OPINTO-OPAS (ABIT) SISÄLLYS

OPINTO-OPAS 2017-2018 (ABIT) SISÄLLYS KURIKAN LUKIO... 2 TUKEA OPISKELUUN... 3 MUUTA OPISKELUUN LIITTYVÄÄ... 5 OPISKELU KURIKAN LUKIOSSA... 6 YLIOPPILASTUTKINTO... 9 VALINTAKORTIN TÄYTTÖOHJEET... 10 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ... 11 A2 RUOTSI... 14 B1 RUOTSI... 16 A1 ENGLANTI... 18 B2 - SAKSA... 19 B3 - SAKSA... 20 B2 - RANSKA... 22 B3 RANSKA (RAB3:1-8),... 23 B3 VENÄJÄ (VEB3:1-8),... 23 B3 ESPANJA (EAB3:1-8)... 23 B3 ITALIA (IAB3:1-8)... 23 B3 - LATINA... 24 MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ... 25 MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ... 28 BIOLOGIA... 30 MAANTIEDE... 31 FYSIIKKA... 32 KEMIA... 34 USKONTO... 36 FILOSOFIA... 37 PSYKOLOGIA... 37 HISTORIA... 39 YHTEISKUNTAOPPI... 40 TERVEYSTIETO... 41 MUSIIKKI... 42 KUVATAIDE... 44 LIIKUNTA... 47 OPINTO-OHJAUS... 48 TIETOTEKNIIKKA... 49 KANSAINVÄLISYYS... 50 1

KURIKAN LUKIO Kurikan lukio on kurikkalaisten oma lukio, jonne ovat tervetulleita opiskelijat muualtakin. Olemme kiinteässä yhteistyössä Koulutuskeskus Sedu Kurikan kanssa ja meillä opiskelee lukioaineitaan kaksoistutkintoa ja kolmoistutkintoa suorittavia opiskelijoita sekä aineopiskelijoita. Olemme yleislukio, mutta meillä voit painottaa opintojasi oman valintasi mukaan, on valintasi sitten kieliin, matematiikkaan tai reaaliaineisiin painottuva. Taito- ja taideaineita on myös runsaasti valittavana. Diplomikurssin voi suorittaa kuvataiteesta,musiikista, liikunnasta tai äidinkielestä. Kirjallisuusdiplomin voit suorittaa kaunokirjallisuudessa tai tietokirjallisuudessa. Oman lisänsä valinnaisuuteen tuo se, että olemme mukana niin seitsemän lähilukion virtuaaliverkossa kuin Opinlakeudenkin verkossa. Tämä on lisännyt kielitarjontaamme, mutta myös muita aineita on virtuaalisesti tai verkko-opintoina tarjolla. Koulussamme on oma kielistudio sekä erillinen videoneuvotteluluokka. ATK-luokassa on uudet koneet. Opiskelijakirjasto nettiyhteyksineen se on hyvin vilkkaassa käytössä. Auloissa ja porrastasanteella on oleskelutilaa. Ala-aulassa on kahviautomaatti. OPISKELIJAKUNTA Lukiossamme toimii erittäin aktiivinen opiskelijakunta. Se edustaa opiskelijoita, neuvottelee heidän eduistaan, kerää varoja erilaisilla tapahtumilla ja julkaisee kerran vuodessa Teiniviikari-nimistä lehteä. Opiskelijakunta järjestää opiskelijoiden virkistykseksi erilaisia koulun oheistapahtumia. Opiskelijakunnan jäsenyys on luottamustoimi, johon opiskelijat itse valitsevat edustajansa. KOULUN HENKILÖKUNTA Lukion päätoimiset opettajat ovat oman alansa hyvin tuntevia ja päteviä aineenopettajia. Osa opettajistamme on yhteisiä yhteiskoulun kanssa. Opinto-ohjaaja on yhteinen yhteiskoulun kanssa. Opettaja on paras asiantuntija omassa aineessaan ja häneltä kannattaa kysyä oppiainetta koskevat asiat. Opiskelijat jaetaan ryhmiin ja jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaajana toimiva opettaja. Kaikkea kouluun liittyvää, mikä mieltä askarruttaa, kannattaa kysyä heti. Poissaoloja kontrolloi ryhmänohjaaja. Opiskeluasioissa auttavat opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat. Henkilökohtaisissa ongelmissa kannattaa kääntyä kuraattorin ja kouluterveydenhoitajan puoleen. Koulusihteeri hoitaa kaikki kanslia-asiat. Kadonneista tavaroista tietävät eniten siistijät ja kiinteistönhoitaja. Rehtori, mutta myös koko lukion henkilökuntakunta, auttaa hätätilanteissa. 2

