OSAKEYHTIÖLAIN ERITYISKYSYMYKSIÄ KL 2012 Antti Kolehmainen
Maksunsaantijärjestys Tapa ymmärtää osakeyhtiön pääomarakenne ja rahoitus Yritysriski: a) luottoriski b) sijoitusriski Maksunsaantijärjestys - Rajoitettu vastuu * vaatimus pääoman pysyvyydestä OYL:n varojenjakoa koskevat säännökset ja velkojainsuojajärjestelmä antavat OY:n etutahoille osakeyhtiöinstituution, jonka varaan voi jättäytyä
Maksunsaantijärjestys Missä järjestyksessä Oy:n tehdyille sijoituksille voidaan maksaa tuottoa Pääomarakenteen ja rahoituksen peruskehikko Lähtökohta: Velkojat saavat suorituksia yhtiön taloudellisesta asemasta riippumatta ja omistajat vain taloudellisen tilanteen salliessa - Osakesijoitus residuaalinen Oman pääoman lisäarvo konkretisoituu omalle pääomalle (opolle) maksettavana tuottona Oy:tä myytäessä / purettaessa Omistajilla kontrollioikeus Oy:n
Maksunsaantijärjestys - Yhtiön toiminnan aikana Velkojan asema - Vieraalle pääomalle korvaus ennen opolle maksettavaa korvausta (korot + pääoma) Vähentävät tilikauden voittoa ja sitä kautta omistajalle maksettavaa osuutta Opo osallistuu tappion kattamiseen * maksukykyisyysvaatimus - Lähtökohta: velkojilla samanlainen asema - Pääomalaina = viimesijainen velka
Maksunsaantijärjestys -Pääomalaina = viimesijainen velka Esim. osakepääoma 100.000 sijoitetun vapaan po:n rahasto 20.000 tk:n / ed. tk:n voitto - 60.000 -------------------------------------------------------- pääomalaina 70.000 Korkoja ja po:ta pääomalainalle voidaan maksaa 30.000 euroa - Tasetestin osoittamaa vapaata opoa ei ole Ei voitonjakoa
Maksunsaantijärjestys -Pääomalaina = viimesijainen velka Esim. osakepääoma 200.000 sijoitetun vapaan po:n rahasto 60.000 tk:n / ed. tk:n voitto - 80.000 -------------------------------------------------------- pääomalaina 40.000 - Paljonko voidaan maksaa korkoja ja po:ta pääomalainalle? - Onko voitonjako mahdollista?
Oy:n pääomarakenne ja rahoitusvälineet 1. Tulorahoitus 2. Pääoman sijoitukset A. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset B. Vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset - Rahoitusrakenne: oman ja vieraan pääoman rajanveto hämärtynyt = Kilpailutekijä - Oy = Pääomayhtiö - Osakesijoituksen sisältö: oikeudet ja velvollisuudet Oy:ssä määritetään tarkemmin OYL:ssä /YJ:ssä ja perustamissopimuksessa - Rajoitettu vastuu * opportunismin riski Velkojainsuojajärjestelmä
Oy:n pääomarakenne Tilinpäätös (TP) 1. Tuloslaskelma 2. Tase - Pääoman jaottelu perustuu tasekaavaan Oma pääoma: a) Sidottu opo b) Vapaa opo - Pääomalaina merkitään taseeseen erillisenä eränä TP:n lisäksi Oy:n laadittava (ei aina) toimintakertomus
Oy:n pääomarakenne - Pääoman lajit: oma pääoma A. Sidottu oma pääoma - Osake po - Arvonkorotusrahasto (ylikurssi- ja vararahasto) - Käyvän arvon rahasto - Uudelleenarvostusrahasto B. Vapaa oma pääoma - Muut rahastot - Edellisten tilikausien voitto Jakokelpoista vapaata pääomaa vähentävät Oy:n hallussa olevat osakkeet, edellisten tk:n tappio, aiempi vapaan po:n jakaminen / A kohdassa mainittujen rahastojen negatiivisuus
Oy:n pääomarakenne - Sijoitus vapaaseen opoon Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon, se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei merkitä: - Osakepääomaan - Vieraaseen pääomaan - Muuhun rahastoon Rahastoon merkitään se varojen määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappioiden kattamiseen / varojen jakoon
Oy:n pääomarakenne - Vieras pääoma Velkojan vaateet kiinteämääräisiä vrt. osakkeenomistaja Parempi asema maksunsaantijärjestyksessä Ei kontrollivaltaa, intressissä kuitenkin valvoa Oy:n maksukykyisyyttä - Varojen jako - Sopimusperusteisesti myös kontrollivaltaa
