Pohjois-Karjala bioenergian käyttäjästä bioenergian tuottajaksi Puuenergian mallimaakunta Metsät energian lähteenä Pelletit jalostettua puulämpöä Pellot energiaviljelyyn Biokaasu hyvä polttoaine Biopolttoaineet liikenteessä Ainutlaatuista osaamista
Puuenergian mallimaakunta Pohjois-Karjala on merkittävä puuenergian hyödyntäjä ja polttoaineiden tuottaja. Polttoaineita riittää myös muualle vietäväksi. Maakunnassa on kymmeniä puuenergia-alan yrityksiä sekä huipputasoista tutkimus- ja koulutustoimintaa. Metsäteollisuuden sivutuotteet ovat tärkein puuenergian raaka-aine. Maakunnan suurin puuenergian käyttäjä on Enocellin Uimaharjun sellutehdas. Tehtaan sähkön- ja lämmöntuotantoon tarvitsema energia tuotetaan lähes kokonaan puulla (98 99 %). Pääasiallisia puupolttoaineita ovat sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvät mustalipeä (2 800 GWh), kuori ja sahanpuru (1 850 GWh). Joensuussa toimiva Fortumin voimalaitos tuottaa enimmillään 120 MWh lämpöä Joensuuhun ja 55 MWh sähköä valtakunnan verkkoon. Polttoaineena käytetään turvetta ja haketta. Noin puolet polttoaineesta on puuta; siitä metsähaketta jo 20 %. Voimalaitoksessa tuotetaan 90 % Joensuun kaupungin tarvitsemasta kaukolämmöstä. Metsähakkeen käyttöä pyritään lisäämään myös pienemmissä laitoksissa. Tällä hetkellä hakkeella tuotetaan 280 GWh energiaa, mutta määrän uskotaan lähes kolmikertaistuvan vuoteen 2010 mennessä. Hakkeella ja pelletillä toimii Pohjois- Karjalassa yli 70 lämpökeskusta. Ne lämmittävät kuntien kiinteistöjä, kuten kouluja ja sairaaloita, tai teollisuuskiinteistöjä. Polttopuuta käytetään kotitalouksissa ja maatiloilla edelleen paljon, vuosittain yhteensä noin 360 000 kuutiota, energiaksi laskettuna 770 GWh. Puuta poltetaan pilkkeinä, klapeina ja maatiloilla myös hakkeena. Uusia biopolttoaineita kehitetään voimakkaasti. Puuteollisuuden sivutuotteet Bioenergia on ympäristöystävällistä, uusiutuvaa energiaa. Bioenergian käyttö ei lisää luonnon kierrossa olevan hiilidioksidin määrää, sillä kasvit sitovat ilmassa olevaa hiilidioksidia kasvaessaan. Kasvimassan hajotessa hiilidioksidi vapautuisi ilmakehään joka tapauksessa. Bioenergia tuo valinnan mahdollisuuksia. Se lisää energian saantivarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Riippuvuus tuontipolttoaineista ja niiden hintavaihteluista vähenee.
