Kuva: Olavi Kalkko. Ympäristöraportti 2002 2003

Kuva: Olavi Kalkko Ympäristöraportti 2002 2003

Yhteystiedot Tampereen Vesi Käyntiosoite: Viinikankatu 42 Postiosoite: PL 487 33101 Tampere Puhelin: (03) 3146 3650 Faksi: (03) 3146 3601 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tt.tampere.fi Kotisivut: www.tampere.fi/vesi Työryhmä: Katja Rasi ja Päivi Peltomaa Graafinen suunnittelu ja taitto: Aino Myllyluoma 2

Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus... 4 Miksi ympäristöraportti?... 6 Elintärkeää palvelua ympäristöstä huolehtien... 6 Jätevesien keräilystä ja käsittelystä aiheutuvien... ympäristöhaittojen vähentäminen... 12 Hyvä veden laatu ja vedenhankinnan ekotehokkuus... 20 Myönteisten ympäristövaikutusten vahvistaminen... 23 Materiaali- ja energiatehokkuuden lisääminen... 25 Tampereen Veden Ekotase... 26 Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys... 27 Kaukonäköisyys kannattaa... 29 Sanasto ja lyhenteet... 31 3

Toimitusjohtajan katsaus Käsissäsi on Tampereen Veden kolmas ympäristöraportti. Joka toinen vuosi ilmestyvä raportti kertoo, miten me Tampereen Vedessä otamme toiminnassamme ympäristöasiat huomioon ja mitä olemme ympäristötyössä saaneet aikaan. Ympäristönsuojelu ja etenkin vesiensuojelu ovat Tampereen Veden ydinliiketoimintaa. Siksi on luonnollista, että ympäristöjärjestelmä on otettu olennaiseksi osaksi vesilaitostoimintaa. Tampereen Veden ympäristöjärjestelmälle myönnettiin syyskuussa 2002 SFS-EN ISO 14 001 -ympäristösertifikaatti ensimmäisenä vesilaitoksena Suomessa. Ympäristösertifikaatti käsittää koko vesihuoltotoiminnan ja on osoitus siitä, että Tampereen Vesi kiinnittää toiminnassaan erityistä huomiota ympäristöön ja haluaa kehittää toimintaansa ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Toimintamme suurin positiivinen ympäristövaikutus saadaan aikaan jätevesien viemäröinnillä ja jätevedenpuhdistuksella. Jätevedenpuhdistamoilla käsitellään Tampereen veden toimintaalueen asukkaiden jätevesien lisäksi merkittävässä määrin teollisuuden ja naapurikuntien jätevesiä. Jätevedenpuhdistukselle asetetut vaatimukset ja tavoitteet täyttyivät BOD 7 :n ja fosforin osalta erinomaisesti vuonna 2003. Alkukesällä ammoniumtypenpoistossa ilmenneitä käynnistysvaikeuksia kompensoitiin jatkamalla nitrifikaatioajoa vaadittua pitempään. Vuoden 2003 lopulla valmistui Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon saneeraus, jolla tehostetaan ammoniumtypen poistoa jätevedestä ympäri vuoden. Noin 5 milj. euron hankkeessa laitoksen biologisen käsittelyvaiheen tilavuus kasvoi kolmanneksen. Esikäsittelyrakennusten ja lietteenkäsittelylaitoksen ilmanvaihtojärjestelmät uudistettiin järjestämällä erillisesti poistettujen hajukaasujen käsittely biosuotimella. Samaan aikaan uusittiin myös kemikaaliasema ja kompressorit. Urakassa kiinnitettiin erityistä huomiota ympäristönäkökohtiin, jotta laitos sekä rakennus- että käyttövaiheessa täyttää ympäristöjärjestelmämme mukaiset tavoitteet. Pirkanmaan kunnat, Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy alkoivat vuonna 2003 laatia Pirkanmaan vesihuollon alueellista kehittämissuunnitelmaa. Hankkeessa on Tampereen Veden kannalta tärkeimpinä tavoitteina määritellä alueellisen keskusjätevedenpuhdistamon sijaintivaihtoehdot valmisteilla olevaan maakuntakaavaan ja hahmottaa alueellinen jätevesilietteen käsittelyratkaisun. Uusi keskuspuhdistamo on tarkoitus rakentaa kallioon, jolloin laitoksen ympäristövaikutuksia voidaan hallita parhaalla mahdollisella tavalla. Vedenhankinnan kannalta kuluneet kaksi vuotta ovat olleet poikkeuksellisen hankalia. Vähäsateiset kesät ovat laskeneet pohjavesien pintoja merkittävästi. Jotta pohjavesien laatu voidaan turvata myös tulevaisuudessa, jouduttiin pohjavedenottoa vähentämään noin 40 % normaalista. Pohjavesi korvattiin pintavedestä valmistetulla vedellä, mikä kasvatti sähkön ja kemikaalien kulutusta sekä puhdistuksessa syntyneitä lietemääriä. 4

Vuonna 2002 yhdeksän Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntaa perusti pitkään suunniteltua seudullista tekopohjavesihanketta varten Tavase Oy:n. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiraportti valmistui kesäkuussa 2003. YVA-selostus on Suomen laajin laatuaan vesihuoltosektorilla. Tavase Oy jätti hankkeesta lupahakemuksen Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon syyskuussa 2003. Vuonna 2002 perustettiin Ekokumppanit Oy, jonka tehtävänä on edistää asiakkaille suunnattua ympäristöasioiden tiedotusta. Yhtiöön kuuluvat Tampereen Veden lisäksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen sähkölaitos sekä Tampereen kaupungin liikennelaitos ja ympäristövalvontayksikkö. Ekokumppanit Oy hallinnoi ympäristökeskus Moreeniaa, jonka toiminta on herättänyt laajaa huomiota Suomessa. Toimitusjohtajan vaihdon ja organisaatiomuutosten myötä katseet käännettiin tiiviisti tulevaisuuteen. Vuosiksi 2002-2003 laadittu strategia toteutui varsin hyvin, ja seuraavan jakson strategia on tekeillä. Strategian uusimisessa huomioidaan erityisesti strategiamittarit sekä strategian ja ympäristöjärjestelmän tavoitteiden yhtenäistäminen. Näin sekä strategia että ympäristöjärjestelmä palvelevat Tampereen Veden kehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla. Tampereen Veden pitkäaikainen toimitusjohtaja, rakennusneuvos Esko Haume jäi syyskuun lopussa 2003 eläkkeelle. Hänen panoksensa tamperelaisen ja kansallisen vesihuollon kehittäjänä on poikkeuksellisen vahva. Kiitos Eskolle yhteistyöstä ja hyviä rapusaaliita. Haluan kiittää henkilökuntaa kuluneesta vuodesta sekä siitä valtavasta panoksesta, jonka olette Tampereen vesien ja ympäristön hyväksi tehneet. Reijo Kuivamäki Toimitusjohtaja 5

