Yhdistyksen säännöt 16.2.2015 Nimi ja kotipaikka 1 Nimi on Terve Sisäilma ry, Frisk Inomhusluft rf, epävirallinen nimi on TeSi. Ja kotipaikka on Lahti. Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Yhdistyksen tarkoitus on ajaa erilaisten sisäilmaongelmien pariin joutuneiden henkilöiden tai yhteisöjen etua, erilaisin tavoin sekä auttaen että tukien. Tarkoituksena on varmistaa kaikille terveellinen sisäilman saanti ja ehkäistä jatkossa terveyshaittojen syntymistä. Tarkoituksena on myös toimia jäsentensä edunvalvojana terveellisen elinympäristön saavuttamiseksi, tarjota mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen, järjestää virkistystoimintaa, edistää jäsenensä fyysistä ja henkistä toimintakykyä sekä tehdä toimintaansa tunnetuksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys 3 -järjestää tapaamisia, tapahtumia, tilaisuuksia, neuvoo, opastaa ja tiedottaa asianosaisia sekä pyrkii vaikuttamaan kunnalliseen ja valtiolliseen päätöksentekoon siten, että olosuhteet ympäristön osalta olisivat henkilöille ja yhteisöille jatkossa parempia. -järjestää kokouksia, ohjelmallisia tilaisuuksia, juhlia, vierailuja, retkiä, matkoja ja muita virkistystilaisuuksia sekä muita tapahtumia. -toimii sisäilmasairaiden yhteiskunnallisen arvostuksen kohottamiseksi. -hakee rahoitusta toimintaansa tukemiseksi ja sisäilmasairaiden koulutuksen ja työnsaannin parantamiseksi. -järjestää hyväntekeväisyyttä kohdistaen keräämänsä varat sisäilmaongelmaisille erikseen vuosikokouksessa nimeämälleen taholle. -suorittaa jäsenhankintaa ja kerää jäsenmaksuja sekä voi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. -omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. -harjoittaa julkaisutoimintaa ja järjestää keräyksiä sekä arpajaisia. -perii pieniä maksuja järjestämistään tapahtumista ja tilaisuuksista. -hankkii tarvittaessa toiminnalleen asianmukaisen luvan. Yhdistyksen jäsenet 4 Yhdistyksen jäseniä voivat olla ainoastaan Suomen kansalaiset ja sellaiset ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka Suomessa tai rekisteröidyt yhdistykset, joiden jäsenistö täyttää edellä mainitun ehdon. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen toiminnan tarkoituksen ja säännöt. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Yhdistykseen voi kuulua myös perheenjäseniä. Perheenjäseniä ovat henkilöt, jotka asuvat samassa taloudessa varsinaisen jäsenen tai kunniajäsenen kanssa. Varsinaiset jäsenet, kannattavat jäsenet ja perheenjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen
kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Jäsenten velvollisuudet 5 Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. Yhdistyksen perustamiskaudelta ei peritä jäsenmaksuja. Jos varsinainen jäsen laiminlyö jäsenmaksunsa maksamisen määräaikana, saavuttaa hän täydet jäsenoikeutensa suorittamalla rästissä olevat jäsenmaksunsa viimeistään kuluvan vuoden loppuun mennessä. Maksuvelvollisuus alkaa liittymistä seuraavan kalenterikuukauden alussa. Jäsen, joka liittyy yhdistykseen kesken tilivuotta, on suoritettava koko kulumassa olevan vuoden jäsenmaksu. Jäsenmaksuja ei palauteta eroamistilanteessa. Varsinaisille jäsenille, jotka ovat työttömiä, opiskelijoita tai eläkeläisiä ja perheenjäsenille määrätään alennettu jäsenmaksu. Yhdistyksen hallitus voi jäsenoikeuksiin vaikuttamatta erillisestä hakemuksesta sosiaalisilla perusteilla vapauttaa jäsenen velvollisuudesta suorittaa jäsenmaksu. Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Jäsenten oikeudet 6 Varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä tai perheenjäsenellä on oikeus osallistua yhdistyksen toimintaan, käyttää äänioikeutta ja tulla valituksi yhdistyksen toimielimiin. Kannattavalla jäsenellä on kokouksissa läsnäolo- ha puheoikeus. Äänioikeutetulla jäsenellä on oikeus äänestää yksilöidyllä valtakirjalla yhdistyksen kokouksessa. Valtakirjan tulee olla kirjallinen ja toimitettu valtuutetulle ennen kokousta. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti (sähköpostilla) hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jätetty täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän yhdistykseen liittymällä on sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella merkittävästi vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Mikäli rikkomusta voidaan pitää vähäisenä, voi yhdistyksen hallitus erottamisen sijasta antaa rikkomukseen syyllistyneelle jäsenelle kirjallisen varoituksen, joka merkitään yhdistyksen hallituksen pöytäkirjaan ja lähetetään tiedoksi asianomaiselle. Toimielimet 7 Yhdistyksen toimielimet ovat yhdistyksen kokous ja hallitus. Hallitus 8 Yhdistyksen asioista päättää hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-6 varsinaista jäsentä sekä 0-2 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Yhdistyksen asioita hoitaa
työryhmät, jotka muodostuvat toimintavuoden aikana ilman erillistä kokousta yhdistyksen varsinaisista jäsenistä ja päätöksiä varten tekevät esityksen hallitukselle. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottamalla äänen enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen jäsenille ja varajäsenille ei makseta palkkiota. Hallituksen puheenjohtajalla ja hallituksen jäsenillä tulee olla asuinpaikka Suomessa. Hallituksen puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen, muiden hallituksen jäsenten tulee olla 15 vuotta täyttäneitä. Konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsen. Velkajärjestely ei ole esteenä hallituksen jäsenyydelle. Yhdistyksen kokous voi äänestyksessä vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä päättää, ettei hallitus, sen puheenjohtaja tai jäsen nauti yhdistyksen luottamusta ja äänestää hallitus tai jäsen erotetuksi. Erotetun hallituksen, sen puheenjohtajan tai jäsenen tilalle valitaan uudet henkilöt samassa yhdistyksen kokouksessa. Toiminnantarkastajat/tilintarkastajat 9 Toiminnantarkastajia ja varatoiminnantarkastajia yhdistyksessä on yksi kutakin ja toimikausi on kalenterivuosi. Tilikausi 10 Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilitarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle. Tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään kevätkokouksessa. Yhdistyksen kokoukset 11 Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammitoukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Kokoustapa ja -aika 12 Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsutapa on Sähköposti, Skypeviesti, Facebookviesti tai Kirje.
Yhdistyksen varsinaiseen kokoukseen sekä hallituksen kokoukseen on mahdollista osallistua reaaliaikaisesti etänä. Etäosallistumisesta tulee ilmoittaa etukäteen. Etäosallistumiseksi hyväksytään puhelin sekä muut viestimet, kuten Skype. Yhdistyksen varsinaiset kokoukset 13 Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään vähintään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus. 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa. 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto. 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. 7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus. 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa. 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle. 6. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa. 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokousten käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti (sähköposti) hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhdistyksen nimenkirjoittajat 14 Yhdistyksen puheenjohtajalla on aina oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi. Nimenkirjoitusoikeus on myös varapuheenjohtajalla, sihteerillä tai rahastonhoitajalla kaksi yhdessä. Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi toimia yhdistyksen nimenkirjoittajana. Velkajärjestely ei ole esteenä toimia yhdistyksen nimenkirjoittajana. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen 15 Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan sen jäljelle jääneet varat purkautumisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen.