Imanteen kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan lupaehtojen muuttaminen, Nurmes

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 16/2012/1 Dnro ISAVI/41/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 ASIA HAKIJA Imanteen kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan lupaehtojen muuttaminen, Nurmes Nurmeksen kaupunki Porokylänkatu 6 D 75530 Nurmes TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee voimassa olevan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 31.12.2004 myöntämän Imanteen kaatopaikkaa ja muita alueen jätehuoltotoimintoja koskevan ympäristöluvan lupaehtojen muuttamista lopetetun kaatopaikan pintarakenteiden osalta. Kaatopaikka ja muut toiminnot sijaitsevat hakijan omistamalla tilalla Metsähavukka 176:1 Nurmeksen kaupungin Nurmeksen kylässä (kiinteistötunnus 541-411-176-1). ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille 19.4.2011 ja sitä on täydennetty 6.5. sekä 21.6.2011. Kaatopaikka sekä jätteen laitos- tai ammattimainen käsittely on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 13 d ja f kohdan mukaan. Ympäristönsuojelulain 31 3 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 13 d kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen on aluehallintovirasto. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, päätökset ja kaavoitustilanne Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on myöntänyt toiminnoille ympäristöluvan 31.12.2004 Dnro PKA-2003-Y-40. Vaasan hallinto-oikeus on antanut em. päätöksestä tehdyn valituksen johdosta päätöksen 4.5.2007. Päätöksellä laajennettiin toiminnan tarkkailuun liittyvää hajuseurantaa ja velvoitettiin liittämään lupamääräysten tarkistushakemukseen hajuseurantaan ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (10) perustuva selvitys laitoksen aiheuttamista hajuhaitoista ja teknistaloudellinen selvitys mahdollisuuksista vähentää kompostoinnin aiheuttamia hajuhaittoja. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen valvontayksikkö on hyväksynyt Imanteen jätehuoltoalueen vesienkäsittelyjärjestelmää koskevan suunnitelman 12.4.2005 sekä seuranta- ja tarkkailuohjelman 24.5.2006. Kaatopaikan sulkemissuunnitelman sekä jätehuoltoalueen seuranta- ja tarkkailuohjelman muutokset on hyväksytty 10.3.2008. Lähialueen maankäytössä tai kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2004 jälkeen. Toiminta Nykyinen lupa Jätteiden vastaanotto Imanteen noin neljän hehtaarin laajuiselle yhdyskuntakaatopaikalle on lopetettu syksyllä 2007. Voimassa olevaan lupaan sisältyvät seuraavat toiminnat: - kaatopaikan jatkokäyttö 31.10.2007 saakka - siirtokuormausaseman perustaminen - kaatopaikan sulkeminen - hyödynnettävien jätteiden käsittely - ongelmajätteiden käsittely - lietteen ja biojätteen kompostointilaitos sekä jätevesien käsittely Lopetettu kaatopaikka on muotoiltu ja esipeitetty. Kaatopaikkaa lukuun ottamatta muut toiminnot jatkuvat alueella. Siirtokuormausasemasta sekä hyöty- ja ongelmajätteiden käsittelystä vastaa käytännön tasolla Jätekukko Oy. Biojätteiden kompostoinnista ja jätevesipuhdistamosta vastaa Nurmeksen kaupunki. Edellä olevasta huolimatta kaikki toiminnot ovat edelleen samassa ympäristöluvassa eli Nurmeksen kaupunki vastaa kaikista lupaan sisältyvistä velvoitteista. Jätehuoltoalueen jätevedet käsitellään alueen omassa jätevesien käsittelyjärjestelmässä, joka on uusittu edellisen lupakäsittelyn jälkeen. Käsittely perustuu