ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

Transkriptio

1 Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/590/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta PL Tampere Y-tunnus: PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULO MAKSU Uudenkylän ampumarata Kuivannontie 294 Kunnat: Orimattila ja Lahti Kiinteistörekisteritunnukset: ja (taustavalli) Metsähallitus (kiinteistöjen maapohjat) PL Vantaa Senaatti-kiinteistöt (2 ampumaradan yhteydessä olevaa rakennusta) Ympäristönsuojelulaki 136 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Käyntiosoitteet: Kirjaamo: Kirkkokatu 12, Lahti PL 29, Lahti Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna kirjaamo.hame@ely-keskus.fi

2 YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Puolustusvoimien Uudenkylän varaston ampumarata sijaitsee Uudenkylän varaston alueella Orimattilassa Lahden ja Orimattilan rajalla. Ampumarata sijaitsee Orimattilassa Terikallion kiinteistöllä , mutta ampumaradan taustavalli sijoittuu Lahden kaupungin Nastolan puolelle kiinteistölle Uudenkylän varasto on Suomen valtion omistuksessa ja kiinteistöt ovat Metsähallituksen hallinnassa. Ampumarata taustavalleineen on pinta-alaltaan noin m 2. Ampumarata sijaitsee varaston aidatulla sotilasalueella. Alueella liikkumista rajoitetaan. Ampumatoiminta alueella on lopetettu Alueen ampumakatokset, eli kivääri- ja pistoolikatos ovat jäljellä. Myös taustavallin edessä on taulujärjestelmien rakenteita purkamatta. Alue on merkitty maakuntakaavassa puolustusvoimien varikon suoja-alueeksi (sv1), ja alue säilyy puolustusvoimien käytössä, vaikka ampumaradan toiminta on loppunut. Alue on metsäistä. Etäisyys lähimpään asutukseen on noin 360 metriä. Ampumarata ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähistöllä ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Alueella on ollut ampumaratatoimintaa vuodesta 1994 lähtien vuoden 2015 loppuun asti. Ampumaradalla on suoritettu puolustusvoimien koulutus- ja palvelusammuntoja. Lisäksi poliisi on käyttänyt ampumarataa. Ampumarata on ollut ympärivuotisessa käytössä. Ampumaradan lopettamisen syynä oli radan vähäinen käyttö ja huono kunto. Ampumaradalla on kuusipaikkainen 25 m:n pistoolirata ja kolmipaikkainen 50 m:n pienoiskiväärirata. Aluetta on käytetty myös haulikkoammuntaan, mutta haulikkoammunnassa ei ole käytetty savikiekkoja. Haulikkoradalla on ammuttu paikallaan olevaa maalia ampumavallia vasten. Pistooliradalla laukauksia on ammuttu 4000 kpl/vuosi, pienoiskivääriradalla 2000 kpl/vuosi ja haulikolla on ammuttu 200 kpl/vuosi. Ampumaradan maaperä on pilaantunut taustavallin alueella. Pilaantumista ovat aiheuttaneet raskasmetallit (lyijy, kupari, antimoni ja sinkki). Pilaantunutta maata on arviolta noin 200 t noin 100 m 2 ;n alueella. Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa suunnitelmassa Puolustushallinnon rakennuslaitos, Uudenkylän varastoalueen ampumarata, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma, Sito Oy, Maaperätutkimusten mukaan maa on pilaantunut taustavallin pinnassa enintään noin metrin syvyyteen iskemäkohdissa koko taustavallin alueella. Maan lyijypitoisuus ylittää paikoitellen vaarallisen jätteen raja-arvon mg/kg. Maan kuparipitoisuus ylittää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon 200 mg/kg. Antimonipitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon 10 mg/kg ja sinkkipitoisuus ylittää alemman ohjearvon 250 mg/kg. 2

