Päijäthämäläisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta

Maakuntapuntari 0 Päijäthämäläisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Päijät-Hämeen valttikortteja tulevaisuudessa ovat hyvät ja monipuoliset palvelut, keskuskaupungin elinvoiman lisääntyminen sekä hyvät liikenneyhteydet. Uhkia puolestaan ovat asumisen kustannukset, terveys- ja sosiaalipalvelujen heikentyminen, turvattomuuden lisääntyminen sekä maakunnan ja sen kuntien talousongelmat. Luottamusta päättäjiin tulisi tutkimuksen mukaan pystyä parantamaan. Vain pieni osa Päijät-Hämeen asukkaista tuntee luottamusta kuntien ja maakunnan päätöksentekijöitä kohtaan. Kaikesta huolimatta kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeelliseksi. Päijät-Hämeen asukkaiden samaistuminen omaan maakuntaan on melko vähäistä. Maakunnan tärkeimpänä tehtävänä pidetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat alueellista identiteettiä, maakunnan kehitysnäkymiä, luottamusta päättäjiin, maakunnan menestystekijöitä ja tehtäviä tulevaisuudessa, alueellista itsehallintoa sekä sote-uudistuksen seuraamuksia. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia. Alueellinen identiteetti Samaistuminen maakuntaan on Päijät-Hämeessä keskimäärää vähäisempää Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan asukkaiden tunneperäistä sidosta, samaistumista alueeseen. Kysymys on siitä, miten asukkaat tuntevat kuuluvansa jollekin alueelle, miten he hahmottavat alueensa ja tiedostavat sen luonteen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin ihmiset samaistuvat erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Merkittävin alueellisen samaistumisen kohde on maakunnan asukkaiden keskuudessa Suomi kokonaisuutena. Lähes kaikki maakunnan asukkaat kokevat samaistuvansa omaan maahan ainakin jonkin verran (5 %). Enemmän kuin kaksi kolmesta ( %) kokee samaistuvansa erittäin tai melko voimakkaasti. Varsin vahvasti Päijät-Hämeessä samaistutaan myös kotikuntaan/-kaupunkiin ( % vähintään jonkin verran ja 5 % erittäin tai melko voimakkaasti) sekä Eurooppaan ( % ja %). Samaistuminen kuntaa pienempiin alueellisiin kokonaisuuksiin kylä, kunnanosa, kaupunginosa tai asuinalue (kortteli, naapurusto) on vähäisempää kuin yhteenkuuluvuus omaan kotikuntaan/- kaupunkiin kokonaisuutena. Samaistuminen omaan maakuntaan ei ole kovin voimakasta. Päijäthämäläisistä vähän yli puolet (5 %) kiinnittyy maakuntaansa vähintään jonkin verran ja koko maailmaan vastaavasti lähes kaksi kolmesta ( %). Muihin maakuntiin verrattuna omaan maakuntaan kiinnittyminen on Päijät-Hämeessä keskimäärää vähäisempää. Samaistuminen myös kuntaa pienempiin alueellisiin

