Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1
Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat yrittämisen olosuhteet Vaikuttamisen kohde: Yhteiskunnallinen päätöksenteko Vaikuttamisen keinot: Valitaan tavoitetta tehokkaimmin toteutettavat keinot, kohteen mukaan 12.3.2008 2
Esityksen eteneminen Liikelaitostoiminnan laajuus tilastojen valossa Palvelurakenteiden perusteiden yhteiset nimittäjät Päätöksenteon yritysvaikutusten arviointi Suomalaisen yritystoiminnan rakenne ja merkitys tilastojen valossa 12.3.2008 3
3 000 000 Kuntien liikelaitosten liikevaihto 1000 euroa 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Lähde: Tilastokeskus. 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 12.3.2008 4
220 200 180 160 140 120 Kuntien liikelaitosten ja yritysten liikevaihto 100 80 1997 = 100 60 40 20 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus. Liikevaihto, kuntien liikelaitokset Liikevaihto, kaikki yritykset 12.3.2008 5
Kuntien liikelaitosten määrä 160 kuntien liikelaitokset 140 120 100 80 60 40 20 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus. 12.3.2008 6
Kuntien liikelaitosten määrä ja liikevaihto 220 200 180 160 140 120 100 80 1997 = 100 60 40 20 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus. Liikevaihto, kuntien liikelaitokset Määrä, kuntien liikelaitokset 12.3.2008 7
Kuntien palvelut, liikelaitokset ja yritykset: Yhteisiä nimittäjiä Palvelutuotantorakenne pitkälti kuntien käsissä Palveluiden järjestäminen ostamalla edellyttää päätöksiä ja tiettyjä menettelyitä Liikelaitosten perustaminen edellyttää kunnan (tai kuntayhtymän) erikseen tehtävää päätöstä, tehtävät määriteltävä johtosäännössä Yrityksille aiheutuu rakennepäätöksistä suoria ja välillisiä vaikutuksia Ostopalveluista suoria liiketoimintamahdollisuuksia Järjestelmän tehokkuudesta välillisiä vaikutuksia 12.3.2008 8
Päätösten yritysvaikutusten arviointi, palvelutuotanto ja liikelaitokset Yrityksille periaatteessa sama, missä niihin kohdistuvat päätökset tehdään Vaikutukset ratkaisevat, niiden selvittämisessä eroja päätöksentekotasosta ja menettelystä riippuen Lainvalmistelussa vaikutukset ARVIOITAVA etukäteen vuonna 2007 annettujen ohjeiden mukaisesti (ks. http://www.om.fi/etusivu/parempisaantely) Kuntien päätöksenteon vaikutusarvioinnista EI MITÄÄN ohjeita 12.3.2008 9
Yritysvaikutusten arviointi jatkuu Suomen Yrittäjät edellyttää: Myös kuntien päätösten yritysvaikutukset arvioitava HUOM! Yleisesti ottaen yrittäjien mielestä huonolla tolalla seuraavien kolmen kuvan perusteella Onko kiinnitetty erityistä huomiota Salossa? Salo2009 strategia erinomainen Ei kuitenkaan erityistä huomiota yritysvaikutuksiin (toisin kuin terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmaan päätöksenteossa) Konkreettiset mittarit mm. elinkeinopolitiikan toteutuksessa palvelevat samaa päämäärää 12.3.2008 10
Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys luvut keskiarvoja B. KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Suomi Suomen muutos vuoteen 2004 Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta ennustettavaa ja pitkäjänteistä -0,3 0,2 Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta riittävän nopeaa -0,4 0,1 Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat edistävät toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä -0,3 0,1 Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä -0,1 0,1 Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen -0,5 0,0 Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006 12.3.2008 11
Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka luvut keskiarvoja G. JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNNAN HANKINTAPOLITIIKKA Suomi Suomen muutos vuoteen 2004 Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 0.0-0.1 Kunta antaa yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita -0.4 0.0 Kunta tarjoaa paikallisille yrittäjille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin -0.2 0.0 Kunnan hankintapolitiikka tukee myös pk-yritysten kasvua ja kehittymistä -0.5 Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006 12.3.2008 12
