PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

1/11 PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Peimarin ympäristönsuojelulautakunnassa 30.5.2006 50. Voimassa 1.1.2007 alkaen

2/11 PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU. SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT...3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 2 LUKU. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ...4 3 Kompostointi... 4 4 Jätteiden polttaminen... 4 5 Ylijäämämaan, tiilen ja betonin käyttö... 4 6 Muu jätteiden käsittely... 5 3 LUKU. JÄTTEIDEN LAJITTELU-, KERÄYS- JA KULJETUSJÄRJESTELYT...5 7 Järjestetty jätteenkuljetus ja erillinen kuljetus... 5 8 Jätteiden lajittelu ja toimittaminen hyötykäyttöön tai käsittelyyn... 5 9 Ongelmajätteiden keräys ja kuljetus... 5 10 Jätelajit, joille kiinteistöllä tulee olla erilliset keräysvälineet ja kuljetus... 6 11 Kiinteistön keräysvälineiden tyhjennykset... 7 12 Yleisötilaisuuksien jätehuolto... 7 13 Yhteisen keräysvälineen käyttö kiinteistökohtaisessa keräyksessä... 8 14 Kuljetuksen suorittajan tiedonantovelvollisuus... 8 15 Jätteet, joita ei saa laittaa yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin... 8 16 Erotuskaivojen lietteet... 9 4 LUKU. JÄTTEIDEN KERÄYSVÄLINEET...9 17 Keräysvälinetyypit järjestetyssä jätteenkuljetuksessa... 9 18 Keräysvälineiden merkitseminen ja värit... 9 19 Keräysvälineiden käyttäminen... 10 20 Keräysvälineiden sijoittaminen... 10 21 Jätetilat... 10 22 Keräysvälineiden kunnossapito... 11 23 Kulkuväylien kunnossapito... 11 5 LUKU. YLEISET JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT...11 24 Yleiset jätteiden vastaanottopaikat... 11 25 Yleisten vastaanottopaikkojen käyttö... 11 6 LUKU. MUUT MÄÄRÄYKSET...11 26 Poikkeusvalta... 11 27 Määräysten voimaantulo... 11

3/11 PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 :n nojalla 1 LUKU. SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT 1 Soveltamisala Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty on näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä noudatettava jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa. Näitä jätehuoltomääräyksiä noudatetaan asumistoiminnan lisäksi soveltuvin osin myös maa- ja metsätaloudessa, teollisuudessa, rakennustoiminnassa sekä muussa liike- ja palvelutoiminnassa edellyttäen, että jätteiden kuljetus ja käsittely voidaan hoitaa yhdyskuntajätteen tavoin. Maa- ja metsätalouden jätteet jaetaan yritystoiminnasta ja asumisesta syntyneisiin jätteisiin. 2 Määritelmät Näissä jätehuoltomääräyksissä: 1) asuinkiinteistöllä tarkoitetaan kaikkia kiinteistöjä, joilla on yöpymiseen ja oleskeluun soveltuvia rakennuksia tai rakennus, kuten asuintalo, loma-asunto, saunamökki tai pysyvästi sijoitettu asuntovaunu 2) biojätteellä tarkoitetaan eloperäistä elintarvike- ja puutarhajätettä, joka on kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa kiinteää ja myrkytöntä jätettä 3) energiajätteellä tarkoitetaan jätepolttoaineen valmistukseen ja muuhun energiahyötykäyttöön soveltuvaa jätettä 4) erillisellä kuljetuksella tarkoitetaan joko itse hoidettua tai jätteenkuljetusyrityksen kanssa erikseen sovittua jätteen kuljetusta 5) erityisjätteellä tarkoitetaan jätettä, joka vaatii erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten jätteen välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta joka ei ole ongelmajätettä. Erityisjätteitä ovat muun muassa erityisen pölyävä jäte, käymäläjäte sekä osa terveydenhuoltoalan jätteistä. 