ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/2013/1 Dnro PSAVI/100/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 46/2013/1 Dnro PSAVI/100/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.5.2013 1 ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Siikalatva LUVAN HAKIJA Knuutinen Janne Vähälamuntie 461 92620 Piippola

SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 4 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 4 Asutus ja maankäyttö... 4 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä valuma-alue... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 5 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toimista hätätilanteissa... 5 Arvio käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Lupahakemuksen täydennykset... 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 5 Lausunnot... 6 Muistutukset ja mielipiteet... 7 Hakijan kuuleminen ja vastine... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 Ympäristöluparatkaisu... 8 Lupamääräykset... 8 Eläinsuojan sijainti... 8 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 8 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 9 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 10 Jätteet ja varastointi... 10 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 11 Muut määräykset... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Luvan myöntämisen edellytykset... 12 Lupamääräysten perustelut... 13 Eläinsuojan sijainti... 13 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 13 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 14 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 15 Jätteet ja varastointi... 15 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 16 Muut määräykset... 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 16 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 18 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 18 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 18 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 18 Ratkaisu... 18 Perustelut... 18 Oikeusohje... 18 MUUTOKSENHAKU... 19

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Janne Knuutisen eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 3.9.2012. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta tulee sijoittumaan noin kahdeksan kilometriä Pyhännän taajamasta länteen Siikalatvan kunnan Piippolan Lamun kylälle tilalle Majaketo, Rn:o 791-410-4-112 osoitteeseen Vähälamuntie 461, 92620 Piippola. Nykyinen eläinsuoja sijaitsee alle 50 metrin etäisyydellä Lamujoesta. Uusi eläinsuoja sijoittuu noin 150 metrin päähän Lamujoesta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Nykyisellä toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Tilalla on kirjalliset vuokrasopimukset 28 hehtaarin peltoalasta. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukeen sopimuskaudeksi 2007 2013. Tila ei sijaitse asema- eikä yleiskaava-alueella. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole osoitettu erityisiä merkintöjä eläinsuojan sijaintialueelle. Yleiskuvaus toiminnasta Tila on olemassa oleva maidontuotantotila, jonka maidontuotantoa laajennetaan rakentamalla uusi lypsykarjapihatto nykyisestä eläinsuojasta vajaa 200 metriä etelään. Nykyinen eläinsuoja jää pois käytöstä uuden eläinsuojan valmistuttua. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan eläinpaikat 80 lypsylehmälle, 37 hieholle ja 34 vasikalle. Tilalla on tällä hetkellä 23 lypsylehmää, 15 hiehoa ja 6 vasikkaa. Tilan vuosittainen tuotanto on laajennuksen jälkeen noin 585 000 litraa maitoa.

Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 4 Lanta käsitellään tilalla lietelantamenetelmällä. Lannanpoisto navetasta tapahtuu slalom-järjestelmällä, jossa liete pumpataan välisäiliöstä takaisin lietekanavaan ja liete huuhtelee lannan kokoojakanavaan tai välisäiliöön. Lietekuilutilavuutta tulee olemaan 526 m 3. Uuden pihattorakennuksen lounaispuolelle on suunniteltu rakennettavaksi 2 500 m 3 :n betoninen lietesäiliö. Lisäksi nykyisen eläinsuojan läheisyydessä sijaitsee 530 m 3 :n betoninen lietelantasäiliö, joka on suunniteltu katettavaksi laajennuksen yhteydessä ja joka jää varalietesäiliöksi. Tilan hallinnassa on myös 400 m 3 :n etäsäiliö. Näin lietelannan varastointitilaa tulee olemaan yhteensä noin 3 956 m 3. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita syntyy noin 500 m 3, johdetaan lietesäiliöön ja sosiaalitilojen wc-vedet umpisäiliöön. Hakemuksen mukaan lanta levitetään pelloille toukokuun ja elokuun puolivälin aikana. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoa on yhteensä 73,16 hehtaaria, josta 40 hehtaaria on vuokrapeltoja. Lisäksi tila on raivaamassa uutta peltoalaa noin 12 hehtaaria, joka kylvetään syksyllä -13. Hakijan mukaan liete levitetään pääasiassa urakoitsijan toimesta multaavalla kalustolla. Satunnaisesti ja kevättöiden yhteydessä lietettä voidaan levittää omalla pintalevityskalustolla. Jätteet ja varastointi Laajennuksen jälkeen eläimiä ei ole tarkoitus laiduntaa. Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä enintään seuraavasti: kuolleita eläimiä (6 kpl/v), muovia (2 000 kg/v), jäteöljyä (80 l/v), loisteputkia (10 kpl/v), pilaantunutta rehua (10 t/v) ja metalliromua (200 kg/v) sekä sekajätettä (200 kg/v). Kuolleet eläimet noutaa käsiteltäväksi Honkajoki Oy. Jäteöljy ja loisteputket toimitetaan Pyhännän hyötyjätepisteelle, metalliromu romunkerääjälle ja jätemuovit toimitetaan Vestia Oy:lle Ylivieskaan. Pilaantunut rehu levitetään peltoon keväisin. Tilan polttoaine varastoidaan 1 350 litran polttoainesäiliössä, joka on varustettu laponestolaitteella ja lukituksella. Tilalle on tarkoitus hankkia uusi noin 3 000 litran kaksoisvaippasäiliö vuonna 2013 tai 2014. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään 60 litraa, joita säilytetään konekorjaamossa 20 litran asioissa. Rehun säilöntään tila käyttää biologisia säilöntäaineita. Muut ympäristönsuojelunäkökohdat Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Säilörehua valmistetaan vuodessa esikuivattuna noin 1 200 tonnia pyöröpaaleihin. Eläinsuojaan on suunniteltu rakennettavaksi painovoimainen ilmanvaihto. Korvausilma johdetaan itkuikkunan korvausaukkojen ja poistoilma rakennuksen harjalla olevan tuuletusikkunan kautta. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Muu liikenne on normaalia tilanhoitoon liittyvää liikennettä. Asutus ja maankäyttö Toiminta tulee sijoittumaan noin kahdeksan kilometriä Pyhännän taajamasta länteen Siikalatvan kunnan Piippolan Lamun kylälle. Tilakeskus rajoittuu Lamujokeen, mutta uusi eläinsuoja on suunniteltu rakennettavaksi nykyi-

5 sestä eläinsuojasta noin 100 metriä etelään peltoalueelle ja noin 150 etäisyydelle Lamujoesta. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista hajaasutusseutua. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat suunnitellusta eläinsuojasta noin 250 metriä ja 300 metriä koilliseen sekä 330 metriä pohjoiseen ja yli 450 metriä itään. Kyseiset asuinkiinteistöt sijaitsevat Lamujoen toisella puolella ja lähimmät kiinteistöt myös Vähälamuntien toisella puolella. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä valuma-alue Tilakeskus ei sijaitse suojelualueilla tai luokitelluilla pohjavesialueilla, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Tilan hallinnassa olevia peltoja ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Eläinsuojan paikalta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja. Eläinsuojat ja lannanvarastointisäiliöt sekä pääosa lannanlevityspelloista sijaitsevat Siikajoen vesistöalueen Kortteisen alueen (57.0632) valumaalueella. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Hakijan mukaan karjalannan määrä kasvaa, mutta sen oikea käsittely ei lisää ympäristön kuormitusta. Lietteen levitys voidaan valita kohtuullisen väljästi säätilojen mukaan. Lannan varastoinnista tulee hajuhaittoja, mutta lähin asutus on kohtuullisen etäisyyden päässä. Liete levitetään vuosittain tehtävän suunnitelman mukaan niin, että ympäristötukiehtojen mukaiset nitraatti- ja fosforipitoisuudet eivät ylity. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toimista hätätilanteissa Lietteen varastointitilavuutta on yli laskennallisen tarpeen, jolloin säätilojen aiheuttama riski pienenee. Kaikki lietesäiliöt ovat maahan upotettuja, jolloin seinämien pettämisriski on pieni. Tilalla on käytössä sähkökatkojen varalta varageneraattori. Sammuttimet ja palopostit pietään kunnossa ja huollettuna. Arvio käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan lannan levityksen tulevat hoitamaan pääsääntöisesti urakoitsijat, joiden kalustoon kuuluu multauslaiteet, joten lähes kaikki liete levitetään multaamalla. Näin toimien vähennetään levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Satunnaisesti ja kevättöiden yhteydessä lietettä voidaan joutua levittämään myös omalla pintalevityskalustolla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusta on 9.11.2012 täydennetty päivitetyillä piirroksilla. Lisäksi hakemusta on täydennetty 18.1.2013 vuokrasopimuksella ja peltokartalla. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Siikalatvan kunnan virallisella ilmoitustaululla 23.1. 22.2.2013. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Siikalatvan kunnanvirastossa. Hakemusasiakirjoihin on voinut tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisia. Hakemuksesta on pyy-