kokonaisuuksiin kylä, kunnanosa, kaupunginosa on vähäisempää kuin muualla maassa. Muilta osin erot ovat asiallisesti vähäisiä. Maakunnallisen identiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua etenkin luontoon ja hyviin palveluihin Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan sellaisten tekijöiden kokonaisuutta, jotka lisäävät ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta asuinalueeseen. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, mihin tekijöihin maakunnan identiteetin pitäisi tulevaisuudessa perustua; minkä kaikkien tekijöiden varaan tulisi rakentaa. Tehtävänä oli valita korkeintaan kolme tärkeintä neljätoista tekijää sisältäneeltä listalta. Päijät-Hämeessä haluttaisiin maakunnan identiteetin perustuvan ennen muuta esteettisiin tekijöihin, luontoon, maisemiin ja rakennuksiin ( %), hyviin palveluihin ( %), maakunnan perinteisiin ( %) sekä omaleimaiseen kulttuuriin (heimo, murre jne.) ( %). Maakuntahenki, oman maakunnan vahva media sekä asukkaiden menestys kilpaurheilussa, tieteissä ja taiteissa eivät ole maakunnallisen identiteetin keskeisiä rakennusaineita, vaikka ovat muuten monille ihmisille tärkeitä asioita. Maakunnan hyvät palvelut ja menestyvät yritykset saavat Päijät-Hämeessä enemmän painoarvoa kuin useimmissa muissa maakunnissa. Maakunnan omaleimaista kulttuuria ja maakuntahenkeä korostetaan keskimäärää vähemmän maakunnallisen identiteetin rakennusaineksina. Miten maakunta muuttuu? Asumisen kustannukset, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä maakunnan ja sen kuntien talous ovat Päijät-Hämeen kipupisteitä tulevaisuudessa Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Löytyy kuusi asiaa, joissa enemmistö Päijät-Hämeessä odottaa kehityksen maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä asiat ovat asumisen hinta ( % arvioi kehittyvän huonompaan suuntaan), terveys- ja sosiaalipalvelut ( %), maakunnan (5 %) ja sen kuntien (5 %) talous, maahanmuuton ongelmat (5 %) sekä koulutusmahdollisuudet (50 %). Yleistä järjestystä ja rikollisuutta koskevat odotukset ovat myös melko pessimistisiä. Moni otaksuu myös päätöksenteon vastuullisuuden takkuilevan tulevaisuudessa. Optimistisemmiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat energiatehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ( % arvioi kehittyvän parempaan suuntaan), liikenneyhteyksiä (0 %) sekä kauppapalveluja ja kulutusmahdollisuuksia ( %). Aika moni odottaa parempaa tulevaisuutta harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien osalta ( %). Odotukset Päijät-Hämeessä poikkeavat eräiltä osin koko maan keskiarvosta. Keskimäärää optimistisempia päijäthämäläiset ovat, kun arvioivat energiatehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä sekä liikenneyhteyksiä. Maakunnan ja sen kuntien talouden, koulutusmahdollisuuksien, työpaikkojen ja yritystoiminnan vireyden osalta arviot ovat Päijät-Hämeessä kuitenkin keskimäärää synkempiä. Myös maahanmuuton ongelmien uskotaan pahenevan useammin kuin muualla maassa otaksutaan. Tuloksista huokuu tulevaisuuden kuva, jossa maakunta- ja kuntatalouden pohjan pelätään pettävän, minkä seuraamuksena monet muutkin ongelmat lisääntyvät.

Luottamus päättäjiin Luottamus maakunnan ja kotikunnan päättäjiin on heikompaa kuin muualla maassa Kansalaisten suhdetta kotikuntaan ja maakuntaan lähestytään seuraavassa luottamuksen näkökulmasta. Luottamussuhteen selvittäminen antaa tietoa päätöksentekijöiden nauttiman legitiimiyden asteesta, siitä koetaanko niiden toiminta oikeutetuksi ja hyväksytyksi. Luottamus päivittyy jatkuvasti vastauksena muuttuviin olosuhteisiin ja tapahtumiin. Tutkimuksessa tiedusteltiin luottamusta kotikunnan, oman maakunnan, valtakunnan tason ja Euroopan unionin päättäjiin. Tuloksista käy ilmi, että luottamus päättäjiin on heikkoa riippumatta tarkastelutasosta. Päijät-Hämeen asukkaista ainoastaan kuudesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %) ja neljännes kotimaan valtakunnan tason päätöksentekijöihin ( %). Oman maakunnan päättäjät eivät pärjää yhtään paremmin. Vain kuudesosa antaa vapauttavan tuomion maakunnan päättäjille ( %). Merkillepantavaa tuloksissa on se, että myös oman kotikunnan päättäjät ovat huonossa hapessa Päijät-Hämeen asukkaiden keskuudessa. Ainoastaan reilu viidennes ( %) luottaa erittäin tai melko paljon ja selvä enemmistö ( %) ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan. Päijät-Hämeen asukkaiden näkemykset poikkeavat jonkin verran koko maan väestön keskiarvosta. Päijät-Hämeessä asuvat suhtautuvat keskimäärää varauksellisemmin oman maakunnan ja kotikunnan päätöksentekijöihin. Maakunnan tärkeimmät menestystekijät tulevaisuudessa Asukkaiden mielestä hyvät palvelut johdattavat Päijät-Hämeen menestykseen Alueet kilpailevat keskenään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämän takia on oleellista tunnistaa maakuntien vahvuudet ja heikkoudet, jotta kyettäisiin määrittämään menestystekijät. Maakuntien kilpailukykyä kartoitettiin tutkimuksessa tiedustelemalla asuinmaakunnan menestymisen avaintekijöitä vastaisuudessa. Tehtävänä oli valita kolme tärkeintä tekijää maakunnan tulevaisuuden menestymisen kannalta. Päijät-Hämeessä nousee yksi tekijä ylitse muiden. Asukkaiden mielestä tärkeistä tärkein menestystekijä on hyvät palvelut (55 % valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon). Vailla merkitystä eivät ole myöskään hyvät liikenneyhteydet ( %) sekä pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen maakunnan alueella ( %). Muiden tekijöiden tärkeyspainoarvo jää tuntuvasti em. kolmen jälkeen. Listan tyveen, vähiten tärkeiksi menestystekijöiksi, asettuvat työvoiman edullinen (halpa) hinta ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin Päijät-Hämeessä panostettaisiin etenkin hyviin palveluihin, keskuskaupungin (Lahden) elinvoimaisuuteen sekä asuinympäristöjen esteettisyyteen ja turvallisuuteen. Maakuntien tärkeimmät tehtävät vuodesta 0 lähtien Maakunnan ylivertaisesti tärkein tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto Vuonna 0 maakunnat vastaavat monista tehtäväalueista. Niillä on itsehallinto ja siten mahdollisuus päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta. Maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko tuleville maakunnalle kaavailluista tehtävistä ja kysyttiin, mitkä niistä ovat kolme tärkeintä.