6) hyötyjätteellä tarkoitetaan jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää ja jolle on luvallinen vastaanottopaikka. Hyötyjätteitä ovat muun muassa keräyslasi, keräysmetalli, keräyspaperi, keräyskartonki, keräyspahvi, puujäte, biojäte ja energiajäte. 7) jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa, toiminnan järjestäjää tai muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallinnassa jäte on 8) jätteen tuottajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka toiminnassa syntyy jätettä 9) järjestetyllä jätteenkuljetuksella tarkoitetaan jätelain 10 :n mukaista kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä olevaa yhdyskuntajätteen kuljetusta joko sopimusperusteisena tai kunnan järjestämänä. Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa jätteen haltija sopii jätteen kuljettamisesta suoraan kuljetuksen suorittajan kanssa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta kilpailuttaa ja järjestää jätteen kuljetuksen jätteen haltijan puolesta. Järjestetty jätteenkuljetus voidaan toteuttaa joko niin, että jätteet kerätään ja kuljetetaan kiinteistökohtaisena keräyksenä suoraan kiinteistöiltä tai niin, että jätteet kuljetetaan aluekeräyspisteiden yhteisistä jäteastioista. 10) isokokoisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka ei kokonsa puolesta sovellu kuljetettavaksi järjestetyssä jätteenkuljetuksessa. Isokokoisia jätteitä ovat muun muassa hyötykäyttöön soveltumattomat huonekalut, joustinpatjat, suuret matot ja ammeet. 11) keräyskartongilla tarkoitetaan materiaalihyötykäyttöön soveltuvaa, puhdasta pahvia, ruskeaa paperia, askartelukartonkia ja kartonki-, paperi- ja nestekartonkipakkauksia

4/11 12) kiinteistön haltijalla tarkoitetaan kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista haltijaa taikka kiinteistöä hallitsevaa vuokraoikeuden haltijaa 13) kompostoinnilla tarkoitetaan pääasiassa biologisesti hajoavan jätteen käsittelyä hapellisissa olosuhteissa. Kompostointi tapahtuu kompostorissa tai aumassa. 14) kuljetuksen suorittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta jätteen haltijan tai kunnan lukuun. 15) ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle 16) rakennusjätteellä tarkoitetaan rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätettä 17) sekajätteellä tarkoitetaan yhdyskuntajätettä, jota ei näiden määräysten mukaan kerätä hyödyntämistä varten lajikohtaisesti erikseen 18) taajama-alueella tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita tai muita kunnan määrittämiä tiheästi asuttuja alueita 19) tuottajavastuulla tarkoitetaan jätelain 18 b :ssä tarkoitetun tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille luovuttamiensa tuotteiden ja niistä syntyvän jätteen uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä tästä aiheutuvista kustannuksista 20) yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä eikä käymäläjätettä. 2 LUKU. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 3 Kompostointi Kiinteistöllä saa kompostoida sillä syntyvää puutarhajätettä, elintarvikejätettä ja kuivakäymäläjätettä edellyttäen, että kompostointi hoidetaan niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Elintarvikejätteen kompostoinnin tulee tapahtua kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Elintarvikejätteen ympärivuotisessa kompostoinnissa on suositeltavaa käyttää lämpöeristettyä kompostoria. Kompostoria tai kompostia ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta neljää (4) metriä lähemmäksi tontin rajaa. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta hyväksytyissä rakennuslupa-asiakirjoissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan. Erittäin pienillä tonteilla kompostorin sijoittamisesta voidaan sopia poikkeavasti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. 4 Jätteiden polttaminen Roskien ja jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä saa kuitenkin polttaa paine- ja pintakäsittelemätöntä, puhdasta ja kuivaa puutavaraa, risuja ja oksia sekä lähinnä sytykkeenä pieniä määriä puhdasta paperia ja keräyskartonkia. Taajama-alueen ulkopuolella saa omalla kiinteistöllä polttaa avopolttona vähäisiä määriä risuja, oksia, olkia, kaisloja ja lehtiä sekä paine- ja pintakäsittelemätöntä puutavaraa. Polttaminen tapahtuu polttajan omalla vastuulla ja aiheuttamatta savu-, noki- ym. haittaa naapurustolle. 5 Ylijäämämaan, tiilen ja betonin käyttö Maanrakentamisessa voidaan suunnitelmallisesti käyttää puhdasta ylijäämämaata niin, että siitä ei aiheudu ympäristölle haittaa. Jätteen syntypaikalla voidaan käyttää suunnitelmallisesti myös pieniä määriä lajiteltuja ja puhtaita betoni- ja tiilijätteitä, mutta kuitenkin niin, että siitä ei aiheudu ympäristölle

5/11 haittaa. Muusta betoni- ja tiilijätteen käytöstä on sovittava ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Hyödyntämättä jäänyt ylijäämämaa sekä tiili- ja betonijäte on toimitettava yleiselle jätteen vastaanottopaikalle tai vastaanottajalle, jolla on toimintaan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä ympäristölupa. 6 Muu jätteiden käsittely Pihojen ja puutarhojen hoidossa syntyneiden puutarhajätteiden tai muiden jätteiden vienti yleisille puisto- ja viheralueille on kielletty. Jätteiden hävittäminen hautaamalla maahan on kielletty. Jätevedenpuhdistamon toimintaa ja viemäriverkostoa haittaavien jätteiden laskeminen viemäriin on kielletty. 3 LUKU. JÄTTEIDEN LAJITTELU-, KERÄYS- JA KULJETUSJÄRJESTELYT 7 Järjestetty jätteenkuljetus ja erillinen kuljetus Järjestetyn jätteenkuljetuksen alueeseen kuuluu koko kunta. Kunta päättää erikseen, toteutetaanko järjestetty jätteenkuljetus kunnan järjestämänä vai sopimusperusteisena. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvia jätteitä ovat kaikki kiinteistöiltä ja yhteisistä keräysvälineistä kuljetettavat yhdyskuntajätteet, lukuun ottamatta tuottajavastuulle määrättyjä jätteitä ja järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. 8 Jätteiden lajittelu ja toimittaminen hyötykäyttöön tai käsittelyyn Jätteiden lajittelu koskee kaikkia kiinteistöjä. Jätteenhaltijan on huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että hyötyjätteet ja ongelmajätteet pidetään erillään muista jätteistä ja toisistaan, ja että jätteet toimitetaan niille tarkoitettuihin vastaanottopisteisiin tai vastaanottopaikkoihin. Keräysvälineeseen saa laittaa vain sellaista jätettä, jota varten keräysväline on tarkoitettu. Yhdyskuntajäte, jota ei kerätä ja kuljeteta kiinteistöltä erikseen 10 :n mukaisesti tai jota ei omatoimisesti hyödynnetä kiinteistöllä luvun 2 mukaisesti, on toimitettava yleisiin jätteen vastaanottopisteisiin tai vastaanottopaikkoihin. Esimerkiksi kaikki ne asuinhuoneistot, joilla ei ole kiinteistökohtaista sekajätteen kuljetussopimusta, kuuluvat sekajätteen aluekeräysjärjestelmän piiriin. Muuta kuin yhdyskuntajätettä voi lisäksi toimittaa vastaanottajalle, jolla on toimintaan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä ympäristölupa. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet, kuten rakennusjätteet, isokokoiset jätteet, erityisjätteet, teollisuusjätteet, poikkeuksellisen suuret jätemäärät ja jätteet, jotka ovat täyden tuottajavastuun piirissä, on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin erillisellä kuljetuksella. Jätekuormat on peitettävä niin, etteivät jätteet aiheuta tapaturmavaaraa tai pääse kuljetuksen aikana ympäristöön. 9 Ongelmajätteiden keräys ja kuljetus Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyneet ongelmajätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin yleisiin vastaanottopaikkoihin, lukuun ottamatta valtakunnalliseen keräysjärjestelmään soveltu-

6/11 via jäteöljyeriä. Suurehkoista ongelmajätetoimituksista on aina sovittava etukäteen vastaanottopaikan henkilökunnan kanssa. Muiden toimijoiden ja yritysten on toimitettava ongelmajätteensä asianmukaiseen luvan saaneeseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan tai keräysjärjestelmään. Suuret ongelmajätemäärät suositellaan toimittamaan suoraan käsittelijälle. Jos kiinteistöllä järjestetään keräys ja varastointi ongelmajätteille, siihen on varattava erillinen lukittava tai valvottu tila, jossa eri ongelmajätteet voidaan pitää erillään merkityissä keräysvälineissä. Tilan tulee täyttää kemikaalien varastoinnista annetut määräykset. Kiinteistöllä ei saa varastoida ongelmajätteitä 12 kuukautta kauemmin. Ongelmajätteiden määristä ja niiden edelleen toimittamisesta on muiden kuin kotitalouksien pidettävä kirjaa. 10 Jätelajit, joille kiinteistöllä tulee olla erilliset keräysvälineet ja kuljetus A. Asuinkiinteistöt: Sekajäteastia on oltava kaikilla käytössä olevilla kiinteistöillä. Jätteestä tulee erottaa ja laittaa kiinteistöllä omiin keräysvälineisiinsä hyötykäyttöön soveltuvat jätteet seuraavasti: 1) biojäte, jos taajama-alueen kiinteistöllä on vähintään viisi (5) huoneistoa ja taajamassa on mahdollisuus biojätteen erilliskeräykseen, eikä biojätettä kompostoida kiinteistöllä. Myös kaikilla muilla kiinteistöillä biojäte tulee mahdollisuuksien mukaan kerätä muusta jätteestä erillään tai kompostoida. 2) keräyslasi, jos kiinteistöllä on vähintään kymmenen (10) huoneistoa 3) pienmetalli, jos kiinteistöllä on vähintään kymmenen (10) huoneistoa 4) keräyskartonki, jos kiinteistöllä on vähintään kymmenen (10) huoneistoa. Kiinteistöllä voi vaihtoehtoisesti olla oma keräysväline energiajätteelle, jolloin keräyskartongin kerääminen omana lajinaan ei ole välttämätöntä. Mikäli asuinkiinteistö kuuluu kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin, jossa jätteen haltijan tulee kuljettaa jätteet itse aluekeräyspisteiden yhteisiin jäteastioihin, ei kiinteistöllä tarvitse olla kyseistä edellä mainittua keräysvälinettä. B. Muut kiinteistöt: Muilla kiinteistöillä tarkoitetaan esimerkiksi toimisto-, liike-, teollisuus-, koulu-, ravintola-, terveydenhuollon- ja sosiaalitoimen kiinteistöjä sekä maatiloja. Sekajäteastia on oltava kaikilla käytössä olevilla kiinteistöillä. Jätteestä tulee erottaa ja laittaa kiinteistöllä omiin keräysvälineisiinsä hyötykäyttöön soveltuvat jätteet seuraavasti: 1) biojäte, jos kiinteistöllä syntyy sitä yli 20 kg viikossa ja on mahdollisuus biojätteen erilliskeräykseen, eikä biojätettä kompostoida kiinteistöllä. Myös kaikilla muilla kiinteistöillä biojäte tulee mahdollisuuksien mukaan kerätä muusta jätteestä erillään tai kompostoida. 2) keräyslasi, jos kiinteistöllä syntyy sitä yli 20 kg viikossa 3) keräysmetalli, jos kiinteistöllä syntyy sitä yli 20 kg viikossa