Oy:n pääomarakenne - Välipääomarahoitus Varainhankintainstrumentti, joka sijoittuu oman ja vieraan pääoman väliin - Osakkeen tuottamia oikeuksia muunnellaan * osakkeen jako-osaisuuteen, tuotto- ja kontrollimahdollisuuteen puuttuminen tavalla, joka lähentää osakerahoitusta vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen - Vastaavasti vieraaseen pääomaan voidaan liittää ominaisuuksia, jotka oman pääoman luontoisia * tuoton määrä voitto-osuusehtoisena jne. - Välipääomarahoitus kuitenkin muodollisesti omaa tai vierasta pääomaa
Oy:n pääomarakenne - Rahoitusjärjestelmä / Osakkeet - Sopimusvapaus Erilajistaminen - Oikeudet ja velvollisuudet: Muodostavat yhtiön ja osakkeenomistajan välille yhtiö- ja rahoitussuhteen (perussuhde) - Omistuksen välillisyys Omistuksen kohteena osake - Riskipositioiden pysyvyys - Jakamattomuuden periaate *splittaus - Varallisuusoikeudet: Oikeus saada tietty taloudellinen suoritus + oikeus saada / merkitä uusia osakkeita
Oy:n pääomarakenne - Rahoitusjärjestelmä / Osakkeet Hallinnoimisoikeudet - Yhtiön toiminnan kontrolli Äänioikeus, tiedonsaanti-, kysely-, moiteoikeus jne. Velvollisuudet - Maksut Osakkeen merkinnästä seuraava, Yhtiöjärjestyksessä (YJ) määrätty * vrt. palvelumaksut
Muutokset rahoituksessa Lähtökohtana nimellisarvoton järjestelmä - Opon korottaminen ja osakkeiden antaminen erotettu toisistaan Osakeanti: - Oy antaa osakkeita maksua vastaan (maksullinen osakeanti) - Osakkeita maksutta (maksuton osakeanti) - Suunnattu anti - Rahastoanti - Oy voi antaa uusia / hallussaan olevia osakkeita - Päätetään yhtiökokouksessa (YK) * valtuutus hallitukselle
Muutokset rahoituksessa - Merkintäoikeus Lähtökohta: osakkeenomistajalla mahdollisuus säilyttää suhteellinen asemansa Oy:ssä (etuoikeus) Merkintäetuoikeuden poistaminen - Yksityinen Oy voi poiketa yhtiöjärjestykseen (YJ:n) otetulla määräyksellä * yhdenvertaisuusperiaate - Julkisessa Oy:ssä mahdollinen tiettyjen osakelajien osalta * Äänivallattomat / äänivallaltaan osittain rajoitetut osakkeet Merkintäetuoikeudesta poikkeaminen johtaa omistus- ja valtasuhteiden muuttumiseen = Suunnattu anti * määräenemmistöpäätös + painava taloudellinen syy
Muutokset rahoituksessa - Suunnattu anti Painava taloudellinen syy 1) Rahoituksen turvaaminen 2) Yrityskaupan rahoitus 3) Johdon ja henkilökunnan kannustinjärjestelmät 4) Yrityssaneeraus 5) Yritysjärjestely Painava syy ei ole: - Omistussuhteiden muutosten estäminen - Osakkeenomistajan enemmistöaseman turvaaminen Harkinnassa kiinnitettävä huomiota erityisesti merkintähinnan ja käyvän hinnan väliseen suhteeseen
Muutokset rahoituksessa - Suunnattu anti Arvioitava in casu, onko suunnattu anti kokonaisuudessa osakkeenomistajien yhteisen edun mukainen - Preemio tilanne Merkitsijä saa määräysvallan - Painava syy ei ole yhtenevä liiketaloudellisesti perusteltavissa olevan syyn kanssa Merkintäetuoikeudesta voidaan poiketa lähtökohtaisesti silloin, kun normaaliannilla ei saada riittävästi pääomaa / suunnatulla saadaan sitä selvästi paremmilla ehdoilla - Maksuton suunnattu osakeanti kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy * erityistapauksissa; yrityksen sukupolvenvaihdos joskus
Muutokset rahoituksessa - Suunnattu anti X Oyj Ilmoitti 16.2.2012 järjestävänsä suunnatun annin järjestäjien valitsemille sijoittajille. 24,6 miljoonaa uutta osaketta (noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista) myydään 3,38 euron kappalehintaan. Talvivaaran päätöskurssi välittömästi ennen antia oli 3,96 euroa, joten merkitsijöille tarjottiin peräti 13 prosentin alennus osakkeen markkinahinnasta. - Pohdi annin oikeellisuutta
Muutokset rahoituksessa - Maksuton anti Osakkeiden määrän lisääminen ilman, että korotetaan osakepääomaa Merkitsijälle annetaan osakkeita ilman maksua (kyse ei rahastokorotuksesta) Voidaan antaa uusia / Oy:n hallussa olevia osakkeita - Päätöksessä mainittava annettavat osakkeet osakelajeittain, niiden lukumäärä, kenellä oikeus saada niitä ja annetaanko uusia / Oy:n hallussa olevia osakkeita - Osakkeen menettäminen passiivisuus
