Työhaastattelussa minulle luvattiin, että riittää kun tiedän, mistä kolmesta

SuLVIn sivut SuLVIn sivujen yhteyshenkilöt Suomen LVI-liitto Sitratori 5, 00420 HELSINKI sulvi@sulvi.fi www.sulvi.fi Puh. (09) 566 0090 Faksi (09) 5660 0956 toiminnanjohtaja Hannu Sipilä hannu.sipila@sulvi.fi Puh. (09) 5660 0918 040 556 0048 Järjestötoimikunta Jarmo Kuitunen Ins.tsto Jarmo Kuitunen Oy Itsenäisyydenkatu 11 33500 TAMPERE Puh. (03) 261 7322 0400 335 711 Faksi (03) 261 7401 jarmo.kuitunen@inststokuitunen.fi Koulutustoimikunta Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry. PL 25 02131 ESPOO jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi Puh. (09) 4355 5611 Faksi (09) 4355 5655 Tekninen toimikunta Miimu Airaksinen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1000/Lämpömiehenkuja 2 020400 VTT Puh. 020 722 111 0500 802 071 Tunnelmia LVI-alan ja järjestötoiminnan syövereistä Työhaastattelussa minulle luvattiin, että riittää kun tiedän, mistä kolmesta sanasta LVI muodostuu. Tämän testin läpäisin vielä kevyesti, mutta tosiasia on, että aloitettuani Suomen LVI-liitossa jouduin kohtaamaan täysin uuden maailman. LVI-ala sen kaikessa monimuotoisuudessaan ja monimutkaisuudessaan on alkanut hahmottua minulle vasta viime aikoina. Osakeyhtiöiden kasvatille järjestötoiminta toi myös uudenlaista perspektiiviä arjen toimintaan. Olin aidosti hämmästynyt miten syvälle SuLVIn yhteistyöverkoston lonkerot yltävät. Aikaa järjestäytymiseen ja verkostoitumiseen on toki ollutkin Suomen LVI-liiton taival kun on alkanut jo 30-luvulta. Yksi asia on kuitenkin mietityttänyt alusta lähtien - missä kaikki nuoret salskeat LVI-alan aktiivit ovat? Jäsenistömme ikäjakauma on pahasti notkollaan, mutta toivon että senioriliigamme tulee vielä saamaan työlleen jatkajia seuraavista sukupolvista. Harmaahapsisissa herrasmiehissä ei tietenkään ole mitään vikaa, mutta järjestö- ja yhdistystoiminnallemme ei tekisi pahaa pieni ripaus teekkarihenkistä energiaa, idearikkautta ja riehakkuutta. Heitän siis haasteen nuorille osaajille kuten myös LVI-yhdistyksille! Syy miksi LVI-ala todella tarvitsee oman koulutus- ja yhteistyöorganisaationsa, tuli itselleni selväksi jo alussa. LVI-ala on jatkuvien uudistusten kourissa ja sen toiminta on vahvasti sidottu alaa koskeviin säädöksiin ja määräyksiin. Aito LVI-alan ammattilainen ei voi täten luottaa kerran saamiinsa oppeihin, vaan joutuu alati päivittämään omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan. Suomen LVI-liiton rooli ammattitaidon ylläpitäjänä ja kehittymisen mahdollistajana on täten ilmeinen. Kouluttautumisen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Maallikkokin tietää, että suomalainen työ ei juuri voi kilpailla hinnalla - kilpailkoon se siis sitäkin suuremmalla valttikortilla: laadulla ja ammattitaidolla. Miina Pokkinen Koulutuskoordinaattori Suomen LVI-liitto Kuva: Jonna Hoikka SuLVIn yhteistoimintajäsenet 2012 K KVJ w w. Epicur Group Oy.fi VILPE / SK FASTENING

Uusia säädöksiä ja oppaita LVI-suunnitteluun koulutuskiertue 2012 starttaa pian! Melkein traditioksi muodostunut yhteistyökiertue Fläkt Woods Oy:n kanssa käynnistyy jälleen. Koulutuskiertue on aiempina vuosina saavuttanut suuren suosion, ja tänä vuonna SuLVI järjestää ajankohtaisiin muutoksiin ja uudistuksiin keskittyvän kevätkiertueen seitsemällä eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Uusia säädöksiä ja oppaita LVIsuunnitteluun -kiertue on nimensä mukaisesti suunnattu erityisesti LVI-suunnittelijoille, mutta