Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 92/10/1 Dnro ISAVI/215/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2010 ASIA Lypsykarjanavetan laajennuksen ympäristölupa, Rautalampi. HAKIJA Matti Kärkkäinen Paavolantie 33 77910 VAAJASALMI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Tilalla on 50 lypsylehmää, 4 hiehoa ja 18 alle 6 kk vasikkaa (359 eläinyksikköä). Laajennuksen jälkeen tilalla on paikat 85 lypsylehmälle, 11 hieholle ja 32 alle puolivuotiaalle vasikalle (619 eläinyksikköä). Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennainen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinsuojan laajentaminen ja eläinmäärän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee 1.1.2010 alkaen hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille 22.7.2010 Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja sitä on täydennetty 27.8.2010.
2 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalla on Rautalammin kunnan ympäristölautakunnan 18.7.2006 myöntämä ympäristölupa. Tilalla on seitsemän maanvuokrasopimusta yhteensä 36,91 ha ja lannan vastaanottosopimukset kahden tilan kanssa yhteensä 826 m 3. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Lypsykarjanavetta sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella Rautalammin kunnan Vaajasalmen kylässä Peltola tilalla osoitteessa Paavolantie 33 (kiinteistötunnus 686-411-0006-0495-H). Alueella ei ole kaavaa. Lähimpään naapuriin on matkaa 200 metriä. Eläinsuojan toiminta Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa 50 lypsylehmän tiloissa. Navetan laajennuksen jälkeen tilalle tulee 85 lypsylehmää. Maidontuotanto nousee 450 000 kilosta 800 000 kiloon vuodessa. Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta peltoviljelyn osalta ja tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Nykyinen sopimuskausi päättyy vuonna 2012. Eläimistä on 96 lietelannalla ja 32 kuivikepohjalla. Tilalla on lietesäiliötilavuutta 766 m 3 ja uutta säiliötilavuutta rakennetaan laajennuksen yhteydessä 1 571 m 3. Lietesäiliö rakennetaan betonista. Säiliöt täytetään päältä. Vuokrattuna on kahden naapuritilan lietesäilöt, joiden yhteistilavuus on 826 m 3. Kuivitetun alueen pinta-ala on 44 m 2 ja kuivikkeen paksuus 20 cm. Kuivikkeena käytetään olkea. Kuivikepohja tyhjennetään kuusi kertaa vuodessa. Lanta kompostoidaan betonipohjaisessa kuivalantalassa ja levitetään pelloille. Lypsylehmät laiduntavat 4 kk kesäkaudella päivisin. Hiehot laiduntavat ympärivuorokautisesti 4 kk kesäkaudella. Laidunalaa on 16 ha. Eläinten juottaminen on laitumella järjestetty siirrettävillä juomakupeilla ja täytettävällä ja siirrettävällä juoma-altaalla. Laitumella on siirrettävä ruokintapaikka yhteensä 30 vrk/kesä. Jaloittelutarhan pinta-ala on 5 000 m 2 ja eläinten määrä 85 kpl. Tarha on nurmipohjalla ja sen käyttöaika on 1 3 kk/a. Lanta kuoritaan ja aumataan pellolle. Tilalla on lannan levitykseen käytettävissä peltoa 122 ha, josta omaa 64,65 ha, vuokrapeltoa 35,35 ha ja sopimuspeltoa 20 ha. Lannasta 90 % levitetään viikoilla 19 21 ja 10 % viikoilla 21 31.
3 Jätteet ja niiden käsittely: Jätenimike Jätenumero 1) Määrä Käsittely Metalliromu 02 01 10 Suonenjoen jäteasema Muovit 02 01 04 500?/a Suonenjoen jäteasema Jäteöljy 13 02 06* 50 l/a ongelmajätekeräykseen Loisteputket 20 01 21* 10 kpl/a ongelmajätekeräykseen Pilaantunut rehu 02 01 03 2,5 t/a pellolle lannoitteeksi Lietelanta 02 01 06 2 838 m 3 /a pellolle lannoitteeksi Akut 16 06 01* 1 kpl/a ongelmajätekeräykseen Yhdyskuntajäte 20 03 01 0,15 t/a Jätekukko Oy Paperi ja pahvi 20 01 01 Kuolleet eläimet 02 01 02 1-3 kpl/a Honkajoki Oy Muut ongelmajätteet ongelmajätekeräykseen 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus *) luokitellaan ongelmajätteeksi Esikuivattua säilörehua valmistetaan laakasiiloon 1 000 t/a. Puristeneste johdetaan umpikaivoon jonka tilavuus on 3 m 3. Lypsykoneen pesuun käytetään pesuainetta noin 300 l/a. Pesuainetta ostetaan kulutuksen mukaan. Maitohuoneen jätevedet 300 m 3 ja eläinsuojan WC-vedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on oma 2 700 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja laponestolla. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 30 litraa kanisterissa. Tila on liittynyt Vaajasalmen vesiosuuskuntaan. Vesiosuuskunta on liittynyt yhdysvesijohdolla Rautalammin kunnan vesijohtoverkkoon pumppaamon häiriötilanteiden varalle. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Toiminta ei aiheuta merkittävää ympäristön pilaantumista, eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Eläinsuojan laajennus sijoittuu maatalousvaltaiselle hajaasutusalueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä sekä toimista häiriötilanteista Häiriötilanteet ja onnettomuudet pyritään ehkäisemään ennakolta. Työvaiheet tilalla on suunniteltu ja ohjeistettu ja suoritetaan huolellisesti. Työturvallisuus otetaan huomioon kaikissa tilanteissa. Mahdollisia häiriötilanteita, jotka aiheuttavat riskiä ympäristölle, ovat esimerkiksi säiliöiden rikkoutuminen, polttonestevuoto, tulipalo tai epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä.