Muutokset rahoituksessa - Suunnattu maksuton anti Oy:lle Aina mahdollinen nimellisarvottomassa järjestelmässä Nimellisarvoisessa järjestelmässä, jos Oy:n opon määrä vastaa vähintään sen antamien osakkeiden nimellisarvon määrää ko. annin jälkeen Treasury osakkeita - Osakkeiden lukumäärä kasvaa - Yhtiön hallussa olevien osakkeiden osakeoikeudet heräävät eloon, kun ko. osakkeet luovutettu eteenpäin * esim. yrityskauppaan varautuminen
Muutokset rahoituksessa - Rahastoanti Osakeanti, jossa osakkeet annetaan merkittäväksi maksutta, mutta korotetaan samalla osakepääomaa rahastokorotuksella - Tarkoitus lisätä osakkeiden ja osakepääoman määrää ilman, että yhtiöön tulee lisää pääomia
Muutokset rahoituksessa Optio- yms. erityiset oikeudet Antamiseen oltava painava syy Optio-oikeuden merkitsijän oikeus merkitä osakkeita ei ole riippuvainen yhtiön harkinnasta Oikeuden käyttämisen aika voidaan määrätä pitkäksi Optio-oikeuden haltijaa suojataan sellaisia yhtiöoikeudellisia järjestelyjä vastaan, jotka voisivat heikentää hänen asemaa; esim. osakkeiden määrän raju korottaminen - Oikeudenhaltija voi yleensä valita, merkitseekö hän osakkeita (=optio-oikeus) - Oikeuteen voidaan liittää myös velvollisuus osakemerkintään - Vaihtovelkakirjalaina = Velka, johon liittyy velkojan oikeus muuttaa velkapääoma velallisyhtiön osakkeiksi
Varojen jakaminen A. Pääoman pysyvyys B. Maksunsaantijärjestys C. Varojenjakosäännökset 1. Velkojainsuoja 2. Osakkeenomistajien suoja 3. Yleisen edun suoja 4. Laskentajärjestelmän varmistaminen * entiteettiperiaate * varovausuusperiaate
Varojen jakaminen - Lailliset varojenjakotavat 1. Osingot ja varojenjako vapaan opo:n rahastosta 2. Osakepääoman alentaminen 3. Omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen 4. Yhtiön purkaminen ja rekisteristä poistaminen - Muu varojenjako laitonta - Vastikkeettomuus ratkaisevaa - Vapaata opoa voidaan jakaa myös muulla tavalla kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella (ei merkitystä, miksi jakoa kutsutaan) * lahja Oy:n maksukykyä ei saa vaarantaa
Varojen jakaminen - Maksukykyisyystesti Varojenjaon perustuttava vahvistettuun tilinpäätökseen (TP) Myös tämän jälkeiset tapahtumat otettava huomioon Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään / pitäisi tietää, että Oy on maksukyvytön / jako aiheuttaa sen - ei koske pääomalainaa Testin tarkoitus estää velkojien kustannuksella tapahtuva opportunistinen käyttäytyminen Jollei maksukykyisyystestistä muuta johdu, Oy saa jakaa vapaan po:n määrän, josta on vähennetty YJ:n mukaan jakamatta jätettävät varat (=tasetesti)
Varojen jakaminen - Maksukykyisyystestin soveltaminen Testi kaksiosainen 1. Tasetesti 2. Maksukykyisyystesti - Vastoin 1 tai 2 = laiton varojenjako Palautusvelvollisuus Tahallinen laiton jako = osakeyhtiörikos - Ei ankaraa vastuuta = tiesi / piti tietää jakopäätöstä tehtäessä Oy tulee maksukyvyttömäksi, ei yksin tee varojen jaosta laitonta - Johdon huolellisuusvelvollisuus - Maksukykyisyyttä arvioidaan kaiken saatavilla olevan tiedon perusteella * indikaattoreita maksuvalmius (quick ratio, current ratio) ja vakavaraisuustunnusluvut (omavaraisuus- ja velkaisuusaste) sekä tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tunnusluvut (lainojen hoitokate)
Varojen jakaminen - Maksukykyisyystestin soveltaminen Joustava normi = huomioon myös seikat, jotka eivät ilmene TP:stä (esim. tulevaisuudessa erääntyvät velat) Maksukykyisyyttä arvioitaessa voidaan käyttää hyväksi argumentteja, joita insolvenssioikeudessa käytetty hyväksi ylivelkaisuutta arvioitaessa - Veloiksi luetaan myös erääntymättömät ja ehdolliset velat (esim. todennäköisesti realisoituva takausvastuu) - Varojen osalta ongelmana arvostus Kirjanpitokohtelusta riippumatta varoiksi laskettava erät, jotka on muutettava rahaksi - käypä arvo - Varojen ja velkojen suhde ei tärkein seikka olennaista, ettei varojenjako vaaranna Oy:n kykyä selviytyä velvoitteista niiden erääntyessä rahoituslaskelma = selvitys varojen hankinnasta ja käytöstä TK:n aikana
