1 N:o 132 10.6.1892 Suomalainen ikiliikkujansa kanssa maailmannäyttelyyn. Helenassa, Montanassa, on eräs Aleks. Peltola niminen mies, kotoisin Kalajoelta, keksinyt ikiliikkujan ja on paraikaa kiireessä työssä sen walmistamisen suhteen, kuten Kalewan Kaiulle kirjoitetaan. Kone on jo sillä kannalla, että se pyörii kolme päiwää omalla wauhdillaan, mutta jotkut saksalaiset samassa paikassa owat wähän edellä häntä, sillä niiden kone pyörii neljä wiisikin päiwää. Peltola on wakuutettu että hän on ainoa mies, joka ikiliikkujan saa walmiiksi, ja sanoo että se on walmis maailmannäyttelyyn, jossa hän sillä woittaa 100,000 dollaria ja hämmästyttää maailmaa sen koneen keksinnöllä, jonka tähden moni poika on menettänyt järkensä ja kaiken omaisuutensa. N:o 297 20.12.1894 Suomalaiset Ameriikassa. Suomalaisia paikannimiä alkaa ilmestyä yhä enemmän waan laajassa Ameriikassa. Ennen on kotimaata muistuttawia nimiä ollut esim. New Finland Kanadassa, Runeberg ja Nurmijärwi Minnesotassa, Sawo S. Dakotassa, Suomiawenue Astorian kaupungissa y.m. Nyt on ilmestynyt erityinen Suomi-niminen postikonttori Minnesotaan. Kansalaisemme Herman Nurkka, kotoisin Napuen kylästä Isossakyrössä, joutui w. k. 26 p. juowuspäissään junan alle ja menetti henkensä. Harborissa tuomittiin äskettäin eräs suomalainen waimo Herton Maija kolmeksi kuukaudeksi wankeuteen siitä että oli juowuspäissä lyönyt toiselta suomalaiselta waimolta käden poikki. Suomalainen yhtiö The Oldenburg Jasberg C:o on lakkauttanut konttorinsa Montrealissa ja siirtänyt koko liikkeensä New Yorkiin.
2 N:o 190 18.8.1896 Aikaisin matkalla. Wiime wiikolla saapui Astrealla Hullista Turkuun 6 kuukauden wanha poika, matkalla Amerikasta Suomeen, Ewijärwelle. Poikaa seuraawalta keski-ikäiseltä waimolta ei saatu mitään tarkempia tietoja pojasta, joka oli huonosti hoidettu ja waatetettu, sanoo W.T. Astrealla hoitiwat häntä rawintolanpitäjätär ja matkustajat, laittaen hänelle hywät ewäät hänen lähtiessään Turusta jatkamaan rautatiellä matkaansa Pohjanmaalle. N:o 285 6.12.1896 Suomalainen löytänyt kultaa. Coloradon lehdet kertowat, että Oulusta kotoisin olewa Henrik Mäklin, joka Ameriikassa käyttää nimeä McLean ja oleskeli jonkun aikaa Fitchburgissa, Mass., Sebekassa, Minn., Minneapolissa ja Chicagossa, on nyt muutamain ruotsalaisten kanssa löytänyt rikkaan kultasuonen, niin rikkaan, että se tuottaa 4,200 dollaria tonnilta. Uutta kaupunkia puuhataan seudulle, nyt siinä on 75 asukasta ja McLean on sen kaupungin pormestari ja kirjuri. Uutisessa sanotaan Mcleanin omistawan neljännen osan löydöstä. Louhi. N:o 106 21.4.1897 Leadvillen jury-oikeus. Eräs mies Leadvillessä, Coloradossa, löydettiin kuolleena ja jury, joka oli tutkinut ruumiin, antoi seuraavan lausunnon: Me huomaamme, että Jack Smith kuoli sydäntautiin, sillä me löysimme tuossa elimessä kaksi kuulan reikää ja puukon. Sentähden neuvomme yleisöä lynchaamaan Bob Bilkinsin, jotta tauti ei leviäisi laajemmalle. N:o 198 3.8.1897 Jamesonin juttu. Kuten ennen on kerrottu, on Englannin parlamentin alihuone suurella enemmistöllä hyljännyt Stanhopen ehdotuksen moitelausunnon antamisesta sen toimikunnan toimien suhteen, jolla on ollut tutkittawana Jamesonin ryöwärijuttu. Eräs englantilainen wapaamielinen lehti kirjoittaa tämän johdosta: Onneton ilta -(nim. jolloin päätös tehtiin) onneton edustajien