Miksi ympäristöraportti? Raportin tavoite on kuvata Tampereen Veden koko organisaation ympäristösuorituskyvyssä vuoden 2000 jälkeen tapahtunutta kehitystä ja erityisesti vuoden 2003 ympäristötyön tuloksia. Näiden tietojen avulla lukijalla on mahdollisuus arvioida laitoksen ympäristönsuojelun tasoa ja ympäristöjohtamisen tuloksellisuutta. Ympäristötilinpäätös kertoo lisäksi ympäristöasioiden taloudellisista vaikutuksista. Tampereen Veden ympäristöraportti ilmestyy kahden vuoden välein. Raportit laaditaan laitoksen oman ympäristöryhmän yhteistyönä. Ulkopuolisen asiantuntijan näkökulman antaa Tampereen kaupungin ympäristöpäällikkön Kaisu Anttosen artikkeli. Elintärkeää palvelua ympäristöstä huolehtien Tampereen Vesi on tamperelaisten perushyvinvoinnista vastaava kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on luoda ja ylläpitää edellytyksiä nykyaikaiselle kaupunkiasumiselle. Vesihuoltolaitos tuottaa toimialueellaan kaupunkilaisille ja ympäristökunnille vettä päivittäiseen tarpeeseen niin koteihin kuin teollisuuteenkin sekä huolehtii jätevesien johtamisesta ja puhdistamisesta. Lisäksi laitoksella on vesiensuojelutehtäviä. Keskitetty vesihuolto muodostuu erilaisten toimintojen ketjusta. Siihen kuuluvat raakavedenotto, veden käsittely, talousveden jakelu, viemäröinti, jäteveden käsittely ja käsitellyn jäteveden purku. Organisaation toimintayksiköt, verkosto-, jätevesi- ja vedenhankintayksikkö sekä tukitoimintaa tarjoavat tekniset palvelut, asiakas- ja toimistopalvelut sekä vesi- ja viemärilaboratoriot noudattavat toiminnassaan ISO 14 001 -standardin mukaista ympäristöjärjestelmää, joka on ollut käytössä vuodesta 1999 lähtien. Tampereen Veden ympäristöjärjestelmä sertifioitiin vuonna 2002. Vedenottovesistöt ja raakavesilähteet puhtaita Roineen vedenlaatu on Sisä-Suomen järvien puhtaimpia. Veden laatu on hajakuormituksesta huolimatta pysynyt hyvänä. Tampereelle otetaan Roineesta vettä vuosittain noin 12,5 miljoonaa kuutiometriä. Vettä otetaan 4 5 metrin syvyydestä noin 200 metrin päästä rannasta, jolloin sen laatu on tasainen. Roineen vettä tutkitaan päivittäin raakavesianalyyseilla Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen laboratoriossa. Lisäksi Roineen kolmesta havainnointipisteestä otetaan näytteitä eri vuodenaikoina. Raakavesilähteiden suojelulla mahdollistetaan laadukkaan talousveden valmistuksen onnistuminen. Pohjavettä muodostavien harjualueiden suojeleminen säilyttää samalla maisemaa, harjuluontoa ja sen virkistyskäyttöä. 6

Kuva: Olavi Kalkko 7

Positiiviset ympäristövaikutukset Tampereen Veden toiminnalla on erittäin merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia. Toiminnasta aiheutuu myös joitakin positiivisiin vaikutuksiin verrattuna pienempiä haitallisia ympäristövaikutuksia. Vesi- ja viemärilaitostoiminnan voidaan ymmärtää olevan kaikilta osiltaan terveyden- ja ympäristönsuojelua. Jätevesien tehokkaalla puhdistuksella pystytään suuresti vähentämään purkuvesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Puhdistuksen vaikutukset näkyvät selvästi järven vedenlaadun paranemisena. Pintavesien osalta tämä edesauttaa puhtaan järviluonnon säilymistä. Samalla säilyvät myös järven virkistys- ja kalastuskäyttömahdollisuudet. Kun puhdistus hoidetaan tehokkaasti, vaikutus on suhteellisen vähäinen verrattuna esim. vesistöön tulevaan hajakuormitukseen. Jätevesilietteen mädätyksellä on suuri merkitys Tampereen vesihuollon energiatehokkuudessa. Energiaa hukattaisiin, jos mädätystä ei olisi ja liete ohjattaisiin esimerkiksi suoraan kompostoitavaksi. Mädätyksen avulla helpotetaan myös jätevesilietteen hyötykäyttöä. Mädätys pienentää lietteen määrää kolmasosalla ja parantaa lietteen kuivattavuutta sekä käyttöä maanparannusaineena. Mädätyksessä syntyvä biokaasu käytetään energian ja lämmön tuottamiseen. Ympäristöä kuormittavien toimintojen vaikutukset Tampereen Veden haitallisten ympäristövaikutusten aiheuttamasta kokonaishaitasta 70 % syntyy puhdistetusta jätevedestä, 18 % energiankäytöstä ja loput muista toiminnoista, kuten kuljetuksista ja kemikaalien käytöstä. Merkittävimmät haitat kohdistuvat purkuvesistöihin rehevöitymisen ja hapen kulumisen kautta. Energiankäyttö puolestaan vaikuttaa ilmapäästöjen kautta ilmastonmuutokseen ja happamoitumiseen. Pintaveden puhdistus vaatii energiaa ja kemikaalien käyttöä. Kemikaalien valmistus ja kuljetus pintavesilaitoksille kuluttavat energiaa ja aiheuttavat jäämiä. Veden valmistuksen kemikaalijäämät kuormittavat lähinnä jäteveden puhdistusta. Yhdyskunnan jätevesien johtaminen kuormittaa purkuvesistöä. Jätevesissä olevien orgaanisten aineiden sekä ravinteiden jäämät aiheuttavat osaltaan purkuvesistön rehevöitymistä ja happikattoa. Tampereen Veden toiminnasta on tehty ekotehokkuusselvitys, jossa todettiin, että jätevesien käsittelyn ympäristöhyöty on monikymmenkertainen käsittelystä aiheutuviin haittoihin verrattuna. Purkuvesistöjen veden laatu parantunut Pyhäjärven kuormituksen ja veden laadun kehittymistä on seurattu vuosikymmenien ajan. Tampereen seudun yhteistarkkailun tulosten mukaan happea kuluttavien aineiden (BHK) kuormitus on vähentynyt 1970-luvun puolivälistä näihin päiviin noin 80 % ja fosforikuormitus noin 90 %. Pistekuormituksen vähentämiseen teollisuudessa ja kunnissa kohdennetut resurssit ovat typpikuormitusta lukuun ottamatta tuottaneet hyvän tuloksen. Sen seurauksena vesiensuojelun painopiste onkin siirtynyt haja-asutuksen ja hajakuormituksen suuntaan. Kuormituksen keventyminen näkyy myös veden laadussa. Pyhäjärvi oli 1970-luvulla vedenlaadultaan välttävä. Tampereen kaupungin lähivedet olivat hygieenisen likaantumisen vuoksi kokonaan pilaantuneita. Tällä hetkellä Pyhäjärven veden laatu täyttää keskimäärin hyvän laatuluokan kriteerit. Vain kaupungin lähivesillä laatuluokka on edelleen tyydyttävä ja aivan kuormituspisteiden välittömässä läheisyydessä välttävä. 8

Kuva: Olavi Kalkko 9

Luvat säätelevät toimintaa Tampereen Vedellä on useita ympäristöasioihin liittyviä lupia, joista tärkeimmät koskevat veden hankintaa ja jätevesien puhdistusta. Lupapäätöksissä annettujen ehtojen täyttäminen on ympäristöjärjestelmän mukaisen toiminnan minimivaatimus. Vaatimustenmukaisuutta seurataan sisäisissä auditoinneissa ja johdon katselmuksissa. Myös lupaviranomaiset seuraavat vaatimuksenmukaisuutta. Pirkanmaan ympäristökeskus hyväksyi Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoiden uusitun tarkkailuohjelman vuoden 2003 lopussa. Uuden tarkkailuohjelman mukaisesti kuormitustarkkailukertoja on 24 kpl vuodessa puhdistamoa kohden. Kuivattu liete tulee analysoida neljä kertaa vuodessa. Tampereen Veden viemärilaitoksen laboratorio on kuitenkin toistaiseksi analysoinut puhdistamoilta otettuja näytteitä käytöntarkkailun tarpeisiin tarkkailuohjelmassa esitettyä tiheämmin ja laajemmin. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä Tampereen Veden ympäristöjärjestelmässä on määritelty keinot, välineet ja resurssit ympäristöasioiden hoitoon ja jatkuvaan parantamiseen. Tampereen Vedessä ympäristöasioiden hallintaan liittyvät tehtävät ja vastuut on jaettu kaikille organisaatiotasoille. Ympäristöpolitiikasta ja suurista linjanvedoista päätetään johtokunnassa ja ympäristöryhmässä. Toimitusjohtaja on mukana molempien elinten työskentelyssä. Ympäristövastaava huolehtii ympäristöjärjestelmään liittyvistä käytännön asioista ja laatii yhdessä ympäristöryhmän kanssa vuosittaisen ympäristökatsauksen. Muut jäsenet edustavat kattavasti koko organisaatiota. Toimintayksiköiden esimiehet vastaavat ympäristötarkkailuista ja -mittauksista. He seuraavat omalla vastuualueellaan ympäristöasioihin liittyvää koulutustarvetta ja -tarjontaa. Heillä on lisäksi osavastuu ulkoisten ympäristötiedustelujen vastaanotosta ja käsittelystä yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Konkreettisimmillaan ympäristötyö on ympäristöasioiden hallintaan liittyvien ohjeiden noudattamista. Tärkeää on myös reagoida pieniinkin muutostarvetta ilmentäviin merkkeihin. Näistä tehtävistä on vastuu jokaisella Tampereen Veden työntekijällä. Käytännön ympäristötyö on ympäristöpolitiikan toteuttamista Tampereen Veden jokapäiväisessä toiminnassa. Työtä tehdään laadittujen ympäristöohjelmien mukaisesti. Jokaisella ympäristötavoitteella on oma ohjelmansa, joka sisältää toimenpiteet, aikataulut, vastuuhenkilöt ja toteutumisen seurannan. Tampereen Veden ympäristöryhmä Toimitusjohtaja Reijo Kuivamäki Ympäristövastaava, projekti-insinööri Katja Rasi Kemisti-insinööri Harri Jokela Käyttöpäällikkö Jukka Meriluoto Laboratoriomestari Terttu Mäkinen Verkostoinsinööri Petri Pulli Suunnittelupäällikkö Heidi Rauhamäki Kemistiteknikko Matti Vaahtera Käyttöinsinööri Risto Vesola Asentaja-hitsaaja Esa Vuohtoniemi 10

