Isonkyrön kunnan yleiset jätehuolto- määräykset SISÄLLYSLUETTELO
Yleisiä säännöksiä 1 Yleistä 2 Tavoitteet 3 Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen 4 Jätteiden ryhmittely JÄTTEIDEN LAJITTELU JA KERÄILYVÄLINEET 5 Jätteiden lajittelu ja kiinteistöllä tarvittavat jätteiden keräilyvälineet 6 Jätteiden keräilyvälineet ja niiden hoito 7 Jätteiden keräilyvälineiden väritunnukset 8 Jätteiden keräilyvälineiden sijoitus 9 Jätteiden sijoittaminen keräilyvälineisiin 10 Jätteiden keräilyvälineiden tyhjennys 11 Kiinteistöjen yhteinen jätteiden keräilyväline 12 Isokokoisten yksittäisten jätteiden keräily JÄTTEIDEN KULJETUS JA KERÄILY 13 Jätteiden kuljetus 14 Jätteiden keräily ja kuormaaminen JÄTTEIDEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 15 Jätteiden kompostointi 16 Jätteiden poltto kiinteistöllä YLEISET JÄTTEIDEN KÄSITTELY- JA VASTAANOTTOPAIKAT 17 Yleiset jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikat 18 Jätteiden toimittaminen jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikalle 19 Jätteiden keräily jätteiden vastaanottopaikalla MUUT MÄÄRÄYKSET 20 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä 21 Ohjeet jätteiden lajittelusta ja hyötykäytöstä 22 Jätehuoltomääräysten voimaantulo
YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1 Yleistä Sen lisäksi, mitä jätehuollon järjestämisestä ja valvonnasta on säädetty tai määrätty, on noudatettava näitä jätelain 17 :n nojalla annettuja jätehuoltomääräyksiä. 2 Tavoitteet Jätehuoltomääräyksen tavoitteena on ehkäistä jätteiden synty ja ohjata jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan siten, että jätteistä mahdollisimman suuri osa ohjautuu hyötykäyttöön. Varsinaiseen jätteiden käsittelyyn jäävän osan tulee laadultaan ja määrältään soveltua käsittelylaitoksella tai loppusijoituspaikalla käsiteltäväksi. 3 Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen Asuin- ja loma-asuntokiinteistöjen on liityttävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Loma-asunnon liittäminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen edellyttää, että liittyminen tieyhteyksien puolesta on mahdollista ja että se on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista. Kunta voi myöntää kiinteistölle vapautuksen järjestetystä jätteenkuljetuksesta kirjallisen anomuksen perusteella. Anomus tulee sisältää selvityksen kiinteistön menetelmistä käsitellä jätteensä. Myönnetty erillisvapaus on voimassa enintään kolme vuotta. 4 Jätteiden ryhmittely Yhdyskuntajäte on jätettä, joka syntyy kotitalouksissa, myymälöissä ja toimistoissa kertyvistä talousjätteistä sekä niihin verrattavista jätteistä samoin kuin teollisuuden, rakennustoiminnan ja maa- ja metsätalouden jätteistä. Yhdyskuntajäte jaotellaan jätteen syntypaikan ja käsittelytavan mukaan seuraavasti: Keittiöjäte - Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy:n (ASJ) biokaasulaitoksen käsittelyyn soveltuva ruoka- ja pakkausjäte Karkeajäte - ASJ:n kaatopaikalle loppusijoitettava biokaasulaitokselle soveltumaton jäte, jolle ei ole hyötykäyttöä Biojäte - myymälöissä, toimistoissa ym. kiinteistöissä syntyvä pääosin eloperäinen jäte Poltettava jäte - Ewapowerin laitoksessa käsiteltävä polttokelpoinen energiajäte Muita jätejakeita ovat jätteet, jotka ohjataan hyötykäyttöön, kierrätykseen tai erikoiskäsittelyyn.
