aluetoimistossa. Pääesikunta Pääesikunta kiinnittää huomiota Maavoimien esikunnan ja LSSLE:n lausunnoissa esitettyyn havaintoon, ettei poliisin asevelvolliselle antaman määräyksen ilmoittautua aluetoimistossa (126 ) noudattamatta jättämistä ole säädetty rangaistavaksi asevelvollisuuslaissa.

22 (23) 126 Tiedoksianto ulkomailla asuvalle ja muu tiedonkulku Tässä laissa tarkoitettu päätös voidaan antaa tiedoksi ulkomailla asuvalle asevelvolliselle hallintolaissa (434/2003) tarkoitetun menettelyn lisäksi myös lähettämällä päätös asevelvollisen asuinpaikkaa lähinnä olevalle Suomen suurlähetystölle, lähetystölle tai lähetetyn virkamiehen johtamalle konsulaatille edelleen asevelvolliselle toimitettavaksi. Asevelvollinen voi toimittaa tässä laissa tarkoitettua asiaa koskevan, sotilasviranomaiselle osoitetun ilmoituksen ja kirjeen 1 momentissa tarkoitetun ulkoasiainhallinnon viranomaisen välityksellä. Ulkoasiainhallinnon viranomaisen tulee toimittaa asiakirja tai ilmoitus viipymättä maavoimien esikunnalle. LAKI NAISTEN VAPAAEHTOISESTA ASEPALVELUKSESTA ANNE- TUN LAIN 2 JA 4 :N MUUTTAMISESTA 2 Hakemus asepalvelukseen on toimitettava aluetoimistolle, jonka alueella hakijan kotipaikka sijaitsee. Aluetoimisto ratkaisee asepalvelukseen ottamista koskevan asian ja määrää henkilön palvelukseen. Hakemusmenettelystä ja palvelukseen määräämisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Pääesikunta voi antaa asetusta tarkentavia määräyksiä. Maanpuolustuskiltojen liitto ry On hyvä, että laki muutetaan vastaamaan vallitsevia olosuhteita. Lakitekstiin ei pitäisi jättää mahdollisuutta tehdä tarkentavia määräyksiä pääesikunnan tai kenenkään muunkaan toimesta, koska muuntuvat määräykset aiheuttavat sekaannusta ja epätietoisuutta. 4 Jos palveluksen aloittamismääräyksen saanut nainen ilmoittaa, ettei hän aloita asepalvelusta, hänelle annettu määräys aloittaa palvelus on heti peruutettava. Jos asepalvelusta suorittava nainen 45 päivän kuluessa palveluksen aloittamispäivästä ilmoittaa, ettei hän jatka palvelusta, hänet on heti kotiutettava. Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä kirjallisesti. Ilmoitus on naisen ollessa palveluksessa toimitettava joukko-osaston komentajalle ja muulloin aluetoimistolle. Joukko-osaston komentaja voi 1 momentissa tarkoitetun 45 päivän aikana peruuttaa asepalvelukseen annetun määräyksen vamman, sairauden, ilmeisen sopimattomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. Tässä pykälässä tarkoitettuun päätökseen haetaan oikaisua asevelvollisuuslain 109 :n mukaisesti. Oikaisuasiassa annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan siten kuin asevelvollisuuslaissa säädetään.