jalostetaan pelleteiksi ja briketeiksi. Bioetanolin ja biodieselin tuotantoon kehitetään uusia menetelmiä. Peltoja ja käytöstä poistettuja turvesoita valjastetaan bioenergian tuotantoon lisäämällä ruokohelven kasvatusta. Myös maatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteistä saatavaa biokaasua hyödynnetään polttoaineena. Energian käyttö Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalassa käytetään energiaa noin 10 300 GWh vuodessa. Noin 70 % siitä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, pääasiassa puulla. Uusiutuvat: 6 620 GWh Bioenergia tuo työtä ja toimeentuloa. Polttoaineiden tuotanto ja raaka-aineiden hankinta, lämpöyrittäjyys sekä bioenergian hyödyntämiseen tarvittavien koneiden ja laitteiden valmistus ovat merkittäviä työllistäjiä Pohjois-Karjalassa. Polttoaineesta maksettavat eurot jäävät omalle alueelle. Turve: Puu Vesivoima Biokaasu Uusiutumattomat: Öljy Tuontisähkö Muut 5 660 GWh 950 GWh 10 GWh 600 GWh 3 117 GWh 2 767 GWh 320 GWh 30 GWh 3
Metsät energian lähteenä Energiapuuta saadaan kaikenikäisistä metsistä: päätehakkuuleimikoista, taimikoista, ensiharvennuskohteista ja nuoren metsän kunnostuskohteista. Ylitiheät nuoret kasvatusmetsät kannattaa harventaa, jolloin jalostukseen kelpaamaton puuaines voidaan käyttää energiapuuna. Energiapuun saatavuus on suoraan sidoksissa metsäteollisuuden puun käyttöön. Ainespuu jalostetaan sahatavaraksi tai paperin raaka-aineeksi. Korjuutähteistä, kannoista ja puun jalostuksessa syntyvistä sivutuotteista saadaan polttoaineita: polttopuuta, haketta ja pellettejä. Edullisimmin energiapuu saadaan, kun ainespuu ja energiapuu korjataan samanaikaisesti. Markkinahakkuut maakunnan metsissä ovat 2000-luvulla yltäneet keskimäärin noin 4,5 miljoonaan kuutioon. Metsäenergiavarat kasvavat koko ajan, sillä metsiä käytetään vähemmän kuin ne kasvavat. Pohjois-Karjalan metsien vuotuinen kasvu on arvion mukaan runsaat 7 miljoonaa kuutiota, kokonaispoistuma on noin 5,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Eno puuenergian hyödyntämisen esimerkkikunta Enossa toimii kolme lämpökeskusta, jotka tuottavat vuodessa yhteensä 6 000 MWh lämpöä. Tämä vastaa noin 600 omakotitalon lämmöntarvetta. Haketta kuluu noin 17 000 irtokuutiometriä vuodessa. Lämmön toimituksesta ja lämpökeskuksista vastaa Enon Energiaosuuskunta. Polttoaineesta 70 % saadaan osuuskunnan 41 jäseneltä. Enon kunnanvaltuusto teki vuonna 1997 strategisen päätöksen kestävien luonnonvarojen Enosta, yhtenä kohtana puuenergian hyödyntäminen. Käytännössä päätös on johtanut kolmen lämpökeskuksen rakentamiseen. Enon Yläkylä valmistui vuonna 2000, Uimaharju 2002 ja Enon Alakylä 2004, kertoo kunnanjohtaja Matti Tohkanen. 4 Hakelämpökeskukset korvaavat yli miljoona litraa kevyttä polttoöljyä. Kuntaan jää vuodessa noin 500 000 euroa hyödyttämään paikallista talouselämää. Paikallisen raakaaineen käyttö työllistää yli 20 henkilöä, yhteensä 7 10 henkilötyövuotta, listaa Tohkanen puuenergian käytön etuja.