Tämänlaatuisia jätteitä ovat seuraavat: Hyötyjäte - hyötyjätteellä tarkoitetaan paperi-, pahvi-, lasi-, metalli- ym. jätettä, joka ohjataan erilliskeräyksen kautta uudelleenkäyttöön. - kierrätykseen kelpaava jäte on sellaista käytöstä poistettua tavaraa tai materiaalia, jota voidaan uudelleenkäyttää joko sellaisenaan, pienin korjaus- ja/tai muutostöin tai esikäsittelyn jälkeen. Hyötykäyttöön soveltuvat, käytöstä poistetut hyväkuntoiset tavarat ohjataan kierrätykseen kunnan alueella järjestettävin kierrätystempauksin, kuten romunkeräyskampanjat tai muilla keinoin. Ongelmajätteet - ongelmajätteitä ovat mm. raskasmetallia sisältävät paristot, akut, maalit, liuottimet, öljyt, loisteputket, vanhat lääkkeet, kuumemittarit, hapot, öljy- ja liuotinpitoiset jätteet (mm. öljynerotuskaivojen pintakerros ja liete). - ongelmajätteet kerätään erikseen ja toimitetaan käsiteltäväksi käsittelylaitokseen. Ylijäämämaat ja lietteet - kaivutöissä syntyvät maa-ainekset ohjataan hyötykäyttöön erilaisiin täyttöihin tai suoranaisiin rakenteisiin ASJ:n tai kunnan osoittamiin paikkoihin. - jätevedenpuhdistamoliete, rasvan- ja hiekanerotuskaivojen liete sekä sako- ja umpikaivojen liete ohjataan käsiteltäväksi ASJ:n osoittamaan paikkaan. Riskijätteet - riskijätettä ovat sairaaloitten, terveyskeskusten ym. viiltävät, pistävät ja tartuntavaaralliset jätteet. JÄTTEIDEN LAJITTELU JA KERÄILYVÄLINEET 5 Jätteiden lajittelu ja kiinteistöllä tarvittavat jätteiden keräilyvälineet Jätteiden erilliskeräilyä ja hyötykäyttöön ohjaamista varten suoritetaan jätteiden syntypaikkalajittelua. Jätteen haltija on velvollinen huolehtimaan jätteiden lajittelusta niin, että keittiöjätteet, biojätteet, karkeajätteet, poltettavat jätteet, hyötyjätteet ja ongelmajätteet pidetään muista jätteistä erillään ja että eri jätelajit toimitetaan niille tarkoitetuille vastaanotto- tai käsittelypaikoille. Lajittelun toteuttamiseksi kiinteistöillä tulee olla jätteiden keräilyvälineitä seuraavasti:
1) Asuinkiinteistöt, joissa huoneistoja on vähemmän kuin viisi - keräilyastia keittiöjätteelle - keräilyastia karkeajätteelle Kiinteistöjen keräyskelpoisille paperijätteelle, keräysmetallille sekä lasijätteelle on järjestetty ASJ:n ylläpitämiä yleisiä keräilyastioita eli ekopisteitä. Kiinteistöillä syntyvät ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteiden keräilyasemille. 2) Asuinkiinteistöt, joissa on huoneistoja viisi tai enemmän - keräilyastia keittiöjätteelle - keräilyastia karkeajätteelle - keräilyastia keräyspaperille - keräilyastia keräysmetallille - keräilyastia keräyslasille - keräilyastia tai tila paristoille, loisteputkille ja -lampuille 3) Kauppaliikkeet, oppilaitokset, virastot, teollisuus- ja muut vastaavat kiinteistöt - keräilyastia keittiöjätteelle tai biojätteelle, jos on keittiö tai jos muodostuu biojätettä yli 40 kg kahdessa viikossa - keräilyastia karkeajätteelle - keräilyastia keräyspaperille ja/tai -pahville, jos jätettä syntyy yli 40 kg kahdessa viikossa - keräilyastia keräysmetallille, jos metallijätettä syntyy yli 40 kg kahdessa viikossa - keräilyastia poltettavalle jätteelle, jos ko. jätettä syntyy yli 40 kg kahdessa viikossa - keräilyastia keräyslasille, jos lasijätettä syntyy yli 5 kg kahdessa viikossa - keräilyastia loisteputkille ja -lampuille sekä paristoille 4) Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätteet on lajiteltava rakennuspaikalla seuraaviin jakeisiin - keittiöjätteeseen, jos on keittiö - karkeajätteeseen (esim. kyllästetty puu, vuorivilla, PVC-muovi, tasolasi ym.) - poltettavaan jätteeseen, jos ko. jätettä syntyy yli 40 kg kahdessa viikossa - keräyspahviin, jos jätettä syntyy yli 40 kg kahdessa viikossa - styroksiin, jos jätettä syntyy yli 1 m3 kahdessa viikossa Rakennustoiminnassa, jossa syntyy rakennusjätettä yli 5 tonttia tai maa-ainesjätettä yli 800 tonnia on lisäksi lajiteltava erikseen - betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, keramiikka- ja kipsijäte - puujäte (kyllästämätön) - metallijäte - maa-, kivi- ja ruoppausjäte 5) Eläinten ruhojen hävittäminen Eläinten ruhot haudataan maahan. Mikäli Rehutehdas Findest Protein Oy Kaustisilta kehittää järjestelmän kuolleitten eläinten keräämisestä ja käsittelemisestä, liittyy Isonkyrön kunta ko. keräilyjärjestelmään. Maa- ja metsätalouden jätteisiin sovelletaan kohdan 5/3 määräyksiä. Mikäli jätettä syntyy vähemmän kuin em. kohdassa on mainittu, sovelletaan
kohtia 5/1 ja 5/2. Poltettava jäte kuten pakkaus- tai muu poltettava muovijäte on tällöin toimitettava hyötykäyttöasemalle. 6 Jätteiden keräilyvälineet ja niiden hoito Jätteiden keräilyastiat tai välineet ja jätehuone on sijoitettava ja hoidettava niin, ettei niistä aiheudu hajua tai muuta terveyshaittaa ja etteivät eläimet pääse niihin. Kiinteille jätteille tarkoitettuihin astioihin ei saa koota nestemäistä jätettä. Kiinteistön haltijan on huolehdittava, että järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä olevilla kiinteistöillä on tarpeellinen määrä jätteiden keräilyvälineitä, joihin jätteet kootaan. Jätteiden keräilyvälineinä voidaan käyttää seuraavia astioita tai säiliöitä: 1. koneellisesti kuormattavat, käsin siirrettävät jäteastiat Jäteastioiden tulee olla kannellisia ja soveltua puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen. Jäteastiat on varustettava kiinteillä astian siirtoon soveltuvilla pyörillä. Säkkitelineen käyttö jäteastiana on kielletty, ellei sen käyttöön ole erityisiä perusteita. 2. koneellisesti kuormattavat ja siirtolavarakenteiset jätesäiliöt Jäteastioiden tulee soveltua jätteen keräilyyn ja tyhjennykseen sekä olla helposti puhdistettavia. Yli kuuden kuution konekuormauskonttien käyttö jäteastiana on kielletty työturvallisuussyistä. 3. muut jätteen keräilyyn tarkoitetut säiliöt, kaivot ym. keräilyrakenteet Kunta voi sallia muiden keräilyvälineiden käytön kiinteistöillä, jotka kuuluvat järjestetyn jätekuljetuksen piiriin edellyttäen, että tällaisten astioiden käyttö ei aiheuta haittaa ympäristölle ja että ne soveltuvat alueella toimivaan kuljetusjärjestelmään. Nämä rakenteet toteutetaan erikseen hyväksyttävien suunnitelmien mukaisesti. 4. ongelmajätteiden keräilyvälineet Ongelmajätteet tulee pitää erillään muista jätteistä keräilyn ja kuljetuksen aikana. Ongelmajäte on kerättävä erillisiin ko. ongelmajätteille sopiviin astioihin ja toimitettava asianmukaiseen ongelmajätteiden keräily- ja käsittelypaikkaan. Milloin vähäiset määrät jätettä eivät erityisestä syystä mahdu keräilyvälineisiin, ne voidaan sijoittaa keräilyvälineiden välittömään läheisyyteen. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava siitä, että jätteet eivät aiheuta haittaa ympäristölle ja että jätteet kuljetetaan kiinteistöltä järjestetyn jätteenkuljetuksen yhteydessä. Jäteastioiden ulkopuolelle ei saa koota pilaantuvaa tai terveydelle haitallista jätettä. Jäteastioiden ja -säiliöiden tulee olla tiiviitä ja kuormauskäsittelyn ja kuumapesun kestäviä.