TUKEA OPISKELUUN OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ Opiskelijahuoltoryhmässä seurataan opiskelijoiden edistymistä ja hyvinvointia sekä sovitaan tarvittaessa toimenpiteistä, työnjaosta ja yhteydenpidosta opiskelija-asioissa. Ryhmä kokoontuu kerran jaksossa tai tarpeen mukaan. Ryhmän kokoonpano riippuu siitä, minkälaista asiantuntemusta kulloinkin tarvitaan. OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjaus lukiossa tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää niitä tietoja ja taitoja, joita opiskelija tarvitsee suunnitellessaan lukio-opintojaan ja jatko-opintojaan tai pohtiessaan omaa ammatillista suuntautumistaan. Koko lukion läpi jatkuva opinto-ohjauksen kurssi ja mahdollisuus henkilökohtaiseen tai pienryhmäohjaukseen auttavat opiskelijaa erityisesti tiedonhaussa, valinta- ja päätöksentekotilanteissa ja mahdollisissa ongelmissa. Opinto-ohjaajaan voit ottaa yhteyttä, kun sinulla on kysymyksiä lukiokurssien valinnoista, ylioppilaskirjoituksista, oppimisvaikeuksista, jatkokoulutukseen tai uravalintaan liittyvistä asioista. Lukiossamme on opinto-ohjaajana lukuvuonna 2015-2016 Heli Stenius. Hänet tavoittaa lukiolta maanantaina aamupäivisin sekä torstaina ja perjantaina. Opon huone on toisessa kerroksessa lähellä kansliaa. yhteystiedot: p. 0400 219 885, sähköposti heli.stenius@kurikka.fi ERITYISOPETUS Lukion erityisopettajana toimii Kirsi Koivulahti. Hän on tavattavissa yläkoulun työtilassaan (B-puolella ruokalaa vastapäätä) tiistaisin klo 9-10 ja muuten erikseen sovittaessa. Kaikille lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehdään lukitesti, jolla seulotaan mahdollisia oppimisvaikeuksia. Testejä jatketaan tarvittaessa yksilöllisesti. p. 0400 161 733, sähköposti kirsi.koivulahti@kurikka.fi TERVEYDENHOITO Lukion opiskelijoiden terveydenhoidosta vastaa Kurikan terveyskeskus. Terveydenhoitaja Katariina Uusitalo on tavattavissa terveydenhoitotiloissa (yhteiskoulun A-rakennus) ma - to 8.00-16.00 ja pe klo 8.00-13.00. Lukiolaisille on oma päivystysaika ilman erillistä ajanvarausta tiistaisin klo 8.00 11.45. yhteystiedot: p. 050-359 1046, sähköposti katariina.uusitalo@jikky.fi Lääkäri on tavattavissa koululla terveydenhoitajan tiloissa kahtena perjantaina kuukaudessa klo 12.00-13.30 syyskuusta lähtien (kysy aikaa terveydenhoitajalta), lääkärin puhelin 06 451 3111. Hammaslääkäreinä toimivat kaupungin hammaslääkärit. Alle 18-vuotiaalle lukiolaiselle hammashoito on ilmainen. Opiskelija varaa vastaanottoaikansa itse. KOULUKURAATTORI Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka auttaa ja tukee opiskelijoita ja heidän perheitään erilaisissa koulunkäyntiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa (koulussa on vaikeaa, kaveripiirissä on hankaluuksia, asiat ovat kotona sekaisin, yksinäisyys tuntuu ongelmalta jne). Opiskelija itse, vanhemmat ja opettajat voivat ottaa yhteyttä kuraattoriin. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja asioiden hoitamiseksi etsitään ratkaisuja yhdessä. 3

Koulukuraattori Jukka Laitila on tavattavissa yhteiskoulun A-rakennuksessa, terveydenhoitajan huoneen vieressä. Kuraattori on tavattavissa keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin klo 8.00 16.00. yhteystiedot: p. 040 487 9100, sähköposti jukka.laitila@kurikka.fi KOULUPSYKOLOGI Kurikan koulupsykologi on Maarit Perälä, jonka työtilat ovat Paulaharjun koululla. Psykologilla on ajanvaraus- ja soittoaika maanantaista torstaihin klo 12.00-13.00. Omatoimisesti voi ottaa yhteyttä myös perhekeskuksen sosiaalityöntekijään ja sitä kautta psykologiin tai hakea palveluita terveyskeskuksesta. yhteystiedot: p. 044 7902539, sähköposti maarit.perala@jikky.fi. OPINTOTUKI Opintotukea (opintoraha, opintolaina, koulumatkatuki, asumistuki) haetaan opintotukihakemuksella KELAsta. Lomakkeita saa lukion kansliasta ja Kelan nettisivuilta. Lomakkeet palautetaan kansliaan. Opintotuki myönnetään aikaisintaan hakemiskuukaudesta lähtien ja sitä ei myönnetä takautuvasti eikä kahta kuukautta lyhyemmäksi ajaksi. Opintotukea ei voi saada, jos saa vielä lapsilisää (alle 17 v.). Neuvoja saa opinto-ohjaajalta, Kelan paikallistoimistoista p. 020 434 11 tai Kelan nettisivuilta www.kela.fi. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Lukuvuoden aikana pidetään vanhempainilta ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden vanhemmille. Yhteisen osuuden jälkeen ryhmänohjaajat tapaavat oman ryhmänsä vanhempia. Syyslukukaudella on myös 9-luokkalaisten vanhemmille ilta, jossa kerrotaan lukio-opinnoista. Tarvittaessa vanhempiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Samoin vanhemmat voivat ottaa yhteyttä ryhmänohjaajaan, opettajaan, opinto-ohjaajaan tai rehtoriin. Pääsääntöisesti täysi-ikäinen opiskelija vastaa itse opiskelustaan, mutta hänen suostumuksellaan voidaan ottaa yhteyttä kotiin. Vanhemmat voivat seurata opiskelijan opintojen etenemistä Wilman kautta. Heidän tulee myös selvittää alaikäisen opiskelijan poissaolot Wilman kautta. 4