muutkin ammattiryhmät ovat tervetulleita päivittämään tietojaan ja osaamistaan aihealueen tiimoilta. Kiertueella on mahdollisuus osallistua eri paikkakunnilla järjestettäviin aamupäivätilaisuuksiin, joissa luennoitsijoina toimivat oman alansa ammattilaiset. Kiertueen keskeisinä teemoina ovat D5 - Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, suunnittelijapätevyydet ja vastikään julkaistu Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusopas (E7). LVIsuunnittelijoiden lisäksi E7-opas tarjoaa hyödyllisiä käytännön ratkaisuja myös muille rakennushankkeiden toimijoille. Kiertue toteutetaan yhteistyössä Fläkt Woodsin kanssa siten, että SuLVIn aamupäivätilaisuuden jälkeen osallistujilla on mahdollisuus jatkaa iltapäivällä Fläkt Woodsin järjestämässä Suunnittelijaseminaarissa. Tutustu koulutuskiertueeseemme tarkemmin kotisivuillamme ja hyppää mukaan oman paikkakuntasi kohdalla! Paikkakuntakohtaiset ohjelmat: 24.4. Turku 25.4 Tampere 26.4 Kouvola 3.5 Helsinki 8.5 Kuopio 9.5 Vaasa 10.5 Oulu Lisätietoa: Koulutuspäällikkö Hilkka Peltoharju, hilkka.peltoharju@sulvi.fi tai koulutuskoordinaattori miina.pokkinen@sulvi.fi Tervetuloa mukaan! SuLVIn matka Islantiin torstai 30.08. - maanantai 3.9.2012 Olemme koonneet ohjelmaan mielenkiintoisia LVI-alan yritysvierailuja. Lähde mukaan kokemaan myös Islannin historia ja ainutlaatuinen luonto. Lähde mukaan Matkaohjelma (Pidätämme oikeuden muutoksiin) Torstai 30.08.2012 (Huom! kesäaikaan aikaero -3h) Kokoonnumme Helsinki Vantaan lentoasemalla klo 13:30, jossa lähtöselvitys tapahtuu. Klo 15.20 lähtee Icelandairin lento Reykjavikiin. Lentoaika on 3 t 35 min. Klo 15.55 laskeudumme Keflavikin kentälle. Bussikuljetus Reykjavikiin. n. klo 18:00 majoitumme *** -tason hotelliimme www.hotelreykjavik.is. Nautimme illallisen paikallisravintolassa ruokajuomana vesi, kuten kaikilla ohjelmaan kuuluvilla ruokailuilla. Perjantai 31.8. Aamiainen hotellilla, jonka jälkeen n. 1,5h:n opastettu Reykjavikin kaupunkikiertoajelu. Tämän jälkeen ammattivierailut: - Vierailu Harpa Reykjavík konserttija kongressirakennuksessa http:// en.harpa.is/ - Tutustuminen LVI- ja IAV järjestelmiin - Ammattivierailu Isflot Blikk og Stálsmidja ilmanvaihtoalan yritykseen. Yritys on yksi Islannin suurimmista ilmanvaihtoalan yrityksistä. Lounas paikallisravintolassa - Iltapäivällä vierailemme Hellisheidarvirkjun voimalaitoksella, joka tuottaa geotermisesti sähköä ja kaukolämmön Reykjavíkin alueelle. Vapaa ilta Lauantai 1.9. Aamiainen hotellilla, jonka jälkeen teemme kokopäiväretken luontokohteisiin. Päivän aikana näemme mm. - Islannin luonnonnähtävyydet: Geyshirit, Gullfossin vesiputous, Thingvellirin kansallispuisto Lounas matkan varrella - Ammattikohteet: Kasvihuoneviljelmän ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä - Tutustuminen geotermiseen Geyshir-museoon Sunnuntai 2.9. Aamupäivä vapaata aikaa. Iltapäivästä lähdemme ammatti- ja rentoutusvierailu maailmankuululle Blue lagoonille. Meille esitellään tämä termistä vettä käyttävä kylpylaitos ja sen jälkeen tutustumme kylpylään käytännössä. www.bluelagoon.com Paluumatkalla hotellille pysähdymme päätösillalliselle viikinkikylän ravintolaan. Nautimme viikinkihenkisestä ohjelmasta ja ruoasta. Loppuillasta palaamme hotelliimme. Maanantai 3.9. Aikainen aamupala hotellilla ja kuljetus Keflavikin lentoasemalle. Icelandairin lento Reykjavikista Osloon lähtee klo 07:50. Saavumme Osloon klo 12:20, josta jatkolentomme Helsinkiin lähtee klo 13:15. Saavumme Helsinkiin klo 15:40. On