Astiat eivät saa olla haitallisesti syöpyneitä eivätkä ruostuneita. Jäteastioiden kansien tulee olla riittävän tiiviitä ja sellaisia, ettei niiden käytöstä aiheudu kohtuutonta melua. Keräilyvälineiden omistajan on huolehdittava keräilyvälineiden korjauksesta ja kunnossapidosta sekä tarvittaessa puhdistamisesta. Jäteastiat on vähintään kerran vuodessa pestävä. 7 Jätteiden keräilyvälineiden väritunnukset Jäteastioiden ja -säiliöiden väritunnukset ohjaavat jätteiden lajittelua. Jäteastioiden ja -säiliöiden väritunnukset ovat seuraavat: 1) keittiöjäte ja biojäte ruskea 2) keräyskelpoinen paperi- ja pahvijäte vihreä 3) karkeajäte harmaa 4) keräyskelpoinen lasijäte sininen 5) keräysmetalli sininen 6) poltettava jäte oranssi 7) ongelmajätteet punainen Jäteastiat on merkittävä väritunnuksilla ja jätelaadun nimellä. Jäteastiat on tarvittaessa merkittävä niiden tunnistamiseksi tarvittavalla kooditunnistimella. 8 Jätteiden keräilyvälineiden sijoitus Jäteastiat, jotka ovat käsin siirrettävissä, on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että jätteenkuljetusajoneuvolla on esteetön pääsy 10 metrin päähän tai lähemmäksi. Kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastioille johtavasta kulkuväylästä siten, että astioiden tyhjentäminen ja vaihtaminen voidaan suorittaa joustavasti kaikkina vuodenaikoina. Jätesäiliöt, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jätteenkuljetusneuvolla on esteetön pääsy niiden välittömään läheisyyteen. Sijoitettaessa keräilyvälineet ulkotiloihin, on ne sijoitettava mahdollisuuksien mukaan auringolta suojaiseen paikkaan. Keräilyvälineiden on oltava tasaisella alustalla ja ne on tarvittaessa suojattava näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksin. Keräilyvälineiden alustan rakenteessa on otettava huomioon puhtaanapitoon ja sadeveden poisjohtamiseen vaikuttavat seikat. Sisätiloihin rakennettu jätehuone on sijoitettava siten, että sen ovi avautuu suoraan ulos tai milloin erityiset syyt niin vaativat, kellarikäytävään. Käytävä on tällöin erotettava ovella muusta kellaritilasta eikä siitä saa olla yhteyttä talous- tai muihin niihin verrattaviin kellaritiloihin. Puhtaanapitoa varten tulee jätehuoneessa tai sen välittömässä läheisyydessä olla vesijohtovettä vaivattomasti saatavissa sekä jätehuoneessa lattiakaivolla varustettu viemäri. Jätteiden keräilyvälineen sijoitus jätehuoneeseen edellyttää, että jätehuoneessa on riittävä ilmanvaihto ja että jätehuone on pidettävä puhtaana. Keräilyvälineiden on oltava tarkoituksenmukaisia. Tarvittaessa jätehuone tulee olla jäähdytetty.
