Jyväskylä opiskelijakaupunki Kustaa Vilkuna, historian ja etnologian laitos 23.5.2013
SEMINAARIN AIKA: Opiskelijoiden kampus Suljettu ja kurinalainen sisäoppilaitos Opiskelijat lähes näkymättömiä kaupungin puolessa 90 oppilasasuntolapaikkaa: naisten ja miesten puoli; ulko-oppilaat Seminaarihengen luominen
SEMINAARIN AIKA: Opettajat ja opiskelu Opettajalta edellytettiin täydellistä omistautumista Kansankoulunopettajan tutkintoon opiskeltiin neljä - viisi vuotta Lukuaineina olivat uskonto ja kirkkohistoria, kasvatusja opetusoppi, koulunpito, sielutiede, historia, suomen kieli, ruotsin kieli, matematiikka, luonnontieteet, maantiede, musiikki, voimistelu-, terveys- ja raittiusoppi, piirustus, käsityöt Lisäksi opetettiin lastenhoitoa, puutarhanhoitoa ja taloustöitä Opetusta kuutena päivänä viikossa (noin 50 tuntia)
SEMINAARIN AIKA: Oppilaat Seminaari koulutti kaikkiaan 4500 kansakoulunopettajaa Miesoppilaat talonpoikaistaustaisia, naisoppilaat useammin säätyläiskerroksesta Pääsyn tärkeimpänä kriteerinä suositus, 1900- luvulla koulutaustan merkitys voimistuu Kansansivistysideologian (so. Seminaarihengen) mukainen vapaa-aika: vuotuisjuhlat, merkkipäivät, epäviralliset juhlat Opettajakunta ei pidä siitä, että oppilaat osallistuvat kaupunkilaisten rientoihin
KESÄYLIOPISTO Akateemisen opettamisen laajentamista ja ammattitutkintoihin tähtäävän koulutuksen erottamista yliopistosta pidetään tärkeänä Kesäyliopistotoiminnan aloittamisessa 1912 kaupunki aktiivinen Keskeisessä osassa pedagogiset opinnot
KORKEAKOULUN AIKA: Tiede Alusta alkaen tiedekorkeakoulu (käytännöllisen kasvatusopin, filosofian ja teoreettisen kasvatusopin, suomen kielen ja sielutieteen professuurit 1930-luvulla) Oikeus kandidaatin ja tohtorintutkintojen myöntämiseen 40-luvulla 1958 perustettiin filosofinen tiedekunta: historian, kirjallisuuden, englannin kielen, ruotsin kielen ja saksankielen oppituolit, joita 1960-luvun alussa täydentävät matematiikan, fysiikan, kemian, yhteiskuntatieteiden, ranskan kielen, kansatieteen ja neljä liikuntatieteen professuuria Teknologia saavuttaa korkeakoulun 1950 1960 luvulla
KORKEAKOULUN AIKA: Opiskelijat Kansakoulunopettajaopiskelijat ja kandidaatintutkintoon tähtäävät opiskelijat Sisäänotto ennen filosofisen tiedekunnan perustamista vähäistä (60 100 opiskelijaa) Opiskelijat valtaosin naisia, niukalti Keski-Suomesta Asuntolatiloja laajennettiin, mutta tyypillisimpänä asumismuotona oli alivuokralaisuus -> opiskelijat osaksi kaupunkia 1937 ylioppilaskunta perustaa ruokala-kahvila Lozzin 1950-luvun Aallon kampus vaikuttaa opiskelijaelämään merkittävästi: Naatti, Ilokivi
KORKEAKOULUN AIKA: Opiskelijoiden yhteiskunta Opiskelijat aloitteellisia korkeakoulun ja muun yhteiskunnan välisten raja-aitojen häivyttämisessä (korkeakouluviikot) Aallon kampus ja korkeakoulun yliopistomaistuminen hälventävät rajaa entisestään Kampuksella järjestyt suurtapahtumat, kuten Jyväskylän kesä
KORKEAKOULUN AIKA: Opiskelu ja tutkimus Opiskelijoita kirjoilla 1935 125, 1945 175, 1955 375, 1965 2 800. Kansakoulunopettajatutkinto suoritettiin kahdessa vuodessa Kandidaatintutkintoja harvakseen, ensimmäinen tohtori 1949 (tiedettä lähinnä kasvatustieteissä). Opiskeluolosuhteita leimasi ahtaus Opettajainvalmistuslaitoksen opetus seminaarimaista, opetettavien aineiden määrä kasvaa Opiskelijoiden ja opettajien läheiset välit Opetus- ja opiskelijayhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa (1950-luvulla vierailevat luennoitsijat)
YLIOPISTON AIKA: Yleiset kehityslinjat Ylioppilastulva 1950-luvulla: se, joka ei pääse Helsinkiin, suuntaa muualle Jyväskylän yliopisto Pariisin yliopiston filosofisen tiedekunnan perintöön perustuva instituutio 1968 neljä tiedekuntaa (humanistinen, luonnontieteellinen liikuntatieteellinen, kasvatus- ja yhteiskuntatieteellinen), 1973 viisi (näistä erillisenä opettajainvalmistuslaitos -> OKL); 1990-luvulla informaatiotieteiden ja taloustieteiden (kauppakorkeakoulu) tiedekunnat Avoin yliopisto toiminta alkaa 1970-luvulla; täydennyskoulutuskeskus 1980-luvulla (Kokkolan yliopistokeskus) Henkilökunnan määrä kasvaa merkityksellisesti: 1965 223 työntekijää, 1975 737, 1990 1485 ja 2005 2529 Yliopiston laajentuminen edellytti rakentamista
YLIOPISTON AIKA: Opiskelijat ja tulokset Opiskelijoita kirjoilla 1970 4 222, 1980 5 119, 1990 7 063, 2000 11 073, 2005 12 981 Opiskelijoista 2/3 naisia. 1960-luvulla suurin osa tuli Etelä-Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. 1970-luvulla keskisuomalaisten osuus kasvoi 1970 167 maisteria, 1980 366, 1990 707, 2000 1078, 2005 1346 1970 4 tohtoria, 1980 20, 1990 29, 2000 82 2005 109 promootiot
YLIOPISTON AIKA: Tiede ja investoinnit Poliittiset päättäjät ratkaisevat rahoituksen 1970-luvulla yhteiskuntasuuntautuneisuus 1980-luvun lopulla kestävä kehitys ja ympäristö Soveltavan tutkimuksen nousu Luonnontieteet aina hyvin rahoitettuja Syklotroni, tietokone
YLIOPISTON AIKA: Opiskelu Yliopistoa leimasi pitkälle 1970-luvulle saakka opetuspainotteisuus (kesälukukausi tärkeä) Opetusmuodot muuttuneet vain vähän, käytös sen sijaan merkittävästi Pukukoodin muutos Ylioppilaiden ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus voimistuu Opiskelijavaihto alkaa 1980-luvulla
YLIOPISTON AIKA: Opiskelijaelämä Ylioppilaskylä Mielenosoitukset (vappu 1968, päärakennuksen valtaus 1977) Ainon lakituksesta Minnan lakitukseen Jyväskylän kesä, Jyväskylän talvi, Yläkaupungin yö 1860-luvulla perustetun seminaarin kuoron perillisiä muun muassa Semmarit, Puhkupillit, ylioppilasteatteri jne.