Polttopuuta käytetään edelleen paljon lämmityksessä. Kun puu on päälämmitysmuoto, sitä poltetaan keskuslämmityskattilassa tai huonekohtaisissa uuneissa. Puu on myös merkittävä lisälämmön antaja esimerkiksi sähkölämmityksen rinnalla. Varaavaa takkaa, puu-uunia ja -hellaa hyödyntämällä voidaan oleellisesti pienentää lämmityslaskua. Hake on hyvä polttoaine isommissa kiinteistöissä sekä lämpö- ja voimalaitoksissa. Korjuun jälkeen puupolttoaine haketetaan korjuupaikalla, tienvarsilla tai polttoaineterminaalissa tai se kuljetetaan käyttöpaikalle haketettavaksi tai murskattavaksi. Uudet hakelaitokset ovat automatisoituja, nykyaikaisella tekniikalla varustettuja lämpökeskuksia. Niiden toiminnasta ja lämmön tuotannosta huolehtii tavallisesti lämpöyrittäjä. Puuhaketta tehdään myös puujätteestä. Se on metsähaketta kuivempaa ja tasalaatuisempaa. Puhdas kierrätyspuu murskataan ja kuljetetaan maakunnan ulkopuolelle, missä se hyödynnetään energian tuotannossa. Puun poltto on taitolaji Tapa, jolla poltat puuta, vaikuttaa oleellisesti päästöihin. Huonosti poltettaessa pienhiukkaspäästöt voivat olla jopa kuusinkertaiset ja hiilivetypäästöt kymmenkertaiset hyvään polttoon verrattuna. Käytä kuivaa puuta. Kuivat puut syttyvät helposti ja nopeasti. Ne palavat puhtaasti ja luovuttavat energian hyvällä hyötysuhteella. Sytytä kuivilla ja ohuilla pilkkeillä. Puut pitäisi saada syttymään kauttaaltaan ja mahdollisimman nopeasti. Kuiva tuohi ja sanomalehtipaperi ovat parhaita sytykkeitä. Puukasa eli panos pitäisi sytyttää keski- ja yläosasta. Lisää puita ajoissa. Polttopuita kannattaa lisätä, kun puolet panoksesta on palanut. Voimakas hiillos sytyttää uudet puut nopeasti, ja epätäydellisen palamisen vaihe ohitetaan nopeasti. Hyödynnä tuhka. Tuhka on erinomaista luonnon maanparannusainetta. Tuhkan voi vaaratta levittää puutarhaan tai metsään, jossa sen arvokkaat ravinteet tulevat hyötykäyttöön. Tuhka on emäksistä, eli se nostaa maaperän phlukua kalkin tavoin. Lisätietoa: www.mottinetti.fi Vinkkejä polttopuun hankintaan, varastointiin ja polttoon. Palvelun kautta voit tilata polttopuuta kotiin tai ilmoittautua polttopuun myyjäksi. https://palstat.metsakeskus.fi/ Välittää tietoa energiapuukohteista ja metsäalan toimijoiden palvelutarjonnasta, esimerkiksi korjuun toteuttajista. 5
Pelletit jalostettua puulämpöä Pelletit ovat jalostettua puuenergiaa. Ne soveltuvat pientalojen, maatilojen ja suurkiinteistöjen lämmitykseen; sekä uusiin että vanhoihin kohteisiin. Vapaa-ajanasunnoissa pellettitakka on hyvä vaihtoehto. Pellettejä voidaan polttaa myös perinteisessä takassa tai uunissa, jos käytössä on tarkoitukseen suunniteltu erillinen polttolaite. Keskuslämmityksessä pelleteille on omat poltin- ja kattilajärjestelmänsä. Isommissa laitoksissa pellettejä käytetään myös seospolttoaineena kostean hakkeen joukossa. Pellettilämmitys vaatii enemmän tarkkailua kuin sähkö- tai öljylämmitys, mutta se ei tarvitse jatkuvaa huolenpitoa, kuten perinteinen puulämmitys. Huolellinen lämmittäjä puhdistaa polttimen ja tyhjentää tuhkasäiliön muutaman kerran vuodessa. Asentajan antamia huolto-ohjeita on syytä noudattaa. Pellettivarasto vaatii tilaa Pellettilämmitys sopii hyvin