9 Jätteiden sijoittaminen keräilyvälineisiin Keräilyvälineen likaantumisen ja pilaantumisesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi jätteet tulee tarvittaessa pakata ennen sijoittamista keräilyvälineeseen. Hyötyjätteitä, kuten keräyspaperia, -pahvia, lasia ja metallia ei kuitenkaan saa pakata vieraaseen pakkausmateriaaliin keräilyvälineeseen sijoitettaessa. Keräilyvälineisiin ei saa panna 1) palon tai räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä 2) ongelmajätteitä 3) esineitä tai aineita, jotka saattavat vahingoittaa jätteenkuljetusajoneuvoa, jätteenkäsittelylaitoksia tai niiden prosessia 4) aineita tai esineitä, jotka saattavat aiheuttaa jätteen tuojille, keräilyvälineen käsittelijöille, jätteenkäsittelylaitoksien henkilökunnalle tai muille jätteen käsittelyyn osallistuville henkilöille vaaraa 5) sellaisia painavia aineita tai esineitä, jotka kohtuuttomasti vaikeuttavat jätteen kuormaamista eikä 6) nestemäisiä jätteitä, kuten esim. lietettä ym. sakokaivoihin tarkoitettua jätettä. 10 Jätteiden keräilyvälineiden tyhjennys Jätteiden keräilyvälineet on tyhjennettävä seuraavasti: 1) keittiö- ja biojätettä sisältävät jäteastiat on tyhjennettävä kerran kahdessa viikossa tai useammin 2) muut jäteastiat on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa 3) saostus- ja umpikaivot ja jätevesisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa 4) öljyn-, hiekan- ja rasvanerotuskaivot on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kiinteistön omistajan on pidettävä kirjaa tyhjennyksistä.
Keittiö- tai biojäteastian tyhjennysvälin pidentämisestä päättää tapauskohtaisesti kunta kirjallisen ilmoituksen perusteella. Kesäaikana pidempi tyhjennysväli edellyttää jätteen omatoimista käsittelyä. Tyhjennysvälin pidentäminen ei saa aiheuttaa haittaa ympäristölle, eikä jätekuljetusyritysten tai jätteenkäsittelylaitosten henkilökunnalle. 11 Kiinteistöjen yhteinen jätteiden keräilyväline Kiinteistöt voiva käyttää yhteisiä jätteiden keräilyvälineitä. Yhteisistä astioista tulee tehdä kirjallinen ilmoitus kunnalle. 12 Isokokoisten yksittäisten jätteiden keräily Isokokoisten jäte-esineiden (esim. televisiot, jääkaapit ja keittiökaapistot) tai poikkeuksellisen suurten tai painavien jätemäärien kuljetuksesta, jotka eivät sovellu kerättäväksi ja kuljetettaviksi yhdessä muiden jätejakeiden kanssa, kiinteistön haltijan on sovittava erikseen kuljetusyrittäjän kanssa. JÄTTEIDEN KULJETUS JA KERÄILY 13 Jätteiden kuljetus Jätteitä saadaan kuljettaa 1) umpikorisessa kuljetusvälineessä 2) keräilyvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä 3) avokuljetuksena kuljetusvälineessä, jossa kuorma on suojattu peitteellä Edellä 1 momentissa määrätyn lisäksi järjestetyssä jätteenkuljetuksessa saadaan tilapäisesti sekä 12. kohdan tarkoittamissa tapauksissa kuljettaa jätteitä muutoinkin. Tällöin on huolehdittava siitä, ettei jätteitä pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön. Talous- ja niihin verrattavia jätteitä ei saa tilapäisestikään kuljettaa peittämättä kuormaa. Jätteiden keräilyssä ja kuljetuksessa on noudatettava jätteen käsittelypaikan mukaista jaottelua. Eri jätejakeet on pidettävä keräilyn ja kuljetuksen aikana erillään. Jätteet on kuljetettava siten, että niistä ei aiheudu haittaa ympäristölle. Jätekuljetusyrityksen on vuosittain ilmoitettava kunnan ympäristöviranomaiselle tiedot kuljettamiensa jätteiden määrästä, laadusta ja käsittelypaikasta. 14 Jätteiden keräily ja kuormaaminen Jätteiden kuormaaminen ei saa aiheuttaa tarpeetonta melua tai muuta häiriötä.
JÄTTEIDEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 15 Jätteiden kompostointi a) Kiinteistöllä saa kompostoida sillä syntyvää biojätettä kuten ruohoa, puiden lehtiä ja muita niihin verrattavia jätteitä ilman varsinaista kompostoria. Taajamaalueella on lannan ja lietteiden kompostointi kuitenkin kielletty. Käymäläjätettä saa tällä alueella kompostoida ainoastaan tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa. Käymäläjätteen kompostoinnin aloittamisesta on ilmoitettava ympäristölautakunnalle, joka antaa tarvittaessa täydentäviä määräyksiä kompostoinnista. Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. b) Elintarvikejätteen ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua lämpöeristetyssä kompostointisäiliössä. Taajama-alueella elintarvikejätteen kompostoinnin tulee aina tapahtua lämpöeristetyssä kompostointisäiliössä. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Elintarvikejätteen kompostoinnin aloittamisesta on ilmoitettava ympäristölautakunnalle, joka antaa tarvittaessa täydentäviä määräyksiä kompostoinnista. Tämä määräys ei koske kompostointia, johon on saatu jätelain mukainen lupa. 16 Jätteiden poltto kiinteistöllä a) Taajama-alueella saa polttaa risuja ja oksia sekä puhdasta/kyllästämätöntä/ maalaamatonta/käytöstä poistettua puutavaraa sekä puhdasta paperia ja pahvia samoin kuin poltettavaksi kelpaavaa muovia ja muuta niihin verrattavaa jätettä keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa, jollei jäljempänä ole muuta määrätty. Muu jätteenpoltto tällä alueella on kielletty. b) Taajama-alueen ulkopuolella saa polttaa 16 a) kohdassa tarkoitettuja jätteitä, puutarhajätettä sekä maa- ja metsätaloudessa ja puistojen hoidossa syntyviä poltettavaksi kelpaavia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä. Muiden jätteiden poltto on kielletty. c) Avopolton osalta on noudatettava, mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty. Tämä määräys ei koske jätteen polttoa, johon on saatu jätelain mukainen lupa.
YLEISET JÄTTEIDEN KÄSITTELY- JA VASTAANOTTOPAIKAT 17 Yleiset jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikat Stormossenin jätteenkäsittelylaitos Laitos käsittelee keittiöjätettä, biojätettä, rasvanerotuskaivojen ja jätevedenpuhdistamojen lietettä. Jätteessä ei saa olla vaarallisia tai laitoksen toiminnan kannalta haitallisia jätteitä. Ewapowerin pelletöintilaitos Laitoksella valmistetaan keittiöjätteestä erotellusta RDF-jätteestä sekä erilliskerätystä polttokelpoisesta jätteestä energiapellettejä. Kaatopaikka Kaatopaikka käsitellään tai sinne loppusijoitetaan teollisuuden, rakennustoiminnan ja kiinteistöjen hyötykäyttöön soveltumatonta karkeajätettä ja maa-aineksia. Jätteessä ei saa olla ongelmajätteitä. ASJ antaa tarkempia ohjeita eri jätejakeiden käsittelystä ja vastaanotosta kaatopaikalla. Ylijäämämaa-ainesten vastaanottopaikat Kunnan ylläpitämillä maa-aineskaatopaikoilla käsitellään maa-aineksia, joka ei sisällä puutavaraa, lasia, styroksia ym. epäpuhtauksia eikä ongelmajätteitä. Sako- ja umpikaivolietteen vastaanotto Sako- ja umpikaivolietettä vastaanotetaan