Varojen jakaminen - jakokelpoinen pääoma TK:n ja aikaisempien TK:ien voittovarat Muu vapaa pääoma l. sijoitetun vapaan pääoman rahasto ja muut YJ:n mukaiset vapaaehtoiset rahastot Jakokelpoista pääomaa vähentävät Oy:n hallussa olevat omat osakkeet / aiempien TK:ien tappiot / aiempi vapaan pääoman jakaminen sekä eräiden rahastojen (esim. arvonkorotusrahaston) negatiivisuus (sikäli kun tämä on mahdollista TP säännösten mukaan) YJ:llä voidaan (a) rajoittaa jakoon käytettävää määrää, (b) laajentaa velkojainsuojaa 1. Osinko 2. Varojen jakaminen vapaan pääoman rahastosta - Molempiin sovelletaan samoja säännöksiä - Jakopäätöksessä mainittava kummasta kyse (tarpeen TP:n ja verotuksen kannalta)
Varojen jakaminen - Vähemmistöosinko Väh. Puolet TK:n voitosta, josta vähennetty YJ:n mukaan vähentämättä jätettävät erät Jos jakamista vaatii osakkeenomistajat, jotka omistavat väh. 1/10 osakkeista Vaatimus varsinaisessa YK:ssa ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä - Ei voi vaatia jaettavaksi enemmän kuin on ilman velkojien suostumusta mahdollista jakaa OYL 13 luvun mukaan * osakepääomaa alennettu tappion kattamiseksi - Max 8 % Oy:n oposta Koskee vain varojen jakamista TK:n voitosta - Muulla vapaalla pääomalla merkitystä tässä yhteydessä arvioitaessa jaon lainmukaisuutta - Oikeutta vähemmistöosinkoon voidaan rajoittaa vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella
Varojen jakaminen - Laiton varojenjako Muu liiketapahtuma kuin: 1. OYL 13:1.1 (ks. edellä) tarkoittama 2. Oman pääoman käyttäminen ei-voitontuottamisyhtiöissä 3. Laillinen lahja, joka vähentää yhtiön omaisuutta / lisää velkoja ilman liiketaloudellista perustetta - Vastikkeeton suoritus, jolle on liiketaloudellinen peruste ei varojenjakoa - Liiketaloudellinen peruste = Oy:n toiminnan tarkoituksenmukainen - Liiketapahtuma = kaikenlaiset transaktiot Oy: ja sen osakkeenomistajien / ulkopuolisten välillä Laitonta varojenjakoa mm. peitelty osingonjako, YJ:tä, johdon huolellisuusvelvoitetta, maksukykyisyystestiä ja yleisiä periaatteita (esim. yhdenvertaisuus) rikkova voitonjako. Myös lähipiirivakuus Villan ja Mähösen mukaan = transaktiot, jotka voitontuottamistarkoituksen vastaisia ja joille ei löydy oikeuttamisperustetta OYL:n varojenjakosäännöksistä / yleisistä periaatteista * esim. yksimielinen päätös lähipiirivakuudesta korjaa lainvastaisuuden
Varojen jakaminen - Seuraamukset Päätöksen pätemättömyys - Ei sido Oy:tä - Transaktion vastapuolen BF:ää ei suojata Palautusvelvollisuus - Varat palautettava, jos vastapuoli MF - Jos ei sido Oy:tä sopimusoikeudelliset säännökset = palautettava suoritukset / niiden arvo korvattava * Vastapuoli BF Oy:n johdon korvattava hänelle vahinko lähipiiritransaktioita koskeva tuottamusolettama Rikosoikeudelliset seuraamukset - Tahallinen teko = Oy rikos sakko / max. 1 vuosi vankeutta * teon tapahduttava velkojia / osakkeenomistajia loukaten - Velallisen epärehellisyys * jos velallinen ilman hyväksyttävää syytä luovuttaa omaisuutta ja aiheuttaa maksukyvyttömyyden / pahentaa sitä olennaisesti
Varojen jakaminen - Osakepääoman alentaminen Varojen kirjaaminen pois osakepääomasta, johon merkitään Oy:tä perustettaessa /osakepääomaa korotettaessa osakkeen merkintähinta - Jollei sitä ole perustamissopimuksessa / YJ:ssä / osakeantipäätöksessä määrätty merkittäväksi sijoitetun vapaan pääoman rahastoon - Alentamistavat: 1. Osakepääoman jakaminen 2. Osakepääoman alentaminen siirtämällä varoja vapaan oman pääoman rahastoon 3. Käyttämällä osakepääomaa tappion kattamiseen, johon vapaa opo ei riitä 4. Hankkimalla / lunastamalla osakkeita (OYL 15 luku)
