Paimionjoessa sijaitsevan Karjakosken settipadon muuttaminen pohjapadoksi,

Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2012/2 Dnro ESAVI/437/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.1.2012 ASIA HAKIJA Paimionjoessa sijaitsevan Karjakosken settipadon muuttaminen pohjapadoksi, Koski Tl Turun kaupungin vesiliikelaitos HAKEMUS Turun kaupungin vesiliikelaitos on aluehallintovirastoon 12.7.2010 toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Paimionjoessa Kosken Tl kunnassa sijaitsevan Karjakosken settipadon muuttamiseksi pohjapadoksi hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. VOIMASSAOLEVAT LUVAT Länsi-Suomen vesioikeus on 26.3.1964 antamallaan päätöksellä nro 24/1964 myöntänyt Turun kaupunginhallitukselle luvan veden ottamiseen ja johtamiseen Paimionjoesta Savijoen kautta Aurajokeen nesteenä käytettäväksi Turun kaupungissa sekä tätä tarkoitusta varten suoritettavaan Paimionjoen vesistön vedenjuoksun säännöstelemiseen Somerniemen, Someron, Kosken Tl, Marttilan, Tarvasjoen, Liedon ja Paimion kunnissa noudattaen vesilain säännöksiä ja päätöksessä sanottuja lupaehtoja. Päätöksen lupaehdot 2), 3),11),12) ja 22) ovat seuraavat: "2) Hovirinnankosken säännöstelypato on rakennettava suunnitelmassa osoitettuun paikkaan noin 50 m maantiesillan alapuolelle. Padon harjan tulee olla vähintään korkeudessa 82,65 m ja padon aukkojen yhteenlasketun vapaan leveyden vähintään 10,0 m. Aukkojen kynnysten tulee olla korkeudessa 78,65 m tai sitä alempana ja yhden aukon leveyden vähintään 5,0 m ja muiden aukkojen vähintään 1,0 m. Yksi aukoista on rakennettava siten, että siitä on helppo juoksuttaa pieniä vesimääriä. Aukkojen kohdalla tulee padon yli johtavan kulkusillan alareunan korkeuden olla vähintään 82,80 m. Padon aukkojen tulee olla helposti avattavat ja suljettavat, ja tulee hakijan tehdä aukkojen sulkemislaitteet sellaisiksi, että kaikilla kysymykseen tulevilla vedenkorkeuksilla vedenjuoksutus voidaan säätää jäljempänä olevien määräysten mukaisesti halutun suuruiseksi riittävällä tarkkuudella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

Hakijan toimesta ja kustannuksella on tarpeen vaatiessa tehtävä ja kunnossapidettävä ne laitteet, jotka ovat tarpeen puutavaran ohjaamiseksi uittoon käytettävään aukkoon ja padon suojaamiseksi uiton aiheuttamalta vahingolta. 2 3) Karjakosken padon aukot on säilytettävä seuraavan suuruisina: -myllyruuhi; leveys 3,2 m, kynnyskorkeus 79,58 m, -tulva-aukko; " 2,3 m, " 79,58 m, -uittoaukko; " 2,0 m, " 79,57 m, -tulvapöytä; " 5,1 m, " 80,64 m, Karjakosken padon yläpuolella olevaa kalliota on louhittava siten, että pohjan korkeudeksi tulee 79,20 m ja sen leveydeksi 14,0 m. Hakijan tulee hoitaa Karjakosken patoa siitä annettujen määräysten mukaisesti tai pidettävä patoaukot aina tulvan aikana avattuina sekä pidettävä ne avattuina yleensä muulloinkin, mikäli vedenpinnan alenemisesta tällöin ei koidu vahinkoa tai haittaa. Kaltoistenkoskea on perattava niin, että pohjan korkeudeksi tulee 79,20 m ja sen leveydeksi 14,0 m. 11) Säännöstelyn vaatimien töiden valmistuttua on vedenjuoksutus Hovirinnankosken padolla suoritettava siten, -ettei Painiojärven vedenkorkeus, mikäli mahdollista, ylitä seuraavien taitepisteiden kautta kulkevaa murtoviivan esittämää säännöstelyn ylärajaa: 1.1. 81,50 m 15.9. 81,40 m 20.3. 80,80 " 31.10. 81,70 " 1.4. 81,60 " 30.11. 81,70 " 31.5. 81,40 " 31.12. 81,50 " 31.7. 81,40 - ja ettei Someronjärven vedenkorkeus alita seuraavien taitepisteiden kautta kulkevan murtoviivan esittämää säännöstelyn alarajaa: 1.1 80,40 m 30.6. 81,10 m 30.4 80,40 " 30.9. 80,40 " 1.5. 81,10 " 31.12. 80,40 " Hovirinnankosken padosta on juoksutus suoritettava siten, että virtaama ylittää hakijan Paimionjoesta ottaman vesimäärän ainakin 0,2 m 3 /s:lla silloin kun Somerojärven vedenkorkeus on korkeusvyöhykkeessä 81,30 80,90 m. Vedenkorkeuden ollessa mainitun vyöhykkeen yläpuolella tulee vastaavan ylityksen olla ainakin 0,3 m 3 /s ja vedenkorkeuden ollessa vyöhykkeen alapuolella vastaavasti ainakin 0,1 m 3 /s. Vedenkorkeuden ollessa säännöstelyn alarajalla on kuitenkin sen alittaminen estettävä supistamalla koko juoksutus 0,1 m 3 /s:ksi tai tarpeen vaatiessa sitä pienemmäksikin. Säännöstelyn asianmukaiseksi hoitamiseksi on hakijan suoritettava tarpeelliset tulovirtaaman ennakkoarviot. Hyvissä ajoin ennen tulvan alkamis-

