Suonenjoen Osuuspankin TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016
SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-18 Toimintakertomus 19-20 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 21 Rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 22-33 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 34-54 Liitetiedot 55-63 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 64 Hallituksen allekirjoitus 64 Hallintoneuvoston lausunto 64 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 1(18) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Suonenjoen Osuuspankin korkokate supistui ja pankin liikevoitto oli pienempi kuin edellisvuonna. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta vähemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi erittäin alhaisella tasolla. Luottokanta laski hieman, mutta talletuskanta kasvoi voimakkaasti. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. Avainlukuja OP Ryhmä Avainlukuja 2016 2015 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 785 1 702-53,9 Kulujen suhde tuottoihin, % 69,8 49,8 20,0 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,4 7,4-4,0 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 54,8 53,0 1,8 Henkilöstö keskimäärin 12 12 0 Jäsenet 3 620 3 554 66 Suonenjoen Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 2016 pitkäaikaista keskiarvoa hitaampana. Vuoden aikana luottamus talouteen horjui erityisesti Britannian EU-jäsenyydestä järjestämän kansanäänestyksen vuoksi. Talouskehitys ja luottamus kohenivat kuitenkin jälleen vuoden lopulla. Euroalueen inflaatio jäi etenkin alkuvuonna vähäiseksi. Euroopan keskuspankki (EKP) laski maaliskuussa ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa -0,4 prosenttiin. Lisäksi EKP laajensi arvopapereiden osto-ohjelmaansa. Euribor-korot laskivat edelleen hieman EKP:n toimien seurauksena. Pitkät korot nousivat vuoden lopulla, mutta jäivät vuoden alkua matalammalle. Suomen talous alkoi vähitellen elpyä. Rakentaminen kasvoi vahvasti, ja kulutus hyvää vauhtia. Viennin kehitys oli edelleen vaisua. Työttömyys kääntyi laskuun, ja kotitalouksien luottamus vahvistui selvästi vuoden lopulla. Kuluttajahintojen nousu jäi vähäiseksi. Asuntomarkkinat piristyivät, ja asuntojen hinnat nousivat maltillisesti. Kotitalousluottokanta jatkoi viime vuonna vajaan kolmen prosentin kasvuaan. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokannan kasvu hidastui alle viiteen prosenttiin. Luottojen kysynnän odotetaan
2 2 vilkastuvan alkuvuonna. Talletuskannan kasvu hidastui julkisyhteisö- ja yritystalletusten heikomman kehityksen seurauksena. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi nettomerkintöjen lisääntymisen sekä hyvän markkinakehityksen ansiosta. Pankin toimialueella talouskehitys oli edelleen hyvin maltillista, mikä näkyi erityisesti alhaisena luotonkysyntänä. Asuntorakentaminen oli vähäistä. Työllisyystilanne pysyi hyvänä työttömyysasteen liikkuessa vuoden aikana n. 10 prosentin tuntumassa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Joulukuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 86 tuhatta euroa lisäosinkoa. Suonenjoen Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Suonenjoen Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % 2014 Tuotot Korkokate 996 1 088-8,5 1 135 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 788 1 143-31,1 830 Palkkiotuotot, netto 595 577 3 481 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot - 5-100 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 111 522-78,7 3 396 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -2-1 67,5-2 Liiketoiminnan muut tuotot 57 60-4,6 56 Yhteensä 1 549 2 306-32,8 4 762 Tuotot yhteensä 2 545 3 394-25 5 897 Kulut Henkilöstökulut 680 630 8 806 Muut hallintokulut 714 603 18,3 582 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 117 93 25,7 99 Liiketoiminnan muut kulut 265 362-26,8 402 Kulut yhteensä 1 776 1 688 5,2 1 889 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -16 4-499,8 48 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 785 1 702-53,9 3 960 Liikevoitto laski vertailukaudesta. Korkokate laski luottokannan laskun sekä viitekorkojen laskun vuoksi. Palkkiotuotot kasvoivat hieman, samoin kulut kasvoivat hieman. Arvonalentumiset saamisista laskivat vertailukaudesta ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät matalalla tasolla.
