Toimintakertomus 2014

BirdLife Suomi ry Vahvistettu edustajiston kokouksessa 15.3.2015 Toimintakertomus 2014 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 3 2.1 Lintulajit... 4 2.2 Tärkeät lintualueet... 5 2.3 Elinympäristöt... 6 2.4 Muu kansallinen suojelu ja tutkimus... 7 2.5 Kansainväliset suojeluasiat... 8 3. Lintuharrastuksen edistäminen... 9 3.1 Tapahtumat... 9 3.2 Tiira-lintutietopalvelu... 11 3.3 Retkikummitoiminta... 11 3.4 Lasten ja nuorten toiminta... 12 3.5 Muu toiminta lintuharrastuksen edistämiseksi... 13 4. Tiedotus ja julkaisut... 13 4.1 Tiira-lehti... 13 4.2 Linnut-lehti... 14 4.3 Linnut-vuosikirja... 14 4.4 Ornis Fennica... 14 4.5 Verkkosivut ja sähköpostilistat... 15 4.6 Muu tiedotustoiminta... 15 5. Järjestötoiminta... 15 5.1 Jäsenyhdistykset ja paikallistoiminta... 16 5.2 Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen... 17 5.3 Huomionosoitukset... 19 5.4 Kansainvälinen järjestötoiminta... 19 6. Hallinto... 20 6.1 Edustajisto... 20 6.2 Liittohallitus... 21 6.3 Toimikunnat... 21 6.4 Henkilökunta ja toimitilat... 22 6.5 Jäsenyydet ja edustukset... 23

2 7. Varainhankinta... 23 7.1 Jäsenet... 24 7.2 Vuositukijat... 24 7.3 Linnustonsuojeluklubi... 24 7.4 Kertalahjoitukset... 24 7.5 Muu varainhankintatyö... 24 7.6 Valtionavustukset... 24 8. Suomen Lintuvaruste Oy... 25 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen- ja lintuharrastusyhdistyksen sekä yli 18 000 henkilöjäsenen ja -tukijan keskusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä toimii luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän kehityksen puolesta paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. BirdLifen toiminta perustuu laajaan asiantuntija- ja vapaaehtoistyöhön, taloudelliseen tukeen ja aktiiviseen osallistumiseen. Jäsenyhdistysten valitseman edustajiston linjaamaa toimintasuunnitelmaa ovat toteuttaneet BirdLife Suomen hallitus ja henkilökunta, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset. BirdLife Suomi on maailmanlaajuisen, yli 120 maassa toimivan BirdLife Internationalin jäsenjärjestö. BirdLife Internationalilla on yli 2,77 miljoonaa henkilöjäsentä sekä 10,8 miljoonaa tukijaa. BirdLife International on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto ja johtava linnustonsuojelun asiantuntija, joka toimii kaikissa maanosissa ja keskittyy luonnon monimuotoisuuden, lintulajien, lintupaikkojen ja lintujen elinympäristöjen suojeluun. Toiminnan tarkoituksena on parantaa luonnon ja lintujen suojelun tasoa ja ihmisten elämänlaatua. BirdLife Suomi toteuttaa BirdLife Internationalin voimassa olevaa Euroopan toimintaohjelmaa vv.2014 2017, joka vahvistettiin kuluneen vuoden aikana. Vuosi 2014 oli BirdLife Suomen 42. toimintavuosi.toiminnan tarkoitusta toteutettiin muun muassa seuraavasti: Tiira-lintutietopalvelun havaintoaineiston määrä nousi lähes 12 miljoonaan lintuhavaintoon. Pihabongaus-tapahtumaan osallistui noin 19 000 ihmistä 12 500 paikalla. Pihabongaus on Suomen suurin luontoharrastustapahtuma. Myös muissa perinteisissä valtakunnallisissa tapahtumissa (Tornien taisto, Lasten lintuviikko) saavutettiin osallistumisennätykset. Järjestettiin toisen kerran Pönttöbongaus, jossa kerättiin tietoa pönttölintujen levinneisyydestä ja runsaudesta. Järjestettiin kolmannen kerran Joutsenbongaus, jossa selvitettiin syksyisen joutsenkannan kokoa ja kartoitettiin vaarallisia törmäysriskialueita.

3 Selvitettiin laulujoutsenen Suomen pesimäkanta. Jatkettiin hanketta, jossa nimetään Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI). Vuoden 2014 lopussa kymmenen yhdistystä oli tuottanut MAALI-julkaisuja ja aluerajauksia. Yhteensä MAALI-alueita on nimetty tähän mennessä yli 700. Linnuston huomioimiseksi tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö julkaisi BirdLife Suomen yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa tekemän Tuulivoima ja linnusto -hankkeen selvityksen isojen lintujen päämuuttoreiteistä. Laadittiin ympäristöministeriölle raportti Natura 2000 -verkoston linnustonsuojelualueiden (SPA-alueet) lintukerääntymistä Natura-tietolomakkeiden päivitystä varten. Jäsenyhdistykset järjestivät lukuisia esitelmätilaisuuksia, kuvailtoja, retkiä, kilpailuja, talkoita ja kerhoja sekä julkaisivat omia jäsenlehtiä. Järjestettiin maalis kesäkuun kestänyt jäsenhankintakampanja. Vuoden aikana jäsenjärjestöihin liittyi yli 1 000 uutta jäsentä. Kattojärjestö BirdLife Internationalin kautta oltiin mukana suojelemassa maailman harvinaisimpia lintuja sekä niiden tärkeitä levähdys-, ruokailu- ja pesimäpaikkoja, toimittiin muuttolintujen laitonta tappamista vastaan ja vaikutettiin poliittisella tasolla kansainväliseen lainsäädäntöön. BirdLife Suomen toiminnan kehittymistä ohjasi edustajiston hyväksymä toimintastrategia vuosille 2013 2016. Varainhankinnan ja markkinoinnin painopisteinä olivat vuonna 2014 vuositukijoiden hankinta, jäsenhankintakampanja, valtakunnallisten bongaustapahtumien kehittäminen ja kasvattaminen. Uusia vuositukijoita saatiin ennätyksellisen paljon. Järjestötoiminnassa panostettiin erityisesti yhdistysvierailuihin, joita toteutui 14. 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus BirdLife Suomen tavoitteena on lintujen suojelutilanteen parantaminen. Suojelutoimintaa ohjaavat BirdLife Suomen suojelustrategia 2013 2016 sekä BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ja tavoitteet. Suojelustrategia nostaa BirdLife Suomen suojelutyön painopistealueiksi lintualueiden suojelu - ja seurantatyön, linnustonseurannan edistämisen, työn maatalousympäristön lintujen tilanteen parantamiseksi, uhanalaisten ja taantuvien lintulajien tilanteen parantamisen sekä kansainvälisen linnustonsuojelutyöhön käytettävien Suomen resurssien kasvattamisen. Suomen kannalta tärkeimmät BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ovat tärkeiden lintualueiden (IBA) kartoitus, seuranta ja suojelu, elinympäristöjen suojeluohjelmat sekä uhanalaisten lajien suojeluohjelmat. BirdLife Suomen tutkimustoiminnan tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa lintujen ja muun luonnon suojelun avuksi. Tutkimukset toteutetaan pääosin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. Valtakunnallinen linnustonseuranta toteutetaan yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. BirdLifen oman tutkimustoiminnan pääpaino on viime vuosina kohdistunut tärkeiden lintualueiden tunnistamiseen ja seurantaan. Lisäksi BirdLife toimii yleisesti