3 Ampumarata sijaitsee kallioisella moreenialueella, jossa irtomaakerrokset ovat ohuita. Taustavallin maa-aines on hiekkaa ja soraa. Rata-alueen maaperä on silttiä ja savea. Maaperäolosuhteista johtuen pohjaveden muodostuminen alueella on vähäistä. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ampumaradan lopettamiseen liittyen on tehty valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukainen kvalitatiivinen riskinarvio. Alueella olevat kohonneet raskasmetallipitoisuudet eivät riskinarvioinnin perusteella aiheuta sellaista vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, että välitöntä maaperän puhdistustarvetta olisi. Taustavallin iskemäkohtiin on kertynyt kuitenkin merkittävä määrä metallia, joten metallin ja metallipitoisen maa-aineksen poistaminen on kuitenkin riskien hallinnan kannalta tarkoituksenmukaista potentiaalisen pitkän ajan ympäristökuormituksen poistamiseksi. PUHDISTUKSEN TAVOITETASO PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja, jotta alueelle ei jää maankäyttörajoitteita, eikä pitkälläkään aikavälillä kulkeutumisriskiä, terveysriskiä eikä ekologista riskiä. Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa suunnitelmassa Puolustushallinnon rakennuslaitos, Uudenkylän varastoalueen ampumarata, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma, Sito Oy, Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla, joka on näin pienessä kunnostuksessa paras käyttökelpoinen ja teknistaloudellisesti kannattava tekniikka. Taustavallista poistetaan maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät kunnostustavoitteet ja korvataan tarvittaessa pilaantumattomilla maa-aineksilla. Pilaantunut maa-aines kaivetaan pois kaivinkoneella ja toimitetaan asianmukaiseen ja luvanvaraiseen käsittelypaikkaan. Samalla taustavalleista poistetaan maa-aineksen seassa olevat luodit ja hylsyt ja toimitetaan käsittelypaikkaan maa-aineksen mukana. Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella Puhdistusaikataulu Haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostustavoitteet alittavat maa-ainekset kaivetaan erilleen pois vietävistä maista ja hyödynnetään taustavallin luiskien loivennuksessa ja taustavallista poistettavien maa-ainesten korvaamisessa. Maaperän puhdistus on suunniteltu tehtäväksi tämän vuoden kesän tai syksyn aikana. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta 3

4 Puhdistustyön aloittamisajankohta ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukselle kirjallisesti etukäteen. Samalla ilmoitetaan puhdistustyön ympäristöteknisestä valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot, urakoinnista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä pilaantuneen maan vastaanottopaikat yhteyshenkilöineen. Kaivutyötä valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja, jonka tehtäviin kuuluvat näytteenotot, kenttämittaukset ja havainnot, pois kuljetettavan ja hyötykäytettävän maa-aineksen sijoituskohteiden osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen, massamäärien ja näytteiden kirjanpito sekä yhteydenpito valvontaviranomaiseen. Valvoja on yhteydessä viranomaiseen aina, kun ilmenee tarpeita muuttaa kunnostussuunnitelmaa, kunnostuksen toteutusta tai laajuutta kunnostustyön aikana, tai havaitaan aikaisemmin havaitsemattomia haitta-aineita. Maanäytteistä tutkitaan XRF-kenttämittarilla raskasmetallit. Noin 10 % kaivua ohjaavista näytteistä varmennetaan akkreditoidussa laboratoriossa. Myös tutkimuksen aikaisia laboratoriossa analysoituja näytteitä hyödynnetään kaivun ohjauksessa. Ennen massanvaihtoa tehdään uusi maaperänäytteenotto, jossa ampumaradan taustavallin pintakerroksen iskemäkohdista pyritään keräämään maa-ainesta, jossa raskasmetallien tai ainakin lyijyn pitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen rajaarvot. Maa-aineksesta teetetään kaatopaikkakelpoisuustestit vaarallisen jätteen kaatopaikkasijoitusta varten. Hyödynnettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tutkitaan kenttämittareilla tarkoituksena selvittää massojen hyödyntämiskelpoisuus. Lisäksi vähintään jokaista noin 500 m 3 :n hyödynnettävää maa-aineserää kohti otetaan yksi edustava kokoomanäyte, jonka raskasmetallipitoisuudet analysoidaan laboratoriossa. Hyödynnettyjen maa-ainesten laatu sekä ottopaikka ja hyödyntämiskohta esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Kunnostus päättyy, kun kenttämittareilla todetut ja laboratorioanalyysein varmennetut haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet, eli kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu. Kunnostuksen lopputulos varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä, joista analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa metalli- ja puolimetallipitoisuudet tai vähintään Pb, Cu, Sb ja Zn. Jäännöspitoisuusnäytteet kerätään niin, että ne edustavat kunnostetulle alueelle jäävää maa-ainesta mahdollisimman kattavasti. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan ampumaradan radan taustavallista vähintään kolme kappaletta. Ympäristötekninen valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa kaikesta työmaalta pois kulkevasta materiaalista. Valvoja kirjaa lisäksi ylös kenttämittausten tulokset ja karttapohjalle näytteenottopisteet ja pitää kirjaa pilaantuneen maan hyödyntämisestä kohteessa (sijoituspaikka ja pilaantuneisuus). Työmaapäiväkirjaan kirjataan myös tiedot mahdollisista maaperään jäävistä haittaaineita sisältävistä maa-aineksista ja poikkeamista suunnitelmiin. Kunnostustöiden päätyttyä tehdään loppuraportti, jossa esitetään kunnostuksen lopputulos ja joka toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle sekä Orimattilan ja Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raporttiin kootaan mm. seuraavat tiedot: tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut puhdistushankkeeseen osallistuneet tahot, laadunvarmistusmenetelmät, käsitellyt massat, niiden määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta, kunnostuksen toteutus, kunnostuksen aikataulu, maa-ainesten käsittelytiedot, massojen hyötykäyttö 4