Ympäristöpolitiikka Ympäristön kannalta merkittävät toiminnot Vesihuoltoketjun kaikilla osilla on merkitystä ympäristön tilan tai ihmisten terveyden kannalta. Merkittäviä ympäristönäkökohtia määrittäessään Tampereen Vesi on tunnistanut ympäristön kannalta kriittisimmät toimintonsa ja tuotteensa. Ne ovat pohjavedenotto, suunnitteilla oleva tekopohjaveden valmistus, talousveden laatu, vesi- ja viemäriverkosto, jäteveden puhdistus, puhdistetun jäteveden laatu sekä tiedotus ja koulutus. Ympäristönsuojelun tasoa parantavat toimenpiteet kohdistuvat pääasiassa näihin toimintoihin tai palveluihin. Mihin pyrimme? Tampereen Veden ympäristöasioiden hallintaan vaikuttaa myös Tampereen kaupungin ympäristöstrategia, jonka visioksi vuoteen 2012 saakka on valittu: Tampere on ympäristönsuojelun kärkikaupunki. Tampereen Vesi on asettanut toimintansa kaikille osa-alueille ympäristötavoitteita. Ne on johdettu ympäristöpolitiikasta, ja ne liittyvät seuraaviin, laajempiin päämääriin: 1. Jätevesien keräilystä ja käsittelystä aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentäminen 2. Hyvä veden laatu ja vedenhankinnan ekotehokkuus 3. Myönteisten ympäristövaikutusten vahvistaminen 4. Materiaali- ja energiatehokkuuden lisääminen Tampereen Vesi tuottaa asiakkailleen korkealaatuista vettä sekä palauttaa sen käytön jälkeen takaisin luonnon kiertokulkuun mahdollisimman puhtaana toimien taloudellisesti ja ympäristömyötäisesti, pitäen lakeja ja viranomaisten asettamia ympäristövaatimuksia toiminnan vähimmäistavoitteina. Tunnistamme toimintamme ympäristövaikutukset Pyrimme lisäämään tietämystämme toimintamme ympäristövaikutuksista. Kannustamme henkilökuntaamme kehittämään ammattitaitoaan ja tietämystään ympäristöasioista, jotta osaamme toimia parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaiden ja ympäristön hyväksi. Vähennämme negatiivisia ja vahvistamme positiivisia ympäristövaikutuksiamme Asetamme toiminnallemme ympäristötavoitteita noudattaen jatkuvan parantamisen periaatetta. Vähennämme jäteveden viemäröinnistä ja käsittelystä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Toimitamme vedenkäyttäjille korkealaatuista talousvettä. Parannamme toimintamme materiaali- ja energiatehokkuutta käyttämällä kulloinkin ympäristön kannalta parasta teknistaloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa. Hankinnoissa ja uusissa hankkeissa painotamme myös ympäristöasioita. Tiedotamme toimintamme ympäristöasioista Tiedotamme aktiivisesti ja avoimesti toimintamme ympäristövaikutuksista. Kehitämme osaltamme kahdensuuntaista tiedonkulkua eri sidosryhmien kanssa. Myötävaikutamme kestävän kehityksen toteutumiseen yhteiskunnassa Tähtäämme vesihuoltoalan ympäristökehityksen edistämiseen. Kannustamme myös tavarantoimittajia, urakoitsijoita ja muita sopimuskumppaneita kehittämään ympäristökäytäntöjään. Tampereen Veden johtokunta on hyväksynyt tämän ympäristöpolitiikan 29.12.2003. 11

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 Jätevesien keräilystä ja käsittelystä aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentäminen Toimiva viemäriverkosto Tavoitteet Viemäriverkoston toimintakatkosten ja jätevesiviemäriin kuulumattomien vesien vähentäminen Toimenpiteet & tulokset Verkostojen toimivuus on koko laitoksen palvelu- ja ympäristösuorituskyvyn kannalta keskeistä. Toimintakatkosten ja vuotovesimäärien vähentäminen ovat siten luonnollisia ympäristötavoitteita sekä vesijohtoettä viemäriverkoston puolella. Verkostosaneerauksen ennakointi ja resurssien kohdistaminen ovat niitä keskeisiä asioita, joilla ympäristövaikutuksiin sekä verkoston laadukkuuteen voidaan vaikuttaa. Nykyiset, entistä laadukkaammat putkimateriaalit ja tuotteet vähentävät huoltotarvetta. Viemäriverkostosta noin puolet saneerattiin no dig -menetelmällä, jossa kaivutyö ja siitä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Tampereen Vesi selvittää viemäriverkoston vuotavuutta tv-kuvauksilla ja kuntoselvityksillä sekä vuotovesitutkimuksilla. Tampereen Vesi on ottanut käyttöönsä ns. savukoneen, jolla paikallistetaan jätevesiviemäriin liitettyjä hule- ja perusvesiliitoksia. Menetelmän ansiosta vanhoilla verkostoon liitetyillä alueilla havaitaan luvattomat liitokset, jotka voidaan alueen saneerauksen yhteydessä poistaa. Vuotovesien poistamisella ja saneeraustyöllä on saavutettu hyviä tuloksia viemäriverkoston toimivuudessa. Vuosittain laskuttamaton jätevesimäärä on noin 28 % käsitellystä jätevesimäärästä. Laskuttamattomia vesiä ovat sekaviemäröintialueelta tulevat hulevedet, jätevesiviemäriin luvatta johdetut hule- ja perusvedet sekä verkoston vuotovedet. m3/km 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Laskuttamaton jätevesimäärä 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kaupungin alueella on kaksi viemäröintimenetelmää: keskusta-alueella sekaviemäröinti ja muualla erillisviemäröinti. Sekaviemäröinnillä jäte-, hule- ja kuivatusvedet johdetaan samassa viemärissä jätevedenpuhdistamolle. Erillisviemäreillä vain jätevedet johdetaan puhdistamoille, kun taas hule- ja kuivatusvedet johdetaan sopivaan maaston kohtaan maahan imeytettäviksi tai suoraan vesistöön. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 1 160 kilometriä. Normaali viemäri toimii painovoimaisena, mutta jos tämä ei ole mahdollista, käytetään jätevesipumppaamoita. Viemäröintijärjestelmään kuuluu 68 jätevedenpumppaamoa, joita valvotaan keskusvalvomosta. Viemäriverkoston piiriin kuului vuoden 2003 lopussa 192 300 asukasta. Lisäksi Tampereelle johdettiin jätevesiä Kangasalta, Pirkkalasta ja Ylöjärveltä. 12

