Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/820/2017 Annettu julkipanon jälkeen 26.7.2017 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Salpausselän Rakentajat Oy Kerintie 20 15500 LAHTI Y-tunnus: 0348760-0 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖJEN OMISTAJA Vuoripojankatu 15-17 Kunta: Lahti Kaupunginosa: Kivimaa Kiinteistörekisteritunnukset: 398-6-383-6 ja 398-6-383-7 Lahden kaupunki PL 202 15101 Lahti VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULO 19.6.2017 MAKSU 1155 Ympäristönsuojelulaki 136 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Käyntiosoitteet: Kirjaamo: Kirkkokatu 12, Lahti PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna kirjaamo.hame@ely-keskus.fi
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Pilaantunut alue sijaitsee Lahden Kivimaalla Vuoripojankadulla vanhalla teollisuusalueella. Alueen maankäyttö on muuttumassa ja alueelle rakennetaan asuinrakennuksia. Voimassa olevassa, 7.6.2012 lainvoimaiseksi tulleessa asemakaavassa alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kiinteistöillä olleet rakennukset on purettu ja kummallekin kiinteistölle tullaan rakentamaan asuinkerrostalo. Etelässä alue rajautuu puistoon ja kalliomäkeen. Lännessä alue rajoittuu jo rakennettuihin kerrostalokiinteistöihin Vuoripojankatu 11 13, joiden maaperä on puhdistettu vv. 2013 2016. Kohde ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Lähistöllä ei ole vesistöä. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Kiinteistöillä on ollut teollista toimintaa ja teollisuusrakennuksia vuodesta 1979 lähtien. Vuoripojankatu 15 rakennuksessa on ollut pitkään käytössä öljylämmitys ja maanalainen öljysäiliö. Maaperä on pilaantunut vuosien kuluessa öljyn varastoinnin ja teollisen toiminnan seurauksena. Kiinteistöjen maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä ja raskasmetalleilla. Pilaantunutta maa-ainesta on arviolta noin 3 100 tonnia yhteensä noin 1 100 m 2 :n alueella. Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty raportissa Pilaantuneen maaperän tutkimus- ja kunnostussuunnitelma, Vuoripojankatu 15 ja 17, 5.6.2017, Sito Oy. Maaperätutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut kiinteistöllä 398-6-383-7 (Vuoripojankatu 15) sen pohjoisosassa öljyhiilivedyillä noin 2 3 m:n syvyyteen kallion pintaan asti. Kiinteistön maaperässä on laboratoriotutkimusten mukaan öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 -C 20 ) enimmillään 13 000 mg/kg, mikä ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Maaperässä on raskaita öljyjakeita enimmillään 2 100 mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon. Öljyisestä maaperästä otetusta maanäytteestä tehdyn fraktioinnin mukaan maa-aines ei sisällä merkittäviä määriä herkästi kulkeutuvia tai haihtuvia hiilivetyjä. Lisäksi alueen maaperässä todettiin kenttämittarilla nikkeliä valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena. Kiinteistöllä 398-6-383-7 pilaantuneen maan määrä on noin 2 500 t ja pinta-ala noin 900 m 2. Maaperätutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut kiinteistön 398-6-383-6 (Vuoripojankatu 17) itäosassa noin 2 m:n syvyyteen kuparilla ja sinkillä. Laboratoriotutkimusten mukaan kiinteistön maaperässä on kuparia 226 244 mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon. Lisäksi maaperästä todettiin sinkkiä 223 mg/kg, mikä on lähellä valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista alempaa ohjearvoa. Kiinteistöllä 398-6-383-6 pilaantuneen maan määrä on noin 600 t ja pinta-ala noin 200 m 2. 2
Alueen perusmaa on 0,5 3 m paksun hiekkaisen täyttömaakerroksen alla hiekkaa ja silttiä. Kallionpinta on noin 2 3,5 m syvyydessä. Koekuoppiin kertyi vettä noin 2 m:n syvyydessä. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy lyhyt kvalitatiivinen puhdistustarpeen arviointi, jossa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin ohjearvoihin. Koska kiinteistöjen maankäyttö muuttuu asuinkäyttöön ja kohteeseen rakennetaan asuinrakennuksia ja maaperä on siihen nähden pilaantunut, on kohteen maaperä puhdistustarpeen arvioinnin mukaan tarpeen puhdistaa. PUHDISTUKSEN TAVOITETASO PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja öljyhiilivedyille C 10 -C 21, öljyhiilivedyille C 21 -C 40, kuparille ja sinkille. Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty raportissa Pilaantuneen maaperän tutkimus- ja kunnostussuunnitelma, Vuoripojankatu 15 ja 17, 5.6.2017, Sito Oy. Pilantuneen maan sijainti ja syvyys huomioiden ja nopean rakennusaikataulun vuoksi kestävä ja kustannustehokas kokonaisratkaisu pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi on massanvaihto. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla poistamalla ko. kiinteistöiltä kaivamalla maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät hyväksytyt enimmäispitoisuudet. Suuret kivet seulotaan tai välpätään koneella erilleen maa-aineksesta. Pilaantunut maa-aines kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa. Vastaanottopaikat selvitetään ennen puhdistustyön aloittamista. Kaivantoihin kertyvän veden käsittely Puhdistusaikataulu Pilaantuneen maan kaivantoihin voi kertyä öljyhiilivetyjä sisältäviä vesiä. Öljyinen vesi käsitellään joko imuautolla tai öljynerottimella. Jos vesi johdetaan jätevesiviemäriin, käsitellään se ensin siirrettävällä öljynerotinkaivolla ja johtamisesta sovitaan Lahti Aquan kanssa. Pienet vesimäärät tai kaivannon pohjalla oleva öljykalvo voidaan poistaa imuautolla ja toimittaa jätekeskukseen, jolla on asianmukainen lupa. Maaperän puhdistus aloitetaan kesällä 2017. Kunnostustyöt kestävät noin kolme viikkoa. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Kunnostuksen aloittamisesta tiedotetaan valvovia viranomaisia ennen kunnostustöiden aloittamista. Valvojan muiden kunnostukseen osallistuvien tahojen yhteystiedot, kunnostustöiden aloittamisajankohta ja pilaantuneen maan sijoituspaikat ilmoitetaan viranomaisille työn aloitusilmoituksen yhteydessä. 3
Kunnostusta valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja, jonka tehtäviin kuuluvat näytteenotot, kenttämittaukset ja havainnot, pois kuljetettavan ja hyötykäytettävän maa-aineksen sijoituskohteiden osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen, massamäärien kirjanpito ja yhteydenpito valvoviin ympäristöviranomaisiin. Valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa pilaantuneen maan kuormista ja massamääristä sekä työmaan seurantanäytteiden tuloksista. Lisäksi valvoja kirjaa karttapohjalle näytteenottopisteet. Yhteenveto kirjanpidosta liitetään kohteen loppuraporttiin. Valvoja ottaa myös yhteyttä valvovaan ympäristöviranomaiseen, mikäli työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita. Kaivumassoista ja kaivupohjasta otetuista maanäytteistä tutkitaan kokonaishiilivetypitoisuudet PetroFlag-analysaattorilla ja metallipitoisuudet XRFanalysaattorilla. Vähintään yksi työmaan aikana kenttäanalyysein mitattu pilaantuneen maan kaivua ohjaava näyte varmennetaan rinnakkaisanalyysillä laboratoriossa. Analyyseissä käytetään akkreditoitua laboratoriota. Maa-aines lajitellaan kunnostuksen kaivuvaiheessa ympäristöteknisen valvojan ohjeiden tai työmaalla tekemien mittausten mukaisesti eritasoisesti pilaantuneisiin lajeihin vastaanottopaikasta riippuen ainakin seuraavasti: pilaantumaton maaaines (pitoisuus alle kynnysarvon), pilaantunut maa-aines (pitoisuus yli alemman ohjearvon), voimakkaasti pilaantunut maa-aines (pitoisuus yli ylemmän ohjearvon) ja vaarallisen jätteen tasoisesti pilaantunut maa-aines (pitoisuus yli vaarallisen jätteen raja-arvon). Pilaantuneen maan kuormat varustetaan asianmukaisella siirtoasiakirjalla. Esimerkki siirtoasiakirjasta liitetään kunnostuksen loppuraporttiin ja kunnostuksen valvoja säilyttää asiakirjoja 3 vuotta. Kunnostuksen lopputulos varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä. Kun kenttäanalyysilla todetaan tavoitteiden täyttyneen, otetaan jokaisen kaivannon pohjalta yksi jäännösnäyte 100 200 m 2 kohti. Kaivannon seinämistä otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte maalajikerroksittain sekä yksi näyte 100 200 m 2 kohti. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt C 10 -C 40 ja metallit (Cu ja Zn). Alueen kunnostus päättyy, kun kunnostusalueiden pilaantunut maa-aines on poistettu alueelta ja jäännöspitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitearvot. Kunnostuksen päätteeksi alueet viimeistellään. Kunnostuksen lopputulos esitetään kunnostuksen loppuraportissa, joka toimitetaan ELY-keskukselle ja Lahden kaupungin ympäristöviranomaiselle. Loppuraportti sisältää mm. tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut puhdistushankkeeseen osallistuneet tahot, laadunvarmistusmenetelmät, käsitellyt massat (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), kohteeseen jääneen haittapitoisen massan laatu ja sijainti, kunnostuksen toteutus, kunnostuksen aikataulu, maa-aineksen käsittelytiedot, massojen hyötykäyttö kohteella, käyttörajoitukset, arvio tavoitteiden toteutumisesta ja jälkitarkkailun tarpeesta, asiakirjojen säilytys sekä havainnot ja poikkeamat suunnitelmista ja syyt niihin. Jos kunnostustavoitteita ei syystä tai toisesta saavuteta, selvitetään haittaainepitoisuudet, niiden esiintyminen sekä esiintymisen laajuus ja syvyys ja sovitaan jatkotoimenpiteistä, kuten kunnostuksen jatkaminen toisella 4