6 detty lausunnot Siikalatvan kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että tuotantorakennukset, lannanvarastointisäiliöt ja lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueilla, eikä toimintoja sijaitse kartoitetuilla tulva-alueilla. Lietelantaa, virtsaa tai muita jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus huomauttaa, että eläinsuojan pohjapiirroksessa (päivätty 25.3.2012) ja lietesäiliön pohjapiirroksessa (päivätty 12.6.2012) on käytetty lietesäilön mitoituslaskelmissa kahdeksan kuukauden ikärajaa vasikoilla ja nuorkarjalla, kun nitraattiasetuksessa (931/2000) vasikoiden ikäryhmänä käytetään alle kuuden ikäisiä. Yli kuuden kuukauden ikäisillä nautaeläimillä tulee käyttää asetuksen mukaisesti lietesäiliön mitoituksessa lietemäärää15 m 3 /eläin, eikä 8 m 3 /eläin, kuten pohjapiirroksissa esitetyissä laskelmissa. Pohjois-Pohjanmaan 17.2.2005 vahvistetussa maakuntakaavassa ei ole osoitettu erityisiä merkintöjä eläinsuojan sijaintialueelle. Eläinsuojat ja tilakeskuksen lannanvarastointisäiliöt ja pääosa lannanlevityspelloista sijaitsevat Kortteiden alueen (57.063) vesistöalueella, joka laskee Lamujoen kautta Siikajokeen. Lisäksi osa lannanlevityspelloista ja etälietesäiliö sijaitsevat Mattilanperän (57.031) vesistöalueella, joka myös laskee Siikajokeen. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelman mukaan Lamujoki ja Siikajoen yläosa on ekologisesti tyydyttävässä tilassa. Toimenpideohjelman mukaan vesistön tilan parantamiseksi tarvitaan nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden lisäksi lisätoimenpiteitä, joista maataloutta koskevia keskeisiä toimenpiteitä vesistöalueella ovat seuraavat: Toteutetaan laajamittaisesti lisätoimenpiteitä, jotka optimoivat peltojen lannoitusta ja vähentävät korkeita peltomaan fosforipitoisuuksia ja ravinnetaseita. Toteutetaan toimenpiteitä lannan ravinteiden huuhtoumariskien pienentämiseksi. Perustetaan peltojen suojavyöhykkeitä ja monivaikutteisia kosteikkoja. Lupamääräyksissä tulisi soveltuvien osin huomioida vesienhoitoalueelle kohdistuvat tavoitteet. Maataloutta koskevien vesienhoidon tavoitteiden tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava käyttöön soveltuvin osin silloin, kun se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Hakemuksen mukaan suunnitteilla ei ole rakentaa tässä vaiheessa jaloittelualuetta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lupamääräyksiin on tästä huolimatta syytä asettaa lupamääräys suunnitelman hyväksymisestä val-

