Siirtyjän opas Siirtymäohjeet koskien 1.8.2001 voimaan astunutta teologisten perustutkintojen tutkintorakennetta
SISÄLLYSLUETTELO Yleistä siirtymisestä... 4 Uusimuotoinen tutkintorakenne... 4 Siirtymisen yleisiä periaatteita... 5 Teologisten oppiaineiden siirtymäohjeet... 6 Yleisopinnot... 7 Y15 Filosofia (5 ov)... 7 Y25 Työyhteisön dynamiikka ja kehittäminen (5 ov)... 8 Y35 Viestintä ja argumentaatio (5 ov)... 8 Klassiset kielet... 8 Y65 Kreikka (5 ov)... 8 Y75 Heprea (5 ov)... 8 Y85 Latina (5 ov)... 8 Perusopinnot... 9 Eksegetiikan laitos... 9 Kirkkohistorian laitos... 10 Systemaattisen teologian laitos... 11 Uskontotieteen laitos... 12 Käytännöllisen teologian laitos... 12 Aineopinnot... 15 Pääaineen syventävät opinnot... 15
YLEISTÄ SIIRTYMISESTÄ Teologisessa tiedekunnassa astui voimaan uusi tutkintorakenne 1.8.2001 alkaen. Teologinen tiedekunta päätti kokouksessaan 14.5.2001, että uuteen tutkintojärjestelmään siirtyvät kaikki ne opiskelijat, jotka eivät ole valmistuneet ennen 31.7.1997. Samalla päätettiin, että uuteen järjestelmään siirtyville luetaan hyväksi mahdollisimman täysimääräisesti kaikki siihen asti suoritetut opinnot. Opiskelijan suorittama todellinen opintoviikkomäärä merkitään tutkintotodistukseen. Ennen 1.8.2001 opintonsa aloittanut opiskelija voi valmistua joko vanhan tai uuden tutkintorakenteen mukaan. Siirtymäohjeet koskevat sekä vuoden 1995 tutkintorakenteen mukaisia yleis-, kieli ja perusopintoja että vuoden 1978 tutkintoasetuksen mukaisia YYA-opintoja. Jos YYA-opinnot kaikkine osasuorituksineen on suoritettu ennen 31.7. 1997, ne voi edelleen rekisteröidä kokonaisuudeksi. Ne opiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet YYA-opintokokonaisuutta loppuun, siirtyvät suorittamaan uuden tutkintojärjestelmän mukaisia yleis-, kieli- ja perusopintoja. Uusimuotoinen tutkintorakenne Uusimuotoiseen A-koulutusohjelman tutkintorakenteeseen sisältyy kaikille pakollisia opintoja yhteensä 115 opintoviikkoa. Näihin sisältyvät esimerkiksi perusopinnot ja aineopinnot I -opinnot. Loput 45 opintoviikkoa opiskelija voi itse valita keskenään vaihtoehtoisista opinnoista. Uusimuotoiseen tutkintorakenteeseen siirtyvällä keskenään vaihtoehtoisten opintojen kokonaismäärä ei välttämättä ole 45 opintoviikkoa. Keskenään vaihtoehtoisten opintojen määrä riippuu siitä, kuinka paljon opiskelijalla on aiempia opintoja. Siirtymäohjeet koskevat ensisijaisesti yleis-, kieli- ja perusopintoja, joiden laajuudet ja sisällöt ovat eniten muuttuneet uudessa tutkintorakenteessa. Aineopintojakso on vanhassa ja uudessa tutkinnossa sama eli viisi opintoviikkoa (vanhat aineopintojaksot vastaavat nykyisiä aineopinnot II -opintojaksoja). Syventävien opintojen kokonaislaajuus (20 ov) tutkinnossa ja pro gradu -tutkielman laajuus (20 ov) säilyvät ennallaan. Poikkeuksen tästä muodostaa ennen 1.8.2001 opintonsa aloittaneen B2 -koulutusohjelmassa opiskelevan siirtyjän pääaineopinnot, joiden laajuus riippuu hänellä toisen opetettavan aineen laajuudesta. Mikäli toisen opetettavan aineen laajuus on 35 ov, syventävien opintojen laajuus on 20 ov. Vastaavasti, jos toisen opetettavan aineen laajuus on 40 ov, syventävien opintojen laajuus voi olla 15 ov. B-koulutusohjelmissa perusopinnot ovat samat kuin A-koulutusohjelmassa. Jos B1-linjalla opiskeleva opiskelija siirtyy suorittamaan uusimuotoista tutkintoa, häntä koskevat samat ohjeet kuin A- koulutusohjelmassa opiskelevia. 4