aika toivottaa hyvää matkaa kotiin! Matkan hinta Jaetussa kahden hengen huoneessa on 1.290 euroa/henkilö Yhden hengen huoneen lisämaksu on 165 euroa/ henkilö Trio Travels Oy:n palvelumaksu 15 euroa/henkilö Yritysmyynti: Yrittäjällä on verovähennysmahdollisuus, josta johtuen matka ei ole Suomen Kuluttajaviraston valmismatkavakuuden piirissä. Ryhmäkoko: minimi 20 matkustajaa, maksimi 50 matkustajaa Lisätietoja ja matkan varaaminen 30.05.2012 mennessä vastuulliselta matkanjärjestäjältä: Trio Travels Ltd Oy Puhelin: 020 756 8615 / Katja Heikkinen. katja.heikkinen@triotravels.fi Markus Virmasalo, Liisa Laukkanen, Päivi Lindgrén, Katja Heikkinen, Niina Haataja, Satu Räisänen, Pirjo Sehic ja Anne Lappi Puh: 020 756 8615 www.triotravels.fi Kitkantie 18 93600 Kuusamo

SuLVIn päivät 2012 SuLVIn päivät 2012 järjestettiin 23.-25.3.2012 merihenkisesti M/S Gabriellalla. Puheenjohtajapäivät aloitettiin Energiatehokkuuteen painottuvalla seminaarilla. Strategiaamme kirjatun Tavoitetila 2012 mukaisesti SuLVI on arvostettu ja julkisuudessa näkyvä asiantuntijaorganisaatio energiakysymyksissä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi jäsenyhdistysten edustajat saivat viimeisintä tietoa mm. valmisteilla olevista energiamääräyksistä ja niiden vaatimuksista kansainvälisessä vertailussa. Seminaarin aluksi Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä antoi tilannekatsauksen ensi vuonna voimaan astuvista korjausrakentamisen energiamääräyksistä. Lähtökohtana tulevissa määräyksissä on energiatehokkuusvaatimusten asetus korjaustyölle, ei olemassa olevalle rakennuskannalle. Seuraavaksi Jarek Kurnitski Sitrasta kertoi energiatehokkuusvaatimusten tasosta kansainvälisessä vertailussa sekä vaatimusten merkityksestä yleisesti. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies luennoi Suomen talouspolitiikan säästökuurista sekä energiapolitiikan suuntaviivoista. Pienenä valonpilkahduksena kuulimme yritysten tuotekehityskulujen verovähennysoikeudesta. Kuulijat pistivät ministerin tiukoille kysymyksillään risupaketeista, turpeen poltosta ja kiinteistökohtaisesta uusiutuvan energian tuotannosta. Häkämiehelle jäi mietittävää lähtiessään pohjoisen kaivosalueille suuntautuvalle tutustumismatkalle. Mika Vuolteen esitys tulevasta uudesta energiatodistuksesta oli monelle kuulijalle odotettu aihe. Onhan ETlukuun perustuva järjestelmä ollut kuluttajillekin tuttu vasta hyvin lyhyen ajan. Nykyinen malli jää vanhaksi ja se korvautuu myös olemassa olevassa rakennuskannassa laskennalliseen E-lukuun perustuvalla energiatodistuksella. Eri energiamuodot otetaan huomioon myös niissä omilla kertoimillaan. Lopuksi Jorma Railio kertoi EU-lainsäädännöstä sekä REHVA:n toiminnasta. REHVA on LVI-alan eurooppalainen järjestö, jossa Suomen edustajat ovat olleet viime vuosina näkyvästi esillä. Tänä vuonna SuLVIn näkyvyys on isolta osalta Jorma Railion harteilla. Hän toimii The Technology and Research Committee:n na. Laivan irrottauduttua laiturista osanottajat jaettiin ryhmiin ja aloitettiin ryhmätyöt ennakkoon suunnitelluista kehitysaiheista. Järjestön toiminnan kannalta päivien suurin tavoite onkin vahvistaa toimintatapoja, joilla SuLVI tukee jäsenyhdistysten toimintaa sekä kehittää vuoropuhelua jäsenyhdistysten kanssa ja niiden välillä. Tukholmassa järjestettiin kahden tunnin kiertoajelu, jonka aikana tutustuttiin aluerakentamishankkeisiin. Tutustumiskohteena oli mm. ekokaupunginosa Hammarby Sjöstadt. Alueen teknisiin järjestelmiin kuuluu mm. imujätejärjestelmä (nopeus 75 m/s), hulevesien suodatuslaitteisto, aurinkopaneelit ja biokaasuliedet. Kaikki asiat eivät kuitenkaan menneet alueella suunnitelmien mukaisesti. Koulut ja päiväkodit jätettiin rakentamatta, koska tulevien asukkaiden ikärakenteeksi oletettiin 50+. Kaupunginosaan muuttivat kuitenkin pääosin lapsiperheet. Kiertoajelun jälkeen jatkettiin ohjelmaa toimintaan ja projekteihin liittyvillä tietoiskuilla sekä lopuksi ryhmätöiden esittelyillä. Saatuihin tuloksiin voitiin olla tyytyväisiä. Allekirjoittaneella oli ilo kiittää mukana olleita jäsenyhdistysten edustajia aktiivisuudesta ja ansiokkaasta työstä oman jäsenyhdistyksensä ja SuL- VIn toiminnan hyväksi. Jarmo Kuitunen Hallituksen

Ilmanvaihtokonehuone sijoitetaan palvelemiensa tilojen yläpuolelle. Tulo- ja poistokoneet voidaan sijoittaa samaan ilmanvaihtokonehuoneeseen. Konehuoneen rakenteet, pinnat ja varusteet tehdään kohdan 4.6 mukaisesti. Kaavio 16 Esimerkki asuinkerrostalon asuntojen liittymisestä keskusilmanvaihtolaitteistoon, kun konehuone on palvelemiensa tilojen yläpuolella.. 29.. 30. Keskitetty järjestelmä Kaavio 15 Esimerkki asuinkerrostalon keskitetystä keskusilmanvaihtolaitteistosta, jonka konehuone on palvelemiensa tilojen yläpuolella.. 28. savunrajoitustoiminnoin; Erillinen poistoilmakanava toimii poistoilmajärjestelmän savunrajoittimena.. 26. Paloturvallisuuden ja puhdistettavuuden kannalta vaativan kohteen sekä palo- tai räjähdysvaarallisen tilan kohdepoistokanava johdetaan omana kanavana mahdollisimman suoraan ulos rakennuksen vesikatolle (kuva 2).. 18. Keski-Uudenmaan LVI-yhdistys 35 v. Keski-Uudenmaan LVI-yhdistyksen 35-vuotisjuhla vietettiin kevätkokouksen yhteydessä 13.3. ravintola Huilissa Järvenpään keskustassa puistomaisessa ympäristössä. Tilaisuuteen oli tullut lähes neljäkymmentä jäsentä. Tilaisuudessa palkittiin yhdistystoiminnassa kunnostautuneita jäseniä SuLVIn hallituksen myöntämillä kultaisilla- ja hopeisilla ansiomerkeillä. Kultaisen ansiomerkin sai Korhonen Viljo, Nieminen Eerik, Lassila Vesa ja Rautio Juha. Hopeisen merkin saajia olivat Kanerva Tapio, Kiviniemi Erkki, Buss Rainer (vanhempi herrasmies), Nieminen Keijo, Kontkanen Antti, Ikonen Iivari, Ahvenainen Juhani, Anteroinen Kari ja Santanen Erkki. Huonetilat liitetään yhteiseen pystykanavaan erillisellä enintään 200 cm 2 (nimelliskoko enintään 160 mm) kanavalla, joka varustetaan kaavion 14 mukaisesti kuristimella. Kytkettäessä tiloja pystykanaviin voidaan samassa liitekanavassa käyttää useampaakin tilakohtaista kuristinta, mikäli niiden yhteenlasketun ilmavirran virtausehto (42 dm 3 /s, 100 Pa) ei ylity (kuristinpari). Pystykanavan koolle ei aseteta pinta-alarajoituksia. Liitekanava voidaan varustaa myös siihen asennetulla yhteisellä kuristimella, jos kuristimen virtausehto täyttyy kaikissa käyttötilanteissa. Jos asunnossa on tilakohtaiset kuristimet, mutta ne eivät samaan liitekanavaan liittyessään yhdessä täytä kuristimen virtausehtoa, varustetaan liitekanava palonrajoittimella. Jos tilakohtaisia kuristimia ei voida käyttää, varustetaan liitehormi palonrajoittimella, jossa on savunilmaisintoiminto. Asuntojen keittiöt yhdistetään niitä palvelevaan yhteiseen kanavaan. Samoin menetellään wc- ja märkätilojen kohdalla. Irtaimistovarastot voidaan liittää asuntojen kanssa samaan keskusilmanvaihtokoneeseen erillistä kanavaa ja sulkeutuvaa palonrajoitinta käyttäen. Talosauna ja vastaavat yhteiset tilat on niiden asuintiloista poikkeavien käyttöaikojen vuoksi tarkoituksenmukaista