4 lintuihin kohdistuvan tutkimuksen edistämiseksi. Suojelutoimintaa koordinoivat BirdLife Suomen suojelutoimikunta ja hallitus. Suojelutoimikunta kokoontui vuonna 2014 kahdesti. Suojelutyötä toteuttivat pääasiallisesti BirdLife Suomen vs. suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen ja hankekoordinaattori Timo Metsänen. Lisäksi suojeluasioita edistivät kymmenet vapaaehtoiset ja BirdLifen jäsenyhdistykset omilla toimialueillaan. 2.1 Lintulajit Vuoden lintu 2014 oli laulujoutsen. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten lajin pesimäkanta on Suomessa kasvanut kymmenen vuoden aikana. Laulujoutsen oli vuoden lintu edellisen kerran vuonna 2004. Laulujoutsenkartoituksista vastasivat alueyhdistysten lajivastaavat. Lisäksi tietoa laulujoutsenen syyskannasta kerättiin Joutsenbongaus-tapahtuman avulla. Laulujoutsenen suojelua edistettiin muun muassa lehdistötiedottein sekä julkaisemalla artikkeleita Tiira-lehdessä. Lajikoordinaattorina toimi Teemu Lehtiniemi. Linnut-vuosikirjassa julkaistiin artikkelit selkälokin (vuoden lintu 2013) ja mustakurkku-uikun (2012) pesimäkannasta Suomessa. Vuoden 2012 havainnot uhanalaista ja harvalukuisista lintulajeista, ns. faunistinen katsaus, julkaistiin Linnut-vuosikirjassa. Katsaus perustui alueyhdistysten kokoamiin yhteenvetoihin. Valtakunnallista linnustonseurantaa toteutettiin yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Vuoden tavoitteena oli erityisesti parantaa yhteistyötä linnustonseurannan ja alueyhdistysten välillä. Yhdistyksiä kannustettiin edistämään vakiolinja-, vesilintu- ja talvilintulaskentoja toimialueillaan ja alueellista tulospalvelua ja neuvontaa kehitettiin. Helmikuussa järjestettiin Orivedellä laskijatapaaminen, johon osallistui 37 henkeä 17 yhdistyksestä. Perustettiin lintulaskijat-sähköpostilista, jolle oli vuoden loppuun mennessä liittynyt 71 henkeä 25 yhdistyksestä. Valtakunnallisten seurantojen tuloksia julkaistiin Linnutvuosikirjassa sekä Linnut- ja Tiira-lehdissä. Kerättiin tietoa Suomen linnustosta ja linnuston muutoksista yleisötapahtumien, kuten Pihabongauksen, Pönttöbongauksen ja Joutsenbongauksen avulla (ks. 3.1). Joutsenbongauksen yhteydessä kerättiin myös aineistoa vaarallisista sähkölinjoista lintutörmäysten vähentämiseksi. Osallistuttiin ympäristöministeriön alaisen lintutyöryhmän toimintaan. Työryhmä kokoontui kerran valmistelemaan vuonna 2015 tapahtuvaa lintujen uhanalaisarviota. Osallistuttiin uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmaa laativan työryhmän toimintaan. BirdLifen edustajana työryhmässä oli Tero Toivanen. Osallistuttiin muun muassa merimetsoa ja valkoposkihanhea koskevaan julkiseen keskusteluun. Kannustettiin jäsenyhdistyksiä tekemään valituksia merimetsojen tappamiseksi myönnetyistä

5 poikkeusluvista ja avustettiin jäsenyhdistyksiä valitusten laatimisessa. Suomessa pesivien valkoposkihanhien syyskanta laskettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa 29. 31.8. Laskennassa havaittiin 25 800 yksilöä, kanta kasvoi edellisvuodesta 19 %. Jatkettiin työtä haahkan kevät- ja kesäaikaisen metsästyksen lopettamiseksi Suomen rannikkoalueilla ja Ahvenanmaalla. BirdLifen asiasta Euroopan komissiolle tekemään kanteluun liittyen tehtiin yhteistyötä BirdLife Europen Brysselin toimiston kanssa ja vierailtiin komissiossa joulukuussa. Komissiolle toimitettiin tietoa haahkan esiintymisestä Ahvenanmaalla. Työskenneltiin rauhoittamattomien lintulajien pesimäaikaiseksi tappamiseksi myönnettävien poikkeuslupien vähentämiseksi. Poikkeuslupakäytäntöjen epäkohdista julkaistiin alkuvuodesta kannanotto, ja edustajisto antoi aiheesta julkilausuman kevätkokouksessaan. Julkaistiin myös mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa. Alueyhdistykset tekivät luvista lukuisia valituksia. Avustettiin yhdistyksiä keskeisimmissä valituksissa. WWF Suomen toimintaryhmien ja ympäristöhallinnon kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien, kuten kiljuhanhen ja uhanalaisten petolintujen, suojelussa. BirdLifen kuikka- ja kaakkuriryhmät vastaavat lajien kannan ja pesimätuloksen seurannasta Suomessa. Vuonna 2014 jatkettiin kuikkaseurantoja erityisesti keskisen Suomen alueella ja kerättiin tietoa kaakkureista mm. lukurengashavaintojen perusteella. Kuikkien satelliittiseurantahankkeessa yksityisen lahjoittajan tuki mahdollisti kahden lähettimen hankinnan. Lähettimiä ei päästy vielä asentamaan hankkeen vaatimien lupien pitkän käsittelyajan takia. Hankkeen eläinkoetoiminnasta vastaavaksi henkilöksi nimettiin Heikki Helle. BirdLifen kurkityöryhmä jatkoi toimintaansa. Jouluna lahjoitettiin valkoselkätikan talviruokintaan 700 kiloa rasvaa ja hasselpähkinäjauhetta. BirdLife Suomen rariteettikomitea (RK) kokoontui kolme kertaa. Kokousten tärkeimmistä päätöksistä tiedotettiin BirdLifen verkkosivuilla. Vuoden 2013 harvinaisuuskatsaus julkaistiin Linnut-vuosikirjassa. Vuoden 2014 lopussa RK:n ylläpitämässä Suomen lintujen lajiluettelossa oli 472 lajia (kategoriat A, B, C yhteensä). Linnut-lehdessä julkaistiin RK:n jäsenten kirjoittamat artikkelit isohaarahaukan, pilkkaniskan ja aroharmaalokin määrittämisestä ja esiintymisestä Suomessa. Bongariliiton antaman lahjoituksen turvin RK:lla on mahdollisuus teettää Oulun yliopistossa DNA-tutkimuksia vaikeasti tunnistettavien lajien ja alalajien määrittämiseksi. RK osallistui kansainväliseen rariteettikomiteoiden yhteistyöhön ja piti aktiivisesti yllä keskusteluyhteyttä muihin pohjoismaalaisiin rariteettikomiteoihin ja lintuasiantuntijoihin. 2.2 Tärkeät lintualueet Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) -hanke jatkui. Vuoden 2014 lopussa kymmenen