Kolme tärkeintä osa-aluetta: mainintojen määrä % f A. Yleinen elinkeinopolitiikka 61,7 % 1116 B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 74,2 % 1342 C. Elinkeinotoimen resurssit 39,4 % 712 D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 24,3 % 439 E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 33,6 % 608 F. Koulutus 13,4 % 242 G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 52,0 % 941 Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006 12.3.2008 13
Yritystilastojen ja puntareiden viestit Yritysrakenne hyvä tuntea päätöksiä tehtäessä ja vaikutuksia arvioitaessa Pk-yritysten rooli kansantaloudessa Yrittäjien ja yritysten lukumäärän kehitys Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Yritysten jakautuminen toimialoittain Työllisyyden kehittyminen erikokoisissa yrityksissä Yritysten näkemykset ilmapiiristä Yrittäjien ja yritysten maakunnallinen profiili 12.3.2008 14
PK-sektorin rooli Suomessa 2006 BKT: 167 mrd. PK-sektorin osuus yli 40 % Tavaroiden vienti: 61,5 mrd., PK 7,8 mrd. PK-sektorin osuus 13 % Tavaroiden tuonti: 55,3 mrd., PK 13,3 mrd. PK-sektorin osuus 24 % Yritysten investoinnit: >15 mrd. PK-sektorin osuus 50 % T&K: 5,8 mrd. (3,5 %/BKT) PK-sektorin osuus 20 % Lähde: Tilastokeskus ja Tulli 12.3.2008 15
Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-2006 240 tuhatta yrittäjää 220 200 180 160 140 120 100 80 60 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Yrittäjät (pl. maa-, metsä-, kalatalous) Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät 12.3.2008 16
300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 Yritysten määrä Yritysten määrän kehitys Yritysten määrä/asukasta 5,0 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 50 000 0 1990 1991 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Yritysmäärä (vas. ast.) 1999 2000 Yritysaste (oik. ast.) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Yhteensä 250 378 yritystä vuonna 2006. 1,0 % 0,5 % 0,0 % 12.3.2008 17
Yritysrakenne Suomessa Yritysten lukumäärän (250 378 kpl) jakautuminen kokoluokittain vuonna 2006 Yritysten henkilöstö (1 377 733 henkilöä) eri kokoluokan yrityksissä vuonna 2006 Yritysten liikevaihdon (347,5 mrd. euroa) jakautuminen erikokoisissa yrityksissä vuonna 2006 Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 088; 5,6 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 373; 1,0 % Suuryritykset (250- hlöä) 612; 0,2 % Suuryritykset (250- hlöä) 524 355; 38 % Mikroyritykset (1-9 hlöä) 343 509; 25 % Mikroyritykset (1-9 hlöä) 55,8 mrd; 16 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 53,6 mrd; 15 % Mikroyritykset (1-9 hlöä) 233 305; 93,2 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 238 739; 17 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 271 130; 20 % Suuryritykset (250- hlöä) 177,5 mrd; 52 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 60,6 mrd; 17 % Lähde: Tilastokeskus 12.3.2008 18
Työllisyyden kehitys koon mukaan 110 100 1990 = 100 90 80 70 60 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri Mikroyritykset Pienyritykset Keskisuuret yritykset Suuryritykset 12.3.2008 19
Yrittäjyysilmapiiri ja elinkeinoilmasto, indeksi 10 40 5 35 0-5 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 30 25-10 20-15 15-20 10-25 5-30 Yrittäjyysilmapiiri (vas. ast.) Elinkeinoilmasto (oik. ast.) 0 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2007 12.3.2008 20
Yrittäjyysilmapiiri, indeksi Oma kokemus 10 Kansalaisten suhtautuminen 9-21 Valtakunnan politiikka ja toiminta -22 Alue/paikallispolitiikka ja toiminta Kok.indeksi -1 Julkisten rahoittajien asenna 11 Markkinaehtoisten rahoittajien asenne 22-25 -20-15 -10-5 0 5 10 15 20 25 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2007 12.3.2008 21
12 % 10 % Yrittäjien osuus työllisistä 2006 11,6 % 10,9 %10,9 % 10,1 % 10,3 % 10,4 %10,5 % 9,0 % 9,3 % 9,4 %9,4 %9,5 %9,6 %9,6 % 8 % 6 % 8,1 %8,1 % 8,3 % 8,4 %8,5 % 6,6 % 4 % 2 % 0 % Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Koko maa Uusimaa Satakunta Kanta-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Itä-Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 12.3.2008 22