Maakunnille suunnitelluista tehtävistä ylivertaisesti tärkeimmäksi koetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Kaksi kolmesta ( %) valitsee sen kolmen tärkeimmän tehtäväalueen joukkoon. Toiseksi tärkeimmäksi tehtäväalueeksi Päijät-Hämeen asukkaat nostavat alueiden ja elinkeinojen kehittämisen mukaan lukien rahoitus ( %) Varsin keskeisiksi noteerataan myös pelastustoimi ( %) sekä työ- ja elinkeinopalvelut, alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen ( %). Vähempiarvoisiksi, joskaan ei arvottomiksi, tehtäviksi nähdään maaseudun kehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueelliset luonnonvaratehtävät sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen. Päijät-Hämeen asukkaat pitävät pelastustointa sekä alueiden ja elinkeinojen kehittämistä mukaan lukien rahoitus keskimäärää tärkeämpinä maakunnan tehtävinä. Maaseudun kehittäminen ja ympäristöterveydenhuolto ovat puolestaan vähemmän tärkeitä verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin. Näkemykset paikallisesta itsehallinnosta Enemmistön mielestä maakuntaitsehallinto edellyttää vain itsenäisiä toimielimiä ja suoria vaaleja Paikallisella itsehallinnolla tarkoitetaan yleensä paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Paikallisen itsehallinnon toteutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Joissain paikallistason tehtävänä on lähinnä vain toteuttaa valtiotason poliittisia päätöksiä käytännössä. Toisissa tapauksissa paikallistasolle on puolestaan annettu paljon itsenäistä päätäntävaltaa esimerkiksi taloudellisten voimavarojen suhteen sisältäen mm. verotusoikeuden. Teemaa lähestyttiin tiedustelemalla näkemystä kuntien ja maakuntien itsehallinnon tunnusmerkeistä. Tehtävänä oli valita ne kriteerit, joiden pitää täyttyä, että kuntaa ja maakuntaa voidaan pitää itsenäisenä. Kuntien osalta enemmistö Päijät-Hämeen asukkaista edellyttää ainakin neljän kriteerin täyttymistä. Nämä ovat suora kansanvaali (5 %), omat ja itsenäiset toimielimet (5 %), edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus (55 %) sekä yleinen toimiala (oikeus ja edellytykset kuntalaisten tarpeiden ja vaatimusten mukaisiin päätöksiin) (5 %). Lähes puolet ( %) näkee, että kunnan itsenäisyys edellyttää myös oikeutta kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen, esim. järjestysäännöt. Maakuntien osalta vaatimukset eivät ole yhtä ehdottomia. Enemmistön mielestä maakunnan itsenäisyys vaatii vain itsenäisiä toimielimiä (5 %) ja suoria vaaleja (5 %). Oma talouden hoito ml. verotusoikeus ei ole maakunnan itsenäisyyden välttämätön ehto, ei myöskään yleinen toimiala. Merkillepantavaa on myös se, että oikeutta maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen ei pidetä alueellisen itsehallinnon tärkeänä tunnuspiirteenä. Kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeellisiksi Suhtautumista paikalliseen itsehallintoon selvitettiin myös kolmella asenneväittämällä. Joka toinen asukas Päijät-Hämeessä (50 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin. Eri mieltä tohtii olla vain vajaa kolmannes ( %). Moni ei osaa ottaa kantaa ( %). Kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeellisiksi ainakin joissain puitteissa. Selvä enemmistö Päijät-Hämeen asukkaista torjuu väittämän, jonka mukaan kunnat eivät