6 jäsenyhdistystä oli tuottanut MAALI-julkaisuja ja aluerajauksia sekä kaikki yhdistykset ovat nimenneet yhteensä yli 700 MAALI-aluetta. MAALI on kansainvälisesti (IBA) ja kansallisesti (FINIBA) tärkeät lintualueet -hankkeiden laajennus, jossa BirdLifen jäsenyhdistykset nimeävät alueensa arvokkaimmat lintualueet. Kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA, Important Bird and Biodiversity Area) -hankkeessa toteutettiin alueiden seurantasuunnitelmaa tekemällä linnustoinventointeja 12 IBA-alueella vapaaehtoisvoimin ja yhdessä yhteistyökumppanien (Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus) kanssa. Aluekohtaisten linnustotietojen tallentamiseen ja käsittelyyn tehdyn verkkosovelluksen, lintualuetietokannan (Tiiran IBA-selaimen) kehitystyötä jatkettiin. Lintualuetietokantaan oli vuoden 2014 lopussa nimetty yli 3 800 aluetta. Sinne tallennetaan myös tärkeiden lintualueiden rajaukset. Ympäristöministeriön Tuulivoima ja linnusto -hankkeessa julkaistiin BirdLifen raportti ja karttaaineistot valtakunnallisesti merkittävimmistä lintujen muuttoreiteistä. Hankkeessa laadittiin myös raportti tärkeistä lintualueista sekä yhdessä Pöyry Oy:n kanssa suositus lintujen huomioimisesta tuulivoimarakentamisessa. Kahta viimeksi mainittua ei ole toistaiseksi julkaistu. Osallistuttiin FCG:n vetämään Linnuston tutkaselvitys Närpiön tuulivoima-alueella -hankkeeseen ohjausryhmän jäsenenä. Laadittiin ympäristöministeriölle raportti Natura 2000 -verkoston linnustonsuojelualueiden (SPAalueet) lintukerääntymistä Natura-tietolomakkeiden päivitystä varten. Raportin aineistona käytettiin Tiira-lintutietopalvelun havaintoja vuosilta 2006 2013. Kannustettiin jäsenyhdistyksiä osallistumaan tärkeisiin kaavahankkeisiin sekä luonnonsuojelualueiden hoidon suunnitteluun ja avustettiin yhdistyksiä tarvittaessa. Maakuntakaavoista laadittiin yhdistysten kanssa yhteisiä lausuntoja. Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, koska kaavassa on osoitettu useita tuulivoima-alueita Suomen tärkeimmälle petolintujen muuttoreitille. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Saaristolaisuus voimavaraksi Söderskärillä ja Glosholmenilla -hanke, jossa hallinnoijaorganisaationa toimii Metsähallitus, päättyi 30.10. Osana hanketta aloitettiin toukokuussa lintuasematoiminta Porvoon Söderskärillä. Lintuasemalle hankittiin lisää aurinkopaneeleja, akkuja, sähkökäyttöinen jääkaappi ja kaasuhella, ja asennettiin led-valaisimia. Söderskärillä on seurattu läpimuuttavaa arktista linnustoa 50 vuoden ajan ja se on tärkeä saaristolintujen tutkimuksen kohde. 2.3 Elinympäristöt Maataloustyö keskittyi kansallisesti ympäristötukeen ja sen kehittämiseen luonnon monimuotoisuuden kannalta paremmaksi sekä EU:n tulevan budjettikauden maataloustukiin liittyvään vaikuttamistyöhön. Maataloustuilta yleisesti, mutta erityisesti ympäristötuelta,

7 haluttaisiin enemmän ympäristöhyötyjä viljelijöiden taloudellisen hyödyn rinnalle. Tätä tavoitetta edistettiin tapaamisissa ehdotuksin. Työ maatalouden ympäristöasioiden edistämiseksi toteutettiin pääosin yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Maaseutuverkostojen ohjausryhmässä BirdLife Suomea edusti Seppo J. Ojala ja varajäsenenä toimi Irina Herzon. Tehtiin aktiivista yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän kanssa (Agriculture Task Force, ATF) (ks. 2.5). Maatalouteen liittyviä asioita hoiti vapaaehtoinen maatalousvastaava Irina Herzon yhdessä suojeluhenkilökunnan kanssa. Metsien suojelua edistettiin yhteistyössä muiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa mm. vaikuttamalla METSO-ohjelman toteuttamiseen. Jatkettiin metsäsertifioinnin edistämistä kansallisen FSC-yhdistyksen (Forest Stewardhip Council) ympäristökamarin jäsenenä. Luonnonsuojelujärjestöillä oli yhteinen osa-aikainen FSC-työntekijä (Lauri Kajander). Osallistuttiin BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmän toimintaan (ks. 2.5). Soidensuojelun täydennysohjelmaan osallistuttiin mm. toimittamalla linnustotietoja ohjelmaa valmistelevien viranomaisten käyttöön. Ympäristöministerin pysäytettyä ohjelman valmistelun osallistuttiin aktiivisesti julkiseen keskusteluun sekä ministerin ja luonnonsuojelujärjestöjen tapaamisiin. Edustajisto antoi syyskokouksessaan julkilausuman soidensuojeluohjelman toteuttamisesta. Osallistuttiin LIFE+-kotiseutukosteikkohankkeen ohjausryhmään. Hankkeessa on perustettu koko Suomen kattava, yli 40 kosteikkokohteen mallialueverkosto sekä kehitetty maanomistajalähtöistä yhteistyö- ja toimintamallia pienialaisten kosteikkojen perustamiseen ja kunnostukseen. Hanketta koordinoi Suomen riistakeskus ja BirdLifen edustaja ohjausryhmässä oli Tero Toivanen. Vaikutettiin päättäjien ja viranomaisiin kosteikkojen, erityisesti linnustonsuojelualueiden hoidon tehostamiseksi. Osallistuttiin kosteikkojen suojelua ja kestävää käyttöä Suomessa edistävän RAMSAR-työryhmän toimintaan sekä valtakunnallisen sisävesi-life-hankkeen suunnitteluun. Työryhmien jäsenenä toimi Tero Toivanen. 2.4 Muu kansallinen suojelu ja tutkimus Vuoden aikana laadittiin kirjallisia kannanottoja, lausuntoja, aloitteita ja vetoomuksia mm. kaavoista, lakiehdotuksista, maatalouspolitiikasta, suojelualueista, metsästysrajoituksista ja metsähanhen kannanhoitosuunnitelmasta. Kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeitä luonnonsuojeluasioita nostettiin julkisuuteen lehdistötiedottein ja artikkelein sekä BirdLife Suomen verkkosivuilla. Tiira- ja Linnut-lehdissä tuotiin monipuolisesti esiin linnustonsuojelua sekä kotimaassa että ulkomailla. Toimittajia ja yleisöä avustettiin monenlaisissa suojeluasioihin liittyvissä kysymyksissä.

8 Kannustettiin lintuharrastajia osallistumaan luonnonsuojelulain uudistamista koskevaan kansalaiskeskusteluun. Tuettiin Ympäristöakatemian toimintaa. Ympäristöakatemia on ympäristöjärjestöjen yhteistyöhanke, jonka toiminnasta vastaa oma yhdistys Ympäristöareena ry. Toiminnan tarkoituksena on välittää tietoa ympäristöasioista päättäjille. Ympäristöakatemia järjesti 1. 2.9. kalastusaiheisen kurssin, johon myös BirdLife Suomi osallistui. Osallistuttiin Maan ystävien koordinoimaan Polttava Kysymys -kampanjaan, jonka tavoitteena on saada Suomeen sitova ilmastolaki kasvihuonekaasupäästöjen suunnitelmalliseksi vähentämiseksi. Yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa jatkettiin mm. CITES-sopimuksen vastaisen sekä laittoman täytettyjen lintujen ja linnunmunien kaupan estämiseksi. 2.5 Kansainväliset suojeluasiat Osallistuttiin BirdLife Internationalin EU:n luonnonsuojeludirektiivien toimeenpanoa, soveltamista ja toimivuutta tarkastelevan työryhmän (Birds and Habitats Directive Task Force, BHDTF) toimintaan. Vuoden 2014 toiminnassa keskeistä oli direktiivien mahdolliseen avaamiseen liittyvien uhkien torjuminen. Työryhmässä käsiteltiin myös mm. monimuotoisuuskompensaation soveltamista EU:ssa (No Net Loss Initiative). BHDTF:n kokoukseen Brysselissä 3. 5.12. osallistuivat Margus Ellermaa ja Tero Toivanen. Osallistuttiin BirdLife Internationalin koordinoiman Euroopan metsätyöryhmän (Forest Task Force, FTF) toimintaan, mm. Natura-alueiden metsänkäsittelyohjeiden valmisteluun. FTF:n jäsenenä toimi Tero Toivanen. FTF lakkautettiin kesällä 2014, ja sen toiminta siirtyi osaksi muita työryhmiä. BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän (Agriculture Task Force, ATF) toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. BirdLife Suomea edusti työryhmässä Irina Herzon. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistustarve oli kansainvälisen maataloustyön painopistealueena. Osallistuttiin Siemenpuu Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Säätiössä on mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä. Liityttiin kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n jäseneksi ja osallistuttiin Suomen IUCNkomitean toimintaan.