3 huoneelle ja wapaamieliselle puolueelle ja onneton koko waltakunnan kunnialle. Wiime yönä parlamentti todellakin häwäisi itsensä, sillä alihuone on tekemällään päätöksellä kyynillisesti hywäksynyt Jamesonin ryöwäripolitiikan. N:o 171 28.7.1898 Suomalaisia Ameriikan sotaväessä. Korpraali Kerrin Calumetissa värväämien rekryyttien joukossa, jotka matkustivat viime kuun lopulla Algerin leirille Virginiaan ja sieltä sitte Santiago de Cubaan, ovat seuraavat suomalaiset: John M. Erikcson, John E. Moen, Kalle I. Anttila, Johan Henry Vesala, Gustaf Jokela, ja Tuomas A. Henderson (Seppälä), kaikki Calumetin paikkakunnalta. Suomalaiset Ameriikassa. Murha. Uusi Savosta, Yhdysvalloista, ilmoitetaan. Tämän kuun 3 p:n aamulla klo ½ 4 seuduissa murhasi täällä kansalainen Kalle Torvinen kansalaisemme Chas Henricksonin. Hän löi puukon suoraan sydämeen. Haava on 4 tuumaa syvä ja 2½ tuumaa pitkä. Vainaja eli noin 10 minuuttia. Murhaaja pakeni heti. Vainaja jätti jälkeensä 6 alaikäistä lasta, joista nuorin on tuskin päälle ½ vuoden vanha. Tapaturmaisesti kuoli Hopkinsin kaivannossa kansal. John Laurin Aho, kotoisin Temmekseltä. Katosta putoavat kivet ruhjoivat hänet niin pahoin, että hän joittenkin tuntien kuluttua kuoli. Vainaja oli perheellinen mies; perheensä on Suomessa, yksi veli on Amerikassa. Fitchtburgissa, Massetchusetissa, ovat suomalaiset ostaneet kirkon sijan, josta ovat maksaneet 500 dollaria. Siihen ovat osakkaina paitsi seurakuntaa myöskin Aamunkoitto ja Saima seurat. Samassa paikkakunnassa kuoli v. k. 26 p:nä Vm. Vintturin vaimo noin 22 vuoden ijässä. Hän kerkesi olla vasta noin puoli vuotta naimisissa ja jätti jälkeensä 4 k. vanhan pojan. Kansalliskirkkokunnan perustava kokous pidettiin Rock Springsissä kesäk, 26 pnä ja sitä seuraavina päivinä. Kokous alettiin sunnuntaina aamujumalanpalvelukselle kansallisseurakunnan kokoushuoneella. Kun jumalanpalvelus oli päätetty, tervehti seurakunnan opettaja K.A.A. Koski kaikki kirkolliskokouksen edusmiehet tervetulleiksi. Valtakirjain tarkastuksessa olivat esillä seuraavat edustajat: Rock Springsin kansallisseurakuntaa edustivat E. Mäki ja John Turppa. North Kemmerin, Wyo., kansallisseurakuntaa edusti Herman Forssi, Calumetin, Mich., kansallisseurakuntaa toimittaja K. Haapakoski, Ishpemingin, Mich., kansallisseurakuntaa K. Haapakoski, Hannan, Wyo., kansallisseurakuntaa entinen rautatien harjoittelija Chas Orth (Kuorikoski) ja A. Kalliokoski, Astorian, ore., kansallisseurakuntaa edusti O. Ikola, Lerve Laken, kansallisseurakuntaa edusti M. Hill. Kaikkiaan oli siis seitsemän seurakuntaa edustettuna yhdeksällä edustajalla. Suletuilla lipuilla valittiin Erik Mäki johtamaan puhetta tässä kokouksessa. E. Mäki piti puheen ensi aluksi ja kiitti edustajia siitä kun ovat hänelle sellaisen luoton osoittaneet. Chas Orth lausui Kalle Kosken tekemän runon, joka tilaisuuteen hyvin soveltuu. Ehdotettiin ja hyväksyttiin kirkkokunnalle nimeksi Amerikan Suomalainen Evankelinen Lutherilainen Kansalliskirkko. Pitemmän keskustelun perästä päätettiin valita komitea, jonka tulisi laittaa sääntäehdotus. Ne hyväksyttiin seuraavana päivänä.