menetelmällä, eristysratkaisut ja riskinarviointi. Jos kiinteistöjen laidoille kiinteistörajojen tuntumaan jää kunnostustavoitteen ylittävää maa-ainesta, jota ei voida kaivamalla poistaa katualueen, naapurikiinteistön tai rakennusten asettamien rajoitusten vuoksi, kaivannon rajapinnasta seinämistä ja pohjatasolta otetaan edustavat maanäytteet ja ko. alueiden kaivantoreunat eristetään. Kunnostustavoitteet ylittävät rajapinnat eristetään ja merkitään bentoniittimatolla tai HDPE-kalvolla. Eristerakenne ulotetaan reunoiltaan vähintään 1 m puhtaaksi todetun rajapinnan puolelle sivu- ja pystysuunnassa. Eristerakenteen ympärille tehdään ympärystäyttö. Eristerakenteen avulla estetään kaivannon täyttöön käytetyn maan likaantuminen. Eriste on myös havaittavana merkkinä tulevia maanrakennustöitä ajatellen. Ko. alueiden sijainti kartoitetaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ennen kunnostustöitä työmaa-alue merkitään selvästi ja pystytetään työmaa-aita, joka estää sivullisten pääsyn alueelle. Työn aikaista pölyämistä estetään peittämällä välivarastokasat tarvittaessa sekä kastelemalla kaivettavaa maata tarvittaessa, kuitenkin niin, etteivät kaivumassat liety. Pilaantuneen maan kuljetusreitti suunnitellaan niin, että kuormat ohjataan mahdollisimman lyhyttä reittiä pitkin katualueilta valtateille. Pilaantunutta maata sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan yli ei liikennöidä, mikä estää pilaantuneen maan leviämisen kuljetusreiteille. Tarvittaessa työmaateille levitetään sora-/murskekerros. Kaivettua pilaantunutta maa-ainesta ei välivarastoida kohteessa pitkiä aikoja, vaan se kuljetetaan sellaisenaan pois soveltuvaan vastaanottopaikkaan. Hetkellistä välivarastointia voidaan kuitenkin joutua tekemään laboratoriomääritysten tai isojen kivien seulonnan/välppäyksen ajan. Massoja voidaan hetkellisesti välivarastoida tähän osoitetulle alueelle sen ajan, kun massat odottavat laboratorioanalyysien tuloksia, kuormausta tai seulontaa/välppäystä. Hetkellinen välivarastointi toteutetaan pääsääntöisesti pilaantuneella alueella. Ilmoitus asiakirjoineen on lähetetty tiedoksi Lahden ympäristöpalveluille. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 1. 2. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. 5
Kiinteistöjen 398-6-383-6 ja 398-6-383-7 maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: mg/kg Öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 300 Öljyhiilivetyjen raskaat jakeet (>C 21 -C 40 ) 600 Kupari 150 Sinkki 250 Nikkeli 100 3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haittaainepitoisuudet (öljyhiilivetyjen keskitisleet ja raskaat jakeet, Cu, Zn ja Ni) on varmistettava hyvin kyseistä aluetta ja sen maaperää edustavalla näytteenotolla ja luotettavalla analysoinnilla. Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haittaainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maa-aineksen vastaanotto ja käsittely. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat tulee esittää työn loppuraportissa. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. 6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, 6
eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuormauksessa varisseet maa-ainekset poistaa ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. 7. Pilaantuneen maaperän kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim. imuautolla ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Lahti Aqua Oy:n ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. 8. Määräysten perustelut Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haittaainepitoisuudet (öljyhiilivetyjen keskitisleet ja raskaat jakeet, Cu, Zn ja Ni), poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus- /käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, tiedot kaivantovesien käsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (öljyhiilivetyjen keskitisleet ja raskaat jakeet, Cu, Zn ja Ni) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen ja eristerakenteiden sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. 7
Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitettyyn ja alueen maankäyttöön perustuen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Kyseessä on asuinkerrostalojen korttelialue. Ohjearvojen on katsottu soveltuvan puhdistustavoitteen asetteluun kyseisellä maankäytöllä, koska kohde ei sijaitse pohjavesialueella, eikä maaperässä ole merkittäviä määriä herkästi haihtuvia yhdisteitä. Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen rajaarvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5). Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kaivaminen pois ja toimittaminen muualla käsiteltäväksi ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Päätös on voimassa toistaiseksi 8
Maksun määräytyminen Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1554/2016) perusteella 1 155. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 21 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Salpausselän Rakentajat Oy Kerintie 20 15500 Lahti ja sähköpostilla mikko.vuontila@ssrgroup.fi Jäljennös päätöksestä tiedoksi Ilmoittaminen kunnassa kirjaamo@lahti.fi mikko.ihonen@sito.fi ymparistopalvelut@lahti.fi kirjaamo.syke@ymparisto.fi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Olli Valo, puh. 0295025240. MUUTOKSENHAKU HYVÄKSYNTÄ Tähän päätökseen saa valittamalla hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Päätöksen on esitellyt johtava asiantuntija Olli Valo ja ratkaissut yksikön päällikkö Marja Hiitiö. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. 9
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 10
11
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Valo Olli 26.07.2017 11:11 Ratkaisija Hiitiö Marja 26.07.2017 09:05