uudisrakennukseen, johon sen vaatimat rakenteet on helppo suunnitella ja toteuttaa. Esimerkiksi pellettivarastolle on löydettävä sopiva tila. Keskikokoinen pientalo kuluttaa noin 4 000 kiloa pellettiä vuodessa ja vaatii suunnilleen 8 kuutiometrin pellettivaraston tai -siilon. Pelletin käyttäjä tarvitsee kolme kertaa enemmän varastotilaa kuin öljylämmittäjä. Haketta käytettäessä tilantarve on 12-kertainen öljyyn verrattuna. Pelletit toimitetaan puhallinautolla suoraan siiloon. Niitä voi hankkia myös eri kokoisissa säkeissä, ja säkkitavaraakin saa kotiin toimitettuna. Puupelletit ovat tiiviitä sileäpintaisia sylintereitä, joiden läpimitta on yleensä 6 8 millimetriä ja pituus 10 30 millimetriä. Kosteusprosentti on alle 10. 6
Pellettejä Ilomantsista maailmalle Vapo tuottaa Pohjois-Karjalassa, Ilomantsin tehtaalla, noin neljänneksen (23 %) pellettituotannostaan. Yli puolet (55 %) Ilomantsin pelleteistä viedään Ruotsiin ja Tanskaan. Tehtaan kapasiteetti on 70 000 tonnia puupellettejä vuodessa. Pellettien valmistus Pelletit valmistetaan tavallisimmin puusepänteollisuuden kuivasta kutterinpurusta ja sahanpurusta. Puumassa hienonnetaan vasaramyllyssä, minkä jälkeen se puristetaan pellettimatriisin läpi. Prosessin aikana raakaaine kuumenee, jolloin puukuidussa oleva ligniini pehmenee ja sitoo kuidut yhteen. Puristamisen jälkeen pelletit jäähdytetään, jotta ne saavat lopullisen kovuutensa. Pelletit säilyttävät muotonsa ligniinin ansiosta. Myös turpeesta ja ruokohelvestä voidaan tehdä pellettejä. Pellettien raaka-aineena on sahanpuru. Lisäksi raaka-aineena voidaan käyttää kutterinpurua, turvetta ja ruokohelpeä. Nekin saadaan pääosin Pohjois-Karjalasta. Tehtaan yhteydessä toimii voimalaitos, joka tuottaa vuodessa 50 GWh prosessilämpöä tehtaan raaka-aineen kuivaamiseen, 40 GWh kaukolämpöä Ilomantsin kauko-lämpöverkkoon ja noin 15 GWh sähköä valtakunnan verkkoon. Polttoaineena käytetään lähialueelta saatavaa jyrsinturvetta ja puupolttoaineita. Voimalaitoksen tuottaman höyryn ansiosta pellettejä voidaan tehdä myös kosteasta sahanpurusta. Pellettitehdas ja voimalaitos työllistävät pysyvästi 14 15 henkilöä. Lisäksi voimalaitoksen polttoaineen hankinta, pellettitehtaan raakaaineen hankinta ja kuljetukset työllistävät yhteensä noin 30 henkilötyövuoden verran. Lisätietoa: www.pellettienergia.fi 7
Pellot energiaviljelyyn Peltokasvit soveltuvat energiantuotantoon: niitä voidaan käyttää kiinteinä polttoaineina ja niistä on mahdollista valmistaa polttonesteitä. Kiinteiksi polttoaineiksi soveltuvat esimerkiksi olki, viljanjyvät, pajut ja energiaheinät, kuten ruokohelpi ja järviruoko. Bioetanolia saadaan sokeri- ja tärkkelyspitoisista kasveista, kuten sokerijuurikkaasta ja ohrasta. Kasviöljypohjaisia polttonesteitä, kuten biodieseliä, saadaan puolestaan öljykasveista, esimerkiksi rypsistä. Biokaasua voidaan tuottaa lähes kaikista viljelykasveistamme ja niiden korjuujätteistä. Energiakasvien viljely on yksi vaihtoehto vaille käyttöä jääneiden peltojen ja turvetuotantoalueiden hyödyntämiseen. Pelloilla ja suopohjilla kasvatettavista energiaheinistä lupaavimpia on ruokohelpi. Energiakasvien tuotannon käynnistymistä kesantopelloilla ovat vauhdittaneet