tasaukseen, ilmastukseen ja suodatukseen. Jäteveden käsittelyyn ohjataan kaatopaikan suotovesien lisäksi kompostointialueelta muodostuvat valumavedet. Käsitelty jätevesi johdetaan purkukaivon kautta purkuojaan. Tarkkailutulosten mukaan vesistökuormitus on pienentynyt kaatopaikan sulkemisen jälkeen, mutta vedessä on edelleen erittäin runsaasti ravinteita, kloridia ja orgaanista ainesta. Jätehuoltoalueella muodostuvat suoto- ja valumavedet purkautuvat käsittelyn jälkeen ojissa lounaissuuntaan ja edelleen Myllypuroon, joka laskee Lautiaiseen. Pintavesien lisäksi kaatopaikan vaikutus on selvästi havaittavissa kaatopaikan alapuolisista pohjavesiputkista otetuissa pohjavesinäytteissä. Voimassa olevassa ympäristöluvassa olevat määräykset, joita muutoshakemus koskee:

Haettavat muutokset 3 (10) 19. Kaatopaikalle saa tuoda jätteitä 31.10.2007 saakka. Sulkemisen jälkeen kaatopaikan jätealue on välittömästi muotoiltava ja esipeitettävä. Kaatopaikan sulkemiseksi tehtävien pintarakenteiden tulee olla valmiina 30.9.2011 mennessä. 20. Hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi suunnitelma kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoitoa koskevista toimista sekä jälkihoitovaiheen valvonnasta ja tarkkailusta hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista, kuitenkin viimeistään 30.6.2007. 21. Rakennettavien pintakerrosten ja kaasunkeräysrakenteiden tulee vastata valtioneuvoston kaatopaikoista antamassa päätöksessä mainittuja, tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tarkoitettuja rakenne- ja tiiveysvaatimuksia. Pintakerroksessa on oltava seuraavat rakennekerrokset: - kaasunkeräyskerros, joka on rakennettu niin huokoisesta materiaalista, että kaatopaikkakaasun virtaus on esteetöntä - tiivistyskerros, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja tiivistysmateriaalin vedenläpäisevyys eli k-arvo on pienempi kuin 1 x 10-8 m/s - kuivatuskerros, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja kuivatuskerroksen materiaalin k-arvo on suurempi kuin 1 x 10-3 m/s - pintakerros, jonka paksuus on vähintään 1,0 metriä ja jonka materiaali mahdollistaa viherrakentamisen Hakija esittää, että suljetun kaatopaikan pintarakenteissa eli tiivistys- ja kuivatuskerroksissa voitaisiin vaihtoehtoisesti käyttää teollisesti valmistettuja ja huomattavasti ohuempia rakenteita kuin mitä voimassa olevassa luvassa on edellytetty. Tämän lisäksi esitetään kaasunkeräykseen kaasukanaaleita. Pintarakenteiden toteutukselle haetaan jatkoaikaa vuoden 2014 loppuun saakka. Kaasunkeräys Kaasunkeräys esitetään toteutettavaksi yhtenäisen kaasunkeräyskerroksen sijaan kaasunkeräyskanaaleilla ja kaivoilla. Asemapiirroksen mukaan alueelle rakennetaan kuusi keräilykaivoa, joihin kuhunkin yhdistetään säteittäin kolme viisi kaasunkeräyskanaalia. Esipeittokerroksen alapuolelle sijoitettavien kanaalien poikkimitta on 100x100 senttimetriä ja pituudet 25 47 metriä. Kaasunkeräyskanaaleissa käytetään saatavuuden mukaan betoni- tai tiilimursketta, rengasrouhetta tai sepeliä. Kaasunkeräyskaivojen yläpuolelle rakennetaan biosuotimet, joissa kaatopaikkakaasun sisältämä metaani hajoaa biologisen toiminnan seurauksena ennen kaasun johtumista ulkoilmaan. Perustelut Kaasun virtaus jätetäytössä vaakasuunnassa on runsaampaa kuin pystysuunnassa. Koska jätetäyttöalue on melko matala ja laaja, kaasujen talteenotto voi näin ollen olla kaasukanaaleilla tehokkaampaa ja kaasu saadaan paremmin talteen myös reunaalueilta.