7/11 4) keräyskartonki, jos kiinteistöllä syntyy sitä yli 20 kg viikossa. Kiinteistöllä voi vaihtoehtoisesti olla oma keräysväline energiajätteelle, jolloin keräyskartongin kerääminen omana lajinaan ei ole välttämätöntä. 5) keräyspahvi, jos kiinteistöllä syntyy sitä yli 50 kg viikossa 6) puujäte, jos kiinteistöllä syntyy sitä yli 50 kg viikossa Myös edellä mainittujen hyötyjätteiden suuret kertaerät sekä muut hyötyjätteet, joille on osoitettu yleinen vastaanottopaikka, on ohjattava hyötykäyttöön. Tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden, kuten keräyspaperin, vastaanottopaikoista säädetään jätelain 18 d :ssä. 11 Kiinteistön keräysvälineiden tyhjennykset Keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, että kertyvät jätteet mahtuvat keräysvälineisiin niin, että ne voidaan sulkea. Tyhjennysvälin on oltava sellainen, ettei jätteistä aiheudu roskaantumista, hajua tai terveydellistä vaaraa. Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveyshaittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn. Sekajätteen keräysvälineet on tyhjennettävä taajama-alueella vähintään kerran kahdessa (2) viikossa ja haja-asutusalueella vähintään kerran neljässä (4) viikossa. Jos syntyvä biojäte kompostoidaan tai kerätään erikseen, voidaan keräysväline tyhjentää harvemmin, kuitenkin taajama-alueella vähintään kerran neljässä (4) viikossa ja haja-asutusalueella kerran kahdeksassa (8) viikossa. Kesäasuntojen sekajätteen keräysvälineet on tyhjennettävä tarpeen mukaan ja touko-syyskuussa edellä olevien määräysten mukaisesti. Biojätteen keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään kerran (1) viikossa. Talvikaudella 1.10.-31.3. keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään kerran kahdessa (2) viikossa. Syväkeräyssäiliöt ja jäähdytetyt biojätteen keräysvälineet voidaan tyhjentää edellä määrättyä tyhjennysväliä harvemmin, mutta kuitenkin niin usein, ettei siitä aiheudu roskaantumista, hajua tai terveyshaittaa. Keräyspaperin, keräyskartongin, keräyspahvin, keräyslasin, pienmetallin ja muiden jätelajien keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu hyötyjätteiden sijoittamista sekajätteen joukkoon, roskaantumista tai muuta haittaa. Milloin jätteen määrän tai laadun tai keräysvälineen ominaisuuksien vuoksi on tarpeen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksessa päättää edellä mainitusta poikkeavan tyhjennysvälin. Muutosta tyhjennysväliin tulee hakea kirjallisesti. 12 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Jätteiden erilliskeräysvelvoite koskee myös yleisötilaisuuksia, mikäli hyötyjätettä syntyy 10 B- kohdassa esitetty määrä tilaisuuden aikana. Yleisötapahtuman järjestäjä on vastuussa jätehuollon järjestämisestä ja jätehuoltoa koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta. Alueella tulee olla riittävästi keräysvälineitä ja ne on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti sekä pidettävä moitteettomassa kunnossa.