ta on säännöstelyaltaan vedenkorkeutta niin alennettava ja tulvan aikana hoidettava juoksutus muutenkin niin, että mikäli ylärajan ylitystä ei voida välttää, ylitys poikkeuksellisen suurenkin tulvan aikana jää mahdollisemman vähäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Padon avaukset on suoritettava niin, ettei aiheuteta haitallista tulva-aaltoa alapuolisessa vesistön osassa. Uiton aikana on Hovirinnankosken padosta juoksutettava uiton toimittamiseen tarvittava vesimäärä. Juoksutus on tällöinkin järjestettävä niin, että uitto voidaan toimittaa sille soveliaan patoaukon kautta. 12) Hakijan Paimionjoesta ottama vesimäärä ei saa missään olosuhteissa ylittää 1,0 m 3 /s. Veden johtaminen Paimionjoesta on lopetettava kokonaan, jos vedenpinta joessa pumppuaseman kohdalla on korkeutta 26,16 m alempana. Hakijan tulee sopivin toimenpitein huolehtia siitä, ettei veden johtamisesta, ellei toisin ole sovittu, johdu Paimionjoen ja Savijoen välisen vedenjohdon ympäristössä ja alapuolella maitten vettymistä tai muuta vahinkoa tai haittaa. 22) Hakijan on pidettävä suunnitelman mukaisessa kunnossa yritykseen kuuluvat rakenteet, peratut ja kaivetut uomat sekä rakennetut vesiasteikot samoin kuin Tarvasjoen kunnan alueelle vedenjohdon rakentamisen yhteydessä rakentamansa sillat ja rummut, ellei tästä ole toisin sovittu. Muiden uudelleen rakennettujen tai vahvistettujen siltojen ja rumpujen kunnossapito kuuluu niiden omistajille tai tienpitäjälle. Hakijan tulee tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin uomien mahdollisten syöpymien ja rantojen vyörymien estämiseksi. Länsi-Suomen vesioikeus on 8.6.1973 antamallaan päätöksellä nro 46/1973 muuttanut eräiltä osin edellä sanotun päätöksen määräyksiä. Lupaehdon 3) kolmanteen kappaleeseen on lisätty seuraava määräys: "Karjakosken patoa koskevien muitten määräysten estämättä hakijan tulee kuitenkin pitää vedenkorkeus Karjakosken padon yläpuolella, tulva-aikaa lukuun ottamatta kesäaikana lähellä korkeutta 80,40 m." Lupaehdon 12) toinen kappale on muutettu seuraavaksi: "Veden johtaminen Paimionjoesta on lopetettava kokonaan, jos vedenpinta joessa pumppuaseman kohdalla on korkeutta N 43 +28,16 m alempana. Tämä korkeus sekä muut Tarvasjoen ja Liedon kunnissa olevan vedensiirtolinjan ja pumppuaseman korkeudet on verrattava maanmittaushallituksen kiintopisteeseen N:o 58 33 64. Kiintopisteen korkeus on N 43 +44,97 m." 3

4 SUUNNITELMA Hankkeen tausta ja tarkoitus Vesistötiedot Turun kaupungin vesiliikelaitos pyytää lupaa Paimionjoessa Koski Tl kunnassa sijaitsevan omistamansa Karjakosken settipadon muuttamiksi pohjapadoksi. Karjakosken pato sijaitsee Paimionjoessa Kosken Tl kunnassa Turun kaupungin omistamien kiinteistöjen Kosken yks. RN:o 1:57 ja Tuimala RN:o 2:51 kohdalla. Karjakosken padolta on matkaa alavirran puolella sijaitsevalle Tuimalankosken padolle noin runsas kilometri ja ylävirran puolella Pitkäjärven luusuassa sijaitsevalle Hovirinnankosken padolle noin 13 km. Turun kaupungilla on lupa ottaa ja johtaa vettä Paimionjoesta ja säännöstellä Paimionjoen vedenjuoksua Turun kaupungin vedensaannin turvaamiseksi noudattaen Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antaman päätöksen nro 24/1964 ja 8.6.1973 antaman päätöksen nro 46/1973 määräyksiä. Karjakosken padolla säännöstellään Hovirinnankosken säännöstelypadon ja Karjakosken padon välisen jokiosan pinnankorkeutta, mikä mahdollistaa lisäveden pumppaamisen Paimionjoesta Aurajokeen raakaveden saamiseksi Turun vesilaitokselle. Säännöstelyluvan mukaan tulee Karjakosken padon yläpuolella pitää vedenkorkeus tulva-aikaa lukuun ottamatta lähellä korkeutta N 60 +80,40 m. Nykytilanteessa vedenpinta nousee tulva-aikana Paimionjoen jokiuomassa lyhyessä ajassa haitallisen korkealle, mikä johtuu Karjakosken padon virtausaukkojen säätölaitteiden hankalasta käytöstä sekä padon juoksutuskapasiteetin riittämättömyydestä. Suurimmaksi ongelmaksi Karjakosken ja Hovirinnankosken patojen välillä on muodostunut alavien rantapeltojen vettyminen. Karjakosken padon muutoksen tarkoituksena on parantaa padon juoksutuskapasiteettia ja estää näin kevättulvien ja rankkasateiden aiheuttamat vahingot viljelyksille ja vapaa-ajan asutukselle. Tavoitteena ei ole vedenkorkeuksien muuttaminen. Hakijan on tarkoitus käynnistää muutostyöt saatuaan luvan muutoksen toteuttamiseen. Paimionjoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Sen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 1 088 km 2. Joen pituus on noin 110 km, johon sisältyy joen latvaosien järviketju ja varsinainen jokiosuus. Järviketju alkaa vesistöalueen suurimmasta järvestä, Someron Painiojärvestä, jota seuraa Hirs-; Kirkko-, Saarentaan-, Rautelan-, Pusulan- Åvikinja Pitkäjärven sekä Myllylammen muodostama järviketju. Sen alapuolella on runsaan 70 km:n pituinen jokiosuus, joka kulkee Kosken Tl kunnan keskustan, Marttilan, Tarvasjoen, Liedon ja Paimion kautta Paimionlahteen.