Siirtymisen yleisiä periaatteita 1) Uusimuotoisen tutkintorakenteen mukaan opintonsa suorittavia koskevat uudet 14.5.2001 vahvistetut pysyväismääräykset. Ennen 1.8.2001 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintoihin voidaan soveltaa myös 24.4.1995 vahvistettuja pysyväismääräyksiä, mikäli opiskelija on suorittanut opintonsa kokonaan vanhamuotoisen tutkintorakenteen mukaisesti. 2) A- ja B1-koulutusohjelmissa opiskelevia koskee periaate, jonka mukaan perusja aineopinnot I -opintoja tulee suorittaa neljälle laitokselle kullekin kymmenen opintoviikkoa ja yhdelle laitokselle viisi opintoviikkoa. Tämä periaate ei koske niitä siirtyjiä, jotka ovat tehneet vuoden 1978 tutkintorakenteen mukaiset kirkkohistorian ja uskontotieteen perusopinnot, mikäli heillä on kaikkien perusopintojen kokonaismäärä vähintään 45 opintoviikkoa. Jos opiskelija on suorittanut vanhamuotoiset perusopinnot (45 ov) kokonaisuudessaan ennen 31.7.2003 hänen ei tarvitse suorittaa aineopinnot I -opintoja lainkaan. Mikäli opiskelijalla ei ole suoritettuna kokonaisuudessaan vanhamuotoisia perusopintoja siirtymäajan päättyessä 31.7.2003, hän täydentää puuttuvat perusopinnot suorittamalla kyseisestä oppiaineesta perus- ja aineopinnot I - opintoja seuraavilla sivuilla esitettyjen siirtymäohjeiden mukaisesti. Tämä koskee myös opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet vuoden 1978 tutkintorakenteen mukaan, mutta jotka eivät ole suorittaneet YYA-opintokokonaisuutta loppuun 31.7.1997 mennessä. 3) Jos opiskelija on suorittanut metodiopinnot keväällä 2001 tai sitä ennen, hän suorittaa syventävät opinnot vanhamuotoisina. Uusimuotoisessa tutkintorakenteessa metodiopinnot ja seminaariopinnot ovat laajentuneet viiden opintoviikon laajuisiksi. 4) Opiskelija siirtyy uuteen tutkintorakenteeseen silloin, kun hän suorittaa jonkin vaiheen opintonsa (esim. klassiset kielet, perusopinnot tai sivuaineopinnot) uuden tutkintorakenteen mukaisina opintoina. Opiskelijalla, joka on aloittanut opintonsa ennen 1.8.2001 ja joka suorittaa jonkin vaiheen opinnot uusimuotoisen tutkintorakenteen mukaan, voi olla tutkinnossaan enintään 10 opintoviikkoa vapaita opintoja. Opiskelijan ei tarvitse erikseen ilmoittaa, mikäli hän suorittaa jonkin vaiheen opinnot uusimuotoisina. 5) Periaatteena on, että suoritetut vanhamuotoiset opinnot siirretään sellaisenaan uuteen tutkintojärjestelmään; ts. vanhoja merkintöjä ei muunnateta uusiksi paitsi kesken jääneiden perusopintokokonaisuuksien osalta. Opintonsa ennen 1.8. 2001 aloittaneiden opiskelijoiden kohdalla voidaan poiketa 5 opintoviikon suorituksista. Olennaista on se, että opiskelijan suorittamista opinnoista ei katoa opintoviikkoja vaan hän voi hyödyntää suoritetut opinnot mahdolli- 5