9 3. Lintuharrastuksen edistäminen BirdLife Suomen tavoitteena on tarjota lintuharrastukseen liittyviä palveluja parhaiten Suomessa. Tarjoamalla monipuolisia ja haluttuja palveluita BirdLife Suomi jäsenyhdistyksineen vahvistaa jo saavuttamaansa asemaa lintuharrastajayhteisössä ja houkuttelee toimintaansa uusia linnuista kiinnostuneita. Lintuharrastusta edistämällä pyritään kasvattamaan linnustonsuojeluun myönteisesti suhtautuvien määrää sekä etsimään rahoitusta suojelutyölle. Lintuharrastuksen näkyvyyttä ja kiinnostavuutta lisäämällä saadaan uusia jäseniä ja tukijoita, jotka haluavat tukea BirdLife Suomen toimintaa ja osallistua siihen. Tätä kautta saadaan myös lisää havaintoja, joihin BirdLife Suomen suojelutoiminta asiantuntemuksen ohella perustuu. 3.1 Tapahtumat BirdLife Suomi järjesti vuoden aikana useita valtakunnallisia lintuharrastustapahtumia, joiden avulla parannettiin järjestön tunnettuutta, hankittiin uusia jäseniä ja tukijoita sekä jaettiin tietoa linnuista ja lintuharrastuksesta. Vuonna 2014 kaikissa valtakunnallisissa tapahtumissa sivuttiin osallistujaennätyksiä tai ne ylitettiin. Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 25. 26.1. järjestettiin yhdeksännen kerran Pihabongaustapahtuma. Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla ja havainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle. Tämän avoimen, valtakunnallisen ja maksuttoman tapahtuman kohderyhmänä ovat kaikki luonnosta kiinnostuneet. Pihabongaus on maan suurin lintuharrastustapahtuma. Tapahtumaan osallistui 19 000 ihmistä yli 12 500 pihalla ympäri maan. Kaikkiaan havaittiin 89 lintulajia. Lintuja ilmoitettiin 520 000 yksilöä. Jäsenyhdistykset järjestivät muutamilla paikkakunnilla myös Pihabongaukseen liittyviä yleisötapahtumia. Pihabongaus on merkittävä keino uusien vuositukijoiden (ks. 7.1) tavoittamiseksi. Myös jäsenyhdistyksiä kannustettiin hyödyntämään tapahtumaa ja siihen osallistuneiden yhteystietoja jäsenhankinnassaan. Kaikille Pihabongaukseen osallistuneille lähetettiin tapahtuman jälkeen Tiira-lehti, jossa kerrottiin Pihabongauksen tuloksista. Tapahtuman suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Toimiston henkilökuntaa vieraili 20.1. Mäntyniemessä piharetkellä ja tapaamassa presidenttiparia. Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina olivat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Suomen Lintuvaruste Oy ja Kustannusosakeyhtiö Moreeni. Perinteinen Tornien taisto järjestettiin 3.5. jo 21. kerran. Tornien taisto on valtakunnallinen lintuharrastustapahtuma, jossa kilpaillaan siitä, kuinka monta lintulajia joukkueet havaitsevat lintutorneista kahdeksan tunnin aikana. Tapahtumaan osallistuttiin 326 tornissa ympäri maan. 94 tornilla järjestettiin vähintään yksi linturetki tai muu lintuopastus yleisölle. Joukkueissa oli n. 1 300 osallistujaa ja päivän aikana torneilla kävi tutustumassa lintuharrastukseen 2 463 kävijää. Eniten lajeja (104) havaittiin Porin Yyterissä. Tapahtumassa havaittiin yhteensä 207 lintulajia. Tornikisa käytiin nyt neljättä kertaa samaan aikaan myös Ruotsissa, jossa tapahtumaan osallistui noin 65 tornia.

10 Yhdestoista Lasten lintuviikko (vuoteen 2010 Lasten lintupäivä) järjestettiin 19. 25.5. Lasten lintuviikko on valtakunnallinen lasten lintutapahtuma, jonka järjestivät yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonto-Liitto. Tapahtumassa innostettiin erityisesti ohjattuja lapsiryhmiä, kuten koululuokkia ja päiväkotiryhmiä, lähtemään linturetkelle ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon. Osallistumiskynnys oli mahdollisimman matala: tapahtumassa etsittiin merkkejä pesivistä linnuista, mutta lajeja ei tarvinnut tunnistaa. Opettajille ja muille ryhmänvetäjille oli myös tarjolla runsaasti havainnollisia materiaaleja, jotka olivat ladattavissa PDF-versioina verkkosivuilta. Tapahtumaa markkinoitiin muun muassa Vihreä lippu -kouluille ja -päiväkodeille, luonto- ja ympäristökouluille sekä luontokerhoille. Tapahtumaan osallistui ennätyksellisesti yli 3 500 lasta ja 500 aikuista yli 230 ryhmässä eri puolilta maata. Pönttöbongaus-tapahtuma järjestettiin 7. 8.6. Tapahtuman tavoitteena on saada ihmisiä kiinnittämään huomiota oman lähiympäristönsä lintuihin, innostamaan pönttöjen ripustamiseen ja kerätä tietoa pönttölintujen levinneisyydestä, runsaudesta ja kannanmuutoksista. Pönttöbongauksessa tarkkailtiin pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja lähetettiin havainnot BirdLife Suomelle. Pönttöbongaukseen osallistui lähes 5 000 ihmistä yli 3 000 paikalla, ja kaikkiaan ilmoitettiin 26 728 pöntön tiedot. Tapahtumalla hankittiin myös uusia vuositukijoita (ks. 7.1). Kaikille Pönttöbongaukseen osallistuneille lähetettiin tapahtuman jälkeen Tiira-lehti. Pönttöbongauksen suojelijana toimi muusikko Sakari Kuosmanen. EuroBirdwatch-tapahtumaan osallistuttiin 4. 5.10. Tiettävästi maailman suurin lintuharrastustapahtuma järjestettiin nyt 22. kerran ja sitä vietettiin 41:ssä Euroopan ja Keski- Aasian maassa. Viikonlopun mittaisen tapahtuman lintuhavainnot koottiin yhteen ja samalla tiedotettiin erityisesti muuttolintuihin kohdistuvista uhkista. Suomessa lintuharrastajia kannustettiin retkeilemään tapahtumaviikonlopun aikana ja tallentamaan havaintonsa Tiiralintutietopalveluun: havaintoja kertyi noin 1,6 miljoonasta lintuyksilöstä. Ainoastaan Ruotsista ilmoitettiin enemmän lintuja. Osa jäsenyhdistyksistä järjesti myös yleisöretkiä tapahtumaviikonloppuna. Valtakunnallinen Joutsenbongaus toteutettiin kolmatta kertaa 25. 26.10. Joutsenbongauksen tavoitteena on seurata Suomessa levähtävien laulujoutsenten syyskantaa ja aktivoida suurta yleisöä lintujen tarkkailuun. Samalla kerättiin tietoja joutsenille vaarallisista sähköjohdoista. Havaintoja ilmoitettiin kaikkiaan 3 300 paikalta ympäri maan, ja yhteensä havaittiin 57 600 laulujoutsenta. Tapahtumalla hankittiin myös uusia vuositukijoita (ks. 7.1). Kaikille Joutsenbongaukseen osallistuneille lähetettiin tapahtuman jälkeen Tiira-lehti. Tapahtuman yritysyhteistyökumppani oli Elenia Oy. Elenia Oy lahjoitti 300 joutsenaiheista vuosikalenteria postituksineen. Paikallisesti jäsenyhdistykset ja niiden paikallisryhmät järjestivät jäsenilleen ja yleisölle satoja erilaisia lintuharrastusaiheisia tapahtumia, kuten retkiä, kursseja, kilpailuja ja yleisötilaisuuksia. Lisäksi järjestettiin kahdeksan lintukurssia kotimaassa ja lähialueilla yhteistyössä kotimaisen lintumatkailuyrityksen (Skaftung Nature) kanssa.