ja myös ohjanneet EU:n viljelytuet ja energiakasveille myönnetty erityisavustus. Energiakasvien kansallinen viljelytavoite vuonna 2015 on 100 000 hehtaaria. Siitä ollaan vielä kaukana. Ruokohelven viljely lisääntyy nopeasti Itä-Suomessa tuotetaan suuri osa Vapon tarvitsemasta ruokohelvestä. Vuonna 2006 yhtiö myi peltoenergiaa 50 GWh, josta Itä-Suomen osuus oli noin puolet. Ruokohelven tuotanto on käynnistynyt Pohjois-Karjalassa muuta maata ripeämmin. Vapolla on ruokohelpiviljelmiä kaikkiaan 9 200 hehtaaria, josta Itä-Suomessa kaksi kolmasosaa eli 6 000 hehtaaria. Valtaosa tästä, 5 700 hehtaaria, on sopimusviljelyssä 470 viljelijällä. Pelto- ja vaaramaisemat ovat tyypillisiä Pohjois-Karjalalle. Energiakasvien viljelyä lisäämällä saadaan säilytettyä avoimia peltomaisemia. Pohjois-Karjalassa onkin kartoitettu GIS-tekniikkaa käyttäen peltoalueita, joiden säilyminen olisi erityisen tärkeää ja jotka olisivat soveliaita energiakasvien viljelyyn. Tällaisia alueita on löydetty esimerkiksi Ilomantsista yli sata. Kuvassa maisema Sonkajasta. 8
Ruokohelpeä poltetaan puun ja turpeen kanssa Ruokohelpi voidaan korjata irtosilppuna tai paaleina. Suuren tilantarpeen takia ne varastoidaan tavallisesti ulos aumoihin. Ruokohelvestä puristetaan myös pellettejä ja brikettejä, mikä vähentää tilantarvetta ja helpottaa käsittelyä. Energiakäytössä ruokohelpeä poltetaan yhdessä turpeen tai hakkeen kanssa. Seospoltto on tarpeen, koska nykyiset polttokattilat on mitoitettu puulle tai turpeelle. Molemmat ovat selvästi kosteampia (kosteusprosentti 40 50) kuin keväällä korjattu ruokohelpi ( kosteusprosentti 10 15). Pajulla olisi monia etuja Energiapajun kasvatusta kokeiltiin 1980- luvulla Liperin Siikasalmella, Joensuun yliopiston perustamilla koepelloilla. Viljelmä on edelleen hyvässä kasvussa. Pajun viljely ei kuitenkaan ole yleistynyt toistaiseksi. Pajulla olisi energiakasvina monia etuja: Puupääoma kertyy kasvavaan biomassaan, joka voidaan ottaa käyttöön tarpeen mukaan. Pajuviljelmä kasvatetaan pistokkaista (13 000 pistokasta/ha), jotka tuottavat satoa noin 20 vuotta. Jopa 10 tonnin kuiva-ainesato hehtaarilta on mahdollinen. Pajua poltetaan kuten muita puumaisia kasveja. Lisäksi pajuviljelmää voidaan käyttää asutuksen ja maatalouden jätevesien luonnonmukaisena imeytyskenttänä. Ruokohelpi on yli kaksimetriseksi kasvava monivuotinen heinäkasvi, joka korjataan keväällä lumen sulamisen jälkeen. Kertakylvö tuottaa satoa 12 15 vuotta, alkaen toisesta kasvuvuodesta. Hehtaarilta saadaan vuodessa noin 3 8 tonnia kuivaainetta, mikä vastaa yhden omakotitalon vuotuista energiantarvetta (20 000 kwh). Ruokohelven kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo on noin 17,6 MJ/kg, joten lämpöarvoltaan ja myös energiatiheydeltään kasvi on verrattavissa olkeen. Kasvuston monivuotisuus on etu: se tehostaa ravinteiden kiertoa ja estää maanpinnan kulumista. Lisälannoitusta ruokohelpi tarvitsee vähemmän kuin perinteiset viljelykasvit. Lisätietoa: www.vapo.fi 9
Biokaasu hyvä polttoaine Biokaasua voidaan hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa. Se sopii myös autojen polttoaineeksi maakaasun tapaan. Biokaasua tuottavat yksiköt ovat yleensä kooltaan pieniä ja paikallisia. Laitoksissa käytetään usein kaasumoottoreita sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Suuremmissa yksiköissä on mahdollista käyttää myös turbiineja. Biojätteet ja energiakasvit raakaaineena Biokaasun raaka-aineeksi soveltuvat maatiloilla syntyvät biojätteet ja eläinten lanta, kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden liete sekä puunjalostus- ja elintarviketeollisuuden eloperäiset jätteet. Myös peltokasveja voidaan viljellä biokaasun raaka-aineeksi. Sitä saadaan myös kaatopaikoilta, missä muodostuu biojätteiden hajotessa metaania. Biokaasureaktoreissa on perinteisesti käytetty raaka-aineena maatalouden lietelantoja ja yhdyskuntien jätelietteitä. Käyttämällä näiden ohella tai sijaan erilaisia teollisuuden ja kotitalouksien biojätteitä tai energiakasveja voidaan biokaasureaktorin energiantuotantoa lisätä huomattavasti. Esimerkiksi viljelemällä energiakasveja biokaasua varten voidaan saada energiaa talteen 20 30 MWh hehtaarilta. Pohjois-Karjalassa on useita kymmeniä maatiloja, joilla biokaasun tuotanto olisi kannattavaa. Varsinaisia maatilojen tai elintarviketeollisuuden biojätteitä hyödyntäviä biokaasureaktoreita ei maakunnan alueella vielä ole (2006), mutta suunnitteilla on muutamia. 10 Biokaasua syntyy eloperäisen aineksen hajotessa hapettomissa oloissa. Kun happea ei ole, hajoaminen tapahtuu mädäntymällä anaerobisten bakteerien vaikutuksesta. Hajoamisprosessin viimeisessä vaiheessa, metaanibakteerien toiminnan tuloksena, syntyy metaania. Biokaasu on koostumukseltaan pääasiassa metaania (CH 4 ) ja hiilidioksidia (CO 2 ). Metaanin osuus on 35 80 % ja hiilidioksidin vastaavasti 65 20 %.
Suomessa tuotettiin vuonna 2006 biokaasulla energiaa noin 425 GWh. Maatiloilla oli käytössä alle kymmenen biokaasulaitosta. Kaatopaikoilla muodostuvan biokaasun talteenotolla on suuri merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, sillä biokaasun tärkein ainesosa, metaani, on noin 21 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Biokaasun tuotannosta hyötyä maatiloille Biokaasun tuotannossa syntyvä mädätetty liete on parempi lannoite kuin käsittelemätön liete. Käsittely hapettomissa oloissa parantaa oleellisesti lietteen hygieenisyyttä, sillä +55 asteen lämpötilassa yli 99 % taudinaiheuttajabakteereista kuolee. Samalla lietteen hajuhaitat vähenevät. Biokaasun tuotanto maatilalla voi hygienian parantumisen ja hajun vähenemisen lisäksi - taata tilalle energiaomavaraisuuden ja varmistaa toiminnan jatkumisen, vaikka verkkovirran jakelussa olisi häiriöitä. Energiakasvien viljelyssä ei tarvita ostolannoitteita, koska mädätetty liete käy lannoitteeksi. Tuotanto Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalassa biokaasua tuotetaan tällä hetkellä vain Kontiosuon kaatopaikalla ja Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla Joensuussa. Vuonna 2005 biokaasua hyödynnettiin energiantuotannossa noin 12 GWh:a vastaava määrä. Kontiosuon kaatopaikkakaasu hyödynnetään viereisellä Fortumin voimalaitoksella sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Kuhasalon puhdistamolietteestä saatava biokaasu tuottaa merkittävän osan puhdistamon tarvitsemasta sähköstä ja lämmöstä. Lisätietoa: www.biokaasufoorumi.fi www.biokaasuyhdistys.net 11