3 3 Vertailukaudella tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. OVY Vakuutus Oy maksoi lisäosinkoja vertailukaudella enemmän kuin vuonna 2016. Lisäksi vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP- Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat lähinnä kiinteistökulujen vähenemisen johdosta. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta ja vakuutusmyynnistä kasvoivat. Sen sijaan arvopapereiden välityspalkkioita ja omaisuudenhoidon palkkioita kertyi hieman edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Talletuksista 11 12-10,1 Luotonannosta 207 200 3,8 Maksuliikkeestä 379 390-2,7 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 43 56-23,1 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 21 46-54,1 Takauksista 14 13 9,4 Vakuutusten välityksestä 236 209 13 Muut 163 113 44,6 Yhteensä 1 074 1 037 3,5 OP-bonukset -341-336 1,4 Palkkiotuotot yhteensä 733 701 4,6 Palkkiokulut 138 124 11,7 Palkkiotuotot, netto 595 577 3 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 1 39-98,7 Vähennykset -17-35 -52,1 Arvonalentumisten nettomäärä -16 4-499,8 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0
4 4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % 31.12.2014 Tase 139 285 121 474 14,7 118 203 Luotot 92 104 94 440-2,5 96 897 Saamistodistukset - 1 170-100 2 760 Osakkeet ja osuudet 17 703 17 670 0,2 15 228 Talletukset 110 338 92 832 18,9 91 329 Oma pääoma 20 193 19 803 2 16 759 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 4172 4 122 1,2 4 929 Talletukset kasvoivat voimakkaasti edellisvuoteen verrattuna. Luottokanta supistui hieman, vaikka uusia luottoja nostettiin noin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Tämä kehitys kertoo toimialueen investointien sekä yksityisten että yritysten matalasta tasosta vuonna 2016. Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 18.278 tuhatta euroa eli 883 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 92.151 tuhatta euroa (94.494 1 ). Luottokannan lasku tasaantui ja asuntoluottojen laskuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Ongelmasaamiset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 205 167 59,1 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 160 165-2,9 Järjestämättömät lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät saamiset 45 2 2300,0 Terveet lainanhoitojoustosaamiset 2458 650 278,1 Ongelmasaamiset yhteensä 2663 817 226,0 Taulukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2015.
5 5 Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 1703 1823 Prosenttia taseesta 1,2 1,5 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 18 18 Prosenttia taseesta 0 0 Käypä arvo 25 25 Nettotuotto, % -7,3-7,2 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 1721 1841 Prosenttia taseesta 1,2 1,5 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 1.703 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöt Pankilla ei ole sijoituskiinteistöjä. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 27.028 tuhatta euroa (5.574). Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 17.577 tuhatta euroa (17.515). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 64 541 52 115 23,8 Säästämistilit 8 600 8 174 5,2 Sijoittamistilit 31 752 32 450-2,2 Valuuttatalletukset 5 445 90 5 941,3 Yhteensä 110 338 92 832 18,9 Muut velat 13 30-56,0 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 110 352 92 862 18,8
6 6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista OP Yrityspankki Oyj:lle, olivat 4.000 tuhatta euroa (4.000). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Suonenjoen Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 2,0 prosenttia 20.193 tuhanteen euroon (19.803). Osuuspääoma laski 8,7 prosenttia 4.176 tuhanteen euroon (4.575). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 362 tuhatta euroa (355), lisäosuuksiin 102 tuhatta euroa (111) ja Tuotto-osuuksiin 3.799 tuhatta euroa (4.101). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 0 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 443 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 0 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 443 tuhatta euroa (512) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2015 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 103.495,80 euroa. Jäsen- ja lisäosuuspääomalle maksettiin korkoa vuodelta 2015 yhteensä 793,09 euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 3762 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 37.993 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankki on päättänyt lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Kaikki lisäosuudet palautetaan omistaja-asiakkaille normaalin irtisanomisajan puitteissa heinäkuussa 2017. Jos irtisanottua lisäosuusosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista.