Lietesäiliön rikkoutuessa kasvukauden ulkopuolella liete siirretään välittömästi toiseen säiliöön. Polttonestevuodon sattuessa otetaan yhteys pelastuslaitokseen puhdistustoimien aloittamiseksi. Tulipalon sattuessa toimitaan palo- ja pelastussuunnitelman mukaisesti pyrkien minimoimaan riskit ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Epidemiat pyritään ehkäisemään huolellisella hygienialla. Tilalla on terveydenhuoltosuunnitelma, jossa on ohjeita myös epidemioiden varalle. Jos eläimiä kuolee kerralla suuri määrä, ne varastoidaan turvallisuusnäkökohdat huomioiden tilalla ja toimitetaan hävitettäväksi. Häiriötilanteita, jotka aiheuttavat riskiä tilan toiminnalle mutta ei ympäristölle, ovat mm. sähkön tai veden katkeaminen. Sähkökatkoihin on varauduttu aggregaatilla. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Lannan levityksessä käytetään nykyaikaista multaavaa kalustoa. Levitys tehdään kasvukaudella. Tiedot liikenteestä 4 Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä. Elävien eläinten kuljetuksia on 2 4 kertaa kuukaudessa teurastamolle, hiehojen kasvatukseen ja sonnivasikoiden kasvattamoon. Kuolleita eläimiä noudetaan noin 1 3 kertaa vuodessa. Lietelantaa ajetaan kasvukaudella, pääsääntöisesti keväällä. Kevät tyhjennyksellä lantaa ajetaan kolmena päivänä klo 7 22. Henkilöautoilla ajetaan päivittäin. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Rautalammin kunnassa 2.9. 4.10.2010 ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 2.9.2010 Sisä-Savo-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt 30.8.2010 hakemuksen johdosta lausunnon Rautalammin kunnanhallitukselta, Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lausunnot Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa lausunnossaan, että eläinsuojan vaikutusalueella oleva Kolovesi ja Miekkavesi kuuluvat vesienhoitolain mukaisessa luokituksessa hyvään luokkaan, mutta alapuolinen Äijävesi tyydyttävään luokkaan. Äijäveden suurin kuormittaja on kalankasvatus. Matti Kärkkäisen eläinsuoja on Koloveteen matkaa 1,6 kilometriä, eikä eläinsuojan toiminnalla ole merkittävää vaikutusta sen tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön.
Matti Kärkkäisen eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen 14.713 kuormitusta, kun toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi eläinsuojan toiminnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti, jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, niin lantaa ei saa tippua kuljetuksen aikana maahan. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Pilaantunut rehu on aumattava tiiviillä alustalla. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä, kun toiminta toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. Rautalammin kunnanhallituksella ei ole huomauttamista tilan laajennussuunnitelmiin ja ympäristölupahakemukseen. Rautalammin kunta tukee maa- ja metsätaloushankkeita, joilla maidontuotantoa ja elintarviketeollisuuden raaka-ainetuotantoa voidaan kasvattaa kilpailukykyisyyden varmistamiseksi ja omavaraisuuden lisäämiseksi. Rautalammin kunnan ympäristölautakunta toteaa, että navetan toiminnan kehittäminen tulee perustua BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) ja BEP (ympäristön kannalta paras käytäntö)-periaatteisiin. Ympäröivä maankäyttö ei aiheuta erityisiä vaateita toiminnan aiheuttamien hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toiminnan aiheuttama liikenne ei aiheuta kohtuutonta rasitusta naapureille. Lannan levitys voidaan suorittaa multaavalla kalustolla aiheuttamatta kohtuutonta haittaa naapurustolle. Lannan varastoinnissa, mukaan luettuna varastorakenteet, levityksessä ja lannoitemäärissä on noudatettava ns. nitraattiasetusta (VNa 931/2000). 5 Hakemuksen mukaiset lantavarastojen tilavuudet ja levityspinta-alat ovat riittävät muutettavalle toiminnalle. Lupa voidaan ympäristölautakunnan mielestä myöntää hakemuksen mukaisesti. Hakijan vastine Hakijalla ei ole huomauttamista annetuista lausunnoista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Matti Kärkkäiselle ympäristöluvan eläinsuojan toiminnan laajentamiseen Peltola -tilalla (686-411-0006-0495-H) Rautalammin kunnan Vaajasalmen kylässä. Eläinyksikkömäärä on 619. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä.