11 3.2 Tiira-lintutietopalvelu Tiira-lintutietopalvelun (www.tiira.fi) kehittäminen oli yksi vuoden päätavoitteista. Kaikille linnuista kiinnostuneille tarkoitetussa palvelussa voi tallentaa ja selata lintuhavaintoja koko maasta, ja siellä voi pitää omaa havaintopäiväkirjaa. Kaikki BirdLife Suomen jäsenyhdistykset käyttävät Tiiraa ensisijaisena havaintojenkeruu- ja arkistointijärjestelmänä. Suurimmat Tiiraan tehdyt muutokset olivat karttapalvelimien laajennokset, ensi- ja viimehavaintojen raportoinnin laajennus sekä vanhojen palvelimien siirto uuteen, päivitettyyn ympäristöön. Palvelun seuraavan version, Tiira 2:n määrittelyä ja suunnittelua jatkettiin sekä mahdollisia toteutustapoja arvioitiin. Muita kehityskohteita olivat Piha-, Pönttö- ja Joutsenbongauksen sekä Tornien taiston havaintojen ilmoitus- ja tulossivut. Tiira 2:n kehitystyöstä tiedottamista varten perustetun blogin päivitystä jatkettiin. Vuoden lopussa Tiira-lintutietopalvelulla oli 21 897 (19 897) rekisteröitynyttä käyttäjää, joista 5 524 (5 268) oli rekisteröitynyt BirdLife-jäsennumerolla. Ruotsin kielellä Tiiraa käytti 336 käyttäjää. Edellisvuodesta käyttäjien määrä kasvoi 2 000 henkilöllä. Tiiran verkkosivuilla käytiin 3,1 miljoonaa kertaa vuoden aikana ja yksittäisiä hakuja tehtiin 69,8 miljoonaa. Vuoden lopussa Tiirassa oli 11 724 268 lintuhavaintoa. Vuoden 2014 aikana Tiiraan kirjattiin 1 842 719 havaintoa, joista 553 514 oli ennen vuotta 2014 tehtyjä havaintoja. Csvlataustoiminnolla Tiiraan vietiin 568 728 havaintoa. Vuoden lopussa Tiiran yhdistyskäyttäjien tekemiä koontihavaintoja oli yhteensä 82 701 ja tallenteita Tiiraan oli viety 30 058 kappaletta. Rekisteröityneitä käyttäjiä ja yhdistyskäyttäjiä ohjeistettiin sähköpostin ja Tiira-foorumin kautta sekä puhelimitse. Tiira oli myös vakioaihe yhdistysvierailujen (ks. 5.2) yhteydessä. Tiiran ohjelmointityöstä vastasi ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind. Suunnittelutyöstä vastasi Tiiratoimikunta ja henkilökunta. 3.3 Retkikummitoiminta Retkikummitoiminta on BirdLife Suomen merkittävimpiä vapaaehtoistoiminnan ohjelmia. Retkikummit ovat jäsenyhdistyksissä toimivia, BirdLife Suomeen rekisteröityneitä retkenvetäjiä. Vuonna 2014 retkikummeina toimi 174 henkilöä. Retkikummit vetivät pääsääntöisesti kaikille avoimia linturetkiä tai järjestivät muita lintutapahtumia, joihin on helppo osallistua. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä lähes 126 retkeä ja muuta tapahtumaa, joihin osallistui 5 495 henkilöä. Retkillä ja tapahtumissa osallistujille kerrottiin linnuista, lintuharrastuksesta ja -yhdistyksestä. Retkillä pyrittiin myös hankkimaan uusia jäseniä. Yhteystietonsa antaneille retkeläisille lähetettiin seuraavaksi ilmestyvä Tiira-lehti. Retkikummitoiminnan kautta jäsenyhdistyksiin saadaan sitoutettua vapaaehtoistoimijoita.

12 Toimintaa tuettiin tarjoamalla retkikummien vetämille retkille tapaturmavakuutus ja materiaaleja. Retkikummit, jotka järjestävät ja raportoivat vuoden aikana ainakin kaksi retkeä, saavat seuraavan vuoden Linnut-lehden vuosikerran. Lisäksi edeltävänä vuonna vähintään neljä retkeä raportoineille tarjottiin mahdollisuus tilata retkiliivi BirdLife Suomen logolla. Retkikummien oma verkkosivusto tarjosi ohjeita ja vinkkejä tapahtumien järjestämiseen, ja ajankohtaisista asioista tiedotettiin vuoden aikana sähköisellä uutiskirjeellä. Lintuteemainen Ympäristökasvatus-lehti (ks. 3.4) lähetettiin kaikille retkikummeille. Retkikummitoiminnan kannustamiseksi nimettiin BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden retkikummiksi Esa Aaltonen Lohjan lintutieteellisestä yhdistyksestä Hakista. 3.4 Lasten ja nuorten toiminta BirdLife Suomen tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria lintu- ja luontoharrastukseen, löytää jäsenyhdistyksiin uusia nuoria jäseniä ja kannustaa nykyisiä nuorisojäseniä harrastuksessaan eteenpäin. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on myönteisten luontokokemusten tarjoaminen kestävän luontosuhteen kehittymisen pohjaksi. 19. 25.5. järjestettiin yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa valtakunnallinen Lasten lintuviikko (ks. 3.1), joka tarjosi puitteet ja runsaasti oheismateriaalia lapsiryhmille suunnattujen lintutapahtumien järjestämiseen. Tapahtumaa markkinoitiin erityisesti alakouluille, päiväkodeille, luontokouluille ja luontokerhoille. Matalan kynnyksen tapahtumassa tehtiin uusi osallistujaennätys. Lasten ja nuorten lintuharrastuksen edistämisessä on retkikummitoiminnalla (ks. 3.3) suuri merkitys. Toiminnalla on vankka suosio, ja sen kautta tavoitetaan esimerkiksi koululaisia, jotka eivät välttämättä muuta kautta saa kokemuksia lintuharrastuksesta ja retkeilystä. Retkikummeja muun muassa kannustettiin järjestämään Lasten lintuviikon aikana linturetkiä yhteistyössä paikallisen koulun tai päiväkodin kanssa. BirdLife Suomi tuki jäsenyhdistystensä valmiuksia toteuttaa lasten ja nuorten toimintaa omalla alueellaan. Jäsenyhdistyksissä toimii lastenkerhoja ja nuorten ryhmiä. Yhdistykset järjestivät myös erityisesti nuorille suunnattuja tapahtumia, kuten koululaisretkiä. Yhteensä jäsenyhdistyksissä järjestettiin vuoden aikana yli 730 tapahtumaa, joihin osallistui ainakin 4100 lasta ja nuorta. Näistä retkikummien järjestämien tapahtumien osuus oli 32 retkeä ja 2 269 lasta tai nuorta. Jäsenyhdistyksiä avustettiin nuorisotyössä myös tapahtumien yhteydessä sekä tuottamalla ja jakamalla lasten ja nuorten lintuharrastustoimintaan tarkoitettua materiaalia. Vuonna 2011 julkaistua, lapsille ja nuorille suunnattua linnunpönttöopasta jaettiin edelleen jäsenyhdistysten käyttöön, ja se oli myös ladattavissa PDF-tiedostona. Jäsenyhdistysten saatavilla oli myös BirdLifen Suomen nuorisotyön materiaali, joka sisältää mm. oppaan lintukerhotoiminnasta, materiaalia oppitunnin pitämiseksi kouluissa ja materiaalia leiripäivän järjestämiseksi. BirdLifen tuottama opettajien täydennyskoulutusmateriaali eli VESO-paketti, jolla peruskoulun opettajia tutustutetaan lintuharrastukseen ja oman paikkakunnan lintuharrastusmahdollisuuksiin, oli myös