MUUTA OPISKELUUN LIITTYVÄÄ Lukiolaisten ruokailu on maksuton. Lounasaika on klo 11.40 12.15. Maksullista (1 ) välipalaa on tarjolla klo 13. Koulutoimen tapaturmavakuutus korvaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneen tapaturman hoidon. Vakuutus ei korvaa tavaroita (esim. vaatteet, silmälasit ym.) Oppikirjoista on päivitetty lista Kurikan kirjakaupassa, joka myöntää opiskelijoille oppikirjoista 10 prosentin alennuksen. Stipendirahastot ja keväisin jaettavat stipendit ovat pieniä. Jos haluat tukea lukiomme opiskelijoita, voit tehdä lahjoituksen stipenditillemme koska vain. Ota tällöin yhteys koulusihteeriin. JÄRJESTYSASIOITA Opiskelijoiden poissaoloihin kiinnitetään tarkkaa huomiota, koska säännöllinen koulunkäynti on menestyksekkään opiskelun perusedellytyksiä. Poissaolot merkitään säännöllisesti Wilmaan ja alaikäisten opiskelijoiden vanhempien tulee selvittää poissaolon syy Wilman kautta. Ainoastaan sairaus oikeuttaa poissaoloon. Muista syistä poissaolemiseen samoin kuin kesken päivää poistumiseen on aina pyydettävä lupa. Kesken päivää poistumiseen lupa pyydetään ryhmänohjaajalta tai hänen estyneenä ollessaan rehtorilta. Sairaustapauksissa riittää myös terveydenhoitajan antama lupalappu, joka toimitetaan ryhmänohjaajalle. Lupa kolmea päivää pitempään poissaoloon pyydetään rehtorilta kirjallisesti, sitä lyhyempiin ryhmänohjaajalta. Urheiluleirien yms. lomien kirjallisen anomuksen allekirjoittaa opiskelijan huoltaja. Tiedossa olevasta päivää pitemmästä poissaolosta on hyvä ilmoittaa myös kurssin opettajalle. Poissaoloon autokoulun kirjallisen kokeen ja ajokokeen takia annetaan lupa pyydettäessä. Ajoharjoittelutuntia varten annetaan lupaa enintään kaksi kertaa, koska ajoharjoittelun tulee yleensä tapahtua koulutuntien ulkopuolella. Säädösten mukaan opiskelijoiden koulun ulkopuolella järjestämät tilaisuudet ovat huoltajien ja täysi-ikäisten opiskelijoiden valvonnassa ja vastuulla Lain mukaan koulun alue on savutonta aluetta. Opiskelijat eivät saa tupakoida koulun tiloissa eivätkä koulun alueella. Koulun aluetta on myös liikenteeltä suljettu Keskuspuistikko, jonka kautta kuljetaan ruokailuun. Tiukentuneet tupakkalait velvoittavat myös koulua, eikä koulun alueella ei ole tupakointipaikkaa. 5

OPISKELU KURIKAN LUKIOSSA Lukio-opinnot jaetaan yhteisiin pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Kursseja valittaessa on hyvä tietää, että pakolliset ja syventävät kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Poikkeukset eri oppiaineissa kerrotaan ainekohtaisesti opintooppaassa. LUKIOSANASTOA JAKSOJÄRJESTELMÄ: Lukuvuosi on jaettu kuuteen noin kuuden viikon mittaiseen opiskelujaksoon. Jokaiselle jaksolle on oma opiskelijan valintojen mukainen lukujärjestys. KURSSI: Oppiainekokonaisuudet on jaettu kursseiksi. Kurssin pituus on 38 tuntia, josta lähiopetusta on noin 30 tuntia. Lukiossa pitää suorittaa vähintään 75 kurssia. Kurssien enimmäismäärää ei ole. PAKOLLINEN KURSSI: Kaikille pakollisia kursseja on suoritettava lukioaikana vähintään 47 52 (riippuen siitä onko valinnut lyhyen vain pitkän matematiikan ja/tai A-ruotsin). SYVENTÄVÄ KURSSI: Syventävillä kursseilla syvennetään pakollisilla kursseilla opittuja asioita. Ylioppilastutkinnon kokeiden sisältö laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Syventäviä kursseja on suoritettava vähintään 10. SOVELTAVA KURSSI: Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä, menetelmä- tai muita koulukohtaisia kursseja, joiden sisällöt vaihtelevat lukioittain. Soveltavien kurssien varaan ei voi opintoja rakentaa, niillä opintojaan täydentää lyhyen matematiikan opiskelija, joka ei ole valinnut ylimääräisiä kieliä. KOEVIIKKO: Jokaisen jakson lopussa on koeviikko, jolloin tehdään ko. jaksolla opiskeltujen kurssien kokeet. LUKIODIPLOMI: Äidinkielessä, liikunnassa, kuvataiteessa ja musiikissa on mahdollista suorittaa lukiodiplomi, jossa opiskelija osoittaa pitkäkestoisessa näytössä hallitsevansa syvällisesti ko. aineen tietoja ja taitoja. Diplomin suorittamisesta voi saada jatkokoulutukseen pyrittäessä lisäpisteitä. ARVIOINTI Kurssiarvosana määräytyy kurssikokeen ja kurssin aikana annetun jatkuvan näytön tai muulla tavalla annetun näytön perusteella. Uusintakuulustelut arvostellaan samoilla kriteereillä kuin normaalit kurssikokeet ja kurssiarvosana määräytyy samoin perustein kuin edellä. Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 kursseista hyväksytysti. 6