4 N:o 171 28.7.1898 Kuollut ja taas vironnut. Ent. kaartin välskäri Adamsson, joka pari vuotta sitten yhdessä muiden suomalaisten rautatietyömiesten kanssa matkusti Siperiaan, on näinä päivinä palannut Kotkaan köyhässä tilassa. Siperiassa oli hän insinöörin häviämisen kautta menettänyt sekä palkkansa että paperinsa, Helsingistä oli A. pyytänyt uutta passia, mutta ei saanut, koska hänet sanomalehdissä oli sanottu kuolleeksi. Sukulaistensa avulla sai A. kumminkin monen mutkan perästä passin ja lähti sitten kotimaahan päin. Matkalla sai hän kärsiä vilua ja nälkää. Kuolleena pidetty mies aikoo pian ilmestyä Helsinkiin. K.N.. N:o 9 12.1.1899 Rahalähetykset Amerikkaan eivät aina näytä olevan kovinkaan luotettavalla kannalla. Siitä on todistuksena m.m. se, että viime kesäkuun alussa otti kokkolassa Suomen höyrylaivaosakeyhtiön asiamies A. Strömberg itselliseltä Mikko Jämpsältä Toholammilla 500 markan suuruisen rahasumman lähettääkseen tämän pojalle Frans Mikko Jämpsälle Amerikkaan, mutta kun ei rahoja ruvennut perille kuulumaankaan, niin kävi isä vihdoin Mikkelin aikoina Kokkolassa rahoja tiedustelemassa, saaden kuitenkin palata tyhjin käsin takaisin, ilman että asiamiehellä oli mitään lähetyskuittiakaan näytettävänä. Kun sitten viime joulukuun 29 p:nä uusi asiamies kävi rahoja tiedustelemassa ja takaisin vaatimassa, ei tälläkään kertaa olisi lähtenyt parempaa selkoa, jos ei olisi turvauduttu poliisin apuun. Kun asiasta siis olisi tullut tosi, niin saatiin kuin saatiinkin enemmän kuin puolen vuoden kuluttua rahansa vielä takaisin ilman korkoa ja vaivain palkkioita tyhjistä karhuamisista. Näyttää siis siltä, että moiset asiamiehet voivat houkutella taakseen yleisön rahoja, antamatta mitään takeita rahojen lähettämisestä enemmän kuin niitten takaisin saamisestakaan. Olisi jo toki aika vaatia siirtolaisasiamiehiltämmekin suurempia takeita sitoumuksiensa täyttämisen suhteen, ja joka tapauksessa lienee pankkien rahavälitys luotettavimmalla kannalla, joten tällaiset erhetykset voidaan välttää. Näin kirjoitetaan meille Kokkolasta. Toimitus on asiata tiedustellut Suomen höyrylaivayhtiön johtajalta, joka ei sanonut juttua tuntevansa, mutta on siitä luvannut ottaa selvän.