7 7 Veroperusteiset varaukset Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Poistoeroa kasvatettiin 28 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta purettiin 116 tuhatta euroa, koska luottokannan supistumisen johdosta luottotappiovarauksen sallittu enimmäismäärä aleni. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 19 990 19 701 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 102 111 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 3 005 3 098 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -876-1 359 Suunniteltu voitonjako - - Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -234-224 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 21 987 21 327 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 21 987 21 327 Omat varat yhteensä 21 987 21 327 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka
8 8 Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 60 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 93 113 Vähittäisvastuut - - Kiinteistövakuudelliset vastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 24 32 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 11 879 10 602 Yritysvastuut pk-yritykset 8 188 6 755 Yritysvastuut - Muut 3 691 3 847 Vähittäisvastuut 2) 5 084 4 996 Kiinteistövakuudelliset 4 181 3 766 Muut vähittäisvastuut 903 1 230 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 17 314 18 999 Muut erät 1 768 1 871 Luottoriski yhteensä 36 162 36 613 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 3 934 3 594 Yhteensä 40 095 40 207 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 54,8 53,0 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 54,8 53,0 Vakavaraisuussuhde 54,8 53,0 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *19,7 19,5 *syyskuussa 2016 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omat varat 21 987 21 327 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 4 210 4 222 Omien varojen ylijäämä 17 777 17 105 Omat varat 21 987 21 327 Basel I lattian pääomavaatimus 5 316 5 285 Omien varojen ylijäämä 16 671 16 042 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus
9 9 Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut.
10 10 Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vuoden 2015 alussa tuli voimaan sääntelyä, joka koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua. Tämän lisäksi kesällä 2016 viranomaistaholta on tullut tarkentavaa ohjeistusta näiden säännösten soveltamisesta. Kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän pankkien kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä vuodelle 2016 kriisinratkaisulain mukaista minimäärää OP Ryhmän tasolla. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2016 2015 2014 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,4 7,4 18,1 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,6 1,3 2,8 Omavaraisuusaste, % 16,7 18,8 16,6 Kulu-tuotto-suhde, % 69,8 49,8 32 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu
11 11 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle.
12 12 Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista, ja tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2016 yhteensä 21.987 tuhatta euroa. Pankilla ei ole yhtään sellaista asiakaskokonaisuutta, jonka asiakasriski ylittäisi 10 prosenttia omista varoista. Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin
13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2016 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Päivitä vuoden 2015 toimintakertomuksen tekstit palveluverkosta. OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Vuoden lopussa Suonenjoen osuuspankilla oli yksi konttori. Konttorin yhteydessä on OttoPlus. -käteisautomaatti, josta voi nostaa rahaa, ja johon voi myös tallettaa setelirahaa. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluita
14 14 OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 66 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 3620. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Pankin palveluksessa oli tilikauden lopussa 11 henkilöä saman verran kuin vuotta aiemmin. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Suonenjoen Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 20 ja enintään 30 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 21. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin tai sen konserniin kuuluvan yhteisön palveluksessa oleva eikä osuuspankin tai sen konserniin kuuluvan yhteisön toimitusjohtaja taikka niiden hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen tehtävässä oloaikanaan ja tehtävän päättymisestä lukien seuraavan viiden vuoden aikana. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni.
15 15 Hallintoneuvosto Edustajiston kokous pidettiin 17.03.2016. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle (/edustajiston kokoukselle) lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 17 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto, ja se on tällä hetkellä 13. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2016 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Nimitysvaliokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Nimitysvaliokunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Nimitysvaliokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi nimitysvaliokunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle /edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa.