Muistutukset ja mielipiteet 7 vontaviranomaisella siltä varalta, että myöhemmässä vaiheessa jaloittelualue toteutettaisiin. 2. Siikalatvan kunta Siikalatvan kunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksesta ja kunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. 3. Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen/ympäristöpalvelut Helmi Eläinsuojan ja lietelannan käsittely- ja varastointipaikkojen rakenteissa tulee edellyttää tiiveyttä siten, että jätevesipäästöjä ei kulkeudu maaperään, pohjavesiin, ympäristöön, eikä pintavesien mukana läheiseen Lamujokeen. Lietesäiliöiden rakenteiden tulee olla MMM-RMO C4-ohjeen mukaiset. Rakennusten katoilta valuvien puhtaiden vesien johtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta vältetään likavesien muodostuminen ja sitä kautta lisääntyvä hajakuormitus eläinsuojan ja muiden rakennusten ympäristöön ja vesistöön sekä vältetään pohjaveden likaantuminen. Ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että uusi eläinsuoja sijoittuu maaston korkeuserojen perusteella siten, että vesien valumasuunta ei ole Lamujoelle päin, vaan juuri päinvastoin. Lietesäiliöiden mitoitus tulee olla riittävä. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöön viihtyisyyttä alentaa haju-, melu- tai muuta haittaa ja lietelannan levityksessä tulee edellyttää multausta mahdollisimman pian levityksen jälkeen. Lietelannan peltolevityksestä ei saa aiheutua suoria valumia ojiin tai vesistöihin ja peltojen suojavyöhykkeet vesistöjen äärellä tulee olla riittävät. Lisäksi lietelantaa peltoon levitettäessä tulee jättää riittävät etäisyydet naapureihin. Ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että eläinsuojan pesuvesien johtaminen keskitetysti lietesäiliöihin on hyvä ja asiallinen käsittely. Eläinsuojan WC-vesien käsittely johtamalla se umpikaivoon on nykyisen oheistuksen mukainen, sillä myös eläinsuojien WC-jätevedet tulee johtaa joko kunnalliseen viemäriin tai käsitellä talousjätevesiasetuksen (VNa 209/2011) mukaisesti. Umpikaivo tulee tyhjentää jäteveden puhdistamolle. Uuden polttoainesäiliön myötä polttoaineiden varastointitapa on asianmukainen ja säiliön mahdollisesta rikkoontumisesta ja vuodosta aiheutuva ympäristöriski ja pohjaveden pilaantuminen on pyritty minimoimaan. Tila on varautunut sähkönsaantihäiriöihin aggregaateilla ja veden saantiin hätätilanteessa läheisestä Lamujoesta. 4. XX, Kuusela 79-410-17-37 ja Välikumpu 791-410-4-54 XX, tilojen Kuusela ja Välikumpu omistajana esittää seuraavaa: Vanha lietesäiliö on ehdottomasti katettava, sillä etäisyys XX:n päärakennukseen on 100 metriä. Säiliön sekoittaminen on kielletty muulloin kuin tyhjennettäessä lietettä pelloille. Uusi lietesäiliön on myös katettava, jos ilmenee hajuhaittoja muulloinkin kuin tyhjennettäessä. XX varaa oikeuden vaatia kattamista, jos ilmenee toistuvia hajuhaittoja. Lietteen levityksessä on käytettävä ehdottomasti multausvainua ja lietteen pintalevitys on kiellettävä. Lietteen levitys on suoritettava itä- ja pohjoispuoleisten tuulien aikana, jolloin hajuhaitat kohdistuvat asumattomille seuduille. XX huomauttaa, että eteläpuoleisten tuulien (etelä-lounas-kaakko) tai tuulettomina aikoina hajuhaitat ovat pöyristyttäviä. XX vaatii, että aluehallintoviraston on ohjeistettava kunnan ympäristöviranomaisia seuraamaan Lamujoen veden puhtautta lypsykarjapihaton valumien seuraamiseksi. XX huomauttaa, että eläinten laiduntami-