varustaa omalla ilmanvaihtolaitteistolla. Kanavat sijoitetaan osastojen ulkopuolella osastoituun roiloon tai kevytrakenteiseen koteloon. Roilossa olevia kanavia ei yleensä tarvitse paloeristää. Roiloa ei myöskään tarvitse katkaista osastoivan vaakarakenteen kohdalta, mikäli siinä olevat rakennustarvikkeet (esim. putket, johdot ja eristeet) ovat vähintään A2-luokaa. Kevytrakenteinen kotelo katkaistaan palokatkoin kerroksittain ja siinä olevat kanavat paloeristetään mukaisesti vähintään EI 30-luokkaisesti. paloturvallisuusopas.indd 29 26.1.2012 10.35 Palon- ja savunrajoittimen käyttöesimerkkejä hoito- ja majoitusrakennuksessa Hoitolaitoksia ja majoitustiloja ei yhdistetä toista käyttötapaa palvelevaan ilmanvaihtolaitteistoon. Näiden tilojen ilmanvaihtolaitteisto kanavistoineen ja koneineen erotetaan paloteknisesti rakennuksen muiden käyttötaparyhmien ilmanvaihtolaitteistoista. Kaavio 17 Majoitusrakennuksen huonetilojen liittäminen niitä palvelevaan keskusilmanvaihtolaitteistoon tilakohtaisia kuristimia käyttäen. Ehtona on tällöin kuristimelle asetetun virtausehdon täyttyminen. Majoitushuoneiden kuristimet voidaan aina korvata toimilaitteellisilla savunrajoittimilla. Majoitushuoneiden kanavat voidaan kytkeä sitä palo-osastoa palvelevaan sisäiseen kanavaan kuristinta käyttäen, mikäli kuristimen virtausehto täyttyy. Sisäinen kanava liitetään eri majoitushuoneiden palo-osastoja palvelevaan pystykanavaan palonrajoittimen välityksellä. Kun savunrajoittaminen majoitushuoneiden välillä perustuu kuristimen käyttöön, ei pystykanavan palonrajoitinta varusteta erikseen savunilmaisintoiminnolla. Palo-osastoon kuuluvat käytävätilat ja niihin liittyvät yhteistilat liitetään omalla kanavallaan em. pystykanavaan tai konehuoneeseen ja kanava varustetaan palonrajoittimella. Palonrajoittimille asetetaan siihen liittyvän kanavan koon perusteella tiiviys- ja eristävyysvaatimuksia ja niihin liitetään kaavioiden 14 ja 15 mukaisesti savunrajoitustoiminto. Mikäli majoitushuoneiden tilajärjestelyt tai ilmavirrat eivät mahdollista kuristimien käyttöä savunrajoittamiseen, käytetään savunrajoittamiseen majoitushuoneiden välillä toimilaitteella varustettua savunrajoitinta. Vaikka ilmanvaihtokonehuoneen sijoittamiselle ei aseteta rajoituksia, on henkilöturvallisuuden kannalta riskillisten hoito- ja majoitusrakennusten ilmanvaihtokonehuoneet syytä sijoittaa palvelemiensa tilojen yläpuolelle. Tulo- ja poistokoneet voidaan sijoittaa samaan konehuoneeseen. Konehuoneen rakenteet, pintakerrokset ja varusteen tehdään kohdan 4.6 mukaisesti. paloturvallisuusopas.indd 30 26.1.2012 10.35 Keskitetyissä järjestelmissä voidaan soveltaa E7-ohjeen kohtaa 4.2, jonka mukaan asuinrakennuksessa ilmanvaihtokonehuoneen sijaitessa palvelimiensa tilojen yläpuolella ei kerrosten välisen pystykanavan palonrajoittimelta edellytetä sulkeutumisominaisuutta. Kanavan nimelliskoko on tällöin enintään 200 cm 2. Pystykanavaan sijoitettava palonrajoitin ei käytännössä kuitenkaan tule kysymykseen. Sen sijaan pystykanavaan voidaan liittää tilakohtainen kuristin. Kuristin liitetään pystykanavaan osaston sisäistä, eristämätöntä liitekanavaa käyttäen, jonka pinta-ala on enintään 200 cm 2. Asuinkerrostalon asuntojen yhteinen ilmanvaihtolaitteisto voidaan toteuttaa edellä olevaan perustuen ns. yhteiskanavajärjestelmällä. Asuntoja ei E7/kohdassa 4.1 mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta yhdistetä muita käyttötapoja palveleviin tiloihin. Järjestelmä suunnitellaan käyttäen pääasiassa vähintään A2-luokan tarvikkeita. 