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin (asteikko 4 10) arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Soveltavat kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä (S) tai hylätty (H). Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän (S) numeroarvioinnin sijasta liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, joissa opiskelija suorittaa enintään kaksi kurssia. Arvosanan muuttamisella suoritusmerkinnäksi on vaikutusta päättötodistuksen keskiarvoon. Keskiarvolla puolestaan on merkitystä haettaessa lukion jälkeen jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun ja ammatillisille yo-pohjaisille linjoille. HYLÄTYN KURSSIN SUORITTAMINEN UUDELLEEN Opiskelija voi osallistua hylätyn kurssin uusintakuulusteluun yhden kerran. Uusintakuulusteluun voi osallistua joko uusintakuulustelupäivänä tai hylätyn kurssin voi suorittaa normaalissa kurssikokeessa kyseisen kurssin tullessa uudelleen tarjolle. Muina aikoina uusintasuorituksia otetaan vastaan vain sairaustapaussyistä. Opiskelijan tulee ilmoittautua kirjallisesti koulusihteerille. Ilmoittautuminen on sitova, joten ilman pätevää syytä kokeesta poissa oleva menettää uusintaoikeutensa. Sairaus on pystyttävä osoittamaan luotettavasti: joko oppilas tuo lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen tai vanhemmat ilmoittavat sairaudesta puhelimitse koepäivänä. Normaalin uusinnan lisäksi on kesäkuun uusinnassa annettu vielä ylimääräinen yritys vanhan ehtolaiskuulustelun tapaan niille, jotka ovat mahdollisuutensa jo lukuvuoden aikana käyttäneet Hylätyn kurssin voi suorittaa myös osallistumalla uudelleen kyseisen kurssin opetukseen sen tullessa toisessa kohden tarjolle ja suorittamalla siihen liittyvän kurssikokeen. Hylätyn kurssin voi rehtorin perustelluksi katsomasta syystä suorittaa uudelleen opetukseen osallistumatta. Opintojen eteneminen voi ainekohtaisesti vaikeutua, jos opiskelija saa saman oppiaineen kahdessa peräkkäisessä kurssissa hylätyn arvosanan. Tällöin opiskelijan kannattaa korottaa ainakin toinen hylätyistä kursseista hyväksytyksi. Tukiopetusta annetaan tarvittaessa. Opiskelija voi sitä pyytää opettajalta tai opettaja voi sitä hänelle suositella. HYVÄKSYTYN KURSSIN SUORITTAMINEN UUDELLEEN Opiskelija voi korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa yhden kerran: syyslukukauden kurssien osalta kevätlukukauden alussa erikseen järjestettävässä korotuskuulustelussa tai kevätlukukauden kurssien osalta korotuskuulustelussa, joka järjestetään kesäkuussa. Kummassakin tapauksessa kokeeseen ilmoittaudutaan kansliaan viimeistään viikkoa ennen koepäivää. Korottamista voi yrittää yhden kerran osallistumalla normaalisti uudelleen kurssin opetukseen ja kurssikokeeseen. Suorituksesta parempi jää lopulliseksi kurssiarvosanaksi. 7

KOULUTUSKESKUS SEDU KURIKAN KURSSIT Lukiolaiset voivat valita myös Koulutuskeskus Sedu Kurikan tarjoamia kursseja. Valitessasi huomaa, että samaan aikaan on tarjolla myös lukion omia valinnaisia kursseja. Valitessasi mieti, mikä on sinulle tarpeellisin mm. ylioppilaskirjoituksia ajatellen. Jos valitset ammatillisia kursseja, ilmoittaudu opinto-ohjaajalle. Hän kirjaa valintasi ja vie tiedot eteenpäin. Ammatillisia kursseja ei ole kirjattu valintakorttiin, vaan valinnat täytyy ilmoittaa aina erikseen opinto-ohjaajalle. OPINLAKEUDEN KURSSIT JA VIRTUAALIKURSSIT www.opinlakeus.fi Opinlakeus tarjoaa monenlaisia verkko- ja virtuaalikursseja. Kurssitarjottimen löydät Opinlakeuden nettisivuilta. Tarjolla on lukiokursseja, jotka voidaan lukea hyväksi suoraan Kurikan lukion kursseiksi ja kursseja, jotka luetaan hyväksi muu suoritus kursseiksi. Voit valita opinlakeuden kursseja, jos vastaavaa kurssia ei ole tarjolla Kurikan lukiossa tai jos haluamasi kurssi menee päällekkäin jonkun toisen kurssin kanssa. Samoin voit suorittaa myös muiden oppilaitosten tarjoamia virtuaalikursseja Virtuaalikursseille ilmoittaudutaan opinto-ohjaajan kautta ja Opinlakeuden kursseille osoitteessa www.opinlakeus.fi. OPINTOJEN HYVÄKSILUKU Opiskelijan lukioaikana muualla kuin Kurikan lukiossa suorittamia vähintään lukiotasoisia opintoja voidaan lukea hyväksi opintoihin. Kurikan lukion kursseja vastaavat opinnot luetaan suoraan hyväksi ko. kurssin kohtaan ja muut opinnot luetaan hyväksi muu suoritus kohtaan. Opinnot, joita opiskelija esittää hyväksiluettavaksi, pitää anoa erillisellä lomakkeella ja mukaan pitää liittää todistusjäljennös anottavista opinnoista. Hyväksiluvusta päättää lopullisesti rehtori. Esimerkkejä hyväksiluettavista opinnoista: autokoulu, musiikkiopiston päättötodistus (korvaa jonkun syventävän tai soveltavan musiikin kurssin, ei korvaa pakollisia kursseja MU1 ja MU2), muita musiikin opintoja, erilaiset abi-kurssit. URHEILUKURSSI Lukiossa opiskelevilla kilpaurheilijoilla on mahdollisuus liittää opintoihinsa 1-2 urheilukurssia vuodessa. Tavoitteena on tukea lukiossa opiskelevien kilpaurheilijoiden harjoittelua. Opiskelija tekee kouluajan ulkopuolella oman urheilulajin harjoituksia joukkueen tai henkilökohtaisen valmentajan ohjelmien mukaan. Opinto-ohjaajalle tuodaan kirjallinen harjoitusohjelma noin yhden kuukauden ajalta. Harjoitusohjelman toteutus on urheilijan ja valmentajan vastuulla. Valmentaja vahvistaa toteutuneet harjoitustunnit allekirjoituksellaan (erillinen lomake). 40 harjoitustuntia vastaa 1 kurssia ja 80 tuntia 2 kurssia. 8