8/11 Alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys on suoritettava aina keräysvälineiden täyttyessä, kuitenkin viimeistään heti tilaisuuden päätyttyä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa alue on puhdistettava päivittäin. 13 Yhteisen keräysvälineen käyttö kiinteistökohtaisessa keräyksessä Lähinaapurit tai saman tien varrella sijaitsevat kiinteistöt voivat keskinäisen sopimuksen ja kuljetuksen suorittajan hyväksynnän perusteella käyttää yhteisiä keräysvälineitä eli kimppa-astioita. Lähekkäin sijaitsevat yritys, yhteisö ja asuinkäytössä oleva huoneisto voivat keskinäisen sopimuksen ja kuljetuksen suorittajan hyväksynnän perusteella käyttää yhteisiä keräysvälineitä, mikäli tuotettu jäte on yhdyskuntajätettä. Yhteisen keräysvälineen käytöstä ja siitä luopumisesta on käyttäjien tehtävä kaikkien osapuolien allekirjoittama sopimus, joka toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteisen keräysvälineen käyttöä koskevassa ilmoituksessa tulee olla vastuuhenkilön yhteystiedot, keräysvälineen koko ja tyhjennysväli sekä keräysvälinettä käyttävät kiinteistöt/huoneistot ja niiden asukasmäärä. Vastuuhenkilö huolehtii vuosi-ilmoituksen antamisesta viimeistään 30.6. mennessä, mikäli vuoden aikana on tapahtunut muutoksia. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kieltää yhteisen keräysvälineen käytön. 14 Kuljetuksen suorittajan tiedonantovelvollisuus Jätteen kuljetuksen suorittajan on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai Rouskis Oy:lle vähintään kerran vuodessa, syyskuun loppuun mennessä, tiedot kiinteistöistä, jotka ovat liittyneet järjestettyyn jätteenkuljetukseen sekä tiedot muutoksista asiakas- ja sopimustiedoissa. Toimitettavista tiedoista tulee ilmetä: 1) uuden jätehuoltosopimuksen alkaminen 2) vanhan jätehuoltosopimuksen loppuminen ja irtisanomisen syy 3) jäteastian tyhjennysväli 4) jäteastian koko 5) kiinteistön käyttötilanne-, laskutus- tai muu sellainen tietomuutos, joka on kiinteistön yksilöinnin ja sen sopimustilanteen selvittämisen kannalta oleellinen tieto 6) asiakkaiden liittymismuodon muutokset kimppa-astiasta kiinteistökohtaiseen astiaan tai päinvastoin 15 Jätteet, joita ei saa laittaa yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin Yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa: 1) palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä 2) ongelmajätteitä 3) nestemäisiä jätteitä ja lietteitä 4) erityisjätteitä, kuten käymäläjätettä 5) esineitä ja aineita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineiden käsittelijöille tai jätteen käsittelyyn osallistuville 6) esineitä ja aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa työturvallisuusriskin tyhjentäjälle tai vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista 7) tuottajavastuulle kuuluvia jätteitä, kuten keräys- ja toimistopaperia, sähkö- ja elektroniikkaromua ja ajoneuvojen renkaita Nämä jätteet on toimitettava erillisellä kuljetuksella niille osoitettuihin vastaanottopaikkoihin.

9/11 Puutuhkaa ja -nokea voidaan laittaa sekajätteen keräysvälineeseen, mikäli se jäähdytetään huolellisesti ja pakataan tiiviisti. Lämpökattiloiden öljytuhka tai muu vastaava tuhka, noki ja kuona tulee käsitellä ongelmajätteenä. 16 Erotuskaivojen lietteet Sako- ja umpikaivolietteet sekä hiekan-, öljyn ja rasvanerotuskaivojen lietteet on eroteltava ja toimitettava niille tarkoitettuun luvalliseen vastaanottopaikkaan. Talousjätevesien saostussäiliöt on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Mikäli jätevesijärjestelmässä käsitellään myös vessan jätevedet, saostussäiliöt suositellaan tyhjentämään vähintään kaksi kertaa vuodessa. 4 LUKU. JÄTTEIDEN KERÄYSVÄLINEET 17 Keräysvälinetyypit järjestetyssä jätteenkuljetuksessa Keräysvälineenä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa saa käyttää: 1) käsin siirrettävissä olevia kannellisia ja pyörällisiä jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaiteautojen koneelliseen kuormaukseen 2) kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaiteautojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle 3) maahan upotettuja säiliöitä eli syväkeräyssäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä 4) kannellisiin telineisiin sijoitettuja jätesäkkejä, jotka on suojattu sateelta ja muulta kastumiselta sekä eläimiltä. Jätesäkkien käytöstä tulisi luopua työturvallisuusriskin vuoksi. Jätteenkuljetuksen suorittaja voi sallia myös muiden keräysvälineiden käytön, mikäli käytöstä ei aiheudu haittaa ympäristölle ja ne soveltuvat kuljetusjärjestelmään. Keräysvälineiden on oltava aina suljettavissa ja vastattava tarkoituksenmukaista jätehuollon järjestämistä. 