Varojen jakaminen - Osakepääoman (1) jakaminen ja (2) alentaminen Osakepääomasta ei voida siirtää varoja muuhun kuin sijoitetun vapaan opon rahastoon Tämä pääoma voidaan jakaa osakkaille kuten osinko Suora ja välillinen jakaminen loukkaa sidotun pääoman pysyvyyttä Velkojiensuojamenettely - YJ:ssä määrättyä vähimmäispääomaa ei saada määrätä OYL:ssä asetettuja legaalisia rajoja pienemmäksi
Varojen jakaminen 3. Tappion kattaminen Tappion eliminointi siltä osin kun vapaa opo ei siihen riitä Menettelyssä vähenevät velat ja alenee ensisijaisesti vapaa opo ja toissijaisesti osakepääoma Esim. X Oy:n osakepääoma on 60.000 euroa voittovarat 20.000 euroa tappio 30.000 euroa - Tappio katetaan ensin voittovaroilla alijäämä 10.000 euroa katetaan alentamalla osakepääomaa = Osakepääomaa jää 50.000 euroa Jos X Oy:llä olisi ylikurssi- / vararahastoa (esim. 10.000 euroa), sitä voidaan käyttää osaksi tai kokonaan tappion kattamiseen Kokonaan = osakepääomaa jää 60.000 euroa Osaksi (1/2) = osakepääomaa jää 55.000 euroa / ja ylikurssirahastoa 5.000 euroa
Varojen jakaminen / osakepääoman alentaminen - Päätöksentekomenettely Alennettaessa osakepääomaa jakamalla / siirtämällä sitä vapaan opon rahastoon / käyttämällä sitä tappion kattamiseen, asiasta päättää YK - Enemmistöpäätös Hallitus voi päättää osakepääoman alentamisesta YJ:n sisältyvän lunastus- / hankkimismääräyksen perusteella - Päätöksessä mainittava alentamismäärä / sen enimmäismäärä + mihin tarkoitukseen alentamismäärä käytetään - Velkojainsuojamenettely: velkojilla, joiden saatava syntynyt ennen OYL 14:4 tarkoitetun kuulutuksen antamista, on oikeus vastustaa osakepääoman alentamista * poik. Osakepääoman alentaminen tappion kattamiseksi / osakepääoma alentamisen yhteydessä korotetaan, niin että osakepääoma säilyy väh. ennallaan (= varoja siirretään vapaasta oposta ( ne tulevat Oy:n ulkopuolelta)
Varojen jakaminen - Omat osakkeet Yhdenvertaisuusperiaate Osakepääoma alenee velkojainsuojamenettely Listattu Oy voi toteuttaa julkisen kaupankäynnin kohteena olevista osakkeista hankintaa koskevan ostopäätöksen AML 6 luvussa tarkoitetulla julkisella ostotarjouksella / ostamalla osakkeita julkisessa kaupankäynnissä - Ostotarjous voi olla vapaaehtoinen / pakollinen - Tasapuolisen kohtelun vaatimus - Tarjousasiakirja ennen ostotarjouksen voimaantuloa Olennaiset ja riittävät tiedot tarjouksen edullisuuden arvioimiseksi Toimitettava kohdeyhtiölle + julkisen kaupankäynnin järjestäjälle Saa julkistaa RATA:n hyväksymisen jälkeen
Varojen jakaminen - Omat osakkeet Suhde markkinoiden väärinkäyttöön - Sisäpiiritiedon väärinkäyttö - Kurssimanipulaatio Ei sovelleta sellaiseen kaupankäyntiin, jossa liikkeellelaskija hankkii omia osakkeitaan ns. turvasatamasäännösten puitteissa Liputusvelvollisuus - Julkisen kaupankäynnin järjestäjälle tieto omien osakkeiden kaupasta (kpl + hinta) Omien osakkeiden merkintäkielto vastiketta vastaan - Jos Oy merkinnyt perustamisen yhteydessä allekirjoittajat merkinneet - Jos Oy merkinnyt myöhemmin hallituksen jäsenet + TJ merkinneet * poik. maksuton osakeanti Oy:lle itselleen niin, että osakeannissa rekisteröityihin osakkeisiin sovelletaan Oy:n hallussa olevia omia osakkeita koskevia sääntöjä
Varojen jakaminen - Omat osakkeet / pantiksi ottaminen Julkinen Oy: päätöksenteko kuten omien osakkeiden hankkiminen määräenemmistöpäätös Yksityinen Oy: Hallitus tekee päätöksen Pantin realisointi kuten omien osakkeiden luovuttaminen Omien osakkeiden rahoituskielto - Rahalaina, varat / vakuus, jolla ulkopuolinen voi hankkia Oy:n osakkeita - Ei koske emoyhtiötä lukuun ottamatta muita samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden hankinnan rahoittamista - Ei koske jakokelpoisten varojen puitteissa toteutettuja toimia, joilla on tarkoitus hankkia osakkeita yhtiön / lähipiiriyhtiön (määräysvalta kriteeri) työntekijöille * varojen lainaaminen työntekijöille Oy:n uusien osakkeiden hankkimista varten
Varojen jakaminen - Omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen A. Hankkiminen = vapaaehtoinen kauppa eli Oy tarjoutuu ostamaan B. Lunastaminen = Oy:n päätös, jonka mukaan osakkeenomistajan luovutettava osakkeet Oy:lle - Molemmat voivat tapahtua vastikkeellisesti / vastikkeetta - Päätöksenteko a) yksityisessä Oy:ssä YK:n enemmistöpäätös (OYL 5:26) b) Julkisessa Oy:ssä YK:n määräenemmistöpäätös (OYL 5:27) * päätös osakelajikohtaisella äänestyksellä hankkiminen / lunastaminen osakelajien suhteessa, jossa osakkeenomistajilla ennestään osakkeita - Pantiksi ottaminen hallituksen päätöksellä - Suunnattu hankkiminen Oy:n kannalta painava taloudellinen syy + OYL 5:27 määräenemmistö - Suunnattu lunastaminen kaikkien osakkeenomistajien suostumus - YK:n valtuutus hallitukselle
Varojen jakaminen - Suunnattu hankkiminen Muuten kuin osakkeenomistajien omistamassa suhteessa, jos siihen Oy:n kannalta painava taloudellinen syy - kustannus-hyöty analyysi = ylittääkö suunnatusta hankinnasta osakkeenomistajille tuleva hyöty muodollisen yhdenvertaisuuden syrjäyttämisestä aiheutuvat haitat Yhdenvertaisuusperiaate lähtökohta = entisen omistuksen suhteessa Määräenemmistöpäätös (OYL 5:27) Erityistä huomiota tarjotun vastikkeen ja käyvän hinnan suhteeseen - Perusteluvelvollisuus hinnan asianmukaisuudesta hallituksella - Päätösehdotus YK:lle / päätös YK:n antaman valtuutuksen perusteella - Yli käypään hintaan tapahtuva vastike edellyttää erityisiä perusteita
Varojen jakaminen - Suunnattu lunastaminen Lunastaminen muuten kuin osakkeenomistuksen suhteessa osakkeenomistajien suostumuksella Julkinen Oy voi määräenemmistöpäätöksellä (OYL 5:27) päättää osakkeiden yhdistämisestä - Osakkeiden yhdistämiselle oltava OyJ:n kannalta painava taloudellinen syy * esim. osakkeen markkina-arvon kasvattaminen * ei esim. omistussuhteisiin vaikuttaminen YJ:ssä voi olla lunastusehto Useita osakelajeja määräenemmistö kussakin osakelajissa
Vähemmistöosakkeiden lunastus AML:n perustuva lunastus Soveltamisala: - (a) Julkisen kaupankäynnin kohteena olevat osakkeet, (b) osakkeisiin oikeuttavat muut arvopaperit kun arvopaperien liikkeeseenlaskija on sama kuin näillä osakkeilla * optio-oikeudet, muut erityiset oikeudet ja vaihtovelkakirjalainat - Näiden arvopapereiden lunastukseen kohdistuu tasapuolisen kohtelun vaatimus * koskee ensisijaisesti asianomaisen arvopaperilajin omistajien keskinäistä suhdetta * eri arvopaperilajien lunastusehdot voidaan määritellä eri tavalla tarjousten tulee kuitenkin olla toisiinsa järkevässä ja oikeudenmukaisessa suhteessa - Em. koskee sekä vapaaehtoista että pakollista lunastusta
Vähemmistöosakkeiden lunastus - Pakollinen ostotarjous A. Osakkeenomistajan osuus kasvaa yli 3/10 osakkeiden äänimäärästä sen jälkeen, kun yhtiön osake on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi (tarjousvelvollinen) Julkinen ostotarjous kaikista muista yhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista ja yhtiön liikkeeseen laskemista sen osakkeisiin oikeuttavista arvopapereista B. Jos osakkeenomistajan osuus muun kuin pakollisen ostotarjouksen seurauksena kasvaa yli puoleen yhtiön osakkeiden äänimäärästä sen jälkeen, kun yhtiön osake on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi = Tarjousvelvollisuuden raja 2 portainen (B kohta= tarjousvelvollisella jo alun perin 30 %) - Tarkoitus suojata vähemmistöosakkaiden asemaa, kun määräysvalta Oy:ssä siirtyy Tarjousvelvollisuus ei synny kahdesti
Vähemmistöosakkeiden lunastus - Pakollinen ostotarjous Äänioikeuteen luettavat osakkeet 1) osakkeenomistajan ja sen määräysvallassa olevien yhteisöjen ja säätiöiden sekä näiden eläkesäätiöiden ja eläkekassojen omistamat osakkeet; 2) osakkeenomistajan tai muun edellä tarkoitetun yhteisön tai säätiön yhdessä toisen kanssa omistamat osakkeet; sekä 3) muiden sellaisten luonnollisten henkilöiden, yhteisöjen ja säätiöiden, jotka toimivat yksissä tuumin osakkeenomistajan kanssa määräävän vallan käyttämiseksi yhtiössä, omistamat osakkeet - Yksissä tuumin arvioidaan vähemmistöosakkeenomistajan kannalta esim. konsernirakenne ja osakassopimus - RATA ratkaisee epäselvissä tilanteissa, kuka on tarjousvelvollinen
Vähemmistöosakkeiden lunastus - Pakollinen ostotarjous Poikkeukset: 1. Rajan ylityksen aiheuttaneet arvopaperit hankittu vapaaehtoisella julkisella ostotarjouksella, joka tehty kaikista kohdeyhtiön liikkeelle laskemista arvopapereista Ei pakollista ostotarjousta 2. Rajan ylityksen aiheuttaneet arvopaperit hankittu muutoin julkisella ostotarjouksella tarjousvelvollisuutta ei synny ennen tarjouksen voimassaoloajan päättymistä 3. Kohdeyhtiössä on 1 osakkeenomistaja, jonka ääniosuus on korkeampi kuin edellä tarkoitettu ääniosuus, ei toiselle osakkeenomistajalle synny tarjousvelvollisuutta ennen kuin tämän ääniosuus ylittää ensiksi mainitun osakkeenomistajan ääniosuuden. 4. Jos em. ääniosuuden ylittyminen johtuu yksinomaan kohdeyhtiön tai toisen osakkeenomistajan toimenpiteistä, ei ensiksi mainitulle osakkeenomistajalle synny tarjousvelvollisuutta ennen kuin tämä hankkii / merkitsee lisää kohdeyhtiön osakkeita tai muutoin kasvattaa ääniosuuttaan kohdeyhtiössä. - Esim. kun Oy hankkii omia osakkeita
Vähemmistöosakkeiden lunastus - Pakollinen ostotarjous Tarjousvastike: - Käypä hinta rahana /arvopaperivastike / arvopaperi- ja rahavastikkeen yhdistelmä * tarjous tulee aina tehdä myös rahana - Lähtökohtana korkein tarjousvelvollisen (tai hänen äänioikeuteensa luettavien tahojen) tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän 6 kuukauden aikana tarjouksen kohteena olevista arvopapereista maksama hintaa. * Tästä hinnasta voidaan poiketa erityisestä syystä Esim. 6-12 kk ennen tehdyt kaupat, kun aiempien hankintojen ilmeisenä tarkoituksena ollut välttää tarjousvastiketta koskevien määräysten soveltaminen - Tarjousvastike arvopaperilajeittain
Vähemmistöosakkeiden lunastus - Vapaaehtoinen ostotarjous Tarjousvastike: - Rahana / arvopapereina / näiden yhdistelmänä - Kun tarjous koskee vain osaa osakkeista / niihin oikeuttavista arvopapereista Vastike voidaan määrätä vapaasti Rahavastike tarjottava vaihtoehtona, kun tarjous koskee kaikkia osakkeita / niihin oikeuttavia arvopapereita, ja jos 1) vastikkeena tarjottavat arvopaperit eivät ole julkisen kaupankäynnin / sitä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan kaupankäynnin kohteena, eikä niitä myöskään ostotarjouksen yhteydessä haeta tällaisen kaupankäynnin kohteeksi; tai 2) ostotarjouksen tekijä (tai hänen äänioikeuteensa luettava taho) on hankkinut / hankkii rahavastiketta vastaan kohdeyhtiön arvopapereita, jotka oikeuttavat vähintään 5/100 kohdeyhtiön äänimäärästä, ajanjaksona, joka alkaa 6 kuukautta ennen ostotarjouksen julkistamista ja päättyy tarjouksen voimassaoloajan päättyessä
Vähemmistöosakkeiden lunastus - Hankinnat tarjousaikana ja sen jälkeen Jos julkisen ostotarjouksen tekijä (tai hänen äänioikeuteensa luettava taho) - vapaaehtoisen ostotarjouksen julkistamisen tai - tarjousvelvollisuuden syntymisen jälkeen ja - ennen tarjousajan päättymistä hankkii kohdeyhtiön arvopapereita tarjousehtoja paremmin ehdoin Korotusvelvollisuus = tarjous muutettava vastaamaan em. ehdoin tehtyä hankintaa Jos julkisen ostotarjouksen tekijä (tai hänen äänioikeuteensa luettava taho) 9 kk:n kuluessa tarjousajan päättymisestä hankkii kohdeyhtiön arvopapereita tarjousehtoja paremmin ehdoin Hyvitysvelvollisuus = julkisen ostotarjouksen hyväksyneille hyvitettävä paremmin ehdoin tapahtuneen hankinnan ja julkisessa ostotarjouksessa tarjotun vastikkeen välinen ero - Ostotarjouksentekijän julkistettava hyvitys- / korotusvelvollisuuden syntyminen välittömästi + suoritettava korotus viipymättä ja hyvitys 1 kk:n kuluessa hyvitysvelvollisuuden syntymisestä
Vähemmistöosakkeiden lunastus - Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunta Antaa hyvän arvopaperimarkkinatavan noudattamisen edistämiseksi suosituksia ja lausuntoja: - jotka koskevat kohdeyhtiön johdon toimintaa julkisessa ostotarjouksessa ja - Jotka koskevat määräysvallan ylläpitämistä koskevia sopimusperusteisia rakenteita, tai - joilla ohjataan yrityskauppatilanteissa noudatettavia yhtiöoikeudellisia menettelytapoja. - Lähtökohtaisesti yleisiä suosituksia listayhtiöille - Hakemuksesta suosituksia yksittäisissä kysymyksissä Suositukset eivät ole muodollisesti sitovia * hyvä tapa arvopaperikaupassa - Suosituksia mm. hallituksen jäsenten eturistiriidoista sekä siitä, miten hallituksen tulee toimia, jos Oy / hallitus / sen jäsen tekee julkisen ostotarjouksen Oy:stä
OYL:n mukainen vähemmistöosakkeiden lunastaminen Se, jolla on enemmän kuin 9/10 Oy:n kaikista osakkeista ja äänistä (lunastaja), on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa (vähemmistöosakkeenomistaja), on vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista. - Lunastajalle kuuluviksi katsotaan : 1) sellaisen yhteisön tai säätiön osakkeet ja äänet, jossa lunastajalla on KPL 1:5.1:n tarkoittama määräysvalta; sekä 2) lunastajan tai em. tahon yhdessä jonkun toisen kanssa omistamat osakkeet ja niiden tuottamat äänet - Määräysvalta (KPL 1:5.1), kun yli puolet osakkeista / niiden tuottamasta äänivallasta - Oikeus nimittää tai erottaa enemmistä kohdeyrityksen hallituksen jäsenistä Lunastajan ääniä laskettaessa ei oteta huomioon lakiin / YJ:n perustuvaa äänestysrajoitusta. Oy:n kokonaisosakemäärässä ja kokonaisäänimäärässä ei oteta huomioon osakkeita ja ääniä, jotka kuuluvat Oy:lle / sen tytäryhteisölle.
OYL:n mukainen vähemmistöosakkeiden lunastaminen Lakisääteinen välimiesmenettely (VM) - Lunastusoikeutta ja lunastushinnan määräytymistä koskevat asiat - Menettelyn kustannuksista vastaa lunastaja, jos välimiehet eivät määrää toisin Legaalinen VM menettely voidaan syrjäyttää YJ:n / osakkeenomistajien välityssopimuksen perusteella Tavallinen VM menettely Keskuskauppakamarin lunastuslautakunta valitsee hakemuksesta tarpeellisen määrän puolueettomia ja riippumattomia välimiehiä, joilla tehtävän vaatima asiantuntemus - Menettely tulee vireille, kun hakemus annetaan tiedoksi vastapuolelle - Lunastusmenettelyn vireille tulon jälkeiset muutokset osakeomistuksissa eivät aiheuta lunastusvelvollisuuden / oikeuden raukeamista
OYL:n mukainen vähemmistöosakkeiden lunastaminen Vakuuden asettaminen (OYL 18:6) - Jos lunastusoikeuden olemassaolo on lainvoimaisesti ratkaistu / välimiehet pitävät sitä selvänä, mutta lunastushinnasta ei ole sovittu tai määrätty osake siirtyy lunastajalle heti, jos tämä asettaa lunastushinnan maksamisesta vakuuden, jonka välimiehet hyväksyvät. - Osakkeen siirryttyä lunastajalle siitä annettuun osakekirjaan sovelletaan, mitä on säädetty lunastushinnan tallettamisen jälkeen. - Kun osaketta tarkoittava arvo-osuus siirretään lunastajalle, sen tilalle asianomaiselle arvo-osuustilille on kirjattava oikeus lunastushintaan.
OYL:n mukainen vähemmistöosakkeiden lunastaminen Lunastushinnan määrittäminen - Vireille tuloa edeltävän ajankohdan käypä hinta + KorkoL:n mukainen korko vireille tulosta lukien - Markkinahinta A. Noteeratut Oy:t Lähtökohta: esittämishetken pörssikurssi * voidaan poiketa tarvittaessa B. Noteeraamattomat Oy:t Kauppahintoja selvitettävä pidemmältä ajalta * kun lunastushintaa ei voida määrittää kauppahintojen perusteella Toissijaiset menetelmät: substanssi- ja tuottoarvostus