simman täysimääräisinä omaan tutkintoonsa. Jos siirtyjällä on yleis-, kieli- ja perusopintoja enemmän kuin tutkintoon vaadittava vähimmäismäärä edellyttää, hänellä on vastaavasti saman opintoviikomäärän verran vähemmän keskenään vaihtoehtoisia opintoja. Jos siirtyjä on suorittanut vanhamuotoisia yleisopintoihin kuuluvia kokonaisia opintojaksoja, joiden opintoviikkomäärät eivät vastaa laajuudeltaan nykyisiä 5 opintoviikon kokonaisuuksia vaan jäävät alle sen, ei opiskelijan tarvitse täydentää kyseistä opintojaksoa uusimuotoiseksi (lukuunottamatta alle 5 ov:n laajuisia filosofian opintoja). Toisin sanoen riittää, että vaadittavatkurssi on suoritettu kokonaan joko vanhamuotoisen tai uusimuotoisen tutkintovaatimusten mukaan. Jos yleisopintojen kokonaisopintoviikkomäärä jää pienemmäksi kuin nykyisessä tutkintorakenteessa, opiskelijan keskenään vaihtoehtoisten opintojen kokonaismäärä lisääntyy vastaavasti puuttuvalla opintoviikkomäärällä. Teologisten oppiaineiden siirtymäohjeet Seuraavilla sivuilla esiteltävät laitoskohtaiset siirtymäohjeet koskevat ensisijaisesti vanhamuotoisten yleis-, kieli- ja perusopintojen täydentämistä 31.7. 2003 päättyneen siirtymäajan jälkeen. Lähtökohtana siirtymäohjeita suunniteltaessa on ollut se, että opiskelija täydentää vanhamuotoiset perusopinnot suorittamalla kyseisen aineen perus- ja aineopinnot I -opintojaksosta puuttuvan opintoviikkomäärän. 6
YLEISOPINNOT Y15 Filosofia (5 ov) (Täydennysosat suoritetaan kurssin Y15 tenttipäivinä) Jos opiskelija on suorittanut: Hän suorittaa lisäksi : Y10 (3,5 ov) T. Koistinen, Usko ja tiedollinen oikeutus (144 s.), L. Haaparanta - I. Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun (102 s.) ja M.-L. Kakkuri- Knuuttila (toim.), Argumentti ja kritiikki (447 s.) Y11 (2,5 ov) Y10 3,5 ov + Y11 1 ov, yhteensä 4,5 ov Y10 2,5 ov + Y11 1,5 ov, yhteensä 4 ov Y10 2,5 ov + Y11 1 ov, yhteensä 3,5 ov Y10 1 ov + Y11 2,5 ov, yhteensä 3,5 ov Y10 1 ov + Y11 1,5 ov, yhteensä 2,5 ov Y10 1 ov + Y11 1 ov, yhteensä 2 ov Diogenes Allen, Philosophy for Understanding Theology (275 s.), P. Korkman - M. Yrjönsuuri (toim.), Filosofian historian kehityslinjoja (462 s.) ja E. Saarinen, Filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin (419 s.) T. Koistinen, Usko ja tiedollinen oikeutus (144 s.) TAI L. Haaparanta - I. Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun (102 s.) T. Koistinen, Usko ja tiedollinen oikeutus (144 s.) JA L. Haaparanta - I. Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun (102 s.) T. Koistinen, Usko ja tiedollinen oikeutus (144 s.) JA M.-L. Kakkuri-Knuuttila (toim.), Argumentti ja kritiikki sivut 15-272, 303-437 (393 s.) P. Korkman - M. Yrjönsuuri (toim.), Filosofian historian kehityslinjoja (462 s.) TAI Diogenes Allen, Philosophy for Understanding Theology (275 s.) P. Korkman - M. Yrjönsuuri (toim.), Filosofian historian kehityslinjoja (462 s.) TAI Diogenes Allen, Philosophy for Understanding Theology (275 s.) JA T. Koistinen, Usko ja tiedollinen oikeutus (144 s.) JA L. Haaparanta - I. Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun (102 s.) P. Korkman - M. Yrjönsuuri (toim.), Filosofian historian kehityslinjoja (462 s.) JA M.-L. Kakkuri- Knuuttila (toim.), Argumentti ja kritiikki (447 s.) 7