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 Kuva: Olavi Kalkko 13

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 Tehokas jätevedenpuhdistus Tavoitteet Jätevedenpuhdistusprosessin käyttö siten, että puhdistetun jäteveden pitoisuudet ja reduktiot pysyvät ao. arvojen puitteissa huomioon ottaen viemäriverkostossa ja pumppaamoilla tapahtuneet ylivuodot. Jäteveden puhdistustavoitteet (Lupaehdot suluissa) pitoisuus reduktio mg/l % BOD7 < 10 (< 15) >92 (92) Kok P <0,5 (< 0,6) >92 (92) NH4-N < 4 (< 4) >90 nitrifikaatioaste ympärivuoti sesti Viinikanlahti (1.6.03 alk.) ja kesä-lokakuu Rahola Toimenpiteet & tulokset Vuonna 2003 kaikilla puhdistamoilla täytettiin jätevesien käsittelyssä ympäristölupaviraston edellyttämät teho- ja puhdistusvaatimukset orgaanisen aineen ja fosforin poistossa. Viinikanlahden puhdistamolla saavutettiin ammoniumtypen poistovaatimus. Raholan puhdistamolla jäätiin ammoniumtypen poistossa hieman vaatimuksista, sillä kevään kylmät vedet aiheuttivat nitrifikaation käynnistysvaikeuksia. Ympäristölupaviraston päätöksen mukaan vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtyppipitoisuus saa olla Viinikanlahden puhdistamolla 1.6.2003 alkaen ympärivuotisesti neljännesvuosikeskiarvona laskettuna ja Raholan puhdistamolla 1.6. 30.9. enintään 4 mg NH 4 -N/l ja nitrifikaatioasteen on oltava vähintään 90 %. Viinikanlahden puhdistamolla poistuva ammoniumtyppi oli 3. vuosineljänneksellä 2,5 mg/l ja nitrifikaatioaste 94,5 %, 4. neljänneksellä vastaavasti 2,6 mg/l ja 94,1 %. Vastaavat arvot Raholan puhdistamolla 1.6. 30.9. olivat 5,4 mg/l ja 86 %. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon hyvä puhdistustulos on merkittävä saavutus, koska laitosta jouduttiin saneeraustöiden vuoksi käyttämään useita viikkoja osakapasiteetilla jopa kahden linjan ollessa pois käytöstä. Uuden lupapäätöksen edellyttämät saneeraus- ja laajennustyöt puhdistusprosessin tehostamiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi valmistuivat vuoden 2003 joulukuussa. Viinikanlahden jätevedenpuhdista- 14 molla rakennettiin kaksi uutta biologisen vaiheen käsittelylinjaa, joissa on kaksi ilmastusallasta ja neljä jälkiselkeytysallasta. Saneeratun laitoksen kapasiteetti riittää ympärivuotisen nitrifikaation ja muiden kiristyneiden vaatimusten täyttämiseen. Lisäksi saneerattiin biologisen vaiheen vanhat käsittelylinjat niin, että typenpoistoprosessi on mahdollista ympäri vuoden. Tämä edellytti ilmastusjärjestelmän uudistamista, sekoituksien lisäämistä ja jälkiselkeytyskoneistojen uudistamista. Ilmastusjärjestelmän uudistamiseen sisältyi myös uusien HST-ilmastuskompressorien hankinta. Jälkiselkeytyksen tehostamiseksi toteutettiin polymeerin annostelujärjestelmät. Automatiikka saatettiin uusien ja saneerattujen prosessien osalta ajan tasalle. Uusien käsittelylinjojen perälle suunniteltu jälkiflotaatio toteutetaan vuosina 2004 2005. Raholan puhdistamolla puhdistettiin vuoden 2002 keväällä n. 50 000 m 3 M-real/Lielahden tehtaiden hyvin konsentroituneita jätevesiä. Vaikka Raholan puhdistustulos heikkeni hieman, kuormitus ei vaikuttanut vesistön tilaan. Viemärilaitoksen laboratorio muutti uusiin tiloihin vuodenvaihteessa 2002 2003. Uudet tilat ovat viihtyisämmät ja turvallisemmat ja ne edesauttavat laadultaan hyvätasoisten analyysien tuottamista. Viemärilaitoksen laboratoriossa on uusittu runsaasti myös erilaisia analyysilaitteita muuton yhteydessä. Jäteveden käsittely koostuu jätevesien keräilystä, johtamisesta puhdistamoille, jätevesien puhdistamisesta erilaisilla prosesseilla sekä puhdistetun jäteveden johtamisesta purkuvesistöön. Myös puhdistusprosessissa syntyvä liete ohjataan hyötykäyttöön. Tampereen Vedellä on neljä jätevedenpuhdistamoa. Näistä Viinikanlahti on kapasiteetiltaan suurin ja siellä käsitellään noin 75 % kaikista jätevesistä. Lisäksi jätevedenpuhdistamoilla käsitellään ympäristökuntien noin 50 000 asukkaan jätevedet. Viinikanlahdessa toimii myös Raholan puhdistamon ja jätevedenpumppaamoiden kaukovalvontajärjestelmä. Molempien laitosten puhdistetut jätevedet lasketaan Pyhäjärveen. Polso ja Kämmenniemi ovat pieniä laitoksia, joissa käsitellään vuodessa yhteensä saman verran jätevettä kuin Viinikanlahdessa yhden vuorokauden aikana. Pienten puhdistamoiden purkuvesistö on Näsijärvi. Jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin vuoden 2003 aikana yhteensä 27 miljoonaa kuutiota jätevettä. Määrä on 7,4 % pienempi kuin edellisvuonna. Vähennys johtui pääasiassa vähäsateisista sääoloista ja tehokkaammasta veden käytöstä.

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 20 Puhdistetun jäteveden BHK 7 100 BHK-puhdistustehot vuonna 2003 15 Lupaehdon vaatimus: enintään 15 mg/l 98 mg/l 10 Oma tavoite: enintään 10 mg/l % 96 94 5 92 Lupaehdon vaatimus: vähintään 92 % 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 90 1.vuosinelj. 2.vuosinelj. 3.vuosinelj. 4.vuosinelj. Viinikanlahti Rahola Viinikanlahti Rahola 1 Puhdistetun jäteveden fosforipitoisuus 100 Kokonaisfosforin puhdistustehot vuonna 2003 0,8 98 mg/l 0,6 0,4 Lupaehdon vaatimus: enintään 0,6 mg/l Oma tavoite: enintään 0,5 mg/l % 96 94 0,2 92 Lupaehdon vaatimus: vähintään 92 % 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 90 1.vuosinelj. 2.vuosinelj. 3.vuosinelj. 4.vuosinelj. Viinikanlahti Rahola Viinikanlahti Rahola 7 Puhdistetun jäteveden ammoniumtyppipitoisuus nitrifioivan ajon aikana (kesäkuu-syyskuu), Viinikanlahden osalta 1.6.2003 lähtien nejännesvuosi keskiarvona 100 Ammoniumtypen nitrifikaatioaste 1.6.-31.12.2003 mg/l 6 5 4 3 2 1 Lupaehdon vaatimus: enintään 4 mg/l Oma tavoite: enintään 2 mg/l * % 80 60 40 20 Lupaehdon vaatimus: 1.6.03 lähtien > 90 % Viinikanlahdessa ympäri vuoden. Raholassa 1.6. 30.9. 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 0 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Viinikanlahti Rahola * 3. ja 4. vuosineljännes Viinikanlahti Rahola 15

