Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Samankaltaiset tiedostot
Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuuden vaikuttamistavoitteista Teknologiateollisuus

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

UUDISTUVA. teknologia-suomi. Teknologiateollisuus lyhyesti

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?

Älykkäitä tekoja Suomelle

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Kaikkien osaaminen käyttöön

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Satakunnan Yrittäjät Kehittävä yritysyhteistyö. Markku Kivinen

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka

Elinkeino-ohjelman painoalat

Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa. EK:n yrityskyselyn tulokset 2017

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

PARAS. korkeakoulu opiskelijalle

Talouskasvu tarvitsee osaavat tekijänsä. Riikka Heikinheimo Johtaja Osaaminen ja koulutus

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Haluatko menestyä? Keski-Suomen Human Tech -kärkiklusterit

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Ennakoiva ja tiedolla johdettu kunta työpajan tulokset. USO 5 Uuden sukupolven organisaatiot

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Science with Arctic attitude

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

TAMPEREELTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Metallien jalostuksen tilanne ja kasvumahdollisuudet

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

STEAM tulee sanoista Science, Technology, Engineering, Arts and Mathematics, mutta aloitetaan höyrystä

Talouskasvu ja ilmastonmuutos. Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

AIKO Uudistuva Teollisuus. Oula Välipakka, Tredea Oy

Mallitehdas ja materiaalit TKI työpaja & vauhdittamo

EK:n yrityskyselyn tulokset digitalouden osaamistarpeista 2019

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa

Toimitusjohtajan katsaus

KUOPIOSTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Janne Peräjoki Senior Director, Business Finland OHJELMA

Maailmantalous kasvaa laaja-alaisesti

Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino

Elon Yrittäjämittari uskallatko katsoa peiliin?

OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino

Tatu Elonen Materiaalihallintopäällikkö, Planmeca Oy. Better care through innovation

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Raha ei ratkaise mutta siitä voi olla apua

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa

Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekartta

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen

Työmarkkinat Pohjois-Pohjanmaalla - Nykytila, rakennemuutos, ennakointi. Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.

ICT:n avulla tuottavuutta ja uusia liiketoimintamalleja

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? Mikko Kosonen

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

OHITUSKAISTA VAASASTA MAAILMALLE. Pvm. ESITTÄJÄN NIMI Titteli, Business Finland OHJELMA Avauspuhe, elinkeinoministeri Mika Lintilä

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

Teknologiateollisuudesta Teppo Virta

Biotaloudesta lisää bisnestä - treffikiertue

Tervetuloa Y-Foorumin teemakeskusteluryhmään! Yrittäjän myynti ja markkinointi

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

OECD:n ennakointi ja digimurros

OHITUSKAISTA MAAILMALLE Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Pulkkinen, Senior Director OULUSTA

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi

Transkriptio:

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

1. Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja tuovat Suomeen vientituloja, joita ilman emme voi ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Teknologiateollisuus työllistää Suomessa suoraan lähes 300 000 ihmistä. Yritykset ja työntekijät maksavat veroja, joilla kustannetaan julkisen sektorin palvelut. Näitä ovat esimerkiksi terveysja sosiaalihuolto sekä opetusja koulutustoimi. n.15 miljardia euroa Teknologiateollisuuteen kuuluvien yrityksien maksamat palkat ja työnantajan sosiaaliturvamaksut. Jokaisen suomalaisen hyvinvointi riippuu teknologiayritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä. Yksi teknologiayritys synnyttää ympärilleen muuta liiketoimintaa jopa 1/3 Suomen työntekijöistä saa suoraan tai välillisesti toimeentulonsa teknologiateollisuudesta. 21.9.2016 Teknologiateollisuus 3

2. Kestävä tulevaisuus Kiertotalous on pitkällä suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Hukkaa ei synny ja tuotteet ja materiaalit sekä niiden arvo säilyvät tai jopa kasvavat kierrossa. Kierrätettävät materiaalit ja raaka-aineet korvaavat luonnosta saatavat uudet raaka-aineet. Suomalaisen teknologiateollisuuden tehokkuus ja vähäpäästöisyys on globaali ekoteko, sillä Suomi on maailman edelläkävijä vähäpäästöisen teknologian suunnittelussa, tuotannossa ja käytössä. Metallit ovat 100-prosenttisesti kierrätettäviä. Ympäristöosaaminen on suomalaisen teknologiateollisuuden valttikortti. Kehittyvissä teollisuusmaissa, kuten esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa, ympäristöä säästävällä cleantechillä on kasvavaa kysyntää. 21.9.2016 Teknologiateollisuus 4