13 jäsenyhdistysten käytettävissä. Tiira-lehden jokaisessa numerossa oli lapsille ja nuorille suunnatut omat sivut, joilla julkaistiin lasten ja nuorten juttuja, piirroksia ja lintukuvia. Jäsenyhdistysten nuorisotoimintaa kannustettiin nimeämällä BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Ossi Tahvonen Raaseporin lintuharrastajat Lullulasta. 3.5 Muu toiminta lintuharrastuksen edistämiseksi BirdLife Suomen julkaisut (ks. 4.1 4.3), verkkosivustot ja sähköpostilistat (ks. 4.5) palvelivat lintuharrastajia ja muita linnuista kiinnostuneita tarjoamalla tietoa linnuista sekä vinkkejä lintuharrastukseen ja lintujen suojeluun. Lisäksi suurta yleisöä palveltiin vastaamalla satoihin lintuihin liittyviin kysymyksiin puhelimitse, sähköpostitse ja Facebookin kautta. Tiedotustoiminnan yhteydessä esiteltiin säännöllisesti lintuharrastusta eri medioissa (ks. 4.6). Osallistuttiin 3. 6.4. Kevätmessuille Messukeskuksessa Helsingissä Meidän talo ja Meidän mökki -lehtien osastolla. Messuilla esiteltiin linnunpönttöjä ja kerrottiin linnuista ja lintuharrastuksesta, jaettiin materiaalia ja saatiin yli 1 400 yhteystietoa. Osallistuttiin Arktika-päiville 24. 25.5. Virolahdella. BirdLife Suomella oli tapahtumassa oma piste, jossa esiteltiin järjestön toimintaa ja myytiin Lintuvarusteen tuotteita. Ähtärin eläinpuistossa toteutettiin Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa lintuaiheinen näyttely, jossa esillä oli yhdistysposterit ja linnunpönttöjä. Järjestöä ja lintuharrastusta esittelevää Tiira-lehteä lähetettiin yhdistyksille ja muille kiinnostuneille jaettavaksi. Yhteensä noin 9 000 lehteä jaettiin vuoden aikana erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi lehti lähetettiin kaikille Piha-, Pönttö- ja Joutsenbongaukseen osallistuneille, retkikummien vetämillä yleisöretkillä käyneille sekä Tornien taiston aikana lintutorneissa vierailleille. BirdLife Suomi tarjosi yrityksille ja yhteisöille opastettuja luontoretkiä, jotka sopivat esimerkiksi henkilökunnan virkistyspäivän tai asiakastilaisuuden ohjelmaan. Vuoden aikana järjestettiin kaksi retkeä. Retkien oppaana toimi Paul Segersvärd. 4. Tiedotus ja julkaisut 4.1 Tiira-lehti Tiira-lehti on neljästi vuodessa ilmestyvä tiedotuslehti, joka lähetetään BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, vuositukijoille ja linnustonsuojeluklubin tukijoille. Lehdessä esiteltiin BirdLife Suomen ja jäsenyhdistysten toimintaa ja tapahtumia, lintumaailman kuulumisia, lintuharrastusta sekä kansallista ja kansainvälistä linnustonsuojelua.

14 Tiira-lehden 19. vuosikerta ilmestyi neljänä numerona, joissa oli yhteensä 132 sivua. Lehden painosmäärä oli keskimäärin 21 500, ja lehdessä käytettiin FSC-sertifioitua sanomalehtipaperia. Painopaikkana oli BotniaPrint Kokkolassa. Päätoimittajana toimi Inka Plit ja taittajana Seppo Alanko. BirdLife Suomen henkilökunta sekä 21 vapaaehtoista avustajaa toimittivat valtaosan lehden aineistosta. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. Tiira-lehteä lähetettiin pyynnöstä jäsenyhdistyksille, paikallisryhmille ja muille kiinnostuneille erilaisissa tilaisuuksissa jaettavaksi. Lehti tukee sekä BirdLifen että jäsenyhdistysten tiedotustoimintaa. 4.2 Linnut-lehti Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Linnut tarjoaa kaikille linnuista kiinnostuneille hyödyllistä ja luotettavaa lintutietoa sekä kiinnostavia kuvauksia linturetkiltä elämyksellisen tekstin ja hyvien valokuvien avulla. 49. vuosikertaan kuului neljä numeroa ja 208 sivua. Päätoimittajana oli Jan Södersved, ja lehteä taittoi Seppo Alanko. Lehteä avustivat vakituisesti Heidi Björklund, Hannu Huhtinen, Janne Lampolahti, Tero Linjama, Ohto Oksanen, Mia Rönkä ja Tero Toivanen. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. Syksyllä toteutettiin telemarkkinointikampanja, jossa Linnut-lehden tilauksia tarjottiin jäsenille, jotka eivät olleet lehden tilaajia. Kampanjalla saatiin yli 84 uutta tilausta (25 % loppuunviedyistä kontakteista). Lisäksi Linnut-lehden näytenumero ja markkinointikirje lähetettiin uusille jäsenille. Näytenumeroita lähetettiin myös muun muassa retkikummeille ja lintukurssien pitäjille. Lehden tilaajamäärä oli keskimäärin 4 440 ja painosmäärä keskimäärin 5 725. Lehti painettiin FSCsertifioidulle paperille Libris Oy:ssä Helsingissä. 4.3 Linnut-vuosikirja Linnut-vuosikirja ilmestyi 17. kerran. 168-sivuisessa julkaisussa oli kolme pääotsikkoa: uhanalaiset lajit, linnustonseuranta ja tutkimus. Kirjassa oli 17 artikkelia, muun muassa yhteenvedot vuoden linnuista 2012 ja 2013, harvinaisuushavaintojen yhteenvetoja, uhanalaisten lajien seurantaraportteja ja valtakunnallisia linnustonseurantaraportteja. Kirjan toimitti Kalle Ruokolainen ja taittoi Aarnipaja Ky / Jyrki Heimonen. Kirjan painosmäärä oli 2 000. Vuosikirja painettiin Erweko Oy:ssä FSC-sertifioidulle paperille. Linnut-vuosikirja 2013 julkaistiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 4.4 Ornis Fennica Ornis Fennican toimituskuntaan kuuluivat päätoimittaja Andreas Lindén, toimittajat Johan Ekroos, Jukka Forsman, Ian Henderson, Chas Holt, Endre Knudsen, Päivi Sirkiä, Robert Thomson sekä tekninen toimittaja Johan Ulfvens. Lehti painettiin Painorauma Oy:ssä Raumalla, ja se ilmestyi neljästi. Vuosikerrassa julkaistiin 260 sivulla 24 vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia. Painosmäärä oli 550. Ornis Fennicaan lähetettiin arvioitavaksi 41 uutta käsikirjoitusta. Vuoden aikana loppuun