tarvitse itsehallintoa ( %). Vain kuudesosa ( %) olisi valmis romuttamaan kunnallisen itsehallinnon. Maakunnallinen itsehallinto jakaa enemmän mielipiteitä puolesta ja vastaan. Reilu neljännes ( %) kokee, että maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa. Joka toinen (5 %) kuitenkin taklaa moisen väittämän. Päijät-Hämeen asukkaiden näkemykset ovat linjassa koko maan väestön näkemyksiin. Kuitenkin hieman keskimäärää useampi Päijät-Hämeen asukkaista pitää kunnallista ja maakunnallista itsehallintoa tarpeellisena. Mielipiteet sote-uudistuksen vaikutuksista Enemmistö uskoo palveluiden heikkenevän sote-uudistuksen seuraamuksena Tutkimuksessa vastaajille kerrottiin, että tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Vastaisuudessa järjestämisvastuu siirtyy maakunnille siten että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori kilpailevat palveluiden tuotannossa. Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan ratkaisun myötä viiden keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan. Päijät-Hämeen asukkailla on varsin pessimistinen näkemys sote-uudistuksen seuraamuksista. Kaksi kolmesta ( %) arvioi palveluiden tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Eikä tässä kaikki. Enemmistö uskoo lisäksi, että palveluiden laadussa (55 %) ja saavutettavuudessa (55 %) tapahtuu herpaantumista nykyisestä tasosta. Palveluketjun toimivuuden peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin ennakoidaan myös huonontuvan (5 %). Eniten luottamusta, joskin melko alhaista, kohdentuu palveluiden määrään. Palveluiden määrän kohdalla parantumista ennakoivat näkemykset ovat reilun neljänneksen luokkaa ( %). Päijät-Hämeen asukkaiden näkemykset sote-uudistuksen seuraamuksista ovat hyvin lähellä koko maan väestön keskiarvoa. Tutkimuksen toteutus Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa joulukuussa 0. Haastatteluja tehtiin Päijät- Hämeessä 00. Vastaajat edustavat maakunnan - 5 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Päijät-Hämeessä vajaa seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan - 5 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan vertailuaineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää. haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: PÄIJÄT-HÄME (%). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA SANOA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Suomi Kotikunta/ kotikaupunki Eurooppa Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Koko maailma Maakunta 5 0 5 0 5 5 0 50 5 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: PÄIJÄT-HÄME () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA SANOA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Asuinalue (kortteli tai naapurusto) 5 0 Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa 0 Kotikunta/ kotikaupunki Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) 5 0 5 0 Maakunta 5 0 Suomi 5 0 Eurooppa Koko maailma 0 50 5 0 5 5 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

Kuvio -. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUSTUA: PÄIJÄT-HÄME (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Luonto, maisema, rakennukset Maakunnan hyvät palvelut Maakunnan historia ja perinteet Maakunnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Menestyvät yritykset maakunnassa Vahva aluetalous Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Maakunnassa järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Maakuntahenki Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Maakunnan omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Ei mihinkään Ei osaa sanoa 0 5 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -v. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUS- TUA: PÄIJÄT-HÄME vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärk. joukkoon, %). Luonto, maisema, rakennukset Maakunnan hyvät palvelut Maakunnan historia ja perinteet 0 Maakunnnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Menestyvät yritykset maakunnassa Vahva aluetalous Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Maakunn. järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Maakunnan vahvat kaupungit, veturit 0 PÄIJÄT-HÄME KOKO MAA Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Maakuntahenki Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa 5 Maak. omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Ei mihinkään Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -. JOS AJATTELEE VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISEKSI ARVIOI OMAN MAAKUN- TANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: PÄIJÄT-HÄME (%). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA SANOA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyödynt. Maakunnan liikenneyhteydet Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Asuinviihtyvyys Kansainvälisyys Vetovoima matkailukohteena Asukkaiden elintaso, toimeentulo Elämisen laatu maakunnassa Luonnon ja ympäristön tila Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Yritystoiminnan vireys Koulutusmahdollisuudet Maakunnan taloudellinen tilanne Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Terveys- ja sosiaalipalvelut Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Asumisen hinta 0 0 0 0 0 0 5 0 50 5 5 5 5 0 50 5 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