4 (10) Tiivistyskerros Tiivistyskerros esitetään toteutettavaksi bentoniittimatolla. Perustelu Nykyisessä luvassa edellytetty vähintään 0,5 metrin paksuinen tiivistyskerros voitaisiin toteuttaa mm. käyttämällä luonnon savea. Tarvittava ainesmäärä on valtava ja kerroksen levittäminen ja tiivistäminen on vaikeaa varsinkin jyrkimmän luiskan alueella. Bentoniittimaton asentaminen on helpompaa ja työkustannuksissa säästetään ja lisäksi saadaan aikaan kestävämpi ja muotoutuvampi rakenne. Bentoniittimatolla toteutettuna tiivistyskerroksesta saadaan ominaisuuksiltaan alkuperäistä vaatimusta vastaava rakenne. Hakemuksen liitteenä olevan rakennesuunnitelman mukaan käytettävän bentoniittimaton ominaisuuksia ovat mm. seuraavat: vedenläpäisevyyden keskiarvo < 5x10-9 m/s, bentoniitin määrä vähintään 4 kg/m 2, aines natriumbentoniittia, matto neulavapaata, ylä- ja alakangas neulasidottuja. Kuivatuskerros Kuivatuskerros esitetään toteutettavaksi salaojamatolla. Perustelu Ohuemmalla rakenteella pintakerroksen jätetäyttöön aiheuttama kuorma vähenee. Näin varsinkin reuna-alueiden kerroksissa vähennetään sortumavaaraa. Rakenteelle asetetut vaatimukset jopa paranevat, kun materiaali on tasalaatuista. Koko neljän hehtaarin alueen sulkeminen on suunniteltu tehtäväksi kerralla, joten työn etenemisen tulee olla sujuvaa. Bentoniitti- ja salaojamattojen levitys on joutuisampaa eivätkä sääolosuhteet pääse rajoittamaan työtä. Pintakerros Pintakerros esitetään toteutettavaksi nykyisessä luvassa edellytetyn yhden metrin sijaan 60 senttimetrin paksuisena. Tämä koostuisi 40 senttimetrin pintakerroksesta, jonka päälle tulisi vähintään 20 senttimetrin paksuinen kasvukerros. Toteutusaikataulu Ympäristöluvan mukaan pintarakenteiden tuli olla valmiina kasvukerros mukaan lukien 30.9.2010. Valvontaviranomaisen sulkemissuunnitelmasta antaman päätöksen mukaan kerrosten tulee olla valmiina 31.12.2012 mennessä. Nyt jatkoaikaa haetaan 31.10.2014 saakka. Perustelut Koska alue on laaja, pintakerrokseen tarvittavien maamassojen määrä on suuri. Kompostimultaa ei ole tilan puutteen takia pystytty varastoimaan kompostointialueella. Näin ollen haetaan jatkoaikaa etenkin kasvukerroksen rakentamiselle, jotta samalla

5 (10) jätehuoltoalueella sijaitsevan kompostointikentän kompostituote voitaisiin hyödyntää kaatopaikan pintakerroksessa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Maa- ja kallioainesten vaihtaminen bentoniitti- ja salaojamattoon vähentää tuntuvasti rakentamistyön aikaista liikennettä. Samalla pienenee rakentamisesta aiheutuvat melu- ja pölyhaitat. Arvokkaita luonnon raaka-aineita (erityisesti sepeli) säästyy muuhun käyttöön. Esitetyillä muutoksilla saadaan aikaan kestävä, vaatimukset täyttävä rakenne vanhan kaatopaikka-alueen ympäristöhaittojen torjumiseksi. (Päästöt eivät lisäänny?) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ja Nurmeksen kaupungin ilmoitustaululla 28.9. 27.10.2011. Lähikiinteistön haltijoita on kuultu lähettämällä heille 21.9.2011 kuulutuskopio. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Lieksan ja Nurmeksen rakennus- ja ympäristölautakunnalta sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Vain viimeksi mainittu antoi lausunnon. Pohjois-Karjalan ELY-keskus katsoo, että kaasunkeräyskerroksen korvaaminen kaasunkeräyskanaaleilla, tiivistyskerroksen toteuttaminen suojaustasoltaan vastaavalla bentoniittimattorakenteella sekä kuivatuskerroksen korvaaminen salaojamatolla ovat tällä hetkellä kaatopaikkarakentamisessa yleisesti käytettyjä ratkaisuja. Hakijalta tulee edellyttää, että edellä mainittujen rakennekerrosten toimivuudesta on esitettävä laskelmat, jotka osoittavat niiden täyttävän valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä esitetyt toiminnalliset vaatimukset. Pintakerroksen tehtävänä on, paitsi toimia kasvualustana, myös mm. suojata tiivistyskerrosta roudalta ja kuivumiselta, tasata valuntaa sekä suojata alempia kerroksia kasvien juurilta. Nämä toiminnalliset vaatimukset huomioon ottaen pintakerros on toteutettava vähintään 1,0 m paksuisena, mikä on myös valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä määrätty vähimmäispaksuus. Ottaen huomioon, että kaatopaikkatoiminta on loppunut 31.10.2007 ja voimassa oleva ympäristölupapäätös on annettu 31.12.2004, on hakijalla ollut runsaasti aikaa valmistautua kaatopaikan sulkemisessa tarvittavien maamassojen hankintaan. Jätetäyttö on esipeitetty heti kaatopaikkatoiminnan loputtua ja se on saanut rauhassa painua jo usean vuoden ajan. Tiivistyskerroksen tehtävänä on vähentää suotovesien määrää ja saada kaatopaikkakaasun vapaa purkautuminen ilmakehään hallintaan. Tiivistyskerros ja sitä suojaamaan tarvittava pintakerros on toteutettava mahdollisimman nopealla aikataululla.

6 (10) Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan vastine lausuntoon MERKINTÄ Täyttöalue on esipeitetty kaatopaikan sulkemisen jälkeen vuoden 2007 lopussa, mutta maamassoja on ajettu esipeittokerrokseen vielä vuosina 2008 2010, koska aluetta on jouduttu muotoilemaan ja täyttämään painanteita. Esipeittokerroksen paksuus vaihtelee nyt 0,3 metristä 3,5 metriin. Kadunrakennuskohteista ajettuja massoja on varastoitu täyttöalueen viereen ja niitä on käytetty syksyn 2011 aikana huoltotiepohjan rakentamiseen. Koska massoja ei ole vielä riittävästi, pintarakenteeseen on varauduttu ottamaan maa-ainesta jätehuoltoalueen läheisyydestä, mutta varanto ei ole kovin suuri. Varatut maamassat riittäisivät haetulle ohuemmalle pintakerrokselle. Hakijan tiedossa on, että vastaavilla pintarakenteilla on muualla hyväksytty pintakerroksen paksuudeksi 0,5 metriä. Samalla jätehuoltoalueella sijaitsevan jätevesilietteen kompostointikentän kompostia on tarkoitus käyttää kasvukerroksena, mutta tilanpuutteen takia sitäkään ei ole voitu varastoida riittävästi. Pintakerroksen rakentamiseen on haettu jatkoaikaa 31.10.2014 saakka, mutta työ pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2012 aikana. Jatkoaikaa on haettu nimenomaan kasvukerroksen viimeistelylle, jotta valmista kompostituotetta voitaisiin vielä siinä hyödyntää. Päätöstä tehtäessä käsillä ovat olleet valvontaviranomaisen päätökset sulkemissuunnitelmasta ja tarkkailusta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Nurmeksen kaupungille ympäristöluvan, jolla muutetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen Imanteen kaatopaikalle 31.12.2004 Dnro PKA- 2003-Y-40 myöntämän ympäristöluvan lupaehtoja. Lupaehdot 19, 20, 21 ja 24 muutetaan seuraaviksi. MUUTETUT LUPAMÄÄRÄYKSET 19. Sulkemisen jälkeen kaatopaikan jätealue on välittömästi muotoiltava ja esipeitettävä. Kaatopaikan sulkemiseksi tehtävien pintarakenteiden tulee olla valmiina 31.12.2012 mennessä. Kasvukerroksen viimeistely tulee olla tehtynä 30.9.2013 mennessä.