1. KRS: Tilakohtaiset kuristimet (yhteinen virtausehto ei toteudu), liitekanavassa yhteinen sulkeutuva palonrajoitin (E30). 2. KRS: Roilon seinään kiinnitetty kuristin 3. KRS: Tilakohtainen kuristinpari (mustat pallot; yhteenlaskettu enimmäisilmavirta 42 dm 3 /s paine-erolla 100 Pa 4. KRS Tilakohtaiset kuristimet, yhteenlaskettu virtaus toteuttaa kuristimen vaatimuksen 5. KRS: Tilakohtaiset kuristimet omine erillisine liitekanavineen Keittiöt on liitetty kuristimia käyttäen omaan erilliseen pystykanavaan. Kuristimen ja roilon välistä kanavaosaa ei eristetä. Kaavio 12 Toimistorakennuksen konehuone ja roilo ovat eri palo-osastoa. Roilon eristävyys on luokkaa EI30. Palonrajoitin on vastaavasti EI-luokkaa. Roilon yläpää katkaistaan EI 60 rakenteella. Kaavio 13 Toimistorakennuksen konehuone ja roilo ovat samaa palo-osastoa. Kokoontumistilan tuloilmakanavan palonrajoittimet on varustettu Palonrajoittimen käyttöesimerkkejä asuinrakennuksessa Asuinkerrostalon paloteknisen suunnittelun lähtökohtana voidaan pitää ns. passiivisia ratkaisuja, jolloin minimoidaan jatkuvaa toimintakunnon tarkastamista ja huoltoa edellyttävän automatiikan ja laitetekniikan käyttö. Asuntokohtaisissa ilmanvaihtojärjestelmissä palotekniikka ei yleensä edellytä automatiikan käyttöä toisin, kuin asuinrakennusten keskitetyissä järjestelmissä. Savunilmaisimiin perustuvat järjestelmät saattavat myös rajoittaa joitain tavanomaiseen asumiseen kuuluvia toimintoja, jotka voivat turhaan aktivoida toimilaitteet ja antaa hälytyksen. paloturvallisuusopas.indd 28 26.1.2012 10.35 paloturvallisuusopas.indd 26 26.1.2012 10.35 4 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN PALO-OSASTOSTA TOISEEN Palon leviäminen palo-osastosta toiseen voidaan estää ilmakanavien yhdistämisrajoituksilla, palonrajoittimilla ja palonkestävillä kanavilla. 4.1 Yhdistämisrajoitukset Asuntoja, majoitustiloja ja hoitolaitoksia ei tulo- eikä poistoilman osalta yleensä saa yhdistää muita käyttötaparyhmiä palveleviin keskusilmanvaihtolaitteistoihin. Asuinrakennuksissa olevat keittiöt, talousirtaimiston säilytystilat sekä pinta-alaltaan enintään 300 m 2 suuruiset toimistot ja kokoontumistilat voidaan yhdistää asuntojen kanssa yhteiseen keskusilmanvaihtolaitteistoon käyttäen erillisiä kanavia. Palo- tai räjähdysvaarallisen tilan yleisilmanvaihtoa ei yhdistetä keskusilmanvaihtolaitteistoon (kuva 2). Uloskäytävää ei yhdistetä keskusilmanvaihtolaitteistoon. Palo-osastojen pääkäyttötavan asettamat yhdistämisrajoitukset Rakennukset tai niiden palo-osastot ryhmitellään E1:ssä niiden pääkäyttötavan perusteella. Ryhmittelyn lähtökohtana on käyttöaika (päiväkäyttö, iltakäyttö tai yökäyttö) sekä se, miten hyvin käyttäjät tuntevat tilat ja miten he kykenevät palotilanteessa pelastautumaan itse tai toisten avustuksella. E1:ssä esitetyt yleisimmät rakennusten tai tilojen käyttötavat ovat asunnot, majoitustilat, hoitolaitokset, kokoontumis- ja liiketilat, työpaikkatilat, tuotanto ja varastotilat sekä autosuojat. Käyttötaparyhmä l Ei yhdistetä toiseen käyttötaparyhmään edes keskenään (yksittäinen asunto voidaan yhdistää). n voidaan yhdistää keskenään samaan keskusilmanvaihtolaitteistoon *) 6 ei voida yhdistää keskusilman vaihtolaitteistoon Asunnot l Majoitustilat l Hoitolaitokset l Kokoontumis- ja liiketilat n Tavanomaiset työpaikkatilat n Tuotanto- ja varastotilat n Autosuojat n Uloskäytävät 6 Palo- tai räjähdysvaaralliset tilat 6 Kaavio 3. Tilojen yhdistämisrajoitukset