Painiojärven korkeus meren pinnasta on noin 81 m ja Hovirinnankosken säännöstelypadon vaikutuksesta Paimionjoen yläosien järvien vedenkorkeus on lähes samalla tasolla. Karjakosken padolla säännöstellään Paimionjoen vedenkorkeutta Hovirinnankosken alapuolisella noin 13 km pitkällä jokiosuudella. Suunnitellut toimenpiteet Nykyiset rakenteet Turun kaupunki on ostanut Karjakosken voimalaitoksen vuonna 1959 siihen liittyvine rakenteineen, laitteineen ja oikeuksineen. Ensimmäisen Karjakosken padon oletetaan rakennetun jo 1700-luvulla. Vuoden 1847 katselmusasiakirjojen mukaan myllytilalla on ollut ikimuistoinen nautintaoikeus aika ajoin uudelleen rakennettuun kotitarvemyllyyn. Nykyisen Karjakosken settipadon pituus on noin 22 m ja siinä on kolme settilankuilla varustettua virtausaukkoa, joiden kynnyskorkeus on +79,57 m. Tulva-aikana pato on purkanut padon länsipään betonimuurin yli tasolta N 60 +80,64 m alkaen. Padon betonirakenteet on perustettu jokiuoman pohjois- ja etelärannan puolelta kallion ja keskiosalla kallion päällä olevan louhetäytön varaan. Padon keskiosa käsittää massiivisen betonirakenteen, johon kuuluu pohjalaatta ja samassa yhteydessä valetut 4 virtapilaria. Virtapilareiden päällä on betoninen huoltosilta, joka on varustettu teräskaiteilla. Karjakosken ja Hovirinnankosken patojen välisellä alueella on suurimmaksi ongelmaksi muodostunut alavien rantapeltojen vettyminen. Varsinkin kevättulvien ja rankkasateiden aikana saattaa Paimionjoen vedenpinta nousta haitallisen ylös jokivarren viljelyksien kannalta. Säännöstelyluvan mukaan tulisi Karjakosken padon yläpuolella vedenkorkeus pitää kesäaikana, tulva-aikoja lukuun ottamatta, lähellä korkeutta +80,40 m. Tulvatilanteessa vedenpinta jokiuomassa nousee hyvin lyhyessä ajassa haitallisen korkealle. Tämä on johtunut Karjakosken padon virtausaukkojen säätölaitteiden hankalasta käytöstä sekä padon juoksutuskapasiteetin riittämättömyydestä. Padon muutostyöt Karjakosken settipadon muutostyö käsittää maarakenteiden pohjapadon tiivistyssydämenä toimivan nykyisen padon betonirakenteen (purettu tasoon +80,25 m) ja virtausaukkoihin asennetut teräsbetonielementit sekä padon runko-osana luonnonkivistä verhotun kitkamaatäytön. Rakennettavan kiinteän pohjapadon harja on tasolla N 60 +80,25 m ja sen keskiosalla on tasolla N 60 +79,95 m oleva 0,2 m leveä virtauskynnys. Padon harjan pituus on noin 22 m ja leveys 3 m. Padon alavirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:8 ja ylävirran puoleisen luiskan 1:2. 5

6 Vedenkorkeudet ja virtaamat Karjakosken padon yläpuolen vedenkorkeudet on määritetty virtapilarin reunassa sijaitsevalta vedenkorkeusasteikolta suoritettujen havaintojen perusteella. Vedenkorkeuksien ääri- ja keskiarvot ovat olleet vuosina 2004 2006 (Hovirinnankosken säännöstelypadon kunnostuksen jälkeen) seuraavat: HW = +81,12 m MHW = +81,05 m MW = +80,36 m MNW = +79,88 m NW = +79,85 m Hovirinnankosken säännöstelypato on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 2003. Padon peruskorjaus on käsittänyt mm. tulvaluukkujen kauko-ohjauksen ja automaattisen vedenkorkeuksien mittauksen. Kunnostustöiden jälkeen Hovirinnankosken ja Karjakosken patojen välisen jokiosuuden vedenkorkeuksien säännöstely on ollut aiempaa selväpiirteisempää. Nykyisin tulvatilanteisiin pystytään ennakoimaan entistä paremmin ja vedenkorkeuden vaihteluihin voidaan reagoida aiempaa tehokkaammin, mikä näkyy vedenkorkeusvaihtelun tasaantumisena ja ylivedenkorkeuksien laskuna. Hovirinnankosken padon kunnostustöiden jälkeen Hovirinnankosken (ala) mitattujen vedenkorkeuksien ääri- ja keskiarvot ovat olleet vuosina 2004 2006 seuraavat, suluissa muutos vv. 1965 1992 havaittuun. HW = +81,12 m (-226 cm) MHW = +81,05 m (-97 cm) MW = +80,36 m (-92 cm) MNW = +79,88 m (-72 cm) NW = +79,85 m (-53 cm) Vesilaitoksen havaintojen mukaan Karjakosken padon yläpuolella sijaitsevan Hovirinnankosken säännöstelypadon virtaamien ääri- ja keskiarvot ovat olleet vuosina 2004 2006 seuraavat, kesäajan 1.5. 31-8. arvot suluissa. HQ = 23,5 m 3 /s (14,1 m 3 /s) MHQ = 18,6 m 3 /s (12,1 m 3 /s) MQ = 3,6 m 3 /s (2,3 m 3 /s) MNQ = 0,1 m 3 /s (0,1 m 3 /s) NQ = 0,0 m 3 /s (0,0 m 3 /s) Hovirinnankosken padon alapuolella sijaitsevan Karjakosken settipadon virtaamat on arvioitu padon virtausaukkojen purkautumiskäyrien perusteella.

Virtaamien ääri- ja keskiarvot ovat vuosina 2004 2006 olleet seuraavat, kesäajan 1.5. 31.8. arvot suluissa. HQ = 26,0 m 3 /s (17,8 m 3 /s) MHQ = 21,4 m 3 /s (9,9 m 3 /s) MQ = 4,6 m 3 /s (2,5 m 3 /s) MNQ = 0,0 m 3 /s (0,1 m 3 /s) NQ = 0,0 m 3 /s (0,0 m 3 /s) Karjakosken padon ja sen yläpuolisen jokiuoman vaikutusta vedenkorkeuksiin on selvitetty matemaattisella virtausmallilla käyttäen HEC-RAStietokoneohjelmaa. Vedenkorkeuslaskelmien lähtökohtana on ollut, että Karjakosken padon keskivedenkorkeus kesäajan normaalissa virtaamatilanteessa olisi lähellä tasoa +80,40 m. Vedenkorkeuslaskelmissa padon muutostyön jälkeisiä vedenkorkeuksia on verrattu nykytilanteeseen, jolloin padon virtausaukoista on otettu kaikki setit pois ja pato purkaa vapaasti ylisyöksynä. Vedenkorkeuslaskelmat ovat seuraavat: Vedenkorkeus Karjakoskella (ylä) ja Hovirinnankoskella (ala) nykytilassa ja muutostyön jälkeisessä tilassa, kun Karjakoskessa on kiinteä pohjapato. 7 Virtaama Vedenkorkeus (NN Vesto) (m 3 /s) Karjakoski Hovirinnankoski *) ei juoksutusta (pato kiinni) Nykytila pato auki Karjakoski pohjapato Karjakoski nykytila Karjakoski pohjapato 0.00 +79.57 +79.95 (+38 cm) +79.57 *) +79.57 *) 0.10 +79.62 +80.26 (+64 cm) +79.62 +80.26 (+64 cm) 0.60 +79.72 +80.32 (+60 cm) +79.73 +80.33 (+60 cm) 1.50 +79.84 +80.38 (+54 cm) +79.89 +80.39 (+50 cm) 2.50 +79.95 +80.44 (+49 cm) +80.03 +80.47 (+44 cm) 4.00 +80.09 +80.50 (+41 cm) +80.22 +80.55 (+33 cm) 10.00 +80.52 +80.72 (+20 cm) +80.80 +80.92 (+8 cm) 18.00 +80.91 +80.94 (+3 cm) +81.31 +81.37 (+6 cm) 20.00 +80.99 +81.00 (+1 cm) +81.44 +81.45 (+1 cm) Vedenkorkeuslaskelmien mukaan kesäajan keskivirtaama (MQ=2,5 m 3 /s) vastaavassa laskentatilanteessa vedenkorkeus Karjakoskella olisi +80,44 m eli 49 cm ylempänä nykytilaan nähden. Nykyisellään padon virtausaukkojen settien lukumäärää säätämällä voidaan vesipinta pitää padolla tasolla +80,40 m, jolloin erotus padon muutostyön jälkeiseen tilanteeseen olisi vain +4 cm.

PADON MUUTOSTÖIDEN VAIKUTUKSET Vedenlaatu Vesilaitoksen vedenotto Paimionjoessa on noin 0,6 m 3 /s, joka käytännössä tarkoittaa Paimionjoen osalta minimivirtaamatilannetta. Karjakosken padon muutostyön jälkeisessä tilanteessa vedenkorkeus Karjakoskella olisi +80,32 eli 8 cm alempana kesäajan tavoitetasoon verrattuna. Kesäajan keskiylivedenkorkeustilanteessa vedenkorkeuden muutos nykytilaan olisi Karjakoskella noin +20 cm ja Hovirinnankosken padolla noin +8 cm. Karjakosken padon muutostöiden aikana aiheutuu lyhytaikaista, tilapäistä ja lievää paikallista veden samentumista. Samentumisella ei ole merkitystä Paimionjoen vesialueen tilaan padon alapuolisella jokiosuudella. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia alueen vedenlaatuun. Vedenkorkeudet ja virtaamat Vesiliikenne Kalasto ja kalastus Karjakosken padon muutostyöstä ei aiheudu merkittäviä muutoksia vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Suoritettujen vedenkorkeuslaskelmien mukaan rakennettavan pohjapadon edustalla saavutetaan kesäajan tavoitekorkeus +80,40 m virtaamatilanteesta riippuen. Minimivirtaamatilanteessa vedenkorkeus olisi noin +80,32 m ja kesäajan keskivirtaamatilanteessa noin +80,44 m. Karjakosken yläpuolisen jokiosuuden vedenkorkeudet ja virtaamat määräytyvät pääasiassa Hovirinnankosken padon kautta juoksutettavan vesimäärän sekä ajankohdan vedenkorkeustilanteen perusteella. Hovirinnankoskena padolla juoksutukset suoritetaan säännöstelyluvan lupaehtojen mukaisesti. Nykyisellään Karjakosken pato estää vesiliikenteen jokiuomassa padon kohdalla. Padon yläpuolella tapahtuva veneily on lähinnä soutuveneilyä ja pientä moottoriveneilyä. Alueella ei ole virallisia venereittejä. Suunniteltu muutostyö ei muuta tilannetta nykyiseen verrattuna. Maarakenteinen pohjapato mahdollistaa kuitenkin padon ylityksen esim. kanootilla vesitilanteen niin salliessa. Paimionjoen yläjuoksun säännöstelyosassa ei ole alkuperäisiä, syyskutuisia kalalajeja. Someron kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Paimionjoen säännöstellyn osan kevätkutuiset tärkeimmät saaliskalat ovat ahven, hauki, kuha, lahna, made ja istutuksista peräisin oleva ankerias. Vesistössä luontaisesti lisääntyvät kalakannat ovat näyttäneet menestyneen hyvin. Kuhan ja hauen osalta kantaa tuetaan istutuksilla. Karjakos- 8

ken padon ylä- ja alapuolinen vesialue ei ole kuitenkaan merkittävä kalojen esiintymisalue, eikä aluetta juurikaan käytetä kalastukseen. Paimionjoen vesistössä Askalasta ylöspäin harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Karjakosken padon muutostyön vaikutukset kalastukseen ja kalastoon ovat väliaikaisia ja ne ovat rakennustöihin liittyvää veden tilapäistä samentumista sekä työkoneiden mahdollisesti aiheuttamaa lievää meluhaittaa. Veden lievä samentuminen ja melu saattavat karkottaa kaloja työkohteen välittömästä läheisyydestä kauemmaksi. Muulla tavalla Karjakosken padon muutostyöt eivät huononna vesialueen kalastusoloja nykytilanteeseen verrattuna. Muutostöiden jälkeen on kalojen nousu yläjuoksulle aina Hovirinnankosken padolle saakka mahdollista vedenkorkeus- ja virtaamatilanteen niin salliessa. Padon alapuolisella vesialueella Kosken kunnan keskustassa sijaitsevat Patakosken padon jäänteet estävät kalojen nousun Paimionjoen yläjuoksulle. Virkistyskäyttö ja muut vaikutukset Karjakosken padon muutostöillä ei ole merkittävää vaikutusta vedenkorkeuksiin, ranta-alueisiin eikä vesiluontoon tai sen tilaan, joten alueen virkistyskäyttömahdollisuudet eivät huonone nykytilanteeseen verrattuna. Suunnitelman mukaan tarvittaessa tarkkaillaan pohjapadon rakennustöiden vaikutusta Paimionjoen veden laatuun ja sameuteen valvontaviranomaisella hyväksytettävän tarkkailuohjelman mukaisesti. 9 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa sekä Someron kaupungissa ja Kosken Tl kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 16.2.2011. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, että Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Paimionjoen keskiosan vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on välttävä. Tavoitteena on hyvä tila, joka saavutetaan nykykäytännön mukaisilla ja lisätoimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Karjakosken settipadon muuttaminen luonnonmukaiseksi pohjapadoksi on vesienhoitosuunnitelman mukainen toimenpide vesistössä olevan kalojen nousuesteen poistamiseksi. Hankkeella on keskuksen mukaan myönteinen vaikutus vesienhoitosuunnitelman tavoitteen saavuttamiseen.

Hankalasti säännösteltävissä olevan settipadon muuttaminen pohjapadoksi nostaa Karjakosken ja Hovirinnankosken välisiä alimpia vedenkorkeuksia Paimionjoessa sekä tasaa virtaamien ja vedenkorkeuksien vaihteluita. Hankkeella ei ole keskuksen käsityksen mukaan sanottavia vaikutuksia toteutuneisiin keski- ja ylivedenkorkeuksiin. Hanke parantaa vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä kalaston elinolosuhteita ja on muutoinkin hyödyksi vesiluonnolle. Hanke parantaa keskuksen mielestä Karjakosken ja Hovirinnankosken välisen jokiosuuden alavien rantapeltojen viljelyolosuhteita, koska pohjapato vähentää kesän rankkasateiden ja settipadon hitaan säätämisen aiheuttamia tulvia sekä niistä aiheutuvia vettymisvahinkoja. Keskus on pitänyt hanketta yleisen edun mukaisena ja on puoltanut luvan myöntämistä. Hakijan tulee kuitenkin seurata pohjapadon vaikutuksia Paimionjoen vedenkorkeuksiin keskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmä on todennut, että kalatalouden kannalta hankkeen merkittävin hyöty on kalojen liikkumismahdollisuuksien olennainen parantuminen Paimionjoen yläjuoksulla. Kalatalouspalvelut-ryhmä on katsonut, että hanke on perusteltu ja yleisen edun mukainen ja että lupa voidaan myöntää hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. 3) Kosken Tl kunta on puoltanut hankkeen toteuttamista. Kunta on kuitenkin esittänyt, että pato rakennettaisiin siten, että se mahdollistaisi kalojen nousun sen yli kumpaankin suuntaan. Tällöin Kosken Tl kunnan Tuimalankosken patohankkeen toteutumisen jälkeen kalojen kulku olisi mahdollista ainakin Tarvasjoen Juvankosken ja Hovirinnankosken välisellä alueella. Kunta on katsonut, että tavoitteena tulisi olla kaikkien Paimionjoen koskien ja patojen rakentaminen sellaisiksi, että kalojen nousu olisi niissä mahdollista. 4) Someron kaupungin ympäristölautakunta on muun muassa huomauttanut, että Turun kaupungin harjoittamasta Paimionjoen säännöstelystä aiheutuu ongelmia Hovirinnankosken padon yläpuolella ns. takaisinvirtauksen muodossa. Ongelma on erityisen merkittävä Painiojärvellä, jonne tulva-aikoina virtaa runsaasti huonompilaatuista vettä alapuolisilta alueilta. Painiojärven hoitoyhdistys ry:n teettämässä selvityksessä todetaan, että vuosina 1993 2007 takaisinvirtausta on tapahtunut keskimäärin noin 100 vuorokauden aikana vuodessa. Painiojärven takaisinvirtauksen kokonaismäärä on keskimäärin noin 7,2 Mm 3, kun keskimääräinen luontainen tulovirtaama Painiojärveen on vuosittain noin 27,3 Mm 3. Hakemuksessa ei ole otettu kantaa siihen, miten suunniteltu padon uusiminen vaikuttaa Hovirinnankosken padon juoksutusmahdollisuuksiin ja Hovirinnankosken padon yläpuoliseen vesistönosaan. Tällainen tarkastelu tulee lautakunnan mielestä tehdä. Mikäli suunniteltu pato ei paranna tilannetta selkeästi, lautakunta haluaisi tietää, voitaisiinko jollakin patoon liittyvällä teknisellä ratkaisulla saada asiaan parannusta. Myös kannanotto uoman liettyneiden kohtien perkaustarpeeseen voisi hakemuksessa olla. 10

Lautakunta on toivonut myös tarkempaa tietoa alavien peltojen ja alhaalla olevien purkuaukkojen sijainnista sekä vedennousun aiheuttamista haitoista viljelylle ja loma-asutukselle. Lautakunta on myös huomauttanut virheestä suunnitelman kappaleessa 2.3 Vedenkorkeudet (s.2-3). Karjakosken padon yläpuolen vedenkorkeuksien ääri- ja keskiarvot on merkitty täsmälleen samoiksi kuin Hovirinnankosken alapuolen vastaavat arvot. Lautakunta on pitänyt Karjakosken padon uusimista tärkeänä ja kannatettavana, mutta on vaatinut, että juoksutusmahdollisuuksien parantamiseksi tehdään kaikki voitava säännöstelyhaittojen torjumiseksi myös Hovirinnankosken padon yläpuolella. Lautakunta on lisäksi vaatinut, ettei korkeustasoa +80,40 m aliteta Karjakosken ja Hovirinnankosken välisellä alueella missään tilanteessa. 5) 5.1 (Hovirinta RN:o 5:111, Pitkäjärvi, Somero) ja 5.2 (Kankaanranta RN:o 5:132, Pitkäjärvi, Somero) ovat huomauttaneet, että voimassa olevassa luvassa on sovittu, että vedenkorkeus Hovirinnankosken alapuolella on +80,40 m läpi vuoden, tulva-aikoja lukuun ottamatta. Viime vuosina vedenkorkeus on vaihdellut paljon. Talviaikainen vedenkorkeuden lasku on haitannut selvästi rapukannan kasvua, koska muun muassa Hovirinnankosken alapuolella olevat kivikot ovat olleet jään alla täysin kuivilla. Muistuttajat ovat vaatineet, että Karjakosken pato on rakennettava sellaiseksi, ettei luvanvastaista laskua pääse tapahtumaan talvella eikä kesällä. Muistuttajat ovat vaatineet, että Karjakosken patoon tulee rakentaa kalaporras, koska Kosken kunta rakentaa kalaportaan myös Tuimalankoskeen. Kalaportaaan rakentaminen tulevaisuudessa Hovirinnankoskeen mahdollistaisi kalojen nousun myös yläjuoksulle. Karjakosken padon osalta on myös huomioitava, että uoma on tarpeeksi leveä. 6) Painiojärven hoitoyhdistys ry on yhtynyt Someron ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn. 7) Paimionjoki-yhdistys ry on ilmoittanut, että keväällä 2010 perustetun Paimionjoki-yhdistys ry:n toiminnan tarkoituksena on parantaa Paimionjoen vesistön tilaa ja tavoitteena on, että Paimionjoki on ekologisesti terve ja sen virkistyskäyttöarvo on korkea. Yhdistyksen työn alla olevassa "Toimenpideohjelmassa vuoteen 2015" säännöstelyyn liittyvänä tavoitteena on, että Paimionjoen vesistöalueelle valmistuu säännöstelyn kehittämisohjelma viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä, vesistöön ei rakenneta uusia vesieliöstön liikkumista rajoittavia esteitä eikä Painioon päin tapahdu enää takaisinvirtausta tulva-aikoinakaan ja tämän takaisinvirtauksen estämiseksi varmistetaan riittävä virtauskapasiteetti Someron keskustan alapuolisissa vesissä. Lisäksi tavoitteena on, ettei säännöstely haittaa kalojen lisääntymistä. Yhdistys on lisäksi huomauttanut, ettei Karjakosken settipadon muuttaminen pohjapadoksi saa olla ristiriidassa Paimionjokea koskevien kehittämissuunnitelmien ja Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman kanssa. On huolehdittava, että padon kunnostuksella taataan padon kohdalle riittävän suuri virtauskapasiteetti myös tulva-aikoina, joka mahdollistaa tar- 11

vittaessa säännöstelykäytännön kehittämisen padon yläpuolisessa vesistön osassa. Kalojen ja muiden vesieliöiden kulkumahdollisuus padon ohi on myös turvattava. Myös vesistön virkistyskäyttö, kuten melonta, on otettava huomioon patoa kunnostettaessa ja padon kiertäminen kuivana aikana kanoottia kantaen tulisi kunnostuksen jälkeen olla helposti mahdollista. 8) Someron vesiensuojeluyhdistys ry. SVY on mielipiteenään muun muassa lausunut, että säännöstelyn toteuttaminen vaati aikanaan mittavia ruoppaus- ym. vesirakennustöitä järvialueen osuudella. Luonnontilaisen joen rakennustyöt hävittivät alkuperäistä luontoa ja ympäristötekijöitä monella tavoin, mutta näitä seikkoja ei silloisessa päätöksenteossa välttämättä otettu huomioon tai muutoinkaan arvostettu. Vasta jälkikäteen ongelmat ovat vähitellen paljastuneet ja tulleet kaikessa laajuudessaan rantaasukkaiden ja muiden asianosaisten tietoon. Keskeisiä ongelmia ovat ruoppaustoiminnan aiheuttamat vahingot vesistölle ja ympäristölle. Kapeikkojen syventämisen takia poistetut maamassat sijoitettiin pääosin järvialtaisiin heti jokisuun eteen, mikä muutti järvialtaiden virtauksia luonnonmukaisesta selvästi poikkeavaksi ja ranta-asukkaiden kannalta jopa vahingolliseksi. Ruoppauksen myötä hävitettiin luonnonarvoltaan keskeiset Someron kosket, tärkeimpinä Rautelan koski ja Hovirinnan koski. Luonnollisten pohjapatojen poiston mahdollistaman säännöstelyn haitat tulivat pian esille. Talven aikana vesi pakenee kymmenien metrien matkan rantaviivasta, jolloin pohja jäätyy. Tästä on aiheutunut monenlaista vahinkoa, kuten saviaineksen irtoamista, kalojen ja muun jokieläimistön sekä kasviston elinympäristön tuhoutumista. Erityisen suurta vahinkoa pohjan jäätymisestä näyttäisi aiheutuvan rapuistutuksille. Paha ongelma on myös yläjuoksun takaisinvirtaus Painioon. Yhdistyksen mielestä Karjakosken padon kunnostaminen on sinänsä tärkeää, mutta asiaa ratkaistaessa tulisi ottaa huomioon nykyinen uusi tilanne ja koko vesistön säännöstelyn kehittäminen. Yhdistys on yhtynyt myös Paimionjoki-yhdistyksen muistutuksessa esitettyihin kannanottoihin. Yhdistys on esittänyt koko jokea koskevan säännöstelysuunnitelman pikaista laatimista ja Karjakosken padon luvan myöntämistä sellaisilla padon rakennetta ym. seikkoja koskevilla ehdoilla, ettei padon kunnostaminen vaaranna koko joen eri näkökohtien huomioon ottavaa optimaalista säännöstelyä. Myös kalojen esteetön kulkumahdollisuus tulee turvata kalapadon tai muiden järjestelyiden avulla. Yhdistys on myös todennut kaikkien toimenpiteiden vaikuttavan myös yläpuolisen ja alapuolisen jokialueen ranta-asukkaiden ja muiden asianosaisten oikeuksiin ja etuihin, joten asia olisi tullut saattaa tehokkaasti myös näiden tahojen tietoon kannanottoja varten. 9) Pitkäjärven osakaskunta (761-422-876-1) on todennut, että Karjakosken padon muutostyöt vaikuttavat merkittävällä tavalla osakaskunnan vesialueeseen Paimionjoessa, erityisesti Hovirinnankosken alapuolella. Osakaskunta on vaatinut, että patoon kohdistuvat rakennustoimet ja niiden seuraukset eivät saa aiheuttaa Paimionjoen vedenpinnan minimi- ja maksimikorkeudesta säädetyn vaihteluvälin ylittymistä. Osakaskunta on huo- 12

mauttanut, että nykyisin säännöstelyn vaihteluväli ylitetään Hovirinnankosken yläpuolella usein ja kosken alapuolella poiketaan säädetystä tasosta toistuvasti. Osakaskunta on vaatinut, ettei vedenpinta saisi kesän ja talven matalanveden aikaan laskea niin, että siitä aiheutuu haittaa kala- ja rapukannoille tai joen virkistyskäytölle. Osakaskunta on lisäksi painottanut, että patohankkeen mahdolliset vaikutukset vesistön kala- ja rapukantoihin on huomioitava ja että uudet patojärjestelyt mahdollistavat vaelluskalojen nousun Karjakosken padon ohi Paimionjoen yläjuoksulle. Osakaskunta on pitänyt Karjakosken padon uusimista tärkeänä ja kannatettavana hankkeena, mutta se ei saa kuitenkaan aiheuttaa haitallisia muutoksia rantojen tai vesistön tilaan. 10) 10.1, 10.2, 10.3 ja 10.4 (Åvik RN:o 17:28-X, Sillanpää, Somero) ja 11) 11.1 ja 11.2 (Someron Iso-Pappila RN:o 1:13-4, Pappila, Somero) ovat erikseen tekemissään muistutuksissa esittäneet samat huomautukset ja vaatimukset kuin edellä kohdassa 9) mainittu Pitkäjärven osakaskunta. Muistuttajat ovat pitäneet Karjakosken padon kunnostamista tärkeänä, mutta koko vesistön säännöstelyn kehittäminen tulisi nyt avautumassa olevassa uudessa tilanteessa ottaa huomioon. 13 HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut selityksensä muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta. Hakija on ilmoittanut, että pyrkimyksenä on toteuttaa Lounais- Suomen ympäristökeskuksen laatiman selvityksen mukaisia toimenpiteitä Paimionjoen säännöstelyn haitallisten vaikutusten pienentämiseksi. Selvityksen mukaan Karjakosken ja Hovirinnankosken välisellä alueella esiintyvät ongelmat saadaan poistettua purkamalla nykyinen Karjakosken pato ja rakentamalla tilalle ns. luonnonmukainen pohjapato, jolloin myös kalojen vapaa kulku padon yli on mahdollista. Karjakosken padon yläpuolella olevia matalikkoja ei selvityksen mukaan ole tässä vaiheessa tarpeellista poistaa. Hakijan käsityksen mukaan patorakenteiden purkaminen parantaa myös padon kiertomahdollisuutta kuivana aikana. Lisäksi hakija on todennut, että säännöstelyrajoissa pysymistä on jo merkittävästi parantanut Hovirinnankosken padon peruskorjaus vuonna 2003. Karjakosken padon muuttaminen pohjapadoksi parantaa myös padon juoksutuskapasiteettia, jolloin lisäparannusta voidaan odottaa. Tulvaaikaiseen juoksutuskapasiteettiin vaikuttaa hakijan mukaan kuitenkin myös maasto-olosuhteet eli padon sijaintipaikka jokiuoman rantakallion välissä ja alava maasto.

14 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Turun kaupungin vesiliikelaitokselle luvan Karjakosken settipadon muuttamiseen pohjapadoksi Kosken TI kunnassa hakemukseen liitetyn ja myöhemmin täydennetyn suunnitelman mukaisesti. Aluehallintovirasto myöntää Turun kaupungille pysyvän käyttöoikeuden pohjapatoa varten tarvittavaan noin 250 m 2 :n suuruiseen osaan Tuimalan yhteisestä vesialueesta Paimionjoessa RN:o 876:1 (284-416-876-1). Hankkeesta ja myönnettävästä vähäisestä käyttöoikeudesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain nojalla korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet Töiden suorittaminen 1) Settipato muutetaan hakemukseen liitettyjen 28.9.2007 päivättyjen asemapiirustuksen (nro 301) ja leikkauspiirustuksen (nro 303) mukaisesti pohjapadoksi. Padon pituus on 22 m, leveys 3 m ja harja on tasolla N 60 +80,25 m. Harjan keskiosalla on tasolla N 60 +79,95 m oleva pohjasta 0,2 m leveä virtauskynnys. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:2 ja alavirran puoleisen luiskan 1:8. 2) Padon yhteyteen yleisölle helposti päästävään paikkaan on sijoitettava vedenkorkeusasteikko. 3) Rakennustyöt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle, sen käytölle ja vesiluonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. 4) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito Korvaukset 5) Luvan saajan on pidettävä pohjapato suunnitelman mukaisessa kunnossa. 6) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on korvattava viivytyksettä vahinkoa kärsineelle. 7) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole

edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 15 Tarkkailut 8) Luvan saajan on tarkkailtava pohjapadon vaikutuksia Paimionjoen vedenkorkeuksiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Luvan voimassaolo 9) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava neljän ja saatettava olennaisin osin loppuun seitsemän vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat. Ilmoitukset 10) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Kosken Tl kunnan ja Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Kosken Tl kunnan ja Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hankkeen tarkoituksena on nykyisen hankalahoitoisen Karjakosken settipadon muuttaminen pohjapadoksi ja parantaa näin padon juoksutuskapasiteettia ja työturvallisuutta. Suunnitelman mukaan Karjakosken settipadon muuttaminen pohjapadoksi nostaa alimpia vedenkorkeuksia Karjakosken ja Hovirinnankosken välissä Paimionjoessa sekä tasaa virtaamien ja vedenkorkeuksien vaihteluita. Ennalta arvioiden hankkeella ei ole sanottavia vaikutuksia toteutuneisiin keski- ja ylivedenkorkeuksiin. Hanke parantaa vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä kalaston elinolosuhteita ja liikkumismahdollisuuksia. Hanke parantaa myös Karjakosken ja Hovirinnankosken välisen Paimionjoen varren alavien rantapeltojen viljelyolosuhteita, kun suunniteltu pohjapato vähentää kesän rankkasateiden ja nykyisen settipadon hitaan säätämisen aiheuttamia tulvia sekä niistä johtuvia vettymisvahinkoja. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Paimionjoen keskiosan vesimuodostuman ekologinen tila on välttävä. Karjakosken settipadon muuttaminen luonnonmukaiseksi pohjapadoksi on vesienhoitosuunnitelman mukainen toimenpide vesistössä olevan kalojen nousuesteen poistamiseksi. Hanke on näin ollen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukainen.

Luvan saajalle myönnetystä vähäisestä pysyvästä käyttöoikeudesta ei Tuimalan yhteisen vesialueen omistajalle Tuimalan osakaskunnalle makseta korvausta, koska osakaskunnalle koituu hankkeesta hyötyä muun muassa kalatalouden tilan paranemisesta. Settipadon muuttamisesta pohjapadoksi saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. 16 Lainkohdat Vesilain 1 luvun 23 c, 2 luvun 3, 4, 6 :n 2 momentti, 8 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Tutkimatta jätetyt vaatimukset Aluehallintovirasto toteaa, että Turun kaupungin vesiliikelaitos on pyytänyt lupaa vain nykyisen Karjakosken settipadon muuttamiseen pohjapadoksi. Tämän asian yhteydessä ei voida muutoin tutkia ja ottaa kantaa siihen, miten Turun kaupungin harjoittamaa Paimionjoen säännöstelyä on aikaisempina vuosina toteutettu, mitä haittavaikutuksia säännöstelystä on mahdollisesti aiheutunut muun muassa Hovirinnankosken yläpuolella tai miten nykyisiä Karjakosken patoa ja Hovirinnankosken patoa koskevia juoksutusmääräyksiä tulisi muuttaa. Aluehallintovirasto jättää näin ollen tämän asian yhteydessä tutkimatta kaikki huomautukset ja vaatimukset, jotka liittyvät Turun kaupungin vedenottoon, säännöstelyn toteuttamiseen aikaisempina vuosina ja mahdollisiin lupaehtorikkomuksiin tai siihen, miten voimassaolevia juoksutus ja säännöstelymääräyksiä tulisi nykytilanteessa olosuhteiden muuttuessa muuttaa. Mikäli Paimionjoen säännöstelyä halutaan muuttaa, se edellyttää erillisen vesilain mukaisen luvan hakemista. Hakemukseen tulee liittää asianmukaiset selvitykset hankkeen tarpeellisuudesta ja sen vaikutuksista Selvitysten riittävyys Aluehallintovirasto katsoo, että hakemukseen liitetyt selvitykset ovat riittävät luvan myöntämisen edellytysten arvioimiseksi. Aluehallintovirasto hylkää vaatimukset lisäselvitysten tekemisestä. Vastaus muistutuksiin, vaatimuksiin ja mielipiteisiin muilta osin Aluehallintovirasto ottaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen (1) ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän (2) muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Kosken Tl kunnan (3) muistutuksesta aluehallintovirasto toteaa, että hakemuksen mukaisen pohjapadon rakentaminen parantaa kalojen liikkumismahdollisuuksia.

Someron kaupungin ympäristölautakunnan (4) muistutuksen osalta ja Painiojärven hoitoyhdistys ry:n (6) mielipiteestä aluehallintovirasto toteaa, että Karjakosken padon muuttaminen pohjapadoksi parantaa osaltaan juoksutusmahdollisuuksia myös Hovirinnankosken padolla. Tulva-aikaisiin juoksutusmahdollisuuksiin vaikuttavat kuitenkin lisäksi myös muun muassa maasto-olosuhteet. Hakijan ilmoituksen mukaan Karjakosken padon yläpuolella olevaa matalikkoa ei ole tässä vaiheessa tarpeen poistaa. Muilta osin aluehallintovirasto viittaa luparatkaisuun, sen perusteluihin ja lupamääräyksiin. 5.1:n ja 5.2:n (5) muistutuksesta aluehallintovirasto toteaa, että hakemuksen mukaisen pohjapadon rakenne mahdollistaa kalojen nousun padon yli ja minimivirtaaman aikana vesi ohjautuu padon virtausuomaan, joka toimii kalatienä. Hakemuksessa esitettyjen selvitysten mukaan suunniteltu pohjapadon rakentaminen nostaa Karjakosken ja Hovirinnankosken välisiä alimpia vedenkorkeuksia Paimionjoessa sekä tasaa vedenkorkeuksien vaihteluita. Pohjapadon rakentaminen parantaa näin kalaston ja rapujen elinolosuhteita sekä kalojen liikkumismahdollisuuksia. Paimionjoki-yhdistys ry:n (7) ja Someron vesiensuojeluyhdistys ry:n (8) mielipiteiden osalta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisuun, sen perusteluihin ja lupamääräyksiin sekä edellä tutkimatta jätetyt vaatimukset kohdalla lausuttuun. Pitkäjärven osakaskunnan (9), 10.1:n, 10.2:n, 10.3:n ja 10.4:n (10) sekä 11.1:n ja 11.2:n (11) muistutuksesta aluehallintovirasto toteaa, että päätöksen lupamääräyksenä 7) olevan määräyksen mukaan luvan hakija on vastuussa sellaisesta vahingosta ja haitasta, jota lupaa annettaessa ei ole edellytetty. Asianosaisella tai viranomaisella on oikeus saattaa asian aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Muilta osin aluehallintovirasto on ottanut esitetyt muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet huomioon luvasta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla, mutta muutoin hylännyt ne aiheettomina. 17 KÄSITTELYMAKSU 4 941 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen pohjapatoa, jolla padotetaan vesialuetta 0,1 4 km 2, koskevan hankkeen käsittelymaksu on 3 660 euroa. Maksu on määrätty 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi.

18 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Turun kaupungin vesiliikelaitos Jäljennös päätöksestä Kosken Tl kunta Someron kaupunki Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) llmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-437-04-09-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kosken Tl kunnan ja Someron kaupungin ilmoitustauluilla.

19 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Ulla Kuusiniemi Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja ympäristölakimies Ulla Kuusiniemi. Asian on esitellyt Ulla Kuusiniemi. UK/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.2.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.