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 MWh MWh 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 kwh/m3 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0 tuotettu sähkö tuotettu lämpö Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergiankulutus, ostettu 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Viinikanlahti Rahola Viinikanlahden puhdistamon energiajakauma 1994-2003 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 energian ylijäämä *) lämmitysenergia *) ostettu lämpö ostettu sähkö Raholan puhdistamon energiajakauma 1994-2003 *) Biokaasusta itse tuotettua energiaa mekaaninen energia kaasumoottorilla ostettu sähkö poltettu kaasupolttimella 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Energiaa omasta takaa Tavoitteet Jäteveden puhdistamoiden energiatehokkuuden parantaminen sekä ostosähkön ja -lämmön vähentäminen 60 %:lla vuoden 2004 loppuun mennessä Toimenpiteet & tulokset Jäteveden puhdistuksessa käytetään energiaa ja kemikaaleja. Kun puhdistusvaatimukset kiristyvät, kasvaa myös energian ja kemikaalien tarve. Viinikanlahden puhdistamoon on vuonna 2002 hankittu kaasumoottorigeneraattori. Tavoitteena on tuottaa laitteistolla noin 60 70 % puhdistamon tarvitsemasta sähköenergiasta ja lähes kaikki tarvittava lämpöenergia. Generaattori turvaa osittain puhdistamon toimintakyvyn myös pidempiaikaisten sähkönjakelukatkosten aikana. Lisäksi hankinta toteuttaa hyvin ympäristöjärjestelmässä asetetut tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi. Kaasumoottorigeneraattori oli vuonna 2003 käynnissä 4 700 käyttötuntia eli hyötykäyttöaste oli 54 %. Se tuotti 2 300 Mwh sähkö- ja 3 000 Mwh lämpöenergiaa. Sähköenergian omavaraisuusaste oli 30 % ja lämpöenergian 55 %. Kaasumoottorigeneraattorin vähäinen käyttöaste johtui mädätysprosessin ylikuormituksesta ja sitä seuranneesta biokaasun määrän vähenemisestä. Kaasumäärä ei kaikin ajoin riittänyt pitämään kaasumoottoria yli 50 %:n teholla, mikä oli takuuajan takuuehtona. Mädätysprosessin tehostamiseksi on aloitettu kehityshanke. Ympärivuotinen nitrifiointivaatimus Viinikanlahden puhdistamolla lisää sähköenergian ja kalkin kulutusta 20 30 %. Myös kiristynyt fosforinpoistovaatimus lisää fosforin saostamiseen käytettävän ferrisulfaatin määrää. Jäteveden puhdistuksessa käytetään pääosin kierrätyskemikaaleja. Vuonna 2003 kemikaaleja käytettiin yhteensä 7 800 t, joka vastaa n. 195 rekkakuormaa. Kierrätyskemikaaleja ovat mm. meesakalkki ja ferrisulfaatti. Jäteveden puhdistuksessa käytettiin sähköenergiaa yhteensä 7 500 MWh (0,27 kwh/m 3 ). 16

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 17

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 Hajut ja melut kuriin Tavoitteet Laitoksista aiheutuvien haju-, melu- ja maisemahaittojen vähentäminen Toimenpiteet & tulokset Uuden lupapäätöksen edellyttämä saneeraus hajuhaittojen vähentämiseksi valmistui kesällä 2003. Ilmanvaihtojärjestelmät Viinikanlahden puhdistamon esikäsittelyrakennusten ja lietteenkäsittelylaitoksen osalta uudistettiin niin, että ns. hajukaasuille järjestettiin erillispoisto biosuotimen kautta, jolloin hajuhaitat vähenivät merkittävästi. Viinikanlahden esiselkeytysaltaiden keruukourujen pintaa on nostettu säädettävillä patorakennelmilla. Aerosolimuodostuksen vähentyessä myös hajuhaitat ovat vähentyneet. Meluhaittojen vähenemiseen Viinikanlahden puhdistamolla vaikutti suuresti vanhojen kiertomäntäkompressorien vaihtaminen vähemmän meluaviin HST-kompressoreihin. Kirjallisia valituksia puhdistamoiden haju- ja meluhaitoista ei ole tullut. Hyödyllistä lietettä Tavoitteet Jäteveden puhdistusprosessissa muodostuvan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen: kuivatun lietteen kuiva-ainepitoisuuden nostaminen suuremmaksi kuin 30 % vuoteen 2002 mennessä ja hyötykäyttöasteen pitäminen noin 100 %:ssa. Toimenpiteet & tulokset Vuoden 2003 aikana jätevedenpuhdistamoilta tuli yhteensä 29 400 m 3 kuivattua lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus painotettuna keskiarvona oli 33 %. Kuivaaineeksi laskettuna lietemäärä oli 9 700 t eli 0,4 kg/m 3 puhdistettua jätevettä. Jätevesilietteiden sijoittaminen hyötykäyttöön onnistui tavoitteiden mukaisesti. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon mädätetystä ja linkokuivatusta lietteestä 43 % sijoitettiin maanviljelykäyttöön joko suoralevityksellä tai oljella ja turpeella seostettuna ja osittain kompostoituneena. Kompostointiin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven kompostointikentälle ohjattiin 57 % lietteestä. Kaikki Raholan jätevedenpuhdistamolta tuleva liete ohjattiin kompostoitavaksi. Polar Mining Oy:n kanssa on käyty alustavia neuvotteluja Raholan lietteen käyttämisestä Vammalan kaivoksen jätealueen maisemointiin. Tampereen Vesi on yhteistyössä teollisuusasiakkaidensa kanssa solminut vuosien 1999 2003 aikana 16 uutta teollisuusjätevesisopimusta. Sopimuksissa ja käydyissä neuvotteluissa on painotettu erityisesti kuparipäästöjä. Raholassa lietteen kuparipitoisuus on laskenut viimeisen parin vuoden aikana lähes puoleen aiemmasta eli noin 0,6 g/kg:sta noin 0,3 g/kg:aan kuiva-ainetta. Lietteen raskasmetallipitoisuudet ovat olleet alle valtioneuvoston raja-arvojen. 18

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 100 Jätevesilietteen kadmiumpitoisuus 80 % raja-arvosta 60 40 20 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Viinikanlahti Rahola 100 Jätevesilietteen lyijypitoisuus 80 % raja-arvosta 60 40 20 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Viinikanlahti Rahola 100 Jätevesilietteen elohopeapitoisuus 80 % raja-arvosta 60 40 20 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Viinikanlahti Rahola 100 Jätevesilietteen kuparipitoisuus 80 % raja-arvosta 60 40 20 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Viinikanlahti Rahola 19