keskusilmanvaihtolaitteistoon *) RakMK / D2 mukaisia yhdistämisrajoituksia noudattaen paloturvallisuusopas.indd 18 26.1.2012 10.35 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusopas Suomen LVI-liitto on julkaissut oppaan, jossa esitellään ilmanvaihdon paloturvallisuuden käytännön ratkaisuja rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisille sekä suunnittelijoille ja muille rakennushankkeen osapuolille. Hinta 20 (sis. alv 9%) Muista Tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoinen Fläkt Woods Oy:n luento suorajäähdytyksestä. Ilta jatkui illallisen merkeissä ja loppuillasta Salon Timo totesi: Ei kyllä tästä on nyt lähdettävä sillä huomenna pitää olla kello seitsemän Keravalla työmaalla jo täydessä työvauhdissa. Timppa täyttää tänä vuonna marraskuun viimeisenä päivänä 73-vuotta. että sillee. Hannu Sipilä Neuvoslounas sekä Neuvosten kevätretki Hotoraudan vääntäjien lounaskokous pidetään joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 13 Hotelli Arthurin kabinetissa, Vuorikatu 17, 00100 Helsinki. Muista ilmoittautua Neuvosten kevätretkelle, Lahti/ Nastola 2.5.2012. Jäsenmaksut Tarkista, että olet maksanut jäsenmaksusi. Talotekniikka-lehden tulo keskeytyy maksamattoman jäsenmaksun vuoksi. Jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa voi kääntyä Kaija Ruokosen puoleen, puh. 09-56600912, sähköpostilla sulvi@sulvi.fi sekä kaija.ruokonen@sulvi.fi Pidäthän yhteystietosi ajantasalla Sivuillamme www.sulvi.fi löytyy jäsentietojen muutoslomake. Voit myös tehdä ilmoituksen osoitteisiin sulvi@sulvi.fi sekä kaija.ruokonen@sulvi.fi tai soittamalla SuLVIn toimistoon.

SuLVIn koulutuskalenteri Kaikkiin hintoihin lisätään 23 %:n arvonlisävero. ILMANVAIHTOLAITOKSET (D2)* Turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus 11.4. Tampere 16.11. Turku VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT (D1)* Putkistomateriaalit ja syöpyminen, putkistojen pinnoitus ja ääneneristys 12.4. Tampere 15.11. Turku Hinta D1 ja D2 -koulutuspäivistä valittaessa: D2-koulutuksen hinta sisältää E7-oppaan ja Sisäilmastoluokitus 2008 julkaisun. RakMK D3 soveltaminen käytäntöön Energiamääräykset suunnittelijan näkökulmasta (D3) 24.4. Jyväskylä 28.5. Vaasa 4.6. Helsinki RakMK D5 soveltaminen käytäntöön E-luvun laskentaa (D5 + IDA-Indoor Climate and Energy) 18.4. Hyvinkää 16.5. Jyväskylä 14.6. Vaasa 18.6. Helsinki Hinta D3 ja D5 -koulutuspäivistä valittaessa: Yhteistyössä Inspectan kanssa: Ratkaisuja rakennusten sisäilmaongelmiin 18.4. Helsinki Hinta: 495 Ilmoittautumiset: training.finland@inspecta.com UUSIA SÄÄDÖKSIÄ JA OPPAITA LVI-SUUNNITTELUUN 24.4. Turku 25.4. Tampere 26.4. Kouvola 3.5. Helsinki 8.5. Kuopio 9.5. Vaasa 10.5. Oulu Hinta: 200 sisältäen E7-oppaan, aamupäivätilaisuus Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijan FISE-pätevyystentti 27.4. Joensuu Hinta: 80 Ilmoittautumiset: eeva-liisa.juvonen@pkamk.fi Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ilmoittautuminen SuLVIn koulutuksiin koulutussihteeri Jonna Hoikalle sähköpostitse jonna.hoikka@sulvi.fi. Katso kurssikohtaisesti viimeiset ilmoittautumispäivät ja peruutusehdot nettisivuilta tarkemmista kurssiohjelmista. Lisätietoja antaa koulutuspäällikkö Hilkka Peltoharju p. 050-490 2543, hilkka.peltoharju@sulvi.fi Yhteistyössä Rastorin kanssa: LVV-KUNTOTUTKIMUSALAN KOULUTUS* - Rakennus- ja talotekniikan historia - Talotekniikan järjestelmät - Materiaali- ja korroosiotekniikka - Vesijohtojen ja viemäreiden vaihtoehtoiset saneerausja uusintatekniikat - Kuntotutkimusmenetelmät - Toiminnallisten, taloudellisten, terveydellisten ja teknisten riskien arviointi - Raportointi- sekä tutkimustulosten kirjallinen ja suullinen esittäminen - Esiintymistekniikka ja kirjallinen viestintä 8 pvää 3.5.