Y25 Työyhteisön dynamiikka ja kehittäminen (5 ov) Y20 Ihmisen elämäntilanteet (4 ov) korvaa sellaisenaan kurssin Y25. Huom! Uudessa tutkintorakenteessa Y25 ei ole pakollinen kurssi. Y35 Viestintä ja argumentaatio (5 ov) Kurssit Y30 Kommunikaatiotaidot, YYA 3. Puhe- ja kirjallinen viestintä tai 2.1. Viestinnän perusteet sekä suullinen ja kirjallinen viestintä korvaavat kurssin Y35 kokonaan, vaikka opintoviikkomäärä olisikin pienempi. KLASSISET KIELET Tiedekunnan tutkintovaatimukset edellyttävät vain yhden klassisen kielen suorittamista, tällöin opiskelijan tulee ottaa huomioon laitoskohtaiset vaatimukset pääaineopiskelijoita edellytettävistä opinnoista (ks. opinto-opas). Sen sijaan kirkon virkaan pätevöityvän on suoritettava klassisia kieliä yhteensä 15 ov, viisi opintoviikkoa kustakin kielestä. Novum-tenttiä ei enää järjestetä, joten opiskelijan, jolta ko. opintojakso puuttuu, on täydennettävä heprea ja latina viiteen opintoviikkoon. Y65 Kreikka (5 ov) vastaa kursseja Y60 Kreikka I, YYA 11. Kreikka I sekä 5.3.a Kreikka I Y75 Heprea (5 ov) Opiskelija, joka on suorittanut kurssin Y70 Heprea I (3 ov) tai YYA10. Heprea I (3 ov) tai 5.2. Heprea I (2 ov), täydentää kurssin uusimuotoiseksi viiden opintoviikon suoritukseksi osallistumalla kevätlukukauden luennoille ja tenttimällä loppukertauksen. Heprea I ja Heprea II yhdessä korvaavat kurssin Y75 kokonaisuudessaan. Y85 Latina (5 ov) Opiskelija, joka on suorittanut kurssin Y80 Latina I (3 ov) tai YYA13. Latina I (2 ov) tai 5.4. Latina I (2 ov), täydentää kurssin uusimuotoiseksi viiden opintoviikon suoritukseksi osallistumalla kevätlukukauden luennoille ja tenttimällä loppukertauksen. Latina I ja Latina II yhdessä korvaavat kurssin Y85 kokonaisuudessaan. 8
PERUSOPINNOT Uudessa tutkintorakenteessa perus- ja aineopinnot I -opintoja tulee suorittaa neljälle laitokselle kymmenen opintoviikkoa ja yhdelle laitokselle viisi opintoviikkoa. Vanhamuotoisia perusopintoja täydennetään suorittamalla puuttuvia osia ko. laitoksen perusopinnoista ja aineopinnot I -opinnoista näiden kurssien opinto-oppaassa mainittuina tenttipäivinä. Täydennystenttejä ei siis voi suorittaa jokaisessa tiedekuntatentissä. Suoritettuaan puuttuvien opintojaksojen täydennykset, opiskelijan tulee itse käydä ko. laitoksen toimistossa pyytämässä kokonaismerkintää uusimuotoisesta perus- ja aineopinnot I -opintojaksoista. Eksegetiikan laitos Opiskelijalta puuttuu Eks110 a) luennot ja ryhmät b) UT:n tuntemustentti Eks121 Vanha testamentti Eks122 Uusi testamentti Eks130 Eksegeettinen analyysi Aina tentittävä: Opiskelijan on suoritettava vielä Eks105 a) johdanto-osa (luennot ja ryhmä) VTE201 tai UTE201 tuntemustentti Eks105 VT:n luennot sekä teokset T. Veijola, Vanhan testamentin tutkimus ja teologia ja T. Veijola, Ihmisenä Jumalan maailmassa VTE201 a) luennot (vain, jos opiskelija aikoo suorittaa kurssin VTE201) Eks105 UT:n