5. N:o 10 13.1.1899 Suomalainen tyttö vihitty amerikalaisen akkunassa. Kun on kysymys reklaamista, on kilpailu mahdoton amerikkalaisten kanssa, jotka eivät kainostele ottaa uskontoakin puodin akkunaan koristeeksi. Äskettäin ilmoitti eräs huonekalukauppias New-Yorkissa, että hän tahtoo lahjoittaa sänkykamarin huonekaluston nuorelle pariskunnalle, joka antaa vihkiä itsensä hänen puotinsa akkunassa. Ilmoituksia tuli useita ja huonekalukauppias valitsi kauneimman parin. Sulhanen oli saksalainen kirjanpitäjä Felix Kusk ja morsian suomalainen puotineiti Rosa Takanen. Pari tuhatta ihmistä kerääntyi kadulle katsomaan vihkimätoimitusta. Akkuna oli koristettu palmuilla ja kukilla ja toisessa akkunassa istui pianisti, joka herkeämättä soitti Lohengrinin häämarssia. Sekä morsiusparin että papin otti väkijoukko suurella riemulla vastaan. Tehdäkseen toimituksen niin vaikuttavaksi kuin suinkin, oli huonekalukauppias omasta päästään lisännyt joukon juhlamenoja, joilla häätoimituksen kanssa ei ollut mitään tekemistä. Siten esiintyi esim. balettiseura, johon kuului 12 nuorta tyttöä 12 apostolin haahmossa. Sen lisäksi nähtiin neekeriklowni ja herrasmies, joka lauleli isänmaallisia lauluja. Kaikki tämä huvitti suuresti yleisöä ja suosionosoitukset olivat ylimmillään, kun huonekalukauppias juhlallisuuden loputtua suuteli morsianta otsalle ja pani myrttiseppeleen morsiamen päästä sulhasen päähän. Papin omatunto, jota kenties vaivasi tämä uskonnollinen varieteenäytäntö, lepytettiin 1,000 mk:lla. Ja seuraavana päivänä oli huonekalukauppiaan liike ja osote tunnettu koko New- Yorkissa, joka ei ole niinkään vähäarvoinen. N:o 80 25.3.1899 Papiksi Ameriikkaan. Nykyinen Haminan Sanomain toimittaja opettajakand. Erland Virkki, tullee, kuten itse on Siirtolaiselle ilmoittanut, Montanan Beltin ja Sand Couleen suomalaisten seurakuntain papiksi.
6 N:o 94 11.4.1899 Suomalaiset Alaskassa keksineet vanhan Venäjän aikuisen rajan. Seattlesta tulleiden tietojen mukaan on lukuisa joukko kiviröykkiöitä löydetty hyvän matkaa Davson Citystä itään Alaskassa. Ne ovat silminnähtävästi rajapyykkejä vanhalla ja todellisella rajalla, joka on ollut olemassa Venäjän ja brittiläisen alusmaan välillä. Tuo löytö on herättänyt suurta huomiota, sillä tuon rajan mukaan kuuluu Klondiken koko suuri ja rikas alue Yhdysvaltain puolelle. Indian Riverin ja Tistle Creekin löydöt myöskin kuuluvat tuon löydön mukaan Yhdysvaltain alueelle. Viisi suomalaista, jotka ovat vuoden ajan prospäkänneet Me Queston joella, saapui helmikuussa Davsoniin ja ilmoittivat löydöstä konsuli Mc Cookille. Charley Vaisner (Väisänen?), joukon johtaja, kertoi että he olivat tavanneet joukon kivikasoja (kiukaita), joihin oli hakattu outoja merkkejä ja kuvioita. Aika ja ilma olivat ne niin pilalle syöneet, että niistä oli melkein mahdoton lukea. Suomalaiset sanovat että nuo kivikasat ovat samallaisia kuin ne, joita Venäjän hallitus on pystyttänyt Suomessa rajoille. Noita rajamerkkejä saattoi kysymyksessä olevasta paikasta seurata pitkät matkat pohjoiseen ja etelään. Mutta paksu lumi peittää nyt kaikki nuo rajamerkit eikä asiain perustetta voi tutkia ennen kuin kesällä. N:o 94 11.4.1899 Suomalainen