6 LUPAMÄÄRÄYKSET Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteet 1. Eläinsuojan pohja-, lietekuilu- ja lietesäiliörakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät lannan ja virtsan joutumisen maaperään ja pinta- ja pohjavesiin. Rakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Rakenteissa käytetyn betonin on oltava kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Eläinsuojan ja lantavarastojen on oltava sellaiset, että rakenteiden rikkoontuessa mahdolliset vuodot voidaan havaita. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden salaojissa tulee olla tarkastuskaivot vuotojen havaitsemiseksi tai ne tulee muuten asentaa niin, että aistinvarainen arviointi tai näytteenotto on mahdollista tehdä. Avoimet lietesäiliöt tulee tarvittaessa kattaa. Lietesäiliöt on rakennettava ja aidattava maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM- RMO-C4, 7.1.2001) mukaisesti. Lannan varastointi ja käsittely 2. Lietelantasäiliöt ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava välittömästi. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviit niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. Päästöt ilmaan 3. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojan sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. Laiduntaminen 4. Navetan ja laitumien välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei siihen tule nurmesta vapaita paikkoja, joissa muodostuu eroosiota. Raaka-aineiden, polttonesteiden ja jätteiden varastointi 5. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
Tilalla on oltava käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaisesti lantala- ja säiliötilavuutta 12 kuukauden mukaisen lantamäärän varastointiin. Kuolleet eläimet on varastoitava tarkoitukseen soveltuvassa tiivispohjaisessa varastossa tai paikassa suojassa auringon valolta. Ruhot tulee peittää varastoinnin ajaksi esimerkiksi tiiviillä muovipeitteellä. Valumavesien pääsy ruhon alta ympäristöön tulee estää. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 7 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Luvansaajan on huolehdittava siitä, että tilalla on käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaan riittävästi lannan hyödyntämiseen soveltuvaa peltoa. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Eläinsuojan WC-vedet voi levittää peltoon, mikäli ne on kalkkistabiloitu sammutetulla kalkilla nostamalla lietteen ph yli 12:sta kahden tunnin ajaksi. Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. Paras käyttökelpoinen tekniikka 7. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 9. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta.
8 Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu aistinvaraisesti vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristönsuojeluviranomaisten tarkastettavissa tilalla. Muutoksista ilmoittaminen 10. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rautalammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti.
Toiminnassa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 9 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Tilalla on karjataloutta harjoitettu jo vuosia. Eläinyksikkömäärä on tässä laskettu ympäristöhallinnon ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, liite 3) mukaisesti siten, että lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa ja vuokrattua peltoa noin 99 hehtaaria. Lisäksi tilalla on lannan vastaanottosopimusten mukaisesti käytettävissä 33 ha. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 72 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet. Hakemuksen mukaan hakijalla on aikaisemmin rakennettua säiliötilavuutta 766 m 3 ja lisäksi rakennetaan uusi 1 571 m 3 :n lietesäiliö. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Raatojen varastoinnista on annettu määräys. Polttoaineiden, muiden kemikaalien ja jätteiden varastoinnista on annettu määräys. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Nyt tilalla on jo käytössä multaavaa lietteenlevityskalustoa. Eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää.
10 Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Kun säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan, voidaan rakenteet tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Kalkkistabiloinnilla tuhotaan WC-vesissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä ovat multaavan lannanlevittimen käyttö, lietesäiliöiden kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liitty-
neet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. 11 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksessä. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 ) Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 30.10.2020 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 29.12.2009) 1, 4 6, 15, 19 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 870 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 740 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta.
13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöneuvos Ahti Itkonen Ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen Tiedustelut: asian esittelijä Helka Markkanen, puh. 040 586 8502
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.11.2010. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.