7 (10) 20. Kaasunkeräilyrakenteista sekä esipeiton jälkeisten pintakerrosten rakentamisesta ja muista sulkemistoimista on laadittava päivitetty toteutussuunnitelma, jossa on esitetty tarkat tiedot käytettävistä materiaaleista sekä työmenetelmistä. Siihen tulee sisällyttää myös laadunvalvontasuunnitelma. Toteutussuunnitelma on toimitettava ELYkeskuksen tarkastettavaksi hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. ELYkeskus voi antaa toteutusta koskevia täsmentäviä ohjeita. 21. Rakennettavien pintakerrosten ja kaasunkeräysrakenteiden tulee vastata valtioneuvoston kaatopaikoista antamassa päätöksessä mainittuja, tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tarkoitettuja rakenne- ja tiiveysvaatimuksia. Pintakerroksessa on oltava seuraavat rakennekerrokset: - kaasunpoistojärjestelmä, joka on rakennettu siten, että kaatopaikkakaasu saadaan kerättyä tehokkaasti - tiivistyskerros, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja tiivistysmateriaalin vedenläpäisevyys eli k-arvo on pienempi kuin 1 x 10-8 m/s tai muu suojaustasoltaan vähintään vastaava rakenne - kuivatuskerros, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja kuivatuskerroksen materiaalin k-arvo on suurempi kuin 1 x 10-3 m/s tai muu toiminnallisesti vähintään vastaava rakenne - pintakerros, jonka paksuus on vähintään 1,0 metriä ja jonka materiaali mahdollistaa viherrakentamisen Jos tiivistyskerroksessa käytetään bentoniittimattoa, sen tulee täyttää ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2008; Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito esitetyt laatuvaatimukset. Sekä bentoniitti- että salaojamaton toimivuudesta on esitettävä määräyksen 20 edellyttämässä suunnitelmassa laskelmat, jotka osoittavat niiden täyttävän valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä esitetyt toiminnalliset vaatimukset. Mahdollisissa kaasunkeräyskanaaleissa voidaan luonnonsoran sijasta tarvittaessa käyttää hienoainesta sisältämätöntä tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit täyttävää betonimursketta tai vastaavaa materiaalia, jonka rakeisuus on enintään 150 mm. Materiaalin on oltava sellaista, että se pysyy kaatopaikan olosuhteissa pitkäaikaisesti toimintakuntoisena. Kaasunkeräilyyn liittyvät rakenteet on toteutettava niin, että kaasun kerääminen tapahtuu tehokkaasti koko kaasua tuottavasta jätemassasta. Rakenteiden, mukaan luettuna biosuotimet, toimivuutta tulee seurata ja tarvittaessa korjata puutteet tai käyttää korvaavia rakenteita. Tarvittaessa eri kerrosten välissä käytetään suodatinkankaita ja luiskissa kitkamateriaaleja liukumien estämiseksi. 24. Kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta niin kauan kuin se tarkkailutulosten perusteella on tarpeellista, kuitenkin vähintään 10 vuotta kaatopaikan käytöstä poistamisen jälkeen. Tänä aikana kaatopaikanpitäjän on huolehdittava siitä, ettei kaatopaikan poistamisesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jälkihoidon lopettamisen hyväksyy valvontaviranomainen toiminnanharjoittajan perustellusta esityksestä.