luennot sekä teokset L. Aejmelaeus, Kristinuskon synty ja T. Holmén - P. Merenlahti (toim.): Jeesus ja temppeli (ss. 1-117) UTE201 a) luennot (vain, jos opiskelija aikoo suorittaa kurssin UTE201) VTE201 tai UTE201 eksegeettinen analyysi VTE201 tai UTE201 kirjallisuus YYA9. (5 ov) tai 5.1. (5 ov) Korvaa kokonaan kurssin Eks105 (5 ov). YYA16. (4 ov) tai 5.6.a (4 ov) sekä Novum-tentin yhteydessä suoritettu UT:n tuntemustentti Korvaa kurssin VTE201 tai UTE201 lukuunottamatta opintojakson kirjallisuutta. 9
Kirkkohistorian laitos Opiskelija voi korvata vanhamuotoisia opintoja alla olevan taulukon mukaisesti. Aineopinnot I -opintojakson osalta opiskelija voi vapaasti valita, minkä opintojakson (YKH/ SKH201/202) kirjallisuutta tai luentoja hän suorittaa/korvaa. Aineopinnot I -opintojaksojen kirjallisuus on jaoteltu siten, että kukin osio tai kohta vastaa yhtä opintoviikkoa (ks. opinto-opas). Jos opiskelija on jo tenttinyt ko. opintojaksoon kuuluvan kirjan, tulee hänen valita listasta muuta kirjallisuutta. Mikäli opiskelija korvaa opintojakson Kh120 ja on jo tenttinyt teoksen S. Heininen - M. Heikkilä, Suomen kirkkohistoria, tulee hänen sopia vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta tentaattorin kanssa. Mikäli opiskelija suorittaa esseetyöskentelyn, ilmoittautuu hän opinto-oppaan ohjeiden mukaan normaalisti esseeryhmään ja ilmoittaa samalla korvaavansa suorituksella vanhamuotoisia opintojaksoja. Opiskelijalta puuttuu Kh110 (1 ov) Kh120 (3 ov) Kh130 (3 ov) Kh140 (1 ov) Kh150 (2 ov) Opiskelijan on suoritettava vielä Kh105 kirjallisuus (S. Heininen - M. Heikkilä, Suomen kirkkohistoria 262 s.) TAI 1 ov aineopinnot I kirjallisuutta (opiskelijan vapaasti valittavissa) Kh105 essee ja kirjallisuus (S. Heininen - M. Heikkilä, Suomen kirkkohistoria 262 s.) JA 1 ov aineopinnot I kirjallisuutta (opiskelijan vapaasti valittavissa) Kh105 luennot TAI aineopinnot I luennot ja kirjallisuus (opiskelijan vapaasti valittavissa) Kh105 kirjallisuus (S. Heininen - M. Heikkilä, Suomen kirkkohistoria 262 s.) TAI 1 ov aineopinnot I kirjallisuutta (opiskelijan vapaasti valittavissa) Aineopinnot I essee YYA17. (4 ov) Kurssi korvaa 2 ov aineopinnot I kirjallisuutta, Kh105 esseen sekä kirjallisuuden YYA19. (4 ov) Kurssi korvaa Kh105 luennot ja kirjallisuuden TAI aineopinnot I luennot ja kirjallisuuden Opiskelijan ei tarvitse täydentää YYA-opintojaan kirkkohistorian osalta (8 ov), jos perusopintojen määräksi kaikille laitoksille tulee yhteensä vähintään 45 ov. Jos tämä ehto ei täyty, täydentää kurssit YYA17 ja YYA19 suorittanut opiskelija kirkkohistorian perusopinnot kymmeneen opintoviikkoon suorittamalla aineopinnot I esseen. 10