YLIOPPILASTUTKINTO Lukion opiskelija osallistuu ylioppilaskirjoituksiin suorittaakseen ylioppilastutkinnon. Opiskelijan on suoritettava kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit ennen kirjoituksia. Lyhyen kielen oppimäärästä tulee olla suoritettuna vähintään kolme kurssia. Ylioppilastutkinnon tehtävät perustuvat kunkin aineen pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Ylioppilastutkintotodistuksen voi saada vasta silloin, kun on suorittanut kaikki vaadittavat lukiokurssit ja saa lukion päättötodistuksen. Tutkinnon voi aloittaa keväällä tai syksyllä, mutta hajautettu tutkinto tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä kertana. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran. Tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta valitaan seuraavista: toinen kotimainen kieli*, yksi vieras kieli*, matematiikka* ja reaaliaine. Tähdellä merkityistä yhden tulee olla tasoltaan laaja. Kokelas voi lisäksi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman haluamansa ylimääräisen kokeen. Valmista tutkintoa voi ilman aikarajaa täydentää kokonaan uusilla aineilla tai saman aineen eritasoisilla kursseilla tai yrittää kerran korottaa saamaansa hyväksyttyä arvosanaa. Äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe, joka mittaa kriittistä ja erittelevää lukutaitoa sekä esseekoe, joka mittaa kielellistä ilmaisua ja kokonaisuuksien hallintaa. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Reaalikoe on jaettu yksittäisten reaaliaineiden kokeiksi. Kokelas voi suorittaa vain yhden reaaliaineen kokeen pakollisena tai halutessaan useampia kokeita ylimääräisinä. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivien välillä on noin viikko. Ensimmäisenä koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Koepäivien järjestys voi vaihdella. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen, enimmillään kuuteen. Jokaiseen reaaliaineeseen tulee myös 1 4 oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Jos kokelaalla on lukihäiriö, sairaus tai vamma ja hän tai hänen huoltajansa haluaa, että se otetaan tutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia tarvittavat selvitykset. Ne toimitetaan ylioppilastutkintolautakunnalle, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran ylioppilastutkintoon. Lukihäiriön ollessa vaikea tai keskivaikea, se otetaan huomioon lähinnä koetilanteen erityisjärjestelyin. Lukilausunnot tarvitaan kahdelta lausunnonantajalta, joista toisen on oltava erikoislääkäri. Toinen lausunnonantaja voi olla erityisopettaja, asiaan perehtynyt psykologi tai puheterapeutti. Todistukset pitää hankkia ajoissa. 9

VALINTAKORTIN TÄYTTÖOHJEET Käytä lyijykynää kursseja merkitessäsi, voit korjata helpommin muutoksia. Toteutuneet kurssit voit vahvistaa kuulakärkikynällä. - Ympyröi valitsemasi kurssit. - Laske opintopolkusi kurssimäärän riittävyys (vähintään 75 koko opintojen aikana). - Säilytä valintakortti ja pidä sen tiedot ajan tasalla. Ota huomioon Koko lukion aikana on suoritettava vähintään 75 kurssia. Jos aiot suorittaa lukion kolmessa vuodessa, ovat eri lukuvuosina suoritettavat minimimäärät opinto-ohjauksen lisäksi vuosittain 28-30, 28-30 ja 15-18 kurssia. Taideaineita eli musiikkia ja kuvataidetta on valittava yhteensä vähintään 3 pakollista kurssia (musiikkia 2 + kuvataidetta 1 TAI kuvataidetta 2 + musiikkia 1). Pitkän matematiikan voi ensimmäisen vuoden aikana vaihtaa lyhyeen. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 MAB1, MAA3 MAB2, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4, MAA8 MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. Muiden kuin edellä mainittujen kurssien suoritukset merkitään niin sanotusti ylimääräisinä kursseina suoritusmerkinnällä, esim. MAA2 MAB13. Pitkän ruotsin voi ensimmäisen vuoden aikana vaihtaa keskipitkään. Vaihto on suositeltavaa tehdä ensimmäisen, toisen tai kolmannen kurssin jälkeen. VALINTAKORTIN MALLI TAKAKANNESSA 10