Kuvio -v. MITEN ARVIOI OMAN MAAKUNTANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: PÄIJÄT- HÄME () vs. KOKO MAA (, %). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA SANOA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Koulutusmahdollisuudet Asukkaiden elintaso, toimeentulo Asumisen hinta Terveys- ja sosiaalipalvelut Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Yritystoiminnan vireys Asuinviihtyvyys Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Maakunnan taloudellinen tilanne Maakunnan liikenneyhteydet Luonnon ja ympäristön tila Vetovoima matkailukohteena Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Elämisen laatu maakunnassa Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyöd. Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Kansainvälisyys 0 0 0 0 0 0 0 0 0 50 5 5 5 0 0 5 5 5 5 5 5 0 Elinolot maakunnassa kokonaisuutena 0 50 5 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

Kuvio 5-. MISSÄ MÄÄRIN YLEENSÄ LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: PÄIJÄT-HÄ- ME (%). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA SANOA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät Euroopan unionin päättäjät 5 5 5 0 50 5 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio 5-v. MISSÄ MÄÄRIN LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: PÄIJÄT-HÄME () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA SANOA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät 0 5 Oman maakunnan päättäjät 5 Valtakunnalliset päättäjät 5 5 50 0 Euroopan unionin päättäjät 0 50 5 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

Kuvio -. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: PÄIJÄT-HÄME (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Hyvät liikenneyhteydet Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Energian edullinen hinta Monipuolinen koulutustarjonta Maaseudun elinvoima Työvoiman korkea osaaminen Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Luonnonvarojen kestävä käyttö Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa 0 0 55 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -v. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: PÄIJÄT-HÄME vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärk. joukkoon, %). Hyvät palvelut (määrä ja laatu) 5 55 Hyvät liikenneyhteydet Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Energian edullinen hinta 0 Monipuolinen koulutustarjonta Maaseudun elinvoima Työvoiman korkea osaaminen Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Luonnonvarojen kestävä käyttö Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa 0 0 PÄIJÄT-HÄME KOKO MAA Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: PÄIJÄT-HÄME (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Pelastustoimi Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen 0 Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Maaseudun kehittäminen Ei mikään näistä ole tärkeä Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: PÄIJÄT-HÄME vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto 5 Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Pelastustoimi Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus 0 Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen 0 Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Maaseudun kehittäminen Ei mikään näistä ole tärkeä PÄIJÄT-HÄME KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -v. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: PÄIJÄT-HÄME vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto 5 Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Pelastustoimi Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus 0 Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen 0 Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Maaseudun kehittäminen Ei mikään näistä ole tärkeä PÄIJÄT-HÄME KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: PÄIJÄT- HÄME (%). Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla 5 Omat ja itsenäiset toimielimet 5 Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus 55 Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin 5 Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0 Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: PÄIJÄT- HÄME vs. KOKO MAA (%). Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Omat ja itsenäiset toimielimet Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin 55 5 5 5 5 5 5 Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan 0 5 Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu PÄIJÄT-HÄME KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: PÄI- JÄT-HÄME (%). Omat ja itsenäiset toimielimet 5 Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla 5 Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan 0 Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: PÄIJÄT-HÄME vs. KOKO MAA (%). Omat ja itsenäiset toimielimet Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla 5 5 5 5 Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan 0 Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu PÄIJÄT-HÄME KOKO MAA Ei osaa sanoa 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 0 0 0

Kuvio -v. SUHTAUTUMINEN ITSEHALLINTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: PÄIJÄT-HÄME () vs. KOKO MAA (, %). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEEN- KIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA SANOA JOKSEEN- KIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" 5 "Kunnat eivät tarvitse itsehallintoa" 5 0 5 "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" 0 50 5 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MITEN TYYTYVÄINEN TAI TYYTYMÄTÖN ON SEURAAVIIN ASIOI- HIN MAAKUNNASSAAN: PÄIJÄT-HÄME () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN TYYTY- VÄINEN MELKO TYYTY- VÄINEN NEUT- RAA- LI EI OSAA SANOA MELKO TYYTY- MÄTÖN ERITTÄIN TYYTY- MÄTÖN Maakunnan taloudellinen tilanne 5 Terveys- ja sosiaalipalvelut 5 Elämisen laatu maakunnassa 0 55 5 Elinolot maakunnassa kokonaisuutena 0 5 0 50 5 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0

Kuvio -. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAI- SUN MYÖTÄ: PÄIJÄT-HÄME (%). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA SANOA HEIK- KENEE Palveluiden määrä Palveluiden saavutettavuus Palveluketjun toimivuus* Palveluiden laatu Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla 55 5 55 0 50 5 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin Kuvio -v. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAISUN MYÖTÄ: PÄIJÄT-HÄME () vs. KOKO MAA (, %). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA SANOA HEIK- KENEE Palveluiden laatu 55 55 Palveluiden saavutettavuus 55 5 Palveluiden määrä Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla Palveluketjun toimivuus* 0 50 5 0 5 0 5 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin