Espoon kaupunki Pöytäkirja 22.09.2016 Sivu 1 / 26 Kokoustiedot Aika 22.09.2016 torstai klo 17:40-19:15 Paikka Karjaan uusi paloasema, Ratakatu 9, Karjaa, Raasepori Saapuvilla olleet jäsenet Kai Viherkanto, kokouksen puheenjohtaja Ann-Katrin Bender Andreas Elving Sirpa Hyytiä-Hallenberg Jahn-Christer Karle Kirsti Karlsson Marko Knuutila Marjokaisa Piironen Antti-Jussi Manninen Tuija Piekka Muut saapuvilla olleet Mauri Suuperko Veli-Pekka Ihamäki Kimmo Markkanen Tuomas Pälviä Petri Torkkel Kurt Byman Katariina Kaukonen liiketoimintajohtaja pelastusjohtaja tukipalvelupäällikkö riskienhallintapäällikkö henkilöstön edustaja kaupunginhallituksen edustaja hallintolakimies, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22.09.2016 Sivu 2 / 26 Allekirjoitukset Kai Viherkanto kokouksen puheenjohtaja Katariina Kaukonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 23.9.2016 Kirsti Karlsson Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 29.9.2016 osoitteessa Virastopiha 2 B, 3. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22.09.2016 Sivu 3 / 26 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 34 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 35 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 36 1-3 Talousarvioesitys vuodelle 2017, taloussuunnitelma 6 vuosille 2017 2019 37 4 Taksat ja maksut 14 38 Siuntion nuohoustoiminnan järjestäminen 18 39 Toiminnan ja talouden tilannekatsaus 20 40 Johtokunnan kokousaikataulun muutos 21 41 Johtokunnan alaiset viranhaltijapäätökset 23
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 22.09.2016 Sivu 4 / 26 34 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Selostus Päätös Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Johtokunta oli kutsuttu koolle puheenjohtajan allekirjoittamalla 15.9.2016 päivätyllä johtokunnan jäsenille toimitetulla kokouskutsulla. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 22.09.2016 Sivu 5 / 26 35 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan René Blomster. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kirsti Karlsson.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 22.09.2016 Sivu 6 / 26 3882/2016 02.02.00 36 Talousarvioesitys vuodelle 2017, taloussuunnitelma vuosille 2017 2019 Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Markkanen, puh. 09 816 26850 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta esittää valtuustolle selostusosan ja liitteiden mukaisen talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017 2019 sekä henkilöstösuunnitelman 2017 2019 hyväksymistä. Päätös Liite Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 LUP tuloslaskelma 2017-2019 2 LUP rahoituslaskelma 2017-2019 3 Henkilöstösuunnitelma 2017 LUP Kaupunginhallitus on käsitellyt kehysohjeen 20.6.2016 Espoon kaupunginhallitus ehdotti 29.8.2016, että valtuusto hyväksyy päätöspöytäkirjan liitteen tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien 2017 2019 toimintatulot ja -menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi sekä päätöspöytäkirjan liitteen omaisuuslajikohtaisen vuosien 2017 2026 investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Espoon kaupungin kehyksessä on varattu määräraha konsernihallinnon osana toimivalle konsernipalveluille, johon Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos sisältyy. Konsernihallinnon kanssa on sovittu Espoon maksuosuuden suuruus. Saatua euromääräistä lukua/asukas käytetään kehyksen laskentaperusteena koko Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kymmenen kunnan alueella, koska omistajakuntien välinen kustannustenjako perustuu kuntien asukaslukuihin. Pelastuslaitos on kehyksen pohjalta laatinut taloussuunnitelman vuosille 2017 2019 sekä talousarvioesityksen vuodelle 2017.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 22.09.2016 Sivu 7 / 26 Espoon kaupungin käyttötalouden kehys on rakennettu niin, että talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman taloudelliset tavoitteet on sisällytetty toimialojen vuosien 2017 2019 määrärahoihin ja tuloarvioihin. Kuntalain 120 mukaan liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan tai kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta erillinen osa. Johtokunnan on valtuuston päättämässä määräajassa tehtävä sille esitys liikelaitoksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviossa ja -suunnitelmassa on tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Vuosien 2017 2019 taloussuunnitelma ja henkilöstösuunnitelma sekä vuoden 2017 talousarvio on jätettävä kaupunginhallitukselle 30.9.2016. Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2017 talousarviota ja taloussuunnitelmaa 7.11.2016 ja 28.11.2016. Valtuusto päättää vuoden 2017 talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta 7.12.2016. Taloussuunnitelmapäätöksen jälkeen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuoden 2017 tulostavoitteet valmistellaan ja tuodaan tiedoksi pelastuslaitoksen an siten, että tavoitteet ja talousarvion määrärahat ovat yhteensopivat keskenään. Toiminta Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Tätä tarkoitusta varten Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnat (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ovat yhteistoimintasopimuksella perustaneet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, joka toimii osana Espoon kaupunkia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon kuntalain 65 tarkoittama kunnallinen liikelaitos. Pelastustoimen neuvottelukunta on käsitellyt talousarvioesitystä ja vuosien 2017 2019 taloussuunnitelmaa sekä henkilöstösuunnitelmaa 2017 kokouksessaan 6.9.2016. perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta ja kehittäminen perustuvat pelastuslain 28 :n ja 29 :n mukaiseen palvelutasopäätökseen. Voimassa oleva palvelutasopäätös 2014 2018 on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 19.12.2013. Pelastuslaitos järjestää ensihoitopalveluja yhteistoiminnassa Jorvin (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi), Länsi-Uudenmaan ensihoitoalueilla
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 22.09.2016 Sivu 8 / 26 (Hanko, Inkoo ja Raasepori) ja Lohjan ensihoitoalueilla (30.8.2016 alkaen Lohja, Vihti, Karkkila ja Siuntio) yhteistoimintasopimusten sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitos järjestää ensivastepalvelua pelastustoimen alueen kaikissa kunnissa. HUS maksaa ensihoitopalveluista aiheutuvat kustannukset. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Vuosina 2017 2019 toiminta pyritään pitämään palvelutasopäätöksen 2014 2018 mukaisella tasolla ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset. Tulevalle kaudelle ajoittuu maakuntauudistus ja siihen liittyvä pelastustoimen uudistushanke. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella valmistaudutaan muutokseen osallistumalla pelastuslaitosten väliseen yhteistyöhön koko valtakunnassa ja erityisesti Etelä-Suomen alueella. Vuoden 2016 aikana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on aloittanut Lohjan ensihoitoalueella ensihoitopalvelujen tuottajana ja tämä palvelu lisää merkittävästi ensihoitotoiminnan kokonaisvolyymia ja ensihoidon sekä pelastustoimen synergiaa. Vuoden 2017 kärkihankkeita ovat: - Aktiivinen osallistuminen pelastustoimen uudistushankkeeseen - HIKLU-alueen ja Etelä-Suomen pelastuslaitoksen toimintatapojen yhtenäistäminen - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tuottamien ensihoitopalvelujen yhtenäistäminen. Pelastustoimi päätoiminen henkilöstö ylläpitää välitöntä toimintavalmiutta 12 paloasemalla ja tilannekeskuksessa, minkä lisäksi kahdella paloasemalla toimii sivutoimista henkilöstöä. Alueen sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustoimen tehtävistä palokuntasopimustensa mukaisesti. Valmiutta ylläpidetään ja kehitetään palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoiminnan perusvalmius saadaan kattamaan lähes kaikki 1-riskialueet. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa jatketaan pelastuslain mukaista valvontasuunnitelmaan pohjautuvaa palotarkastustoimintaa sekä aluevalvontaa ja omavalvontatoimintaa. Lisäksi tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia, mikäli kohteen lisääntynyt riski sitä edellyttää. Turvallisuuskoulutuksen tavoitetta nostetaan jälleen kahdella prosenttiyksiköllä siten, että tavoitteena vuonna 2017 on saavuttaa 18 prosenttia alueen kuntien asukkaista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 22.09.2016 Sivu 9 / 26 Pelastustoimen talousarvio tulee kasvamaan vuodesta 2016 n. 500.000 euroa (2 %). Pelastustoimen kunnittaisiin maksuosuuksiin aiheutuviin muutoksiin vaikuttaa myös asukaslukuennusteiden ja kuntien asukaslukujen välisten suhteiden muutokset. Mittarit Pelastustoimen osalta sopeuttamistarve vuonna 2017 on n. 400 000 euroa. Palo- ja ylipalomiesten palkkaohjelma ja toimitilamuutokset aiheuttavat lisäkustannuksia. Sopeutus tullaan tekemään käyttötalousvaiheen laadinnan yhteydessä. Keinoina ovat muiden toimintamenojen vähentäminen, muiden Espoon kaupungin yksiköiden TATU-toimenpiteiden sekä kilpailukykysopimuksen vaikutukset sisäisiin ja ulkoisiin palvelumaksuihin sekä pelastustoimen aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintojen vähentäminen. HUS /HYKS /Jorvin, Länsi-Uudenmaan ja Lohjan ensihoitopalvelut Vuoden 2017 talousarvio on laadittu yhteistoiminnassa HUS:n kanssa. HUS:n ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen sekä ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitos tuottaa yhteistoiminnassa ensihoito- ja ensivastepalvelua HUS /HYKS /Jorvin, Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueilla. laatima HUS /HYKS /Jorvin ensihoidon talousarvioesitys vuodelle 2017 on n. 5,5 milj. euroa, HUS Länsi-Uudenmaan n. 4,3 milj. euroa ja Lohjan 2,5 milj. euroa. Mittarit TOT 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Pelastust oimi Bruttomenot /asukas * 64,28 64,28 64,59 63,03 63,04 Ensihoito, HUS Jorvin alue Bruttomenot /asukas * 14,00 17,13 16,74 16,18 16,13 Ensihoito, HUS Länsi- Uudenma an alue Bruttomenot /asukas * 83,99 98,63 98,83 97,68 98,95 Ensihoito, HUS Lohjan alue Bruttomenot /asukas * - - 26,61 26,20 26,38 * Kustannukset on muutettu vuoden 2013 tasoon Sitovat tulostavoitteet vuodelle 2017 ovat:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 22.09.2016 Sivu 10 / 26 1. Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi 2. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen Henkilöstö Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä johdetut tavoitteet sekä ensihoitopalvelun laajentuminen Lohjan sairaanhoitoalueelle ja siitä johtuvat lisävakanssitarpeet. Laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään ensisijaisesti hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. Talous ja investoinnit talousarvio 2017 koostuu neljästä elementistä: Pelastustoimi, HUS/HYKS/Jorvin ensihoitopalvelut, HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut ja HUS Lohjan ensihoitopalvelut. Tulot ja menot kohdennetaan näihin aiheuttamisperiaatteen mukaan ja yleiskulut jaetaan esim. henkilöstön määrän, kaluston määrän (radiot, ajoneuvot) tms. suhteessa. Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin lähes 4 000 henkilöä vuodessa. Vuosittain vaihtelu on ollut 2 500 ja 5 000 välillä eli varsin suurta. Koko Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella vuosittaisen väestönkasvun keskiarvo on n. 4 800 henkilöä. Väestönkasvu ja väestön ikärakenteen muutos lisäävät palvelutarvetta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 tulee kasvamaan johtuen pääasiassa kasvavista toimitilakustannuksista sekä Lohjan ensihoitopalveluista. liikevaihto kasvaa vuonna 2017 yhteensä 2,3 milj. euroa. Vuonna 2017 pelastustoimen ja ensivastetoiminnan osuus kokonaismenoista on 30,4 milj. euroa. HUS Jorvin ensihoitopalvelujen osuus on 5,5 milj. euroa, HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen osuus on 4,3 milj. euroa ja HUS Lohjan ensihoitopalvelujen osuus on 2,5 milj. euroa. Tilikauden tulos on 0. Vuoden 2017 talousarviossa arvioidut kuntien pelastustoimen maksuosuudet määräytyvät joko kuntien ilmoittamien tai Tilastokeskuksen arvioimien talousarviovuoden asukaslukujen perusteella.