Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Kurssimateriaali. Kurssin suorittaminen. Kurssiohjelma. Tavoitteet -RKGDQWR

Samankaltaiset tiedostot
/XHQQRQDLKHHW. S Tietoliikenneverkot .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ .XUVVLPDWHULDDOL 7DYRLWWHHW .XUVVLRKMHOPD -RKGDQWR. jako 1.

Yhteydet. Tietoliikenneverkko: mitä se on? Mitä verkolta odotetaan? Yhteydet. Verkon vaatimukset

.XUVVLPDWHULDDOL /XHQQRQDLKHHW .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ -RKGDQWR. Kari Saarelainen: Lähiverkkojen tekniikka (Yritysmikrot Oy 1993,

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

S Teletekniikan perusteet

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov)

OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot

OSI ja Protokollapino

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

OSI-malli. S Tietoliikenneverkot. Miksi kytketään. Välitys ja kytkeminen OSI-mallissa. /XHQWR.\WNHQWlMDUHLWLW\V

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Internet ja tietoverkot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

1. Johdanto. Tietojenkäsittelyn siirtyminen tietokoneesta tietokoneverkkoon. Yleinen käyttötapa. Asiakas-palvelin -kommunikointi 15.9.

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info 0DUNXV 3HXKNXUL

Operaattorilaajakaista

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio

Tietoliikenteen perusteet

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Tietoliikenteen perusteet

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Tietoliikenteen perusteet

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Multimedia, tietoturva, jne.

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

T Harjoitustyöluento

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Diplomityöseminaari

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio

Siirtyminen IPv6 yhteyskäytäntöön

S Liikenneteorian perusteet (2 ov) K-98

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

T Johdatus tietoliikenteeseen 5 op. Kevät 2013

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Korvaavuusluettelo S-38 Tietoverkkotekniikka

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

LC Profiler. - Oppimisympäristön keskeisiä piirteitä. Antti Peltonen, LC Prof Oy

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

T Johdatus tietoliikenteeseen 5 op

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

Reititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju.

Smart cities - nyt ja huomenna

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

S Tietoliikenneverkot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Tiedonsiirron perusteet

1. ISDN RAJAPINNAT JA TOIMINNOT

1 YLEISKUVAUS Laajakaistaliittymä Palvelun rajoitukset PALVELUKOMPONENTIT Päätelaite Nopeus...

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS

Taltioni teknisen alustan arviointi

ELEC-C1210 Automaatio Tietoliikenne 2014

Harjoituksen sisältö ja tavoitteet

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4. - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps

Pika-aloitusopas. Langaton IP-kamera. Tekninen tuki QG4_B

Transkriptio:

Luennon aiheet S-38.188 Tietoliikenneverkot Kurssin suorittaminen ja muu byrokratia Mistä on kyse Standardit -RKGDQWR 0DUNXV 3XKNXUL 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 2 Kurssin suorittaminen Ilmottautuminen TOPIlla Luennot: ke 12-14 S3 arjoitukset: ke 15-27 SI 345 2 erää vuoroviikoin 2-4 henkeä / ryhmä (kurssista riippuen) Tentti (7.12.97) Tiedotus http://keskus.hut.fi/opetus/s38188/ pikatiedotus sähköpostitse (Topissa tiedot oikein!) Kurssimateriaali Kirja: Larry L. Peterson & Bruce S. Davie: Computer Networks - A Systems Approach DataClub yhteistilauksena 275 mk/kpl (> 10 kirjaa), toimitusaika n. 1kk bokus.com ~300 mk, 7 päivää Opetusmonisteet Täydentävät kirjaa, välttämättömät Kurssitoimittaja? WWW-dokumentteja lisätietoja kurssin aihepiiristä 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 3 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 4 Kurssiohjelma Luento Aihe Kuka 9.9. Kurssin avaus MP&ML 16.9. Reititys ML 23.9. Verkkojen välinen liikenne MP 30.9. Reititys toteutettuna ML 7.10. Tiedon kuljetus MP 14.10. Resurssien varaus ML 21.10. Talokaapelointi ML 28.10. Lähiverkot MP 4.11. IP-kytkentä MI 11.11. IP-reaaliaikapalvelut IP 18.11. Verkkopalvelut MP 25.11. Verkonhallinta MP 2.12. Turvallisuus MP arjoitusaihe Kuka Johdanto simulointiin, osa 1 ML Johdanto simulointiin, osa 2 ML 1: M/M/1 (ryhmä 1) ML 1: M/M/1 (ryhmä 2) ML 2: Reititys (ryhmä 1) M/M/? 2: Reititys (ryhmä 2) M/M/? 3: LAN (ryhmä 1) M/M/? 3: LAN (ryhmä 2) M/M/? 4: WAN (ryhmä 1) M/M/? 4: WAN (ryhmä 2) M/M/? Tavoitteet Perustietämys tietoliikenneverkoista kaapeloinnista perustekniikoista reitityksestä verkkojen yhdistämisestä ja mitoituksesta tarjottavista palveluista hallinnasta ja turvallisuudesta Ei tarkkoja yksityiskohtia: periaatteet Mikrojen väliin haluan X.25-verkon, joka liitetään koulun yleisverkkoon SNAprotokollalla. Verkon on tuettava frame relayta, ja jokaisen käyttäjän on saatava oma tokeni renkaaseen. Kaapeloinnin on vastattava V.22-standardia ja tuettava FDDI:tä Meillä oli kesällä harjoittelija joka käytti pääteluokassa jotain njuussisysteemiä ja ajattelin hankkia itsellenikin yhteyden niin ettäpääsisin lukemaan huuhaa-, öö..., siis hypermystiikkaryhmiä. http://www.nixu.fi/~kiravuo/hyper.2.html 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 5 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 6 1