Biopolttoaineet liikenteessä Bioenergian käytön lisäämiseen tulee uusia mahdollisuuksia, kun biopolttoaineiden käyttö liikenteessä yleistyy. Tavoitteena on, että vuonna 2010 jo 5,57 % liikenteen polttoaineista olisi biopohjaisia. Etanolipohjaisia polttoaineita voidaan sekoittaa bensiinin joukkoon, ja vastaavasti biodieseliä sekoitetaan dieselin joukkoon. Nestemäisten biopolttoaineiden käyttö ei edellytä muutoksia autoihin tai jakelujärjestelmään, toisin kuin kaasupohjaisten polttoaineiden käyttö. Metsistä raaka-ainetta Puu, turve ja peltoraaka-aineet ovat kotimaisia energialähteitä, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää ns. toisen sukupolven biopolttonesteiden tuotantoon. Kiinteän polttoaineen muuttaminen nestemäiseksi biodieseliksi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin raaka-aine kaasutetaan synteesikaasuksi. Siitä voidaan edelleen valmistaa dieselpolttoaineita tai synteettistä maakaasua tai kemikaaleja. Tavoitteena on, että tähän menetelmään perustuvaa biodieseliä päästäisiin tuottamaan teollisesti jo muutaman vuoden kuluttua. Tuotannon arvioidaan olevan kannattavaa sellu- ja paperitehtaan tai kaukolämpövoimalaitoksen yhteydessä. Yritykset ovat aktiivisesti mukana biopolttoaineiden kehitystyössä, yhteistyökumppaneina VTT ja muut tutkimuslaitokset. Vapoa kiinnostaa erityisesti turpeen käyttö biodieselin raaka-aineena, metsäteollisuus taas on kiinnostunut biodieselin valmis- Kaasuautot ovat Keski- Euroopassa yleinen näky. Normaalin polttoainetankin rinnalle on asennettu säiliö paineistettua kaasua varten. Kaasu voi olla maakaasua tai biokaasusta puhdistettua metaania. 12
tamisesta sellu- ja paperitehtaiden yhteydessä. Neste Oil aloittaa biodieselin valmistuksen eläin- ja kasvirasvoista. Ensimmäinen tuotantolaitos käynnistyy Porvoossa vuonna 2007. Turvetta tankkiin tulevaisuudessa Suomessa turpeella on tärkeä merkitys energiahuollossa. Turve on kotimainen energialähde, ja se sopii hyvin poltettavaksi yhdessä puun kanssa. Parhaillaan tutkitaan turpeen käyttöä nestemäisten biopolttoaineiden raakaaineena. Lisätietoa uusien biopolttoaineiden kehittämisestä: www.tekes.fi/climbus Vuonna 2005 turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta Suomessa oli noin 6,2 %. Pohjois-Karjalassa lasketaan olevan 81 000 hehtaaria teknisesti turvetuotantoon soveltuvia soita. Maakunnassa tuotetaan 3,6 % Vapon turvetuotannosta. Tuotannon määrä vaihtelee vuosittain säiden mukaan. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja korkeat päästöoikeuksien hinnat ovat vaikuttaneet turpeen käyttöön, sillä turpeen poltossa syntyy paljon päästöjä. Uusimmat tutkimustulokset tosin viittaavat siihen, että päästöjä syntyy myös ojitetuilla ja pelloksi raivatuilla soilla turpeen hajotessa. Uusi tulokas tuotannosta poistetuilla turvesoilla on ruokohelpi, jota voidaan käyttää myös turpeen ja hakkeen seassa. 13