Systemaattisen teologian laitos Opiskelijalta puuttuu Sys110 (2 ov) Sys120 (2 ov) Sys130 (2 ov) Sys140 (1,5 ov) Sys150 (2,5 ov) Opiskelijan on suoritettava vielä Sys105 a) luennot 1 ja b) luentoryhmät Sys105 a) luennot 2 sekä A. McGrath, Kristillisen uskon perusteet, luvut 1-4 (144 s.) JA SYS201-203 P. Annala, Antiikin teologinen perintö (194 s.) Sys105 A. McGrath, Kristillisen uskon perusteet, luvut 6-16 JA SYS202 luennot R. Saarinen, Johdatus ekumeniikkaan (274 s.) ja ekumeeniset asiakirjat: Augsburgin tunnustus (43 s.), Porvoon yhteinen julkilausuma (25 s.), Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista (25 s.), Kaste, ehtoollinen ja virka (ns. BEM-asiakirja, F&O Paper 111, 40 s.), kolme viimeistä asiakirjaa teoksessa Ekumeeninen työkirja. Kirkkojen tekstejä 1073-1997. (toim. R. Saarinen) HUOM! Tämä täydennysosa tentitään yhdellä kertaa I aineryhmän tiedekuntatentissä. Sys105 A. Raunio (toim.), Kansainvälinen solidaarisuus ja sosiaalietiikka s. 10-79 ja 106-185 (148 s.) JA SYS203 luennot etiikasta sekä teokset J. Hallamaa (toim.), Rahan teologia (225 s.) ja V. Mäkinen (toim.) Lasaruksesta leipäjonoihin s. 132-187 ja 262-326 (119 s.) YYA- ja pisteopintojen vastaavuus vuoden 1995 tutkintoasetuksen mukaisissa YKP-opinnoissa Sys110 = YYA21 = 7.1. Sys120 = YYA41 = YYA18 = 7.2. Sys130 = YYA42 = YYA22 = 5.7.b + 5.8.b Sys140 = YYA25 = 8.1. osa + 8.2. Sys150 = YYA23 = 7.3. + 7.4. 11
Uskontotieteen laitos Opiskelijalta puuttuu Opiskelijan on suoritettava vielä Usk110 (2 ov) Usk105 luennot I (johdatus uskontotieteeseen) ja K. Ketola et al., Näköaloja uskontoon: Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia (250 s.) Usk120 (3 ov) Usk105 luennot II (maailman uskontoperinteet) ja K. Hyry & J. Pentikäinen (toim.), Uskonnot maailmassa, v. 1999 painos (490 s.) YYA- ja pisteopintojen vastaavuus vuoden 1995 tutkintoasetuksen mukaisissa YKPopinnoissa Usk110 = YYA31 = 10.1. + 10.2. Usk120 = YYA32 = 10.3. Käytännöllisen teologian laitos TAULUKKO A Opiskelija, joka ei tähtää kirkon virkaan eikä suorita kirkon virkaan pätevöittäviä soveltavia opintoja (SO400) TAI on jo suorittanut soveltavien opintojen I praktikumin Opiskelija on suorittanut Kt110 (1 ov) Opiskelijan on suoritettava vielä KT105 4 ov kirjatentti: H. Kotila, Liturgian lähteillä (233 s.). P. Lempiäinen, Pyhät toimitukset, s. 9-21, 50-65, 94-117, 151-157, 167-187, 193-195, 198-206 (92 s.). P. Lempiäinen, Pyhät ajat (5. p.) (233 s.). M. Pyysiäinen & J. Seppälä (toim.), Uskonnonopetuksen käsikirja, s. 9-155, 292-377 (233 s.). Elämä-uskorukous. Rippikoulusuunnitelma 2001 (43 s.). Elämäusko-rukous-seurakuntayhteys. Rippikouluopas (99 s.). P. Tynjälä, Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita (192 s.). K. Aalto & M. Esko & M.-P. Virtaniemi (toim.), Sielunhoidon käsikirja, s. 14-70, 190-397 (283 s.). M. Heikkilä & J. Karjalainen & M. Malkavaara (toim.), Kirkonkirjat köyhyydestä, s. 17-73, 99-146, 149-168, 212-309 (229 s.). 12
Opiskelija on suorittanut Kt120 (3 ov) Opiskelijan on suoritettava vielä KT105 2 ov johdanto-osa TAI 2 ov kirjatentti: M. Pyysiäinen & J. Seppälä (toim.), Uskonnonopetuksen käsikirja, s. 9-155, 292-377 (233 s.). Elämä-usko-rukous-seurakuntayhteys. Rippikouluopas (99 s.). K. Aalto & M. Esko & M.-P. Virtaniemi (toim.), Sielunhoidon käsikirja, s. 14-70, 190-397 (283 s.). M. Heikkilä & J. Karjalainen & M. Malkavaara (toim.), Kirkonkirjat köyhyydestä, s. 17-73, 99-146, 149-168, 212-309 (229 s.). Kt130 (3 ov) KT105 2 ov johdanto-osa TAI 2 ov kirjatentti: H. Kotila, Liturgian lähteillä (233 s.). P. Lempiäinen, Pyhät toimitukset, s. 9-21, 50-65, 94-117, 151-157, 167-187, 193-195, 198-206 (92 s.). K. Aalto & M. Esko & M.