5 kohteessa (sijainti ja haitta-ainepitoisuudet), käyttörajoitukset, tarkkailun muutostarvearvio, ja poikkeamat suunnitelmiin ja syyt poikkeamiin. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Hyötykäyttöön soveltuvia maita välivarastoidaan kohteessa kasalla enintään puoli vuotta ennen käyttämistä taustavallissa. Kunnostustavoitteet ylittäviä, pois kuljetettavia maamassoja välivarastoidaan alueella vain lyhyen aikaa, esim. laboratoriotutkimusten valmistumisen ajan, korkeintaan kolme viikko. Jos välivarastoidut maa-ainekset pölyävät voimakkaasti, maakasat peitetään pölyämisen estämiseksi. Tarvittaessa kunnostettavaa aluetta kastellaan pölyämisen estämiseksi. Kaivutöiden aikana ei maaperä- ja pohjavesiolosuhteista johtuen todennäköisesti synny kaivantovesiä, joita olisi tarpeen käsitellä. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetusten ajaksi. Kuormat varustetaan siirtoasiakirjalla (1 kpl vastaanottopaikkaan, 1 kpl kuljettajalle, 1 kpl valvojalle). Siirtoasiakirjoja säilytetään kolme vuotta. Vaarallisen jätteen siirtoasiakirjassa mainitaan valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 :n mukaiset tiedot jätteen koostumuksesta, olomuodosta, vaaraominaisuuksista sekä jätteen pakkaus-, kuljetus- ja käsittelytavasta. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään. Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Lahden ympäristöpalveluille ja Orimattilan ympäristönsuojelusihteerille. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lahden ympäristöpalveluille ja Orimattilan kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Kiinteistöillä ja sijaitsevan ampumaradan ja sen taustavallin alueen maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat: Haitta-aine mg/kg Antimoni 10 Kupari 150 Lyijy 200 Sinkki 250 5

6 3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haittaainepitoisuudet (Sb, Cu, Pb ja Zn) on varmistettava hyvin kyseistä aluetta ja sen maaperää edustavalla näytteenotolla ja luotettavalla analysoinnilla. Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haittaainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset ja muu jäte on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maa-aineksen tai vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään taustavallissa, maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat tulee esittää työn loppuraportissa. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. 6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuormauksessa varisseet maa-ainekset poistaa ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. 6

7 Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt tai hyödyntäminen sitä edellyttävät. 7. Määräysten perustelut Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lahden ympäristöpalveluille ja Orimattilan kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haittaainepitoisuudet (Sb, Cu, Pb ja Zn), poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (Sb, Cu, Pb ja Zn) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-6) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-6) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 7) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) esityksen mukaisesti valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon, jotta alueelle ei jää maankäyttörajoitteita. Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen rajaarvon välissä (määräykset 4 ja 5). 7

8 Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5). Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kaivaminen pois ja toimittaminen muualla käsiteltäväksi ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1554/2016) perusteella Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 20 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta Logistiikkaosasto PL Tampere ja sähköpostilla kirjaamo.pvlogle@mil.fi Jäljennös päätöksestä tiedoksi 8

9 Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ja Orimattilan kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Olli Valo, puh MUUTOKSENHAKU HYVÄKSYNTÄ Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Päätöksen on esitellyt johtava asiantuntija Olli Valo ja ratkaissut yksikön päällikön sijainen Sinikka Koikkalainen. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. 9

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: ; faksi ; aukioloaika: ma-pe vaasa.hao@oikeus.fi 10

11 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Valo Olli :27 Koikkalainen Sinikka :52