8 (10) RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupaan haettuihin muutoksiin on pääosin voitu suostua. Hakija on perustellut riittävän luotettavasti laskelmien ja muiden selvitysten avulla yhdyskuntakaatopaikan kaasunkeräys- ja pintarakenteiden toimivuuden. Kyse ei ole valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen liitteen 1 kohdan 5 mukaisten lievennysten myöntämisestä vaan korvaavien rakenteiden ja materiaalien hyväksymisestä. Kun otetaan huomioon toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, voidaan katsoa, ettei toiminnasta edelleenkään aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Kaatopaikan pintarakenteiden toteutukselle on annettu yli vuosi lisäaikaa voimassa olevaan lupaan nähden. Kun kaatopaikan käyttö on lopetettu jo syksyllä 2007, kaatopaikan lisäpainumista tai materiaalipulaa ei voida pitää perusteena haetun pituiselle jatkoajalle. Perusteita takarajan siirtämiselle vuoden 2014 lopulle eli yli kolmen vuoden ajan ei siten ole. Muuttuneista suunnitelmista johtuen ja valvontaviranomaisen työn mahdollistamiseksi pintarakenteiden toteuttamista koskeva tarkennettu suunnitelma on tarpeen toimittaa etukäteen valvontaviranomaiselle. Rakenteiden asianmukainen toteutus on laaja ja vaativa kokonaisuus, jonka onnistumiseksi tarvitaan kattavaa laadunvalvontaa (suunnitelma ja ulkopuolinen valvoja). Pintarakenteita koskevaan määräykseen 21 tehdyt muutokset ja lisäykset mahdollistavat ohuiden teollisten rakenteiden (salaojamatto ja bentoniittimatto) käyttämisen kuivatus- ja tiivistyskerroksessa hakemuksen mukaisesti. Yhtenäinen kaasunkeräilykerros voidaan korvata muullakin riittävän tehokkaalla järjestelmällä eli mm. hakijan esittämä imuputkistojärjestelmä on mahdollinen. Teollisesti valmistetun bentoniittimaton ominaisuuksista on tietoa muissa hankkeissa ja lisäksi siitä on melko pitkäaikaistakin käytännön kokemusta muualta. Asiantuntijaarvioiden mukaan tämän rakenteen pitkäaikaiskestävyys on parempi kuin luonnonmaatiivisteiden. Toimiva kuivatuskerros voidaan toteuttaa myös salaojamatolla. Kummankin osalta tarvitaan kuitenkin määräyksessä 20 edellytetty tarkennettu suunnitelma ja laskelmat. Hakemukseen pintakerroksen toteuttamisesta 40 senttimetriä nykyisessä luvassa vaadittua ohuempana ei ole voitu suostua. Pintakerroksen tehtävänä on paitsi toimia kasvualustana myös mm. suojata tiivistyskerrosta roudalta ja kuivumiselta, tasata valuntaa sekä suojata alempia kerroksia kasvien juurilta. Nämä toiminnalliset vaatimukset huomioon ottaen pintakerros on toteutettava vähintään metrin paksuisena, mikä on myös valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä määrätty vähimmäispaksuus. Perusteita em. valtioneuvoston päätöksen liitteen 1 kohdan 5 mukaisen lievennyksen myöntämiseen ei ole.

9 (10) Hakemuksessa esitettyjen mineraali- yms. jätteiden käyttö kaasukanaaleissa putkistojen ympärillä on mahdollista. Materiaalin on kuitenkin oltava hyvin kaasua johtavaa ja rapautumatonta sekä täytettävä ominaisuuksiltaan tavanomaisen jätteen kriteerit. Kaatopaikan jälkihoitoa koskevaa määräystä on muutettu hakijan hyväksi viran puolesta perusteena ympäristönsuojeluasetuksen 20 :ään tehty muutos. Nykyisessä luvassa jälkihoitovelvoite on vähintään 30 vuotta. Kun otetaan huomioon alueelle läjitetyn jätteen laatu, vaaditut pintarakenteet ja eroosion estämiseksi riittävän kehittyneen kasvillisuuden muodostumiseen menevä aika, velvoitteen on syytä kuitenkin olla voimassa vähintään 10 vuotta. Valvontaviranomainen voi aikanaan tarkkailutulosten ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen nojalla toiminnanharjoittajan esityksestä hyväksyä velvoitteen lopettamisen. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt näkemykset on huomioitu muutetuissa lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätös on voimassa toistaiseksi, mutta kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes koko lupaa koskeva lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Lupaehtojen tarkistamista koskevasta hakemuksesta on määrätty 31.12.2004 annetulla päätöksellä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöstä voidaan noudattaa sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41 43 Ympäristönsuojeluasetus 20 Jäteasetus 8 ja 9 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (861/1997) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4 790 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on puolet täydestä maksusta eli 0,5 x 9 580 euroa.

10 (10) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Nurmeksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla MUUTOKSENHAKU Päätöksestä kuulutetaan Nurmeksen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätökseen ja käsittelymaksuun haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on liitteenä. Kari Varonen Tiina Ristola Asian ovat ratkaisseet ympäristöylitarkastaja Tiina Ristola ja ympäristöneuvos Kari Varonen (asian esittelijä).

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy viikonlopusta johtuen 2.4.2012. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viran-omaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkeli päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 MIKKELI Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (015)760 0150 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.