kansanopisto avattiin viime k. 16 pnä Rockportissa, Massetshusetissa. Kun rukouksessa ja lyhyessä saarnassa oli isänmaa ja kansanopisto kannettu Kaikkivaltiaan eteen, siirryttiin kirkosta haaliin, jossa avauspuheen jälkeen aljettiin kansanopiston ohjelma luennoilla ja yksiäänisillä lauluilla. Kun alkuluennot olivat pidetyt, käytiin keskustelemaan kansanopiston jatkamisesta. Seurauksena oli, että jo aluksi kirjoittautui 36 oppilasta. Pakkasta ja paljo lunta on viime aikoina ollut Yhdysvaltain eri osissa. Kuoliaaksi oli vähällä palelluttaa itsensä kansalaisemme Ananias Niemi v. k. 17 päivää vasten yöllä. Miestä hoidetaan Ishpemingin sairaalassa. Jalat ja kädet ovat häneltä paleltuneet, vaan toivotaan hänestä vielä mies tulevan. Juovuspäissään oli polonen lumikinokseen tupertunut.
7 N:o 145 4.6.1899 Siirtolaisuutta Kuusjärvellä. Viime viikolla oli Kuusjärven kuntakokouksessa käsiteltävänä kysymys siitä, otettaisiinko kunnan takuulla tarjolla olevia lainoja jaettavaksi tilattoman väestön kesken, jotta ne, jotka haluavat, voisivat tulla tilallisiksi. Kunta ei päättänyt ryhtyä lainan ottamiseen monesta eri syystä. Tästä muka tilattomat pahastuivat ja seuraavana päivänä otti työkirjan 116 miestä, lähteäksensä työansioille Pohjanmaalle, jossa työväen puute päivä päivältä kasvavan Amerikan muuton tähden on erittäin tuntuva. Kuusjärvellä kuuluu viime aikoina oleskelleen eräs kiihkoilija, joka lienee aikanaan ollut läheisessä suhteessa Työmies lehden toimituksen kanssa. Karj. N:o 46 24.2.1900 Surkea tapaus sattui Astorian lähistöllä Yhdysvalloissa muutamia viikkoja sitten. Levisand Clarke joella on asunut muun muassa Kokkolan pitäjästä kotoisin oleva Matti Hillström, vaimonsa ja 6 lapsensa kanssa, joista nuorin vasta 5 viikon vanha. Hillström oli sairaalassa viime syksynä parantamassa tukkityössä katkennutta jalkaansa ja siitä asti on puhuttu hänen mielenhäiriöstään joka puhkesi tekoon, kun hän toissa perjantaina väijyksissä ollen ampui L. R. Abercrombietä, joka niillä seuduin lotaa. Luoti ei sattunut, ja kun sana saapui Astoriaan, lähti täältä apulaissheriffi Trullinger ja konstaapeli Vickman noutamaan Hillströmiä tutkittavaksi mielenhäiriöstä. Lake Moore, entinen Hillströmin hyvä ystävä, liittyi joukkoon eikä ottanut uskoakseen, että Hillström hänelle mitään pahaa tekisi. Avattuaan Hillströmin huoneen oven ja puhuteltuaan häntä ystävällisesti, tuli Hillström ja ampui Mooren kuoliaaksi, rinnasta läpi. Toiset kiiniottajat pakenivat, palaten osaksi Astoriaan takaisin; kons. Fred.Vickman jäi johonkin lähiseutuville yöksi. Lauantaiaamuna pimeässä saapuivat sheriffi Linville, Villiam Beasley ja tohtori Fulton sekä hautaaja Phol paikalle. Nytkin sai Hillström ampua ikkunastaan Beasleytä, jota luoti haavoitti kasvoihin, mutta vihdoin, kun kummaltakin puolen oli hetki ammuttu, sai Hillströmin 15 vuotias poika isänsä taivutetuksi tulemaan paikalle, mihin sheriffin houkutuksesta pani aseensa ja otettiin miesvoimalla kiinni. Hillström oli sitten lääkärien tutkittavana ja päätökseksi tuli, että hän on mielipuoli ja on lähetettävä valtion houruinlaitokseen Salemiin. Hillström kärsii perinnöllistä mielenhäiriötä kertoo Lännetär.