16 16 Toimitusjohtaja Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 15. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2013 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 36,2. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Airaksinen Esko, VT, Suonenjoki Härkönen Markku, maatalousyrittäjä, Suonenjoki Härkönen Riitta, eläkeläinen, Suonenjoki Hyytiäinen Osmo, metsäneuvoja, Suonenjoki Jetsonen Anja, fysioterapeutti, Suonenjoki Karjalainen Timo, maatalousyrittäjä, Suonenjoki Kauppinen Tiina, yrittäjä, Suonenjoki Laitinen Reijo, maatalousyrittäjä, Suonenjoki Martikainen Olavi, eläkeläinen, Suonenjoki Matilainen Risto, elintarviketyöntekijä, Suonenjoki Paananen Anna-Mari, liikunnanohjaaja, Suonenjoki Peltonen Eija, johtava hoitaja, Suonenjoki Putkonen Pekka, isännöitsijä, Suonenjoki Rossi Jussi, metsätalousinsinööri, Suonenjoki Ruotsalainen Olavi, HTM, Suonenjoki Ryynänen Pirjo, hoitaja, Suonenjoki Salpakari Mikko, myyjä, Suonenjoki Sedergren Veli-Matti, vanhempi konstaapeli, Suonenjoki Strandman Tanja, asiakasneuvoja, Suonenjoki Vehviläinen Seppo, maatalousyrittäjä, Suonenjoki Väätäinen Ari, huoltomies, Suonenjoki
17 17 Hallintoneuvosto Puheenjohtaja: Lyytinen Sami (2015-2018), yrittäjä, Suonenjoki Varapuheenjohtaja: Vehviläinen Jussi (2014-2017), maatalousyrittäjä, Suonenjoki Muut jäsenet Jalkanen Tarja, (2017-2019), maanviljelijä, Suonenjoki Kalilainen Leena, (2017-2019), kehitysvammahoitaja, Henkilökohtainen avustaja, Suonenjoki Kortelainen Timo (2017-2019), maanmittausteknikko, Suonenjoki Kuikka Anne*, (2014-2017), Yo-merkonomi, pääkirjanpitäjä, Suonenjoki Leppälä Matti (2017-2019), yrittäjä, Suonenjoki Matilainen Hannu*, (2015-2018), levyseppähitsaaja, Suonenjoki Paananen Risto, (2015-2018), metsätalousteknikko, Suonenjoki Raatikainen Hannu, (2017-2019), autonkuljettaja, Suonenjoki Salpakari Jari, (2017-2019), ylikonstaapeli, Suonenjoki Turpeinen Sanna*, (2015-2018), farmaseutti, Suonenjoki (30.8.2016 saakka) Weide Arja, (2014-2017), yrittäjä, Suonenjoki Hallitus Puheenjohtaja: Voutilainen Ilkka, 1949, Kauppateknikko, Puutarhaneuvos, Suonenjoki, hallituksen jäsen 1.1.1999 - Varapuheenjohtaja: Hassinen Marko, 1973, tutkija, Suonenjoki, 29.11.2011 - Muut jäsenet Antikainen Jussi, 1953, liikkeenharjoittaja, 1.1.1992 - Suonenjoki, Eeva Arja, 1956, vanhuspalvelupäällikkö, Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan hallituksen jäsen, Suonenjoen seurakunnan kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, kirkkovaltuuston jäsen, Suonenjoki, 17.11.2009- Hult Antti, 1959, MMM, toimitusjohtaja, Kuopio, 1.1.1999 Jalkanen Tuula, 1959, lukion rehtori, koulutusjohtaja, Anna-Lyydia Vilpposen säätiön hallituksen jäsen, Suonenjoki, 26.11.2013 - Toimitusjohtaja Hult Antti, MMM, Agronomi, 57, pankin palveluksessa ja toimitusjohtajana vuodesta 1999 alkaen. Johtoryhmän kokoonpano Hult Antti, MMM, 57, pankin palveluksessa ja toimitusjohtajana vuodesta 1999 alkaen. Martikainen Satu, 38, palvelupäällikkö, pankin palveluksessa 1.1.2012 alkaen. Tiihonen Mika, 36, rahoituspäällikkö, pankin palveluksessa 25.6.2012 alkaen. Tilintarkastajat KPMG Oy Ab KHT-yhteisö, vastuutarkastaja Johanna Gråsten, KHT Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan tarkastaja Jarmo Wacklin suoritti Vakavaraisuuden hallinnan tarkastuksen viikolla 23 / 2016.
18 18 Tulevaisuuden näkymät Luottamus talouden näkymiin on vahvistunut niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla. Suomen talouden kasvu jatkuu kuluvana vuonna maltillisena aiempaa laajemmalla pohjalla. EKP on ilmoittanut jatkavansa elvyttävää politiikkaa kuluvana vuonna. Linjauksen mukaan ohjauskorot säilyvät matalina koko vuoden. Pankin toimialueen taloudellisen kehityksen odotetaan jatkuvan vuoden 2016 kaltaisena. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2016 oli 14.775.016,77 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 876.212,93 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 0,45 prosenttia ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia, eli yhteensä 124.036,61 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 752.176,32 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
19 SUONENJOEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 Korkotuotot 1 266 133,15 Korkokulut 270 095,66 KORKOKATE 996 037,49 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 788 142,89 Muista yrityksistä 788 142,89 Palkkiotuotot 732 977,05 Palkkiokulut 138 362,70 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0,00 Arvopaperikaupan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 111 170,57 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -2 192,69 Liiketoiminnan muut tuotot 57 041,05 Hallintokulut 1 393 687,83 Henkilöstökulut 679 926,20 Palkat ja palkkiot 576 324,46 Henkilösivukulut 103 601,74 Eläkekulut 82 516,07 Muut henkilösivukulut 21 085,67 Muut hallintokulut 713 761,63 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 116 782,51 Liiketoiminnan muut kulut 265 346,69 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -16 097,76 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 785 094,39 Tilinpäätössiirrot -115 596,50 Tuloverot 24 477,96 Tilikauden verot 24 697,65 Aikaisempien tilikausien verot 930,06 Laskennallinen vero -1 149,75 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 876 212,93 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 876 212,93 1.1. - 31.12.2015 1 465 510,37 377 255,65 1 088 254,72 1 143 203,15 1 143 203,15 701 043,37 123 831,77 4 967,31 4 967,31 521 944,78-1 308,90 59 811,42 1 233 169,06 629 763,54 533 284,36 96 479,18 77 625,42 18 853,76 603 405,52 92 924,59 362 307,18 4 026,42 1 701 656,83 260 057,25 82 979,04 74 808,42 2 167,52 6 003,10 1 358 620,54 1 358 620,54
20 SUONENJOEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA Käteiset varat 365 513,96 420 949,68 Saamiset luottolaitoksilta 27 028 111,44 5 573 790,02 Vaadittaessa maksettavat 13 046 660,61 4 744 040,63 Muut 13 981 450,83 829 749,39 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 92 104 484,80 94 439 641,97 Muut 92 104 484,80 94 439 641,97 Saamistodistukset 0,00 1 170 000,00 Muilta 0,00 1 170 000,00 Osakkeet ja osuudet 17 702 805,12 17 669 660,03 Johdannaissopimukset 72 871,65 100 014,46 Aineelliset hyödykkeet 1 767 709,68 1 871 137,68 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 18 269,25 18 269,25 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 1 702 998,11 1 804 970,11 Muut aineelliset hyödykkeet 46 442,32 47 898,32 Muut varat 94 970,45 97 411,62 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 139 394,99 118 497,79 Laskennalliset verosaamiset 9 423,81 12 700,44 VASTAAVAA YHTEENSÄ 139 285 285,90 121 473 803,69 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 4 000 000,00 4 000 000,00 Luottolaitoksille 4 000 000,00 4 000 000,00 Muut 4 000 000,00 4 000 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 110 351 605,40 92 861 573,30 Talletukset 110 338 434,31 92 831 651,98 Vaadittaessa maksettavat 108 993 573,08 85 516 331,12 Muut 1 344 861,23 7 315 320,86 Muut velat 13 171,09 29 921,32 Muut 13 171,09 29 921,32 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 51 274,27 68 928,09 Muut velat 285 560,08 133 085,30 Muut velat 281 456,08 127 844,30 Pakolliset varaukset 4 104,00 5 241,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 646 813,73 734 897,65 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 115 335 253,48 97 798 484,34 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 3 756 771,63 3 872 368,13 Vapaaehtoiset varaukset 3 756 771,63 3 872 368,13 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 4 175 500,00 4 574 820,00 Jäsenosuudet 376 200,00 371 900,00 Lisäosuudet 0,00 101 920,00 Tuotto-osuudet 3 799 300,00 4 101 000,00 Muut sidotut rahastot 1 240 844,02 1 223 138,49 Vararahasto 1 240 844,02 1 240 844,02 Käyvän arvon rahasto 0,00-17 705,53 Vapaat rahastot 4 105 155,81 4 105 155,81 Muut rahastot 4 105 155,81 4 105 155,81 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 9 795 548,03 8 541 216,38 Tilikauden voitto (tappio) 876 212,93 1 358 620,54 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 20 193 260,79 19 802 951,22 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 139 285 285,90 121 473 803,69 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 249 335,97 293 075,16 Takaukset ja pantit 249 335,97 293 075,16 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 3 922 954,20 3 829 375,71 Muut 3 922 954,20 3 829 375,71 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 4 172 290,17 4 122 450,87