Ainutlaatuista osaamista Puuenergian käyttö on viime vuosina edennyt Suomessa ripeästi. Kiinnostus siihen lisääntyy myös maailmalla. Pohjois-Karjalassa on osaamista kaikilla puuenergian käytön osa-alueilla. Pohjois-Karjalassa toimii useita yrityksiä, jotka valmistavat energiapuun hyödyntämisessä tarvittavia laitteita tai niiden osia. Jotkut niistä ovat edenneet alallaan kansainvälisen markkinajohtajan asemaan. Tällaisia yrityksiä toimii erityisesti raaka-aineen hankinnassa ja pienen kokoluokan poltossa. Esimerkiksi vuolukiviuunien valmistajat ovat menestyneet hyvin maailmanmarkkinoilla. Polttoaineiden tuotanto ja jalostus tarjoavat työpaikkoja esimerkiksi hake- ja pellettialalla. Lisäksi energiakasvien viljely tuo lisäansioita maaseudulle. Pohjois-Karjala on myös merkittävä puuenergian käyttäjä. Viime vuosina on otettu käyttöön useita uusinta teknologiaa edustavia, puuenergiaa käyttäviä polttolaitoksia. Niiden ympärillä toimii useita lämpöalan yrittäjiä. Puuenergian käyttöön liittyvää tutkimusta tehdään Joensuun yliopistossa ja Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksikössä sekä jonkin verran myös Euroopan metsäinstituutissa (EFI), jonka päätoimipaikka sijaitsee Joensuussa. Joensuun yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston Valtimon metsäkonekoulu ovat merkittäviä kouluttajia. Yhteistyötä tehdään valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Alan tietotaitoa on myös muissa paikallisissa organisaatioissa, kuten metsäkeskuksessa, konsulttitoimistoissa, metsäyrityksissä ja laitteita valmistavissa yrityksissä. Metsäkoneet ja puuenergian korjuuseen käytettävät laitteet ovat itäsuomalaista osaamista parhaimmillaan. 14
Monessa mukana Pohjoiskarjalaiset toimijat ovat mukana useissa bioenergian käytön lisäämiseen tähtäävissä kansallisissa ja kansainvälisissä kehityshankkeissa. Wenet (Wood Energy Net) on pohjoiskarjalaisten bioenergia-alan toimijoiden yhteistyöverkosto. Se vie alan osaamista ja teknologiaa voimakkaasti kasvaville kansainvälisille markkinoille. Verkoston jäseniä ovat Itä-Suomessa toimivat asiantuntijat, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä laitevalmistajat. Monet kansainväliset vieraat ovat tutustuneet Itä-Suomeen Wenetin kutsumina. Baltic Biomass Network(BBN) hankkeessa kehitetään kuuden EU-maan Latvian, Liettuan, Puolan, Saksan, Suomen ja Viron alueellisten toimijoiden tiedonsiirtoverkostoa ja suunnittelutyökaluja. Tämä esite on tuotettu osana BBN -hanketta, jonka kohdealueena Suomessa on Pohjois-Karjalan maakunta. Hanketoimijoina ovat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Josek Oy. Lisätietoa: www.wenet.fi ja www.balticbiomass.com Projeckt part financed by the European Union
Bioenergia on kestävää energiaa Noin 70 % Pohjois-Karjalassa käytettävästä energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, pääasiassa puulla. Pohjois-Karjalassa on yli 70 puuenergialla, hakkeella ja pelletillä, toimivaa lämpökeskusta. Ilomantsissa tuotetuista pelleteistä yli puolet ( 55 %) viedään Ruotsiin ja Tanskaan. Ruokohelpihehtaari tuottaa noin 6 8 tonnin sadon. Se vastaa yhden omakotitalon vuotuista energiatarvetta (20 000 kwh). Ruokohelven viljelyala Itä-Suomessa on 6 000 hehtaaria. Toimitus: Ideapoiju Oy, Taitto ja paino:kirjapaino Hyvätuuli OyPainettu 12/2006, 1000 kpl, Novatech Satin, 150 g Kuvat: Metla, Vapo. MTT, Kirjapaino Hyvätuuli Oy ja asiakkaan omat arkistot.