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine. PAKOLLISET KURSSIT 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävistä kursseista kurssi 9 soveltuu suoritettavaksi ennen kurssia 8. SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksesta, kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojaan. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppisi analysoimaan sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet, kielellinen ja nonverbaalinen viestintä, esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat, esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelu sekä puheviestinnän kulttuuriset piirteet ja suomalainen puhekulttuuri. Kurssi valmentaa lukion puheviestintätaitojen päättötason testiin. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Kurssin aikana opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija varmentaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä ja harjaantuu luomaan sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyen ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Kurssin aikana keskitytään tekstityyppeihin ja lajeihin, tekstianalyysiin ja siinä tarvittaviin käsitteisiin, tekstin rakentamiseen ja oikeinkirjoitusnormeihin. Aiemmin opittua kerrataan ja syvennetään. Kurssi valmentaa tekstitaidon koetta varten. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy nyky-yhteiskunnan kulttuuriseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelunsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija kykenee monipuolisesti keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään, arvioimaan ja arvottamaan erilaisia tekstejä ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua. Kurssilla kiinnitetään keskeisesti huomiota 11

tekstin näkökulman valintaan, aiheen käsittelyyn, ajattelun itsenäisyyteen ja ilmaisun omaäänisyyteen. Kurssilla käsitellään nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä, harjoitellaan suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja ajankohtaisista kielen ja kulttuurin aiheista, tarkastellaan mediatekstien ajankohtaisaiheita, ilmaisukeinoja ja vaikutusta sekä osallistutaan mahdollisuuksien mukaan lukija- ja kirjoittajayhteisöön nykytekniikkaa hyödyntäen. Kurssi valmentaa esseekoetta varten. KOULUKOHTAISET KURSSIT Kielenhuollon kurssi 10. Kielenhuollon kurssi, Lyhyt kielioppikurssi (½) (ÄI10) Lyhyen kielioppikurssin aikana kerrataan kieliopin keskeiset asiat. Kurssin tarkoitus on helpottaa vieraiden kielten ja äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelua lukiossa. Kurssi suoritetaan lukio-opiskelujen alkuvaiheessa. 11. Kielenhuollon kurssi, Tekstin viimeistelykurssi (½) (ÄI11) Tekstin viimeistelykurssilla käydään läpi tärkeimmät kirjakieltämme ohjaavat normit, tehdään runsaasti kielenkäytön harjoituksia, tarkastellaan ja hiotaan tyyliä. Kurssin tavoite on, että opiskelija osaa entistä tarkemmin havainnoida omaa kirjallista ilmaisuaan, sen vahvuuksia ja heikkouksia ja hallitsee kirjakielen normit ja osaa soveltaa niitä käytäntöön oppii hiomaan kirjallista ilmaisuaan. Kurssi suoritetaan lukio-opintojen loppupuolella. 12. Kirjallisuuden teemakurssi (ÄI12) Kirjallisuuden teemakurssin tavoitteena on ennen muuta lisätä ja monipuolistaa oppilaiden lukuharrastusta. - Oppilaiden valinnan mukaan kurssilla perehdytään johonkin kirjallisuuden erityisalueeseen, esim. populaarikirjallisuuteen, lastenkirjallisuuteen, muistelmakirjallisuuteen, teatterikirjallisuuteen, muuhun kuin länsimaiseen kirjallisuuteen. Tiedon ja elämysten lisäksi kurssi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kirjallisuuspohjaisten kirjoitelmien ja tutkielmien tekoon. Kurssi toteutetaan integraatiokurssina esim. englannin tai ruotsin kielen kanssa, jolloin oppilaat lukevat osan kirjallisuudesta vieraalla kielellä. Työtavoiksi sopivat valmistellut kirjallisuuskeskustelut sekä referaattien ja kirjallisuusarvostelujen kirjoittaminen. 13. Kirjallisuusdiplomikurssi (ÄI13) Kurssin tavoitteena on monipuolistaa ja laajentaa opiskelijan kirjallisuuden tuntemusta, kehittää kirjallisuuden analyysitaitoja ja lisätä kiinnostusta kirjallisuuteen. Kirjallisuusdiplomin voi suorittaa 1 3 vuodessa. Opiskelija saa diplomista yhden kurssin. Kurssista ei anneta numeroarvosanaa, mutta opiskelija saa halutessaan diplomisuoritukseen yleisarvosanan 1 6. Diplomia varten opiskelija lukee 18 teosta, joista osa on ns. palkollisia, osa vapaavalintaisia. Kirjat ovat eri kirjoja kuin opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla lukemat kirjat. Kuusi pakollisena luettavaa kirjaa käsitellään kirjallisuuskeskusteluissa, joihin osallistuvat kaikki samaan aikaan diplomia suorittavat opiskelijat. Kirjallisuuskeskustelut järjestetään koeviikon aikana, ja niihin osallistuminen on pakollista. Kirjallisuuskeskustelujen suorittamisaika on ensimmäisenä diplominsuoritusvuotena. Kymmenen kirjaa (listalta vapaavalintaisia) tentitään kahdessa erässä (ensimmäisellä kerralla 4, toisella 6). Kirjatenttien ajankohdista sovitaan lukuvuosittain. Kahdesta listalta valitusta kirjasta kirjoitetaan essee, jonka tekemiseen opettaja antaa ohjeet. 12

Diplomin voi suorittaa esimerkiksi seuraavasti: 1. vuonna kirjallisuuskeskusteluihin osallistuminen (6 pakollista kirjaa) ja ensimmäinen kirjatentti (4 vapaavalintaista kirjaa); 2. vuonna kirjatentti (6 vapaavalintaista kirjaa) ja essee kahdesta listalla olevasta kirjasta. 14. Tietokirjallisuusdiplomikurssi (ÄI14) Tietokirjallisuusdiplomikurssin tavoitteena on innostaa ja kannustaa opiskelijoita lukemaan eri alojen tietokirjoja ja kehittää heidän tekstikriittisyyttään ja taitoa liittää luettua tietoa muuhun koulussa opittuun. Kurssin suorittaminen auttaa myös valmistautumaan ainereaaliin ja antaa valmiuksia jatko-opintoihin. Kurssin voi suorittaa 1-3 vuodessa. Opiskelija saa diplomista yhden kurssin. Kurssin osasuoritukset arvioidaan hyväksytty / hylätty ja koko kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Tietokirjadiplomin voi suorittaa valitsemassaan reaaliaineessa. Kirjat on arvioitu vaativuuden ja laajuuden perusteella 1-3 pisteen arvoisiksi. Opiskelijan on saatava kokoon vähintään 10 pistettä. Osa kirjoista voi olla vieraskielisiä. Tietokirjat voi suorittaa kirjallisesti tai suullisesti ja kirjallisesti. Kirjoista voi kirjoittaa esseitä, referaatteja ja tutkielmia. Suoritustavoista sovitaan kunkin opiskelijan kanssa erikseen. Tietokirjallisuusdiplomin suorittajat kokoontuvat koeviikoilla erillisen aikataulun mukaan yhdessä kirjallisuusdiplomin suorittajien kanssa. 16. Teatteri-ilmaisun kurssi (ÄI16) Kurssilla valmistetaan esityksiä ryhmä- ja yksilötöinä kehittämällä ideoita draamamuotoon tai muokkaamalla valmista materiaalia ryhmän tarpeisiin. Esityksiä pyritään valmistamaan yhdessä musiikin, liikunnan ja kuvaamataidon opettajien kanssa, ja kurssilla käytetään apuna teatterin ammattilaisia mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden esiintymistaitoja ja herättää heidän kiinnostustaan teatteri-ilmaisuun. 17. Teatteri-ilmaisun jatkokurssi (ÄI17) Teatteri-ilmaisun jatkokurssin sisältö ja tavoitteet ovat samat kuin ÄI16-kurssin, mutta asioissa poraudutaan syvemmälle. 18. Lyriikkakurssi (ÄI18) Lyriikkakurssin tavoitteena on herättää opiskelijoiden kiinnostusta runouteen. Kurssin aikana tutustutaan erilaiseen runouteen, runon tarinaan, kuvaan, runomittaan ja runon rytmiin sekä luetaan, opetellaan ja voidaan kirjoittaakin runoja. Lyriikkakurssilaiset valmistavat esityksiä koulun tilaisuuksiin. Kurssi suoritetaan hajautettuna. 19. Lyriikan jatkokurssi (ÄI19) Lyriikan jatkokurssin sisältö ja tavoitteet ovat samat kuin ÄI18-kurssilla, mutta asioiden käsittelyä syvennetään ja esityksissä pyritään entistä kunnianhimoisempiin lopputuloksiin. 20. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI20) Luovan kirjoittamisen kurssilla pyritään kehittämään sanoilla luomisen taitoa, koskettamaan ja vetoamaan tunteisiin ja vaikuttamaan. Kurssin aikana tutkitaan kaunokirjallisten tekstien lajeja ja tyylejä ja harjoitellaan erilaista kirjoittamista. Otetaan huomioon se, että on tärkeää kirjoittaa paljon ja saada palautetta. Käytetään runsaasti aikaa toisten tekstien lukemiseen ja kommentoimiseen. Kirjoitetaan yhdessä ja/tai erikseen. Tekstejä pyritään julkaisemaan mahdollisuuksien mukaan. Kurssi suoritetaan hajautetusti 1 3 vuodessa. Suoritusmerkintä. 13

Kurssien suoritusjärjestys: Pakolliset kurssit: suositeltava suoritusjärjestys on kurssien numeroiden mukainen. Syventävät kurssit: syventävät kurssit 8 ja 9 ja koulukohtainen kurssi 11 suoritetaan opintojen loppuvaiheessa. Kurssien itsenäinen suorittaminen Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, joten kurssien itsenäinen suorittaminen ei ole suositeltavaa. A2 RUOTSI Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A2) PAKOLLISET KURSSIT 1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Ihmiset ympärillämme (RUA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA3) Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 4. Elinympäristömme (RUA4) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, viestintä- ja mediaosaaminen ja teknologia ja yhteiskunta tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 5. Opiskelu ja työ (RUA5) Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. 6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA6) 14

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssi 9 suositellaan suoritettavaksi ennen kurssia 8. SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 7. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUA7) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssi arvioidaan kurssin aikana tehtyjen harjoitusten ja tehtävien sekä valtakunnallisen suullisen loppukokeen perusteella asteikolla 4 10. Valtakunnallisen loppukokeen perusteella opiskelija saa myös ylioppilastodistukseen erillisenä liitettävän todistuksen valtakunnallisen suullisen pääsykokeen suorittamisesta, jolloin arviointi tehdään lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) kielitaidon tasojen kuvausasteikon pohjalta. 8. Tiede, talous ja tekniikka (RUA8) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. KOULUKOHTAISET KURSSIT 9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUA9) Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssi suositellaan suoritettavaksi ennen kurssia 8. 10. Kohti ylioppilaskirjoituksia (RUA10) Kertauskurssi on tarkoitettu abiturienteille, jotka aikovat kirjoittaa pitkän ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Kurssilla kerrataan keskeisimpiä rakenteita ja sanastoja sekä harjoitellaan ylioppilaskokeissa esiintyviä tehtävätyyppejä (esim. kuuntelu, luetun ymmärtäminen, kirjoitelma, rakenne). Kurssi suositellaan suoritettavaksi viimeisenä kurssina ennen ylioppilastutkintoa. 15

B1 RUOTSI Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1) PAKOLLISET KURSSIT 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. 5. Elinympäristömme (RUB5) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssi 8 suositellaan suoritettavaksi ennen kurssia 7. 16

SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittava suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssi arvioidaan kurssin aikana tehtyjen harjoitusten ja tehtävien sekä valtakunnallisen suullisen loppukokeen perusteella asteikolla 4 10. Valtakunnallisen loppukokeen perusteella opiskelija saa myös ylioppilastodistukseen erillisenä liitettävän todistuksen valtakunnallisen suullisen pääsykokeen suorittamisesta, jolloin arviointi tehdään lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) kielitaidon tasojen kuvausasteikon pohjalta. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. KOULUKOHTAISET KURSSIT 8. Abikurssi 1 (RUB8) Kurssi on luonteeltaan kertaava. Se kokoaa aikaisemmin opittua aineistoa kielenkäytön eri osa-alueilta sanastoon painottuen. Kurssilla harjoitellaan ja laajennetaan sanavarastoa esim. yo-tekstien, -kuunteluiden, -kirjoitelmien sekä muiden kirjallisten tehtävien avulla. Arviointi: suoritusmerkintä. 9. Abikurssi 2 (RUB9) Kurssi on sisällöltään kertauskurssi. Kurssin aikana kerrataan kielenkäytön keskeisiä osaalueita: puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtämistä ja tuottamista sekä rakenteita. Kurssi soveltuu suoritettavaksi 5. kurssin jälkeen. Arviointi: hyväksytty / hylätty. 10. Studiokurssi (½) (RUB10) Kurssi on luonteeltaan kuullunymmärtämistaitoja harjoittava kurssi. Kurssin aikana kuunnellaan monipuolisesti eritasoisia kuullunymmärtämisharjoituksia (myös esim. ylioppilaskuunteluita) pääasiallisesti studiossa. Kurssi soveltuu suoritettavaksi 5. kurssin jälkeen. Arviointi: hyväksytty / hylätty. 11. Johdantokurssi (½) (RUB11) Kurssi on luonteeltaan tukikurssi. Kurssin aikana kerrataan aiemmin opittua kieliainesta, keskeisiä rakenteita ja sanastoa. Kurssin tarkoituksena on helpottaa ruotsin kielen opiskelun aloittamista lukiossa. 17

A1 ENGLANTI Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A1) PAKOLLISET KURSSIT 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) 3. Opiskelu ja työ (ENA3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) 5. Kulttuuri (ENA5) 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8) Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa englannin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssi arvioidaan kurssin aikana tehtyjen harjoitusten ja tehtävien sekä valtakunnallisen suullisen loppukokeen perusteella asteikolla 4 10. Valtakunnallisen loppukokeen perusteella opiskelija saa myös ylioppilastodistukseen erillisenä liitettävän todistuksen valtakunnallisen suullisen pääsykokeen suorittamisesta, jolloin arviointi tehdään lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) kielitaidon tasojen kuvausasteikon pohjalta. 9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA9) Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssi harjaannuttaa oppilasta käyttämään kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti vaikeahkoissa kielenkäyttötilanteissa. KOULUKOHTAISET KURSSIT 10. Kohti ylioppilastutkintoa (ENA10) Kurssi on luonteeltaan kertaava. Se kokoaa aikaisemmin opittua aineistoa jokaiselta kielenkäytön osa-alueelta: puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtäminen, suullinen ja kirjallinen 18

tuottaminen, rakenteet. Kurssi on tarkoitettu suoritettavaksi viimeisenä kurssina ennen ylioppilastutkintoa. 11. Valinnainen johdantokurssi (½) (ENA11) Kurssi kertaa aikaisemmin opittua kieliainesta sekä rakenteiden että sanaston osalta. Kurssi on luonteeltaan tukikurssi ja auttaa opiskelijaa varmistamaan lähtötasonsa tämän siirtyessä peruskoulusta lukioon. B2 - SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 2. Meillä ja muualla (SAB22) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 3. Ennen ja nyt (SAB23) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 19

5. Kulttuuri (SAB25) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 6. Yhteinen maapallomme (SAB26) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 7. Tiede ja tekniikka (SAB27) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB28) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. KOULUKOHTAISET KURSSIT 9. Kertauskurssi (SAB29) Kerrataan kielenkäytön keskeisiä osa-alueita. Soveltuu suoritettavaksi 6. kurssin jälkeen. B3 - SAKSA Lukiossa alkava oppimäärä (B3) SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat (SAB32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 20

3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla (SAB34) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (SAB35) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB36) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri (SAB37) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 8. Yhteinen maapallomme (SAB38) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 9. Tiede ja tekniikka (SAB39) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 10. Luonto ja kestävä kehitys (SAB310) Kurssin aihepiirinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. KOULUKOHTAISET KURSSIT 11. Kertauskurssi (SAB311) Kerrataan kielenkäytön keskeisiä osa-alueita. Soveltuu suoritettavaksi 6. kurssin jälkeen. 21

B2 - RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB21) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 2. Meillä ja muualla (RAB22) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 3. Ennen ja nyt (RAB23) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB24) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 5. Kulttuuri (RAB25) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 6. Yhteinen maapallomme (RAB26) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 7. Tiede ja tekniikka (RAB27) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 22