18 Keräysvälineiden merkitseminen ja värit Keräysvälineet on merkittävä jätelajin mukaan kanteen ja etuseinään kiinnitettävällä tekstitarralla. Kaikissa keräysvälineissä on oltava tyhjentäjän nimi ja yhteystiedot ja tieto siitä, minne tyhjennyksiä koskevista epäkohdista voi ilmoittaa. Jätelajimerkinnöistä vastaa keräysvälineen omistaja, tyhjennystiedoista kuljetuksen suorittaja. Keräysvälineiden suositeltavat värit ovat: sekajäte harmaa biojäte ruskea keräyspaperi vihreä keräyslasi sininen keräysmetalli sininen keräyskartonki sininen pahvi sininen ongelmajäte punainen energiajäte oranssi Jos keräysvälineen väri ei ole suosituksen mukainen, on kerättävää jätelajia osoittavassa tarrassa suositeltavaa käyttää edellä mainittuja tunnusvärejä.

10/11 19 Keräysvälineiden käyttäminen Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistössä työskenteleville jätteiden lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä. Jätteet on sijoitettava niille tarkoitettuihin keräysvälineisiin. Kiinteistöillä tulee olla käytössään riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. Käsin siirrettävään keräysvälineeseen saa laittaa jätettä enintään: jäteastiaan enintään 60 kg jätesäkkiin enintään 20 kg Jätteet tulee pilaantumisen ja keräysvälineen likaantumisen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen niiden sijoittamista keräysvälineeseen. Biojätteen keräysastian puhtaana pitämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Biojäte tulee pakata maatuvaan kääreeseen (esim. paperipussiin tai sanomalehteen) ennen sijoittamista keräysastiaan. Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voi laittaa keräysvälineeseen, se voidaan biojätettä lukuun ottamatta tilapäisesti sijoittaa jätteelle varatun paikan välittömään läheisyyteen. Jäte on silloin pakattava niin, että jäteauton kuljettaja saa sen yksin turvallisesti kuormattua. Jätteen on tässäkin tapauksessa sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta säännölliseen järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Kiinteistön jätepisteeseen tai keräysvälineen välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu vietäväksi jätteen käsittelypaikalle tai hyödynnettäväksi. 20 Keräysvälineiden sijoittaminen Käsin siirrettävät keräysvälineet on sijoitettava sellaiseen paikkaan, johon jäteautot pääsevät esteettömästi ja turvallisesti vähintään kymmenen metrin päähän. Jätesäiliöt, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jäteautolla on esteetön pääsy niiden välittömään läheisyyteen. Keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle, vaakasuoralle ja kulutusta kestävälle alustalle. Keräysvälineen haltijan on huolehdittava siitä, etteivät jäteastiat pääse siirtymään paikoiltaan ja että astioiden kannet pysyvät kaikissa sääolosuhteissa suljettuina. Keräysvälineet sekä jätekatokset tulee sijoittaa tai rakentaa riittävän etäälle muista rakennuksista. Yksittäiset jäteastiat tulee sijoittaa vähintään 4 metrin etäisyydelle rakennuksista. Jätekatokset tulee sijoittaa vähintään 8 metrin etäisyydelle rakennuksista. Jos em. etäisyydet alitetaan, tulee rakenteellisin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta. 21 Jätetilat Keräysvälineet voidaan sijoittaa erilliseen jätehuoneeseen tai jätekatokseen. Tilaan on oltava sisäänkäynti ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jätetilassa on oltava riittävä valaistus. Jätetila on mitoitettava siten, että eri jätelajien keräysvälineet voidaan ottaa tyhjennettäväksi siirtämättä muita keräysvälineitä. Jätetilan rakenteen on oltava riittävän luja ja asianmukainen niin, että keräysvälineiden siirrot eivät aiheuta vaurioita rakenteisiin. Ovissa on oltava laitteet, joilla ovet saadaan pysymään auki. Kiinteistön haltijan on huolehdittava jätehuoneen tai -katoksen puhtaanapidosta. Jätehuoneessa tulee olla riittävä ilmanvaihto, valaistus sekä mahdollisuuksien mukaan vesijohto ja viemäri. Mikäli jätehuoneessa kompostoidaan, tulee tila varustaa vesijohdolla ja lattiakaivollisella viemärillä sekä riittävällä muusta ilmanvaihdosta erotetulla ilmanvaihdolla.