Hakijan kuuleminen ja vastine 8 nen ei ole suotavaa, koska XX:n pellot rajoittuvat suoraan Knuutisen peltoihin ja eläinten karkailu heidän pelloille on hyvinkin todennäköistä. Aitojen on oltava hyvässä kunnossa jos eläimiä laidunnetaan. XX toteaa, että Vähälamuntie on soratie, jonka kunto joutuu kovalle rasitukselle kovan lietteenajoliikenteen seurauksena. Liete on pyrittävä ajamaan kelirikkoajan ulkopuolella. Sadekesällä tien runko saattaa pettää ja normaaliliikenne kärsii siitä. XX huomauttaa, että henkilöautot ovat uponneet tiehen pohjia myöten. Aluehallintovirasto on 26.2.2013 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Hakija on 4.3.2013 ilmoittanut, ettei katso tarpeelliseksi antaa vastinetta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojan sijainti Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Janne Knuutisen eläinsuojan toiminnalle Siikalatvan kunnassa Piippolan Lamun kylässä Majaketo nimisellä tilalla (RN:o 791-410-4-112) hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. 1. Eläinsuojan ja lietesäiliön sijoittamisessa ja rakentamisessa on noudatettava seuraavia 9.11.2012 täydennyksenä toimitettuja hakemuksen liitteenä olevia piirroksia: asemapiirros MK 1:20 000 päivätty 25.3.2012; uudisrakennuksen pohjapiirros MK 1:100 päivätty 25.3.2012; sekä lietesäiliön pohjapiirustus MK 1:50 päivätty 24.3.2012. 2. Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 80 lypsylehmää, 37 hiehoa ja 34 vasikkaa (yhteensä 638 eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojassa muodostuva lietelanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöihin kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään 3 461 m 3. Eläinsuojan yhteyteen rakennettava 2 500 m 3 lietesäiliö tulee täyttää altapäin ja se tulee tarvittaessa kattaa vähintään kelluvalla katteella, mikäli hajuhaittoja ilmenee. Tilakeskuksessa olemassa oleva lietesäiliö (530 m 3 ) tulee kattaa kiinteällä katteella. Kelluvaksi katteeksi käyvät esimerkiksi turve, leca-sora ja kelluvat kannet. Mikäli käytetään kelluvana katteena turvetta, on sen paksuus oltava vähintään 10 cm. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Mahdolliset lietteen pumppauskaivot on katettava betonikannella.

9 Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä alustalla. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK7) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 75,20 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan haltijan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 6. Lietelannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lietelantaa levitettäessä tulee käyttää multaavaa tai sijoittavaa levitintä tai mullata lietelanta mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuorokauden kuluessa lietelannan levityksestä. 7. Lietelanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä ja kesällä kasvukauden aikaan. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmenen metriä lähempänä vesistöä. Suojavyöhykealueita ei lasketa

10 edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 50 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Jaloittelualue ja laiduntaminen 8. Mikäli eläinsuojien yhteyteen rakennetaan jaloittelualue, on se varustettava tiivispohjaisella alalla, reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelualueesta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. 9. Eläimiä laidunnettaessa laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laidunalueilla eläinten väliaikaiset juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Tarvittaessa juotto- ja ruokintapaikoilla tulee käyttää kuivikkeita kärpäs- ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Eläinten pääsy rantaveteen tulee estää. Jätteet ja varastointi 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit, voiteluaineet ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 11. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliön ja letkun on oltava lukittavia. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin sekä paloviranomaisen määräykset. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikat on tehtävä määräyksen mukaiseksi 2014 loppuun mennessä.

11 12. Luvan haltijan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Jätehuolto on hoidettava Siikalatvan kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava sellaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Tiivispohjaiselta alustalta ei saa syntyä ravinnevesivalumia ympäristöön. 13. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa tai erillisessä kylmäsäilytyskontissa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: Tiedot eläinmääristä, Tiedot muodostuneista lantamääristä, Tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista, Tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat, Tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista ja Tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisentypen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. 15. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 16. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia

12 päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 17. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 18. Eläinsuojan laajennuksen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojan toiminta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ja luvanhakijoiden asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennusten tulisi ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suosituksen mukaan sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Kokonaisuudessaan tilan toiminta laajenee 190 eläinyksiköstä hakemuksen mukaiseen 638 eläinyksikköön. Kyseessä oleva laajennus on 3,4- kertainen. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että yli 2,5-kertainen laajennus vastaa uuden eläinsuojan rakentamista, jolloin toiminnan sijoittamiseen sovelletaan ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen etäisyyssuosituksia. Ohjeen mukaan kyseessä olevan 638 eläinyksikön eläinsuojan suositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta on normaaliolosuhteissa noin 250 metriä. Toiminnalla ei ole myöskään aiempaa ympäristölupaa, joten tässäkin suhteessa on kysymys uuden toiminnan alkamisesta. Uusien lantaloiden tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Edellä mainitut suositusetäisyydet täyttyvät, sillä lähimpään naapurin asuinrakennukseen on etäisyyttä uudesta eläinsuojarakennuksesta noin 250 metriä ja seuraavaksi lähimpään yli 300 metriä. Lisäksi uuden eläinsuojan rakentaminen keskittää toiminnan kauemmaksi naapureista. Varalietesäiliöksi jäävä olemassa oleva ja katettavaksi kiinteällä katteella määrätty lietesäiliö sijaitsee 100 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurista.

Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan sijainti 13 Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu muun muassa lannan varastoinnista, käsittelystä ja levittämisestä sekä eläinsuojan ilmanvaihdossa. Päätöksessä on annettu lannan varastointiin ja levittämiseen liittyviä hajujen vähentämistä koskevia sekä ympäristön pilaantumista ehkäiseviä määräyksiä. Lupaharkinnassa on selvitetty, että eläinsuojatoiminnassa tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen. Hakemuksessa on esitetty suunnitelma uusista raivattavista peltoaloista, joilla varmistetaan peltoalan riittävyys tulevassa tilanteessa. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta ei myöskään sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan Lamujoen ja Siikajoen yläosan, joiden valuma-alueille toiminta sijoittuu, ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Koska vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on vesien hyvä tila, on maatalouden vesistökuormitukseen, eläinsuojan toimintaan ja peltojen viljelytekniikkaan tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Maatalouden osalta keskeisimpiä ovat ne lisätoimenpiteet, joilla vähennetään ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Vesistökuormituksen vähentämiseksi on lupapäätöksessä muun muassa määrätty jättämään vesistöjen varrella vähintään kymmenen metriä leveät suojakaistat, joille lietelantaa ei saa levittää. Lietelanta on määrätty levitettäväksi multaavalla tai sijoittavalla laitteella ravinteiden pintavaluntojen vähentämiseksi. Lupaharkinnassa on selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen, jotta ylilannoittamista ei tapahtuisi. Lupapäätöksessä on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojien ja lantavarastojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyihin paikkoihin. (lupamääräys 1) Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksissa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 2) Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja muut säiliöihin johdettavat nesteet. Tilalla tarvitaan säiliötilavuutta lietelannan, eläinsuojan pesuvesien ja puristenesteen varastointia varten yhteensä 3 171 m³ vuodessa. Lietesäiliöihin kertyvien sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan yhteensä 290 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu avolietesäiliöiden pinta-ala x 0,3 m. Tilalla on varastointitilaa kolmessa lietelantasäiliöissä yh-

14 teensä 3 956 m 3. Hakemuksessa esitetyt varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden varastointitarvetta varten. Hajuhaittojen vähentämistä koskevat määräykset on annettu eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin perusteella. Uuden eläinsuojan yhteyteen rakennettava uusi lietesäiliö tulee tarvittaessa kattaa vähintään kelluvalla katteella ja nykyisen navetan vieressä olemassa oleva säiliö kiinteällä katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 3) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jos sosiaalitilojen wc-vesiä käsitellään paikan päällä, on katsottu tarpeelliseksi, että ympäristöön wc-vesistä aiheutuvaa kuormitusta on vähennettävä vähintään yhtä paljon, kun vastaavia asuinkiinteistöjen asumisjätevesien kuormitusta vaaditaan vähennettävän valtioneuvoston hajajätevesistä annetun asetuksen (209/2011) mukaisesti. (lupamääräys 4) Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, ettei peltoja ylilannoiteta eikä ylilannoituksesta tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä aiheuteta ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Hakijalla on lannanlevitykseen käytettävissä riittävästi peltoalaa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 5) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Lietelannan levitys on sallittu vain multaavalla tai maahan sijoittavalla levittimellä hajuhaittojen ehkäisemiseksi, koska sen katsotaan olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa lietelannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen torjunnassa. Sijoittamalla lietelanta maahan tai multaamalla se mahdollisimman pian vähennetään myös kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vesistöön. (lupamääräys 6) Lannan levitys on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat riittävän leveät vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Multaamalla lietelanta mahdollisimman pian tai käyttä-