3. Teknologia työllistää Teknologiateollisuus työllistää suoraan lähes 300 000 ihmistä Suomessa. Osuus kaikista työllisistä noin 12% N. 30% Suomen työntekijöistä saa suoraan tai välillisesti toimeentulonsa teknologiateollisuudesta. Minkälaisiin työtehtäviin: www.mytech.fi Teknologia on insinöörien ala. Sitäkin, ja paljon muuta. Teknologiayritysten lukuisissa ja monipuolisissa työtehtävissä tarvitaan hyvin erilaista ja eritasoista osaamista teknologian, tuotannon, tuote-suunnittelun, talouden, hallinnon, viestinnän, myynnin, markkinoinnin ja vaikka ympäristövastuullisuuden saralta. Teknologiayrityksissä pääsee vaikuttamaan siihen, millaisessa maailmassa elämme. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat teknologia-alalla itsestäänselvyyksiä. Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa. Heistä noin puolella on korkea-koulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologia-yritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia. Onneksi yhden ei tarvitse osata kaikkea! 21.9.2016 Teknologiateollisuus 5

4. Tekno Digi Digitalisaatio on globaali megatrendi. Myös Suomen talouden kasvumahdollisuudet liittyvät digitalisaatioon. Monista yhteiskunnan suurista muutoksista ilmastonmuutoksesta, väestön ikääntymisestä ja globalisaatiosta selvitään, kun hyödynnämme entistä tehokkaammin ICT:tä. Digipalvelut myös helpottavat huimasti arkeamme. Myös valmistava teknologiateollisuus elää digimurroksen aikaa. Automatiikan ja robotiikan lisäksi puhutaan teollisesta internetistä. Data on uusi öljy, sanotaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että koneissa ja laitteissa on älyä ja ne pystyvät kommunikoimaan keskenään. Monet yksinkertaiset, tylsät ja suorittavat työt siirtyvät historiaan digitalisaation myötä. Digitalisaatio ei kuitenkaan tarkoita työttömyyden lisääntymistä, sillä useiden ennusteiden mukaan digitalisaatio luo ympärilleen uusia taitoja vaativia työtehtäviä. 21.9.2016 Teknologiateollisuus 6

5. Osaava Suomi menestyy Suomi on vuosikymmeniä ollut osaamisen kärkimaa. Osaamiseen kannattaa panostaa, sillä se, innovaatiokyky ja ketteryys pitävät meidät kilpailukykyisinä maailmalla. Teknologiateollisuus ry, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja teknologiayritykset osallistuivat noin 140 miljoonan euron lahjoituksella kahden säätiö-yliopiston, Aalto-yliopiston ja TTY:n, pääomittamiseen 2010-luvun alussa. Vuonna 2015 Teknologiateollisuus lahjoitti neljälle tekniikan yliopistolle yhteensä 11 miljoonaa. Panostus osaamisen kehittämiseen on välttämätöntä, jotta Suomessa säilyy korkean teknologian osaaminen ja pärjäämme kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Yritysten ja oppilaitosten tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan, että valmistuville osaajille löytyy hyviä työpaikkoja Suomessa. 21.9.2016 Teknologiateollisuus 7

6. Kehittämällä huipulle Suomalaiset teknologiatuotteet ovat maailman huippua. Kalliiden kustannusten Suomi ei pärjää maailmalla pelkillä bulkkituotteilla. On satsattava laatuun, sillä vain laatu pitää Suomen maailmankartalla. Laatuun panostetaan voimallisesti: teknologiateollisuus vastaa 75 % kaikesta elinkeinoelämän tuotekehityksestä. Suomen korkea koulutustaso, julkisen vallan tutkimusrahoitus ja omaa kansallista osaamista korostava tiede- ja teknologiapolitiikka ovat luoneet perustan korkean teknologian menestystarinalle. Innovaatiot ovat yritysten avain kansainväliseen menestykseen, joka puolestaan vahvistaa suomalaista hyvinvointia. Korkean teknologian tuotteita käytetään lähes kaikilla aloilla. Globaalit megatrendit eli yhteiskunnan digitalisoituminen, kaupungistuminen, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja resurssien niukkuus lisäävät korkean teknologian kysyntää. 21.9.2016 Teknologiateollisuus 8

7. Uudistuva teollisuus Teknologiateollisuudessa on meneillään rakennemuutos, jossa syntyy uusia yrityksiä, pk-yritykset kasvavat ja kansainvälistyvät sekä työllistävät yhä enemmän. Tämä on Suomen kannalta elintärkeää, sillä ilman teknologiaperusteista talouskasvua jäämme jälkeen kansainvälisessä kilpailussa ja taloutemme heikkenee. Teknologiayrityksillä ja Suomella on kohtalonyhteys kun yritykset menestyvät, Suomikin menestyy. Kasvuyrityksillä on koko Suomen taloudelle iso merkitys paitsi talouden rattaiden rasvaajina myös uudenlaisten, tulevaisuuden innovaatioiden luojina. Ne helpottavat yrityskentän rakennemuutosta tuomalla markkinoille uusia osaamisalueita, bisnesmalleja ja teknologioita. Teknologiateollisuudella on kaikki onnistumisen edellytykset: hyvät ja pitkät teolliset perinteet innovatiivista suunnittelua ja tuotekehitystä osaavia ihmisiä huipputeknologiaa digitaalisuuden osaamista 21.9.2016 Teknologiateollisuus 9