15 käsitellyistä 52 käsikirjoituksesta 28 hylättiin ja 24 hyväksyttiin muutosehdotuksineen julkaistavaksi. Oman perinteisen vertaisarviointiprosessin rinnalla Ornis Fennica käyttää apunaan myös Peerage of Science -palvelua, jonka kautta saatiin julkaistavaksi kaksi artikkelia. Sarjan verkkosivuilla jatkettiin EarlyOnline -käytäntöä: hyväksytyt, korjatut artikkelit olivat nähtävissä ja ladattavissa ennen varsinaista julkaisemista. Kaikki Ornis Fennicassa julkaistut tieteelliset artikkelit löytyvät maksutta PDF-muodossa verkkosivuilta www.ornisfennica.org. Ornis Fennicalla on artikkelien julkaisusopimus Gale Groupin ja Proquestin kanssa. Sarjan vaikuttavuuskerroin vuodelle 2013 oli ISI Web of Sciencen mukaan 0,667. Tieteellisten seurojen valtuuskunnan tuki Ornis Fennican julkaisemiselle oli 3 500 euroa. 4.5 Verkkosivut ja sähköpostilistat BirdLife Suomen verkkosivuilla www.birdlife.fi vieraili 44 886 74 159 kävijää kuukaudessa, ja vuoden aikana kävijöitä oli 682 605. Sivujen päivittämisestä vastasi BirdLife Suomen henkilökunta. Suunnittelutyö verkkosivujen uudistamiseksi aloitettiin. BirdLife Suomen verkkosivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvaruste Oy:n sivusto, jota ylläpiti Pekka J. Nikander. BirdLife Suomen sivusto toimi Nebula Oy:n palvelimella. Tiira.fi-sivustosta kerrotaan kohdassa 3.2. BirdLife Suomen Facebook-sivun päivityksiä seurasi vuoden lopulla noin 5 384 henkilöä (noin 3 700 vuonna 2013). Syyskuussa 2012 Facebookiin avatulla Lintu Lintujen tunnistusapua - sivulla, jolle käyttäjät voivat ladata määritettäväksi kuvia ja äänitteitä, oli vuoden lopussa 2 295 (noin 1 350 vuonna 2013) tykkääjää. BirdLife Suomi ylläpiti useita sähköpostilistoja, kuten jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille tarkoitettua BirdLife-aktiivit-sähköpostilistaa, kaikille suomalaisille lintuharrastajille tarkoitettua Lintuverkko-sähköpostilistaa sekä Euroopan laajuista EuroBirdNet-sähköpostilistaa. Aktiivitlistalle välitettiin muun muassa tietoa ajankohtaisista tapahtumista, järjestö- ja linnustonsuojeluasioita, tiedotteita, edustajiston kokousasioita sekä hallituksen päätöksiä. Vuoden lopussa aktiivit-listalla oli 391 (376 vuonna 2013), Lintuverkossa 1 088 (1 113) ja EuroBirdNet-listalla 574 (563) tilaajaa. 4.6 Muu tiedotustoiminta BirdLife Suomen toimisto laati vuoden aikana 40 mediatiedotetta, jotka julkaistiin painetussa tai sähköisessä mediassa. Lisäksi joukkoviestimiä avustettiin yli 200 kertaa; radiohaastatteluja annettiin 39 ja tv-haastatteluita 13. 5. Järjestötoiminta BirdLife Suomen toiminnan kaksi päätavoitetta, jäsenyhdistyksille ja niiden jäsenille tarjottavien palveluiden kehittäminen sekä järjestön kasvu, tukevat toisiaan. Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen on tärkeää lintuharrastuksen edistämisen ja jäsenmäärän kasvun kannalta.

16 Kasvutavoitteen toteutuminen tuottaa lisää resursseja ja toimijoita suojelutyöhön. Syksyllä toteutettiin jäsen- ja tukijakysely, johon osallistui ennätykselliset 4755 osallistujaa. 5.1 Jäsenyhdistykset ja paikallistoiminta BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joiden toimialueet kattavat koko maan. Jäsenyhdistyksiin kuului 31.12.2014 yhteensä 12 364 henkilöjäsentä (vuoden 2013 lopussa 11 670). Vuoden aikana jäsenmäärä kasvoi 694 henkilöllä. BirdLife Suomen jäsenyhdistykset Jäsenmäärä vuonna 2014 Bongariliitto ry 1095 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 298 Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry 257 Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingfors traktens Ornitologiska Förening Tringa ry 2580 Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry 112 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 310 Kemi Tornion Lintuharrastajat Xenus ry 112 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry 284 Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 228 Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 647 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Lintuyhdistys Kuikka 390 Kuusamon Lintukerho ry 143 Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry 353 Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry 292 Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry 260 Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 119 Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry 104 Ostrobothnia Australis rf 47

17 Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry 1114 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 251 Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 403 Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry 433 Porvoon Seudun Lintuyhdistys Borgå Nejdens Fågelförening ry 213 Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 489 Rauman Seudun Lintuharrastajat ry 187 Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry 440 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry 136 Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, Åbo Ornitologiska Förening rf 884 Valkeakosken Lintuharrastajat ry 132 Ålands Fågelskyddsförening rf 51 Muutamissa yhdistyksissä toimi lisäksi niiden sisäisiä paikallisryhmiä. Uusien paikallisryhmien synnyttämiseen tähtäävän paikallistoimintamallin materiaalit olivat jäsenyhdistysten käytettävissä. 5.2 Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen BirdLife Suomi tuki jäsenyhdistyksiään ja niiden paikallisryhmiä monin eri tavoin. BirdLifen tarjoamat palvelut on koottu Yhdistyspalvelut-verkkosivulle (www.birdlife.fi/yhdistyspalvelut). Ajankohtaisista asioista tiedotettiin lisäksi Aktiivit-sähköpostilistalla (ks. 4.5) ja Tiira-lehdessä (ks. 4.1). Lisäksi BirdLife Suomen verkkosivuilta löytyy kaikki perustieto BirdLife Suomen toiminnasta. Yhdistystoimintaan liittyvissä asioissa tarjottiin neuvontaa ja koulutusta. Uusille puheenjohtajille laadittu perehdyttämismateriaali päivitettiin ja lähetettiin kaikille puheenjohtajille sähköpostitse. Koulutusta tarjottiin myös yhdistysvierailuilla. Järjestökoordinaattori, MAALI-hankekoordinaattori ja suojelu- ja tutkimusjohtaja tekivät 14 vierailua 14 eri yhdistykseen ja tapasivat yhdistysten toimijoita ja keskustelivat ajankohtaisista yhdistystoiminta-, lintuharrastus- ja suojeluasioista. Tiira-lehti oli tärkeä tuki jäsenyhdistysten tiedottamiseen. Lehden tapahtumakalenteripalsta tarjosi mahdollisuuden ilmoittaa tapahtumista ja kokouksista kattavasti ja edullisesti. Lisäksi halukkaat yhdistykset ja paikallisryhmät esittelivät toimintaansa lehdessä laajemminkin erilaisten