-P. Virtaniemi (toim.), Sielunhoidon käsikirja, s. 14-70, 190-397 (283 s.). (73 s.). M. Heikkilä & J. Karjalainen & M. Malkavaara (toim.), Kirkonkirjat köyhyydestä, s. 17-73, 99-146, 149-168, 212-309 (229 s.). Kt140 (3 ov) KT105 2 ov kirjatentti TAI 2 ov johdanto-osa: H. Kotila, Liturgian lähteillä (233 s.). P. Lempiäinen, Pyhät toimitukset, s. 9-21, 50-65, 94-117, 151-157, 167-187, 193-195, 198-206 (92 s.). P. Lempiäinen, Pyhät ajat (5. p.) (233 s.). M. Pyysiäinen & J. Seppälä (toim.), Uskonnonopetuksen käsikirja, s. 9-155, 292-377 (233 s). Elämä-usko-rukous-seurakuntayhteys. Rippikouluopas (99 s.). Kt110 + Kt120/130/140 (4 ov) kaksi 3 ov jaksoa (6 ov) Kt110 + kaksi 3 ov jaksoa (7 ov) Kt120 + Kt130 + Kt140 (9 ov) KT105 1 ov kirjatentti: kaksi seuraavista riippuen siitä, minkä KT-jakson on jo suorittanut. H. Kotila, Liturgian lähteillä (233 s.). M. Pyysiäinen & J. Seppälä (toim.), Uskonnonopetuksen käsikirja, s. 9-155, 292-377 (233 s.). K. Aalto & M. Esko & M.-P. Virtaniemi (toim.), Sielunhoidon käsikirja, s. 14-70, 190-397 (283 s.). KTY201 1 ov luennot tai essee + 3 ov kirjatentti KTY201 3 ov kirjatentti KTY201 1 ov luennot tai essee 13
TAULUKKO B Opiskelija tähtää kirkon virkaan ja suorittaa kirkon edellyttämät soveltavat opinnot SO400 mutta ei ole vielä suorittanut niihin kuuluvaa I praktikumia Opiskelija on suorittanut Kt110 (1 ov) Kt120/130/140 (3 ov) Kt110 + Kt120/130/140 (4 ov) *Kaksi 3 ov jaksoa (6 ov) Opiskelijan on suoritettava vielä Kt105 kokonaan KTY201 1 ov luennot TAI essee + 3 ov kirjatentti Kt105 kokonaan KTY201 1 ov luennot JA essee Kt105 kokonaan KTY201 1 ov luennot TAI essee KTY201 1 ov luennot tai essee + 3 ov kirjatentti *Kt110 + kaksi 3 ov jaksoa (7 ov) KTY201 3 ov kirjatentti *Kt120 + Kt130 + Kt140 (9 ov) KTY201 1 ov luennot TAI essee * Opiskelijan on suoritettava ns. vanhamuotoinen I praktikum (SO411, SO412 ja SO413) 3 ov. Vuoden 1978 tutkintorakenteen mukaisten opintojaksojen (piste- ja YYA-opinnot) korvaavuus käsitellään opiskelijakohtaisesti. Opiskelijakohtaista opintoneuvontaa antaa laitoksen amanuenssi Timo Åvist. Päätökset korvaavuuksista sekä täydennettävistä suorituksista tekee professori Heikki Kotila. Prof. Kotila muunnattaa vuoden 1978 tutkintorakennetta vanhemmat ns. arvosanasuoritukset (approbatur ja cum laude). 14
AINEOPINNOT Vanhat aineopinnot vastaavat sellaisenaan uusia aineopinnot II -opintoja. PÄÄAINEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT Mikäli opiskelija on aloittanut pääaineopintojen suorittamisen ennen kevättä 2001, eli on suorittanut metodiopinnot ja tutkielmaseminaarin pienemmällä opintoviikkomäärällä kuin nykyisessä tutkintorakenteessa, suorittaa hän pääaineopinnot loppuun vanhan tutkintorakenteen mukaisesti. Pääaineopintojen vanhamuotoinen rakenne ja tentittävä kirjallisuus on nähtävillä lukuvuoden 2002-2003 tai sitä vanhemmassa opinto-oppaassa. 15