Tietoverkko: mitä se on? Viestin välittämistä paikasta A paikkaan B (ja C) koodaus synkronointi reititys ruuhkan hallinta Viestien tulkitseminen kommunikointi toisten prosessien kanssa Tietoverkko: mitä se on? Muodostuu verkkoon liittyneistä kommunikoijista verkko; eetteri viesteistä Verkko viestien välittämisen lisäksi vääristää viestejä hukkaa viestejä toistaa viestejä sotkee järjestyksen 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 7 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 8 Yhteydet Suora yhteys kaksipisteyhteys jaettu media Kytkentäinen yhteys piirikytkentäinen» kaikki viestit välitetään samaa reittiä yhteyden luomisen jälkeen pakettikytkentäinen» jokaisesta viestistä tehdään erikseen päätös Yhteydet Fyysinen laite A1 välittää viestin V1 laitteelle B1 käyttäen siirtotietä S Verkkoyhteys päätelaite A2 välittää viestin V2 päätelaitteelle B2 käyttäen verkkoa N verkko N muodostuu yhdestä tai useammasta A1-S-B1 yhteydestä tai useammasta verkosta N1, N2... Prosessien välinen yhteys prosessi A3 kommunikoi prosessin B3 kanssa 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 9 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 10 Mitä verkolta odotetaan? Verkon vaatimukset Loppukäyttäjä nopeaa ja varmaa toiminta Sovellussuunnittelija viestien perillemenon varmuutta läpinäkyvyyttä Verkkosuunnittelija kustannustehokasta: resurssit tehokkaalla käytöllä yhdyskäytäviä muihin verkkoihin Verkko-operaattori hyvää halittavuutta ja joustavuutta helppo liitettävyys verkkoon teknistä jatkuvuutta Resurssien jakaminen Taajuusjako Synkroninen aikajakoine Tilastollinen jakaminen Toiminnallisuus luotettavuus Suorituskyky kaistanleveys viive 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 11 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 12 2

Osi-malli Viitemalli kuinka asiat tulee tehdä Yksi reitti läpi protokollien alempi kerros tarjoaa palveluja yläpuolella olevalle kerrokselle kukin kerros lisää oman otsikkotietonsa dataan (yleensä alkuun) Telekommunikaatio-puolen käyttämä sähköposti, tiedostojen sovellus siirto salaus, merkistöt, esitystapa pakkaus yhteys synkronointi, tapahtumat päästä-päähän siirto virheettömyys, ruuhkan hallinta verkko reititys, osoitteistus kehystys, virheen linkki havaitseminen yhteys, signaalitasot, koodaus OSI-viitemalli Määritelty ISO:ssa 70-luvun lopulla Valmistajakohtaiset protokollat Eri protokollat määrittivät eri tasoilla asioita Tavotteena modulaarinen rakenne soveltuu kaikelle tietoliikenteelle minkä tahansa protokollan saattaa vaihtaa toiseen vastaavan tason protokollaan 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 13 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 14 OSI verkossa Internet-malli 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 4 kuljetus 3 verkkokerros verkko kerros 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 4 kuljetus 3 verkkokerros D Kuvaava malli kuinka asiat ovat Useita vaihtoehtoisia reittejä voidaan jättää välistä Tietokoneteollisuuden käyttämä malli siirtoyhteys siirtoyhteys FCS F LLC MAC PY 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 15 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 16 Standardointi Intressiryhmät teletoimintaa harjoittavat yritykset laitevalmistajat käyttäjät Kansalliset järjestöt ANSI DIN SFS/STY Standardointi... Eurooppalaiset ETSI, CEN/CENELEC, ECMA Maailmanlaajuiset ISO/IEC ITU-T (entinen CCITT) Muita EIA/TIA IEEE (DoD) ISOC/IAB/IETF ATM Forum, Frame Relay Forum, 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 17 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 18 3

ITU ITU: rakenne Jäsenet 184 jäsenmaata 383 jäsentä (yrityksiä, tutkimuslaitoksia, operaattorit, Tehtävät tekninen alue kehitysalue poliittinen alue Suositukset maksua vastaan ladatavissa Täysimmääräinen kokous (4 vuoden välein) strateginen suunnittelu ja toimintaperiaatteet Neuvosto: 46 jäsenmaata (vuosittain) Televistinnän maailmankonferessi televiestintää koskevien säädösten käsittely Radioviestintäsektori Televiestintäsektori standardointi kehtys Pääsihteeristö 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 19 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 20 Tekniikan tie standardiksi: ISO Konsensus huomioidaan valmistajat, myyjät, käyttäjät, kuluttajaryhmät, testauslaboratoriot, hallitukset, ammattiryhmät ja tutkimuslaitokset Laaja-alaisia tyydyttävät valmistajia ja käyttäjiä maailmanlaajuisesti Vapaaehtoisia markkinavoimien ohjaamaa ISO 2700 teknistä komiteaa, alikomiteaa ja työryhmää teollisuuden, tutkimuslaitosten, hallitusten elinten, kuluttajajärjestöjen ja kansainvalisten organisaatioiden edustajat tuottavat draft International Standards kustakin maasta yksi pääedustaja vastaa k.o. maan standardisoinnista äänestävät draftien hyväksymisestä 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 21 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 22 Tekniikan tie standardiksi: ISOC ISOC / 2 Internet Society (ISOC) Internetin kasvu ja kehitys:millä tavoin Internettiä käytetään ja voidaan käyttää» sosiaaliset» poliittiset» tekniset ISOC Trustees (Board of Trustees: 18)»hyväksyvät tapaamiset IAB:n kanssa IETF:n nimitettyjen joukosta Internet Architecture Board (IAB, ent. Internet Activities Board) 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 23 Internet Engineering Task Force (IETF)» huomioi operaatio- ja teknisiä ongelmia Internetissä ja kehittää niihin ratkaisuja» määrittää protokollien ja lähiajan arkkitehtuurin kehitystä ja käyttöä teknisten ongelmien ratkaisuihin» tekee suosituksia protokollien käytöstä ja standardoinnista Internet Engineering Steering Group:lle (IESG)» helpottaa teknologian siirtoa Internet Research Task Force:lta (IRTF)»tarjoaa valmistajille, käyttäjille, tutkijoille, välittäjille ja verkon hallinnoijille yhteisen keskustelupaikan jaettu 8 toiminnalliseen alueeseen jotka edelleen työryhmiin 1996 pitää kokouksia Lähiverkot 3 kertaa / Markus vuodessa Peuhkuri 24 4

ISOC / 3 ISOC / 4 Internet Research Task Force (IRTF) pidemmän aikavälin kehitys Internet-Draft ei mitään virallista asemaa voidaan poistaa tai muuttaa milloin vain (6 kk) Request for Comments (RFC) virallinen IAB:n dokumentti (säilytetään pysyvästi) kaikki eivät ole standardeja Standards Track» Proposed Standard» Draft Standard» Standard 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 25 RFC Informational Experimental istoric Proposed Standard täydellinen, uskottava määrittely ja osoitettu hyödyllisyys vähintään 6 kk, maksimissaan 2 vuotta» tämän jälkeen korotetaan, hylätään tai uudistetaan 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 26 ISOC / 5 Draft Standard useita riippumattomia yhteensopivia toteutuksia ja rajallinen toimintakokemus: toimii hyvin vähintään 4 kk, maksimissaan 2 vuotta» korotetaan, hylätään, uudistetaan tai takaisin proposedtasolle Standard osoitettu toiminallinen vakaus voi säilyä pysyvästi tai voidaan siirtää historialliseksi» uudet versiot aloittavat alusta 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 27 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 28 5