8 N:o 123 29.5.1900 Suomalaiset löytäneet kuparia. Helenasta, Mont. Yhdysvalloissa, tullut sähkösanoma kertoo että kaksi suomalaista proospäkkäriä, jotka ovat koko talven etsineet metallia eteläpuolella Sixteen Mile Creekin, ovat sattumalta löytäneet suuren möhkäleen paljasta kuparia. Tuota möhkälettä on luultu suureksi kiveksi, kun se on sammaleen peittämä ja ilman purema. Noin 15 vuotta ovat seudun karjapaimenet pitäneet sitä lepokivenään syöden siinä puolisensa ja tarkastaen siitä karjansa kulkua. Kuparimöhkäle painaa vähintäin kaksi tonnia. Kulkeissaan siitä ohi, iski toinen suomalaisista sattumalta pikkansa kiveen, kuten luuli. Mutta ihmeeksi vajosikin pikka hieman sisään vastaten pehmeään metalliin eikä paukahtanut takaisin. Kun miehet sen johdosta rupesivat kiveä tarkemmin tutkimaan, huomasivat he ihmeekseen sen olevan puhdasta kuparia. Suurta huomiota on tuo löytö herättänyt Montanan kaivosmiesten kesken, sillä tähän saakka ei siellä vielä ole löydetty puhdasta kuparia tuolla tavalla irrallaaan isommassa möhkäleessä. N:o 187 12.8.1900 Naisvärvääjä. Eräs tarmokas siirtolaisasiamies ja värvääjä, joka sanoo olevansa miss Maggie Walz Calumetista Michiganista, on tämän kesää liikuskellut Tornion jokilaaksossa ja koettaa saada väkeä oikein joukoittain muuttamaan Amerikkaan. Hän kuuluu olevan kotoisin Yli- Torniolta, vaikka on muutamia vuosia oleskellut Amerikassa. Hän toimii sekä Ruotsin että Suomen puolella rajaa. Ruotsinpuoleiset lehdet ovat varottaneet lukijoitaan tuolta värvääjältä, vaan liike kuuluu rotsivan hyvin.
9 N:o 234 6.10.1900 Amerikan suomalaiset. Kansalaisemme M. C. Orth, Diamondvillestä, Wyo., on määrätty kirjuriksi valtio-osastoon (state departement) Washingtonissa. Viime kesäk. 20 p. hän suoritti Portlandissa, Ore. siihen vaadittavat tutkinnot (civil service examination) ja sai arvolauseekseen 98 (korkein arvolause 100). Elok. 27 p. hän lähti Diamondvillestä matkalle Washingtoniin, missä astui virkaansa syysk. 1 p. Tekstin puhtaaksikirjoitus ja taitto: Siirtolaisuusinstituutti http://www.migrationinstitute.fi Alkuperäistekstit haettavissa Historiallisesta sanomalehtikirjastosta osoitteessa: http://digi.lib.helsinki.fi /sanomalehti Yksittäisen lehden numero löytyy helpoimmin sivuston selailu-toiminnon kautta.