18 alueellisten uutisjuttujen kautta. Jäsenyhdistysten omaa tiedotustoimintaa tuettiin Tiira-lehden lisäksi tarjoamalla apua ja neuvontaa tiedottamisessa ja tiedotusvälineiden kanssa toimimisessa. BirdLife Suomen valtakunnalliset tiedotteet olivat jäsenyhdistysten käytössä paikallisesti muokattaviksi ja levitettäviksi. Kaikilla yhdistyksillä on helposti muistettava www.birdlife.fi/yhdistys -aliasosoite, sekä pyynnöstä mahdollisuus saada yhdistys@birdlife.fi -sähköpostialias. Yhdistyksiä tuettiin myös sosiaalisen median käytössä. BirdLife Suomen ylläpitämä Tiira-lintutietopalvelu (ks. 3.2) oli keskeisessä asemassa jäsenyhdistysten toiminnassa sekä lintuharrastuksen edistämisen, jäsenhankinnan että suojeluja tutkimustyön kannalta. Jäsenyhdistyksiä tuettiin suojelutyössä monilla muillakin tavoin (ks. 2), vuonna 2014 erityisesti MAALI-hankkeen toteuttamisessa. BirdLife Suomen ja UPM:n yhteistyösopimus jatkui vuonna 2014, ja yhdistysten talkootoimintaa edistettiin myöntämällä avustusta. Yhteistyön tarkoituksena oli tukea erityisesti lasten leiritoimintaa, linnustonlaskentakoulutusta, kunnostushankkeita, ja muuta työtä lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi. Talkootyöhön lähti mukaan kymmenen jäsenyhdistystä, joille jaettiin yhteensä 6 000 euroa talkooavustusta. Mittavamman erityistuen talkoille sai Pohjois- Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, joka järjesti talkoot Tauvon lintuaseman kunnostamiseksi. Yhteensä talkoissa oli ainakin 133 osallistujaa. Talkoilla järjestettiin mm. lasten leiri, rakennettiin ja kunnostettiin lintutorneja, nikkaroitiin linnunpönttöjä ja tekopesiä, raivattiin pusikoita, niitettiin niittyjä ja padottiin suo-ojia. Myös valtakunnalliset lintuharrastustapahtumat (ks. 3.1) tukivat yhdistysten ja paikallisryhmien toimintaa. BirdLife Suomen järjestämät tapahtumat tarjosivat yhdistyksille valmiit puitteet toteuttaa myös paikallisia tapahtumia ja saada medianäkyvyyttä. Jäsenyhdistyksiä kannustettiin aktiiviseen jäsenhankintaan ja työtä tuettiin neuvonnalla ja materiaaleilla. BirdLife Suomi tarjosi kaikille uusille jäsenyhdistysten jäsenille liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan. Jäsenhankintaa tuettiin myös muun muassa lähettämällä retkikummien (ks. 3.3) järjestämille retkille osallistuneille ei-jäsenille Tiira-lehti. Jäsenyhdistysten ja paikallisryhmien käyttöön oli tarjolla erilaisia materiaaleja. BirdLifen esitteitä ja Tiira-lehteä sai tilata tapahtumissa jaettavaksi ja yhdistysesitteen mallipohja oli tarjolla oman esitteen tuottamiseksi helposti. Saatavilla oli malli myös uuden jäsenen infopakettien tuottamiseen. Kokousohjelmaksi oli tarjolla erilaisia valmiita Powerpoint-esityksiä taustatietoineen. BirdLifen kautta oli mahdollisuus teettää yhdistysbanderolli ja lintutorneihin kiinnitettäviä tornikortteja. Vuonna 2014 teetettiin uudet tornikorttimallit yhdistysten käyttöön. Yhdistyskyselypalvelun avulla kaikilla jäsenyhdistyksillä oli mahdollisuus teettää jäsenkysely helposti ja edullisesti. Jäsenyhdistyksille oli tarjolla mahdollisuus BirdLife Suomen jäsenrekisteripalveluun. Palvelua käytti 20 yhdistystä. Kesäkuussa allekirjoitettiin tilaussopimus Kehätieto Oy:n kanssa uuden

19 internet-pohjaisen järjestörekisterin hankinnasta. Uutta rekisteriä ryhdyttiin tekemään syyskuun alussa, ja sen käyttöönotto siirtyi seuraavalle vuodelle. Vanhojen paikallislehtien sähköistä julkaisemista varten tehtiin määrittely, jonka mukainen sovellus toteutetaan vuonna 2015. Jäsenyhdistyksiä tuettiin vapaaehtoisverkoston luomisessa ja vahvistamisessa. Retkikummit (ks. 3.3) ovat osa tätä verkostoa, mutta toimintamahdollisuuksia on muillekin vapaaehtoisille. Lasten ja nuorten toimintaa sekä sen tukemista esitellään kohdassa 3.4. 5.3 Huomionosoitukset BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki myönnettiin Kari Aholalle, Juhani Koivusaarelle, Juha Markkolalle, Karno Mikkolalle, Esko Rajalalle ja Pertti Sulkavalle. BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki myönnettiin Eero Haapaselle, Tomi Hakkarille, Harri Hutrille, Harri Högmanderille, Pia Högmanderille, Pekka Ikoselle, Jukka Koivistolle, Pekka Kyllöselle, Juha Laaksoselle, Aleksi Lehikoiselle, Pauli Pienimaalle, Tapio Sadeharjulle, Paul Segersvärdille, Risto Sulkavalle, Hannu Tammelinille, Kimmo Tuikalle, Martti Vattulaiselle, Keijo Vesaselle ja Jukka Virtaselle. Yhdistyksen BirdLife-ansiomerkki, joita jäsenyhdistykset myöntävät oman harkintansa mukaan, myönnettiin 11 henkilölle. BirdLife Suomen vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Suomenselän Lintutieteelliselle Yhdistykselle. Valinnan perusteena oli erityisesti ansiokas MAALIhankkeeseen osallistuminen sekä aktiivinen osallistuminen suojelu- ja tutkimushankkeisiin. Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Ossi Tahvonen Helsingin Seudun Lintutieteellisestä Yhdistyksestä Tringasta ja vuoden retkikummiksi Esa Aaltonen Lohjan lintutieteellisestä yhdistyksestä Hakista. 5.4 Kansainvälinen järjestötoiminta BirdLife Suomi on kansainvälisen BirdLife International -järjestön jäsen ja toimi edellisvuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin henkilökunnan kanssa suojelu-, tiedotus- ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi sai BirdLife Internationalilta materiaalia ja muuta apua tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi. BirdLife Suomi maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna yhden dollarin (USD) sekä vapaaehtoista jäsenmaksua BirdLifen Euroopan toiminnalle 3 000 euroa. BirdLifen Euroopan ja Keski-Aasian partnereiden toiminnanjohtajakokous pidettiin 24. 25.4. Istanbulissa Turkissa. Kokouksessa oli osallistujia 30 maasta. Kokouksessa valittiin toimihenkilöitä, hyväksyttiin järjestön alueellinen strategia ja esiteltiin saavutettuja tuloksia. Kokoukseen osallistui toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

20 Vs. suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen ja Margus Ellermaa osallistuivat 3. 5.12. Brysselissä luonnonsuojeludirektiivityöryhmän (ks. 2.5.) kokoukseen ja Euroopan luonnonsuojelujärjestöjen yhteiseen seminaariin. Peter Uppstu osallistui EuroBirdPortalin yhteistyökumppanitapaamisiin Itävallassa ja Englannissa. 4. 5.10. osallistuttiin maailman suurimpaan lintuharrastustapahtumaan, EuroBirdwatchviikonloppuun (ks. 3.1). BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin kansainvälisen maksun maksaneille ja lehden tilaajille. Suomen levikki oli 100 kpl (118 vuonna 2013). Kansainvälistä suojelutoimintaa käsitellään tarkemmin kohdassa 2.5. 6. Hallinto 6.1 Edustajisto BirdLife Suomen ylintä päätösvaltaa käyttää edustajisto, jonka toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Jokaisella jäsenyhdistyksellä on vähintään yksi edustaja. Lisäedustajia kukin yhdistys saa jäsenmääränsä perusteella BirdLife Suomen säännöissä määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Kaudella 2014 2015 edustajia oli 97. Edustajiston puheenjohtajana toimi Petri Seppälä (Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys) ja varapuheenjohtajana Arto Kalliola (Turun Lintutieteellinen Yhdistys). Edustajisto kokoontui kevätkokoukseen 23.3. Seinäjoelle ja syyskokoukseen 16.11. Jyväskylään. Kokouksissa käsiteltiin BirdLife Suomen sääntömääräiset asiat. Seinäjoella juhlittiin lauantain Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlia ja Jyväskylässä Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen 40-vuotisjuhlia. Seinäjoen kokouksessa edustajisto antoi julkilausuman rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaisista poikkeusluvista ja Jyväskylän kokouksessa soidensuojelun täydennysohjelman välittömästä toteuttamisesta. Syyskokouksessa valittiin jäsenet liittohallitukseen viiden erovuoroisen tilalle kaudelle 2015 2016. Erovuorossa olivat hallituksen varapuheenjohtaja Hanna Aalto ja hallituksen jäsenet Hannu Holmström, Kristiina Järvenpää, Juhani Kairamo, Jyrki Mäkelä. Heidät valittiin uudelle kaudelle Hanna Aallon jatkaessa varapuheenjohtajana. Varsinaisena tilintarkastajana toimi KHT Satu Herrainsilta (Ernst & Young Oy) ja varatilintarkastajana Ernst & Young Oy. Toiminnantarkastajana toimi Jorma Lindfors ja varatoiminnantarkastajana Jyrki Normaja.