30 000 Yritysten määrä 2006 74 676 25 000 23 513 21 757 20 000 15 000 10 000 14 448 964 11 288 9 826 10 25810 8 488 9 072 9 136 6 631 7 124 7 202 7 422 5 000 3 091 3 425 4 914 5 216 0 Kainuu Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kanta-Häme Lappi Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Lähde: Tilastokeskus Suomessa 250 378 yritystä. 12.3.2008 23
9,0 % Yritysten määrän muutos 2005-2006 8,0 % 7,1 % 7,3 % 7,7 %7,8 % 7,0 % 6,6 % 6,0 % 5,7 % 5,8 %5,8 %5,9 %6,2 % 6,2 % 5,0 % 4,6 %4,6 % 4,8 %4,9 %5,1 %5,1 %5,2 %5,3 %5,4 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Kainuu Satakunta Kymenlaakso Lappi Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa Etelä-Savo Pirkanmaa Koko maa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus 12.3.2008 24
8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % Yrityksiä suhteessa 15-74 -vuotiaisiin 2006 7,1 %7,1 %7,1 % 7,3 % % 6,6 %6,9 6,3 %6,4 % 5,6 % 5,9 % 6,0 %6,1 %6,1 %6,1 % 5,1 %5,1 %5,2 %5,2 %5,3 % 4,8 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Kainuu Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Savo Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Koko maa Satakunta Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Itä-Uusimaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus 12.3.2008 25
Yritykset maakunnittain 2006 Lähde: Tilastokeskus Lukumäärä Osuus yrityksistä Asukasta/yritys Mikroyritysten osuus Uusimaa 74 676 29,8 % 18,4 92,0 % Etelä-Pohjanmaa 10 258 4,1 % 18,9 94,2 % Itä-Uusimaa 4 914 2,0 % 19,1 94,8 % Pohjanmaa 9 072 3,6 % 19,2 94,1 % Varsinais-Suomi 23 513 9,4 % 19,5 93,4 % Keski-Pohjanmaa 3 425 1,4 % 20,6 93,8 % Satakunta 10 964 4,4 % 20,9 93,6 % Pirkanmaa 21 757 8,7 % 21,8 93,7 % Lappi 8 488 3,4 % 21,8 94,2 % Päijät-Häme 9 136 3,6 % 21,8 93,5 % Etelä-Savo 7 202 2,9 % 22,1 94,7 % Kanta-Häme 7 422 3,0 % 22,9 93,7 % Keski-Suomi 11 288 4,5 % 23,8 94,0 % Pohjois-Karjala 6 631 2,6 % 25,3 93,8 % Pohjois-Savo 9 826 3,9 % 25,4 93,1 % Kymenlaakso 7 124 2,8 % 25,9 92,8 % Etelä-Karjala 5 216 2,1 % 25,9 93,8 % Pohjois-Pohjanmaa 14 448 5,8 % 26,3 93,1 % Kainuu 3 091 1,2 % 27,3 93,3 % Koko maa 250378 21,1 93,2 % 12.3.2008 26
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lähde: Tilastokeskus Henkilöstöä yritystä kohden 2006 9,2 5,5 3,2 3,3 3,3 3,3 3,4 3,5 3,7 3,8 3,8 3,9 4,0 4,1 4,1 4,2 4,2 4,2 4,2 4,4 Etelä-Savo Lappi Etelä-Pohjanmaa Kainuu Itä-Uusimaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Kymenlaakso Koko maa Uusimaa 12.3.2008 27
9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,9 % Yritysten henkilöstön muutos 2005-2006 2,5 % 3,1 %3,2 % 3,7 % 4,1 % 4,3 %4,6 % 5,0 % 5,2 %5,2 %5,3 %5,4 %5,7 % 6,4 % 6,6 %6,9 % 7,5 % 8,2 % 1,0 % 0,6 % 0,0 % Päijät-Häme Kymenlaakso Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Koko maa Pirkanmaa Lappi Satakunta Pohjois-Savo Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus 12.3.2008 28
Miten eteenpäin palvelurakenteiden, yritysten ja liikelaitosten kanssa? Liikelaitoksiin liittyy lainsäädäntöpaineita EU ei hyväksy tiettyjä (valtion) liikelaitoksiin liittyviä piirteitä Toisaalta liikelaitosmuoto voi kunnissa myös lisätä tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä haittaamatta markkinoiden toimintaa Kuntien liikelaitoksista osa ei edes toimi markkinoilla Juuri näiden syiden vuoksi nykytilanteen ja mahdollisten uusien päätösten yritysvaikutusten arviointi tärkeää Liikelaitos on (vain) yksi tapa uudistaa palvelutuotantoa, yritysten palveluiden hyödyntäminen mm. palvelusetelijärjestelmillä ja ostoilla pidettävä rinnalla 12.3.2008 29
Loppunousuksi Karstulan malli Karstula tiettävästi ensimmäinen kunta, jossa otettu käyttöön standardoitu yritysvaikutusten arviointimalli: Jokaisen valtuustoon tulevan päätösesityksen yritysvaikutukset arvioidaan Numeerinen arvio asteikolla 1-6 (hyvin negatiivisesta hyvin positiiviseen) Erikseen perusteltava, miksi arvioon on päädytty Erikseen selvitettävä, miten päätöstä voitaisiin muuttaa positiivisemmaksi Mikä on Salon malli? 12.3.2008 30