Hyyriän pumppaamolla. Sako- ja umpikaivolietettä voidaan myös levittää pellolle sulan maan aikana edellytyksellä, että etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on vähintään 500 m ja että liete välittömästi kynnetään maahan sekä muutoin noudattamalla kunnan ympäristöviranomaisen antamia ohjeita. Hyötyjätteen vastaanotto Kierrätykseen kelpaavat jätteet toimitetaan esim. ASJ:n kierrätyskeskukseen eli Ekokeskukseen. Hyötyjätteet, joiden keräily on järjestetty, ohjataan jätehuoltoyritysten kautta kierrätykseen. Muut hyötyjätteet, joiden keräilyä ei ole yleisesti järjestetty, toimitetaan ASJ:n keräilypisteisiin eli ekopisteisiin tai kierrätysasemille (hyötykäyttöasema). Ekopisteessä vastaanotetaan kotitalouksien hyötyjätteiden (keräyslasi, keräyspaperi, pienmetalli) pieneriä (alle 0,1 m3). Kierrätysasemilla otetaan vastaan isompia jäteeriä (0,1-4 m3). Kierrätysasemilla vastaanotetaan kotitalouksien, teollisuuden ja rakennustoiminnan hyötyjätettä, karkeajätettä ja ongelmajätteitä. Kierrätysasemille saa tuoda jätettä vain niiden aukioloaikoina. Yli 4 m3:n hyötyjäte-erät tulee toimittaa suoraan hyötyjätteiden keräilijöille ja karkeajäte-erät ASJ:n kaatopaikalle. Ongelmajätteiden vastaanotto
Ongelmajätteiden pienerät sekä öljyä ja liuottimia erottelevien kaivojen jätteet toimitetaan ongelmajätteiden keräysasemille. Paristojen, lääkkeiden ja akkujen keräily on järjestetty alan liikkeiden kanssa yhteistyössä. Lisäksi paristojen keräämiseksi on erillisiä yleisiä keräilypisteitä. Suuremmat ongelmajäte-erät toimitetaan suoraan ongelmajätteiden käsittelylaitokselle. Ongelmajätteiden toimittaminen vastaanottopaikkoihin edellyttää, että jätteiden alkuperä ja laatu sekä sen vaarallisuus ympäristölle selviää joko alkuperämerkinnöistä tai se ilmoitetaan muuten. Luokittelemattoman jätteen sekä riskijätteen vastaanotto ASJ sekä kunnan ympäristöviranomainen päättää jätteen vastaanotosta sen jälkeen kun jätteen laatu on selvitetty. 18 Jätteiden toimittaminen jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikalle Jätteiden toimittaminen yleisille jätteiden käsittelypaikoille on sallittu vain erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Jätteiden käsittelypaikalla on noudatettava käsittelypaikan vastaavan hoitajan ohjeita. 19 Jätteiden keräily jätteiden vastaanottopaikalla Jätteiden keräily yleisellä jätteiden vastaanottopaikalla ja kuljettaminen pois sieltä on sallittu vain käsittelypaikan vastaavan hoitajan luvalla. MUUT MÄÄRÄYKSET 20 Poikkeaminen jätehuoltomäääryksistä Kunnan ympäristöviranomaisen päätöksellä voidaan yksittäistapauksessa erityisestä syytä poiketa siitä, mitä määräyksen 2-5 luvuissa on määrätty. Tällöinkin on huolehdittava siitä, ettei toimenpiteestä aiheudu haittaa ympäristölle. 21 Ohjeet jätteiden lajittelusta ja hyötykäytöstä ASJ antaa jätteiden lajittelua, hyötykäyttöä ja kuljetusta koskevat yksityiskohtaiset ohjeet. 22 Jätehuoltomääräysten voimaantulo Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.12.1998.
Näillä määräyksillä kumotaan Isonkyrön kunnanvaltuuston 26.9.1996, 52 hyväksymä jätteenkäsittelytaksa..