-3.10. Helsinki Hinta: 1500. Yksittäinen pvä 250. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Heidi Pousár, heidi. pousar@rastor.fi, p. 020 7798 242 FISE-PÄTEVYYSTENTIT: Ilmanvaihtosuunnittelija (IVSU) Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelija (KVVSU) Ilmanvaihtolaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (IVTY) Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (KVVTY) Kylmäsuunnittelija (KYL) Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija (VHS) Erillisen energiatodistuksen antaja (EET) 25.5. Helsinki, Lahti ja Tampere 30.11. Helsinki ja Turku Hinta: 80 per tentti. Samana päivänä voi suorittaa max 2 tenttiä. Huom! EET-tenttiin haetaan pätevyyden hakulomakkeella viim. 2 vkoa ennen tenttiä ja hakemuksen käsittelymaksu veloitetaan tenttimaksun yhteydessä. FISE-PÄTEVYYDEN HAKEMINEN Hinta: Pätevyyshakemuksen käsittely 145 ja pätevyyden rekisteröinti 155. Lisätietoa www.fise.fi ILMANVAIHTOLAITteiston Paloturvallisuus (E7 OPAS) ja energiamääräykset (2012)* 21.9. Kuopio 30.10. Oulu 13.11. Pori Hinta: Jäsenille 250, ei-jäsenille 290 sisältäen E7- oppaan. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON SUUNNITTELIJAKOULUTUS* 25.-26.9. ja 25.-26.10. Kuopio Hinta Jäsenille 490, ei-jäsenille 580 *FISEn hyväksymä koulutus SuLVIn koulutuksiin liittyy SuLVIn Moodle verkkooppimisympäristö, mikäli ohjelmassa ei muuta mainita. Koulutusten tarkemmat ohjelmat: www.sulvi.fi Yhteistyössä Amicomin kanssa: KVV- ja IV-työnjohtaja (B-vaativuusluokka) koulutus* 9.-10.5. Helsinki Hinta: 580 Ilmamäärien mittauksen ammattilaiseksi 10.-11.5. ja 24.5. Helsinki Hinta: Kolme päivää jäsenille 560, ei-jäsenille 600. Yksittäinen päivä jäsenille 200, ei-jäsenille 220. Ilmamäärien mittauskoulutus IVsuunnittelijoille 25.5. Helsinki Hinta: Jäsenille 220, ei-jäsenille 260 KVV-TYÖNJOHTAJAKOULUTUS (KVVTY) 25.10. ja 9.11. Helsinki IV-TYÖNJOHTAJAKOULUTUS (IVTY) 26.10. ja 9.11. Helsinki VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT (D1)* Putkistomateriaalit ja syöpyminen, putkistojen pinnoitus ja ääneneristys 25.10. Helsinki ILMANVAIHTOLAITOKSET (D2)* Turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus 26.10. Helsinki YSE 1998 Sopimusehtoja sekä KVV- ja IV-työnjohtajan/-suunnittelijan pätevyydet 9.11. Helsinki Hinta yo. koulutuspäivistä valittaessa: 3 910 1080 Ilmoittautumiset: www.amicom.fi koulutushaun kautta Lisätietoa: asiakaspalvelu@amicom.fi tai p. 020 7461 462/Kirsi Seppänen KIINTEISTÖN KAUKOLÄMPÖTYÖNJOHTAJAN PÄTEVYYSKOULUTUS JA TENTTI Vaativuusluokat a ja b: 27.4. Helsinki, 23.5. ja 26.9. Jyväskylä Hinnat: Vaativuusluokka a: Koulutus 300 + pätevyyden haku 150. Vaativuusluokka b: Koulutus 300 + pätevyyden haku 100. Hintaan sisältyy koulutus, pätevyystentti, koulutusmateriaali, ohjelman mukaiset tarjoilut sekä pätevyyden toteaminen ja rekisteröinti. Ilmoittautuminen: Koulutukseen haetaan erillisellä hakulomakkeella. Hakulomake täyttöohjeineen ja pätevyysvaatimuksineen löytyy osoitteesta www. amicom.fi koulutushaun kautta tai www. sulvi.fi. Hakemus ja todistusjäljennökset tulee toimittaa viimeistään kolme viikkoa ennen koulutuksen ajankohtaa osoitteella: Amicom Oy, Kaukolämpötyönjohtaja, PL 151, 00381 Helsinki tai sähköpostitse asiakaspalvelu@ amicom.fi.