15 mällä multaavaa levitintä vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisaluetta ja niiden suojavyöhykkeitä. (lupamääräys 7) Jaloittelualue ja laiduntaminen Jos eläinsuojan yhteyteen rakennetaan jaloittelutarha, tulee niiden olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Mahdollisen jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. (lupamääräys 8) Laiduntamisesta on annettu määräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Laidunalueiden juotto- ja ruokintapaikkoihin liittyvät velvoitteet on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viihtyisyys- ja terveystekijät huomioiden. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympäristössä ja rantavedessä on annettu pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. (lupamääräys 9) Jätteet ja varastointi Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen sekä öljyvahinkojen estämiseksi. Jätelain 13 :n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 10 ja 11) Jätelain 8 :n mukaan jätehuollossa kaikessa toiminnassa on noudatettava etusijajärjestystä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmistettava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Jätelain 120 :n mukaan luvan haltijan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti, jotta toiminta täyttää jätelain vaatimukset ja valvontaviranomainen saa toiminnan valvomiseksi tarpeelliset tiedot. Toimittamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn, vähennetään niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristön pilaantumista. (lupamääräys 12) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. (lupamääräys 13)

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 16 Muut määräykset Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 14) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 15) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle muun muassa onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 16) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 17) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 18) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esille tuodut vesiensuojeluun liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 7 ja 16. Vesistöön rajoittuvilla peltoalueilla on määrätty jätettäväksi kymmenen metrin levyiset suojakaistat, joille ei saa levittää lantaa. Lietelannan levityksessä on määrätty käytettäväksi multaavaa levitintä tai multaamaan lietelanta vä-

17 littömästi. Lietelannan, virtsan ja muiden jätevesien levittämisestä pohjavesialueille on annettu lupamääräys 7. Lannanvarastointiin liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksessä 3 ja lietelannan varastointitilavuusvaatimuksena laskennassa on käytetty yli kuuden kuukauden ikäisillä nautaeläimillä mitoitusta 15 m 3 /v. Lannanvarastointitiloja ja lannan levitystä koskevat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 ja 6 sekä 17. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuodut eläinsuojan ja lannanvarastointitilojen tiiveyteen sekä lannan varastointitilojen mitoitukseen liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksessä 3. Lietelannan varastointiin ja lietteen levittämiseen liittyvien hajuhaittoihin vähentämisestä on annettu lupamääräykset 3, 6 ja 7. Eläinsuojan WCvesien käsittelystä on annettu lupamääräys 4 ja polttoaineiden varastoinnista lupamääräys 11. Muistutuksessa/mielipiteessä esille tuodut lietelannan varastointiin ja lietteen levittämiseen liittyvien hajuhaittoihin vähentämisestä on annettu lupamääräykset 3, 6 ja 7. Lannanlevitys on määrätty lupamääräyksessä 6 hoitamaan siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Vesiensuojelusyistä on annettu lupamääräykset 3 7. Luvanhaltijan on oltava tietoinen toiminnan ympäristövaikutuksista ja ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin mahdollisten ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Mahdollisesta laiduntamisesta on annettu lupamääräys 9, vaikka hakija on ilmoittanut, ettei laidunna eläimiä laajennuksen jälkeen. Ympäristöluvassa ei voi antaa määräyksiä yleisellä tiellä tapahtuvasta liikenteestä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupaviranomainen voi määrätä, että lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saajan on viimeistään vuoden 2023 marraskuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä hakemukseen vaadittavien muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2022.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 18 Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6, 8, 41 43, 45, 52, 55, 56, 81, 96 ja 100 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 2, 8, 12, 13 ja 120 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on 4 570 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Alle 150 lypsylehmälle (muu eläinsuoja) tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 570 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan muun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa. Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)

19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Seija Schroderus-Härkönen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Anttila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 668 tai 0295 017 500. SSH/am Liite Valitusosoitus Päätös Tiedoksi Hakija Pohjois-Pohjanmaa ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Siikalatvan kunta Siikalatvan kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 20.6.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.