11/11 22 Keräysvälineiden kunnossapito Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineen kunnossapidosta ja puhdistamisesta. Jäteastioiden ja säiliöiden on oltava kuumapesun kestäviä ja ne on pestävä tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa. Biojäteastiat on pestävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Myös keräysvälineen ympäristö on pidettävä siistinä. 23 Kulkuväylien kunnossapito Kiinteistön haltijan on huolehdittava kaikkina vuodenaikoina keräysvälineille johtavista kulkuväylistä siten, että keräysvälineiden tyhjennys voidaan suorittaa esteittä. 5 LUKU. YLEISET JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT 24 Yleiset jätteiden vastaanottopaikat Kuntien vastuulla olevat jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi asianmukaiseen yleiseen jätteen vastaanottopaikkaan. Yleiset jätteiden vastaanottopaikat ovat Rouskis Oy:n ylläpitämiä jäteasemia tai muita Rouskis Oy:n vahvistamia jätteiden vastaanottopaikkoja. 25 Yleisten vastaanottopaikkojen käyttö Jätteiden vastaanottopaikoissa on noudatettava kyseisen paikan ylläpitäjän ilmoittamia käyttöä koskevia määräyksiä. Jätettä valvottuun vastaanottopaikkaan tuotaessa on ilmoitettava jätteen syntypaikka, laatu ja määrä. Määrää ei tarvitse ilmoittaa, mikäli vastaanottopaikassa on vaaka. Jäte voidaan palauttaa vastaanottopaikasta jätteen lähettäjälle tämän kustannuksella, mikäli jäte ei vastaa vastaanottopaikan vastaanottoehtoja. Teollisuusjätettä, lietettä tai erityisjätettä kaatopaikalle tuotaessa on esitettävä kaatopaikkakelpoisuusselvitys. Ohjeita selvityksen tekemiseen antaa vastaanottopaikan ylläpitäjä. Kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä varten tarvittavista analyyseistä ja lausunnoista sekä niiden kustannuksista vastaa jätteen haltija. Jätteiden keräily vastaanottopaikalla ja kuljettaminen pois sieltä on kiellettyä ilman paikan ylläpitäjän lupaa. 6 LUKU. MUUT MÄÄRÄYKSET 26 Poikkeusvalta Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä voidaan yksittäistapauksissa ja erityisestä syystä poiketa siitä, mitä näissä yleisissä jätehuoltomääräyksissä on määrätty. Tällöinkin on huolehdittava siitä, ettei toimenpiteestä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa tarkempia, esimerkiksi toimialakohtaisia, jätetyyppikohtaisia tai yksittäisiä jätteitä koskevia erillismääräyksiä. 27 Määräysten voimaantulo Nämä yleiset jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.1.2007 ja korvaavat voimaan tullessaan Paimion kaupungin sekä Sauvon kunnan aiemmat jätehuoltomääräykset.