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 Hyvä veden laatu ja vedenhankinnan ekotehokkuus Ekotehokas vesijohtoverkosto Tavoitteet Vesijohtoverkoston rakentamisen ja uusimisen ekotehokkuuden parantaminen Toimenpiteet & tulokset Vesijohtovuotojen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Syynä vesijohtovuotoihin olivat poikkeukselliset sääolot sekä erittäin nopea vesijohtoverkkoon pumpatun veden lämpötilanvaihtelu. Noin puolet vesijohtoverkoston saneerauksesta tehtiin no dig -menetelmällä. Diagrammit kertovat verkostopuolelle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Tampereen Veden vesijohtoverkoston pituus on noin 670 kilometriä. Vesi siirretään käsittelylaitoksilta kulutusalueille päävesijohdoilla. Katujen alla sijaitsevat jakelujohdot jakavat veden edelleen liittyjille. Tampereella on noin 16 500 kiinteistöä liittynyt jakelujohtoihin vesimittariin päättyvällä tonttijohdolla. Polson ja Kämmenniemen alueilla on omat vedenjakelujärjestelmänsä. Tampereella on kuusi vesitornia, joiden yhteistilavuus on 23 000 m 3. Ylävesisäiliöiden avulla pidetään yllä tasaisia painetasoja. Niihin on varastoitu vettä myös mahdollisia käyttöhäiriöitä varten. m3/km kpl/km 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Vesijohtovuodot 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Laskuttamaton vedenkäyttö 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 Veden hankinnan ja valmistuksen vaikutus ympäristöön Tavoitteet Vedenhankinnan ja -käsittelyn ekotehokkuuden parantaminen Hyvää vettä Tavoitteet Hyvän vedenlaadun varmistaminen jakelujärjestelmässä Toimenpiteet & tulokset Pohjaveden käytön mahdollisia haittoja voivat olla pohjaveden pinnan lasku ja pintavaluman pieneneminen. Nämä haitat estetään tarkkailemalla pohjavesien ja Julkujärven pintaa sekä virtaamia mittapadoilla. Niiden mukaan pienennetään pohjavedenottoa tarpeen mukaan. Tavoitteena on pohjaveden osuuden lisääminen vedenhankinnassa. Mahdollisuudet pumpata pohjavettä vaihtelevat vuosittain pohjaveden muodostumiseen vaikuttavien sade- ja lumimäärien mukaan. Pohjavesien määrää voidaan lisätä keinotekoisesti imeyttämällä järvivettä harjuihin. Tämä tekopohjavesi vastaa laadultaan luonnollista pohjavettä. Tulevaisuudessa on mahdollista, että Tampereen-Valkeakosken seudun kuntien vedenhankinta perustuu kokonaan pohja- tai tekopohjaveteen. Pitkällä aikavälillä kemikaalien käyttöä vedenpuhdistuksessa voidaan vähentää siirtymällä pintaveden puhdistuksesta tekopohjaveden käyttöön. Toimenpiteet & tulokset Vuonna 2003 puhdistettua vettä pumpattiin johtoverkkoon keskimäärin 54 000 kuutiota vuorokaudessa. Pohjaveden osuus vedenhankinnasta oli 25 % ja pintaveden 75 %. Pohjavedenottoa jouduttiin rajoittamaan vuoden vähäsateisuuden takia. Sen osuus oli 10 % edellisvuosia pienempi. Kesäkuun alussa 2002 Ruskon pintavesilaitoksella saatiin valmiiksi muutostyö, jossa vaihdettiin saostuskemikaalina käytetyn alumiinisulfaatin tilalle ferrisulfaatti ja siirryttiin kaksivaiheiseen suodatukseen. Valitukset veden mausta ja hajusta vähenivät sen jälkeen oleellisesti. Vedenhankinta ja -käsittely on talousveden valmistusta pintaja pohjavedestä sekä sen toimittamista verkoston kautta hyvälaatuisena kuluttajille. Pintavettä raakavesilähteenä käyttäviä vedenpuhdistuslaitoksia ovat Rusko, Kauppi, Kämmenniemi ja Polso. Pohjavesi on Tampereen seudulla hyvälaatuista ja lämpötilaltaan juomavesikäyttöön ihanteellista. Lisäksi se on järvivesiä paremmin suojassa mm. ilman kautta kulkeutuvilta saasteilta. Pohjavettä raakavesilähteenä käyttäviä pohjavesiasemia ovat Messukylä, Hyhky, Julkujärvi ja Pinsiö. 21

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 22

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 Myönteisten ympäristövaikutusten vahvistaminen Ympäristötietoinen henkilökunta Tavoitteet Henkilökunnalle suunnatun koulutuksen lisääminen Asiakaspalvelu ja sidosryhmäsuhteet Tavoitteet Asiakkaille ja sidosryhmille suunnatun tiedotuksen ja valistuksen lisääminen Toimenpiteet & tulokset Vuosina 2002 2003 Tampereen Vedessä työskenteli 171 työntekijää. Ympäristökoulutusaste kertoo, kuinka monta prosenttia henkilökunnasta on osallistunut ympäristöjärjestelmää koskevaan koulutukseen. Vuoden 2003 lopussa ympäristökoulutusaste oli 98 %. Koulutuksessa otetaan huomioon yksiköiden erityispainotukset, vaatimukset ja toimintatavat. Ympäristöjärjestelmään liittyvää koulutusta annettiin myös sisäisien auditointien yhteydessä. Syksyllä 2002 henkilökunnalle järjestettiin tietokoneen käyttö ja Internet -kurssi, jossa annettiin valmiuksia myös sähköisen ympäristöjärjestelmän käyttöön. Vuonna 2003 koulutusta annettiin yhteensä 51 henkilötuntia. Toimenpiteet & tulokset Tampereen Veden yhtenä tavoitteena on asiakaspalvelun jatkuva kehittäminen ja parantaminen. Vuonna 2003 merkittävä panostus asiakaspalveluun oli uuden asiakastietojen hallintajärjestelmän käyttöönotto, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia asiakaspalvelun kehittämiseen ja tiedotuksen parantamiseen. Yhteistyön perusta on aktiivisen, oikean ja reaaliaikaisen tiedon antaminen toiminnasta. Tampereen Vesi pyrkii vedenkäyttäjille suunnatulla tiedottamisella korostamaan vesihuollon merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Tärkeä osa sidosryhmätyötä on opiskelijaryhmien tutustumiskäynnit vedenpuhdistuslaitoksella ja jätevedenpuhdistamoilla. Tavoitteena on, Tampereen Veden sidosryhmiä ovat yksityiset ja teollisuusasiakkaat, kuntalaiset, viranomaiset, kaupungin muut toimialat, muut vesilaitokset, koulut, oppilaitokset ja järjestöt. Tärkein sidosryhmä on vesihuoltopalveluja käyttävät asiakkaat. Johdon tavoitteena on kuulla asiakkaiden ja muiden sidosryhmien mielipiteitä ja ottaa huomioon niiden intressit päätöksenteossa. 23

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 että Tampereen Veden asiakkaat, Tampereen ja myös lähikuntien asukkaat, ymmärtävät raakavesilähteiden ja pohjavesien puhtaana säilyttämisen tärkeyden. Tärkeää on myös ymmärtää, että viemäri ei ole roskakori eikä ongelmajätteiden hävityspaikka. Sidosryhmien kanssa tapahtuvalle vuorovaikutukselle on tarjolla useita kanavia. Asiakaspalveluun tulee päivittäin puhelimitse runsaasti yhteydenottoja, joissa kysytään esimerkiksi palvelujen käyttöön, laskutukseen ja sopimusasioihin liittyviä tietoja. Internetin kotisivulla olevan palautesivun kautta asiakaspalveluun ohjautuu yleensä palveluiden käyttöön liittyviä kysymyksiä. Tampereen Vesi avasi asiakkailleen uuden Internetpalvelun vuoden 2003 loppupuolella ensimmäisenä vesilaitoksena Suomessa. Tämän Online-palvelun kautta asiakas voi tarkastella omaa liittymäänsä, vedenkäyttöään mm. graafisilla tulosteilla ja vesilaskutustaan koskevia reaaliaikaisia tietoja sekä lähettää vesimittarin lukematietoja. Laskun mukana asiakkaille on lähetetty tiedotuslehtinen, jossa on kerrottu uusista palveluista, vesimaksuista ja ajankohtaisista hankkeista. Ympäristötiedottaminen Suurin yksittäinen hanke ympäristötietoisuuden lisäämiseksi on Tampereen Veden yhdessä kaupungin liikelaitosten ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n perustaman Ekokumppanit Oy:n rahoittama Ympäristötietokeskus Moreenia. Keskuksen tehtävänä on tuottaa ympäristöhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun ja teknisiin palveluihin kuuluvia tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja sekä myydä ja välittää ympäristöhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun ja teknisiin palveluihin kuuluvia tuotteita, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa. Näyttelyn vesihuolto-osuuden teemoina ovat mm. Hanavesi - pullovesi, Viemäri ei ole avaruuden musta-aukko, Tekopohjavesi, Haja-asutuksen jätevesi ja Vesikalusteiden vuotojen seuraukset. Vuonna 2003 Tampereen Vesi järjesti Ekokumppanit klubin jäsenille myös tiedotusillan, jonka aiheena oli ympäristövastuullisuus vesihuollossa ja Tavase-tekopohjavesihanke. Moreenian osuus on noin kolmannes Tampereen Veden tiedottamisbudjetista. Ulospäin suunnatussa tiedotustoiminnassa käytettiin Moreenian lisäksi useita kanavia. Syksyllä 2003 toteutettiin Harkitse, mitä heität viemäriin -kampanja julkistamalla kotisivuillamme nettikamera, joka kuvaa jätevedenpuhdistamolle saapuvaa kiinteää jätettä. Kampanja sai hyvin huomiota osakseen sekä lehdissä että radiossa. Samaa teemaa käytettiin myös useissa maksullisissa ilmoituksissa urheiluseurojen ja ilmaisjakelulehtien palstoilla. Muita lehti-ilmoitusteemoja olivat mm. Täytä pullosi suoraan hanasta ja Rakentajan paras janojuoma. Ajankohtaisista ympäristöasioista tiedotettiin lisäksi paikallisradion tietoiskujen avulla. 24

Ympäristötoiminnan tulokset 2002 2003 Materiaali- ja energiatehokkuuden lisääminen Taloudellista kuljetusta Tavoitteet Polttoaineen kulutuksen vähentäminen (10 %:lla vuoteen 2005 mennessä) Toimenpiteet & tulokset Autonkuljettajien säästävän ajotavan koulutusta jatkettiin vuosina 2002 ja 2003. Koulutukseen sisältyvissä testiajoissa päästiin jopa 20 % säästöihin polttoaineenkulutuksessa. Käytännössä ajotavan muutoksilla on tavoitteena saavuttaa 5 10 %:n polttoainesäästöt. Tampereen Veden henkilökunnasta noin 50 työntekijää ajaa työssään ssäännöllisesti. Järkevä jätehuolto Tavoitteet Jätteiden lajittelun tehostaminen, ongelmajätteet, muoviputkien keräys, pahvin keräys, biojätteen erottelu Toimenpiteet & tulokset Muoviputkien keräys aloitettiin Tampereen Vedessä vuonna 2002. Tavoitteena on saada talteen ja hyödyksi lähinnä rakennustyömailta muutoin kaatopaikoille vietävä muoviputkijäte. Tätä syntyy mm. asennuksissa ylijäävistä hukkapätkistä sekä purku- ja muutostöiden yhteydessä käytöstä poistetuista putkista. Yksi käytännön esimerkeistä on myös biojätteen erilliskeräilyn aloittaminen Nekalan pääkonttorilla ja Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella. Tukitoimintojen jätehuoltoon kuuluvat myös paperin, pahvin ja tulostimien värikasettien keräys. Tampereen Vedessä aloitettiin jätehuollon tason selvitys vuonna 2003. Tampereen Veden asioissa liikkuvien ajoneuvojen polttoaineen keskikulutus Polttoaineen Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Muutos vuoteen 2001 keskikulutus pakettiauto 16,38 12,50 12,14-4,241 kuorma-auto 51,34 42,69 41,32-10,02 25

Tampereen Veden Ekotase Pintavesi 16,4 Mm 3 Pohjavesi 5,3 Mm 3 Kemikaalit Pintavesilaitokset 1680 t Pohjavesilaitokset 264 t Vedentuotanto verkostovesi 19,7 Mm 3 Energiaa Sähköenergia 11,0 GWh Pintavesilaitokset 8,7 GWh Pohjavesilaitokset 2,3 GWh Prosessivesi 0,7 Mm 3 johdetaan viemäriin Rakentaminen vesijohtoa 13 km sekä saneerattu 9,4 km (50 % no dig) venttiilit ja palopostit 36 kpl Vesijohtoverkosto Sähkö 1,2 GWh Veden käyttö Yksityiset 62% Teollisuus 9 % Kaupunki 5 % Muut kunnat 7% Muu käyttö 17 % Rakennusmateriaalit viemäriä 9,5 km sekä saneerattu 5,2 km Viemäriverkosto Sähkö 850 MWh Yhdyskunnan jätevedet 27 Mm 3 Liete 30 000 t maanparannusaineeksi 58 % kompostointiin 42 % Välppäjäte 770 t Hiekka 320 t Jätevedenpuhdistus Ostettu sähkö 8,3 GWh Ostettu lämpö 2,5 GWh Biokaasua 2,9 Mm 3, josta tuotettu omaan käyttöön sähköä 2,3 GWh ja lämpöä 3,1 GWh Puhdistettu jätevesi 27 Mm 3 BHK 207 t Fosfori 9 t Ammoniumtyppi 923 t Kiintoaine 275 t 26

Ympäristötalous Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys Tampereen Veden ympäristötilinpäätös perustuu määritelmään, jonka mukaan viemäröinti, siirto ja puhdistus, lietteen jatkokäsittely mukaan lukien, ovat varsinaista ympäristöliiketoimintaa. Ympäristönsuojeluinvestointeihin sisältyvät kaikki jäteveden puhdistukseen ja viemäriverkostoon liittyvät investoinnit. Lisäksi vesijohtoverkon saneeraukseen ja vedenpuhdistusprosessin parantamiseen liittyvät investoinnit on laskettu mukaan, koska niiden avulla lisätään talousveden laatua ja terveellisyyttä. Toiminnan ekotehokkuutta lisäävät toimet on katsottu myös ympäristötoiminnaksi. Ympäristöliiketoiminnan tulot ja ympäristömenot on laskettu soveltaen Tilastokeskuksen ohjetta. Ympäristövastuut määräytyvät normaalisti kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti. Laskentaperiaatteet ovat pääpiirteissään samat kuin edellisessä ympäristötilinpäätöksessä, joka laadittiin vuoden 2002 tiedoista. Vuoden 2003 ympäristötilinpäätöksessä on esitetty vertailun vuoksi myös vuosien 2002 tiedot. Ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistot Vuoden 2003 ympäristönsuojeluinvestoinnit ja poistot jakaantuivat eri sektoreille seuraavasti. Investoinnit Poistot milj. euroa milj. euroa Jäteveden puhdistus 4,8 (1,6) 0,8 (0,9) Viemäriverkosto 3,2 (3,7) 3,7 (3,7) Vesijohtoverkon saneeraus 2,4 (1,6) 1,8 (2,1) Vedenpuhdistus 0 (0,2) Lukuihin sisältyvät myös ympäristöperusteisen tutkimuksen ja kehittämisen kulut, jotka olivat investointeina noin 0,5 milj. euroa. Laskelmissa on mukana useita erillisiä hankkeita, jotka liittyvät mm. kaavoitusvaiheessa olevan Vuoreksen alueen hydrologian selvittämiseen ja tekopohjaveden valmistamiseen. Ympäristöinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista oli 94,6 (78,8) %. Ympäristöinvestointien poistojen osuus kaikista poistoista oli 90,3 (87,2) % ja liikevaihdosta 21,9 (21,1) %. Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenot Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenoihin kuuluvat ympäristönsuojelun hallinnon kulujen lisäksi kaikki jäteveden puhdistuksen ja viemäriverkoston käyttö- ja kunnossapitokulut sekä vesijohtoverkoston huolto- ja saneerauskulut, pois lukien laskennalliset energiaverot ja maksetut ympäristöperusteiset korvaukset. Merkittävä osa ympäristönsuojelun hallintokuluista syntyy ympäristöjärjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Jätevedenpuhdistuksen osalta loppusummaksi muodostui 4,7 milj. euroa ja viemäriverkoston osalta 1,7 milj. euroa. Vesijohtoverkoston saneerausmenot olivat 1,7 milj. euroa. Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitokulujen osuus kaikista käyttöja kunnossapitokuluista oli 61,2 (57,8) % ja liikevaihdosta 28,9(25,9) %. Ympäristöperusteiset korvaukset Ympäristöperusteisia korvauksia ovat puhdistetun jäteveden mahdollisia haittavaikutuksia purkuvesistössä kompensoiva vesilain tarkoittama kalatalousmaksu sekä kesäaikainen Pyhäjärven syvänteiden ja talviaikainen Iidesjärven hapetus. Kalatalousmaksu on vesioikeuden päätöksen mukaan vuosittain noin 80 000 euroa. Hapetuksen kustannukset ovat vuositasolla hieman alle 100 000 euroa. 27

Ympäristötalous Ympäristöverot ja veroluonteiset maksut Ympäristöveroja ja niihin rinnastettavia veroluonteisia maksuja ovat jäte- ja energiaverot sekä osa polttoaineiden hintoihin sisältyvistä veroista. Viimeksi mainittujen määrää ei pystytty luotettavasti laskemaan. Kulutetun sähkön energiavero oli kertomusvuonna 200 000 euroa. Jäteveroa maksettiin 90 000 euroa. Ympäristöverojen yhteenlaskettu osuus koko liikevaihdosta oli 0,8 (0,6) %. Ympäristötuotot Ympäristötuotot muodostuvat jätevesimaksuista 17,0 milj. euroa, sakokaivolietteiden ja muiden lietteiden vastaanottomaksuista 10 000 euroa. Ympäristötuotot olivat yhteensä 17,0 milj. euroa. Niiden osuus koko liikevaihdosta oli 56,5 (54,8) %. Ympäristötoiminnan kustannussäästöt Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoilla mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään tuottamalla sähköä ja lämpöä puhdistamon tarpeisiin. Ulkoa ostettavan energian tarve pienenee samassa suhteessa. Siitä syntyvä kustannussäästö oli vuonna 2003 suuruudeltaan vajaat 1,4 (1,3) milj. euroa. Ympäristövastuut Tampereen Veden ympäristövastuut liittyvät jätevedenpuhdistamoiden vesilain mukaisiin lupiin. Niiden edellyttämään jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen liittyvät selvitykset ja tutkimukseton tehty. Varsinaiset tehostamistoimenpiteet on sisällytetty vuosien 2002 2003 ympäristöinvestointeihin. YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2003 2002 2003 (2002) 1000 euroa 1000 euroa % liikevaihdosta Ympäristötuotot Jätevesimaksut 16 953,7 16 873,7 Biokaasun myynti Lietteiden vastaanottomaksut 10,3 16 964,0 35,6 16 909,3 56,5 (54,8) Ympäristöprojektin tuotot Liiketoiminnan muut ympäristöperusteiset tuotot Vahinkokorvaustuotot 91,1 80,8 0,3 (0,3) Ympäristönsuojelun käyttöja kunnossapitomenot Jäteveden puhdistus -4 712,0-4 037,3 Viemäriverkosto -1 732,8-1 674,0 Vesijohtoverkoston saneeraus -1 655,6-8 100,4-1 323,2-7 034,5 27,0 (22,8) Ympäristöperusteiset korvaukset Purkuvesistö -83,6-102,5 0,3 (0,3) Ympäristöverot Energiavero -152,8-139,0 Jätevero -88,7-241,5-55,7-194,7 0,8 (0,6) Ympäristöinvestointien poistot Jäteveden puhdistus -826,0-884,6 Viemäriverkosto -3 706,6-3 744,8 Vesijohtoverkoston saneeraus -1 789,0-6 321,6-2 124,9-6 754,3 21,1 (21,9) Ympäristötoiminnan kustannussäästöt Biokaasun energiakompensaatio 281 393 0,9 (1,3) Ympäristötulos 2 308,0 2 904,1 7,7 (9,4) 28

Kaukonäköisyys kannattaa Teksti: Kaisu Anttonen Kaupungin toiminnan ympäristövaikutukset ovat usein hankalasti hahmottuvia. Ympäristövaikutuksia syntyy pitkän ajan kuluessa, monissa eri vaiheissa hankkeiden ja toimintojen suunnittelusta toteutukseen, välittömistä vaikutuksista välillisiin. Suunnittelusta toteutukseen voi kulua niin pitkä aika, että koko hankkeen tarpeellisuus ja vaikutukset voivat joutua toteutusvaiheessa uuteen tarkasteluun. Ympäristökiistoissa tämä on aika tavallista. Ympäristövaikutusten arviointi onkin parhaimmillaan eri työvaiheita läpäisevä prosessi, jonka tarkentuvat tulokset ovat käytettävissä, kun hankkeen eri vaiheista päätetään. Vaikutusten ketjut ovat joskus vaikeasti arvioitavissa. Lisäksi yhden ympäristöhaitan hoito voi johtaa toisen syntyyn tuttu tilanne vaikkapa savukaasujen tai jäteveden puhdistuksessa. Puhdistettukin jätevesi kuormittaa vastaanottavaa vesistöä ja keskitetyt laitosratkaisut voivat vuototilanteissa olla merkittävä ympäristöriski. Lisäksi jätevesien puhdistuksesta jäljelle jäävän lietteen käsittely voi aiheuttaa hajuhaittoja niin puhdistuslaitoksen ympäristössä kuin kompostoituna kaatopaikalla. Ympäristövaikutusten arvioinnit ovat usein myös niin yksityiskohtaisesti eteneviä, että päättäjien on päätöstä tehdessään mahdotonta hahmottaa kokonaiskuvaa eri vaihtoehtojen vaikutuksista. Yrittää kuitenkin pitää: vahinkojen ja ongelmatilanteiden ennaltaehkäisy on ympäristöasioissakin tehokkaampaa ja halvempaa kuin jälkien korjailu. Perustieto ympäristön tilasta ja sen kehittymisestä sekä tiedot luonnonsuojelun kannalta arvokkaista, rakentamiselta säästettävistä alueista ovat perusta eri hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnille. Jos emme tiedä lähtötilannetta, on tulevien toimien vaikutuksia mahdoton arvioida. Vuonna 2003 päivitimme Tampereen ympäristövalvontayksikössä kaksi tärkeää perustietokantaa: raportti Tampereen arvokkaista luontokohteista kymmenen vuoden takaa saatiin ajan tasalle ja Ympäristön tila Tampereella 2002 -raportti valmistui. Molemmat löytyvät kaupungin Internet-sivuilta. Arvokkaat luontokohteet on siirretty myös kaupungin paikkatietoon, josta niiden tiedot ovat helposti käytettävissä esimerkiksi maankäytön suunnittelutyössä. Ympäristön tila -raportin tietojen perusteella suurimpia huolenaiheita ympäristönsuojelussa Tampereella ovat tulevina vuosina ilmanlaadun kehittyminen sekä energiankulutuksen kasvu. Liikennejärjestelyillä on tärkeä merkitys päästökehityksessä: kasvava henkilöautoliikenne lisää päästöjä, ja kasvun kanavoiminen osittainkin joukkoliikenteeseen helpottaisi tilannetta. Kaupunkia suunniteltaessa ja rakennettaessa on Tampereen arvokkaiden luontokohteiden lisäksi tärkeää säilyttää viheralueita kaupunkirakenteessa. Viheralueet ovat tärkeitä asukkaiden virkistyksen kannalta, ja ne ovat myös mahdollisuus monimuotoiselle kaupunkiluonnolle. Ympäristönsuojelu on yhteistyötä Kun tavoitellaan luonnonvaroja säästävää ja ympäristövaikutuksiltaan hallittavaa kaupunkia, tarvitaan koko kaupunkia ja kaupunkiseutua hahmottavaa yhdyskuntasuunnittelua. Ympäristönsuojelua edistävästä yhteistyöstä Tampereella on vesihuollossa hyviä esimerkkejä. Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2003. Se syntyi laajan yhteistyön tuloksena. Vesihuollon kehittämistarpeita selvitettiin haastatteluin ja asukaskyselyin; Tampereen Veden strategiset tavoitteet ja Tampereen hajaasutusalueilla toimivien vesihuolto-osuuskuntien tilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat, mahdollisuudet sekä kehittämistarpeet koottiin samaan asiakirjaan. Suunnitelman lähtökohtana on uuden vesihuoltolain tavoite eli moitteettoman talousveden saannin turvaaminen sekä terveydensuojelun ja ympäristön kannalta asianmukainen viemäröinti. Uusi ja kiinnostava ympäristöyhteistyön muoto on Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n perustama Ekokumppanit Oy. Yhtiö hakee toimintamuotoaan Tampereen kaupungin liikelaitosten ja ympäristövalvontayksikön yhteisfoorumina, ja odotan yhteistyöltä paljon. Yksi esimerkki: Ekokumppanit 29