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 22.09.2016 Sivu 11 / 26 Pelastustoi men maksuosuud et Pelastustoim en maksuosuud et TA 2016 TA 2017 Muutos - % 2016-2017 Espoo 17 218 160 17 648 984 2,5 % Hanko 575 724 558 927-2,9 % Inkoo 356 480 354 781-0,5 % Karkkila 572 727 570 698-0,4 % Kauniainen 598 618 625 819 4,5 % Kirkkonummi 2 485 728 2 514 659 1,2 % Lohja 3 064 067 3 076 931 0,4 % Raasepori 1 830 418 1 830 696 0,0 % Siuntio 397 102 404 499 1,9 % Vihti 1 871 104 1 898 295 1,5 % Maksuosuud et yhteensä sis.laskenn. erät 28 970 128 29 484 287 1,8 % Investoinnit Investoinnit katetaan kuntien maksuosuuksilla poistojen muodossa. Pelastuslaitos varaa investointien osalta talousarvioon vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelmaan vuosille 2018 2019 nyt voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen tason toteutumisen ja ensihoitopalvelujen sopimusten edellyttämät määrärahat ajoneuvo- ym. kaluston hankintaan ja paloasemien ensikertaiseen kalustamiseen. Länsi- Uudenmaan pelastuslaito s -liikelaitos TA 2017 TA 2018 TA 2019 Investoinnit (1000 ) Rahoitusosuudet 370 220 315 9.6. Investointimenot 3787 3845 3347 Netto 3417 3625 3032 12.9. Investointimenot 3000 2000 2000 Netto 2630 1780 1685 Johtokunta on käsitellyt käyttöomaisuusinvestoinnit kokouksessaan 9.6.2016. Kaupunginhallitus on käsitellyt johtokunnan kokouksen jälkeen muutettua esitystä kokouksessaan 29.8.2016. Muutokset on merkitty taulukkoon.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 22.09.2016 Sivu 12 / 26 Muutetussa esityksessä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen investointimenoja on pienennetty vuosille 2017-2019. Espoon kaupungin valtuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen esityksen investointisuunnitelmaksi kokouksessaan 12.9.2016. Riskit Keskeinen taloudellinen riski on aineiden, tarvikkeiden ja palveluiden ennakoitua suurempi kustannusnousu. Kasvavat energiakustannukset ja palkkakustannukset johtavat kokonaiskustannusten nousuun. Pelastuslaitokselle osoitetuissa kehysvaroissa ei ole riittävästi huomioitu Espoon asukasluvun kasvua suhteessa muihin kuntiin ja kustannusten nousua vastaavaa korotusta otettu huomioon. Jo vuosien 2013 2016 talousarviot olivat henkilöstömenojen osalta alimitoitettu, mutta vajetta on pystytty toimintojen järjestelyillä ja osin budjetoimattomilla tuloilla. Talouskehyksestä johtuen riski pitää hyväksyä. Jatkuvuuden hallinnan kannalta on tunnistettu erilaisia riskejä osana toimintaympäristön arviointia. Keskeistä on turvata pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden saatavuus alueen kuntalaisille riippumatta eri organisointivaihtoehdoista Espoon kaupungin sisällä tai laajemmissa muutoksissa osana SOTE- ja maakuntahallintoratkaisuja. kokonaistoimintavalmius on riippuvainen useista toimivista, toisiinsa kytketyistä prosesseista. Mm. häiriöt ulkoisten ja sisäisten sopimuskumppanien (kuten tietoliikenne ja energiasopimuskumppanit) toiminnassa voivat aiheuttaa riskejä toiminnan jatkuvuudelle ja toimintavalmiudelle. Riskien hallinta edellyttää hyvää ja toimivaa kumppanuuksien hallintaa sekä osto-osaamista. Erityisen haasteen muodostavat riippuvuudet muista toimijoista. Ensihoidon laajentuessa kasvavat yleiskulut jaetaan HUS:n kanssa. Jos pelastuslaitos ei tuota ensihoitopalveluita vuoden 2017 jälkeen jollain alueella, tarkoittaa tämä tuotannon supistamista, yleiskulujen uudelleen jakoa ja pelastustoimen kuntamaksuosuuden nousua. Riski pyritään poistamaan vaikuttamalla aktiivisesti siihen että pelastuslaitos toimii jatkossakin ensihoitopalvelujen tuottajana. Toiminnallisista tavoitteista laaditaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma talousarvion vahvistamisen jälkeen. Henkilöstö on keskeinen osatekijä pelastustoimen ja ensihoidon suorituskyvyssä sekä toimintavalmiudessa. Henkilöstön ikääntymiseen liittyy toimintavalmiuden alenemisriski. Nykyinen organisaatiorakenne mahdollistaa vaihtoehtoisten urapolkujen suunnittelun entistä paremmin, mutta jokainen henkilösiirtyminen aiheuttaa runsaasti henkilöstöhallinnollista työtä ja hallinnollista viivettä. Riskiä pyritään vähentämään hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja ennakoinnilla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 22.09.2016 Sivu 13 / 26 Tehdyt kunnalliset eläkeratkaisut ovat selkeästi lisänneet ennenaikaisesti eläköityneiden osuutta kokonaismäärästä ja tämä nostaa eläkeperusteisia kuluja merkittävästi. Riski otetaan huomioon tulevien vuosien taloussuunnitelmissa. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 22.09.2016 Sivu 14 / 26 3883/2016 02.05.00 37 Taksat ja maksut Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta 1 hyväksyy liitteiden mukaiset pelastuslaitoksen maksutaksat otettavaksi käyttöön 1.1.2017 alkaen, 2 oikeuttaa pelastusjohtajan sopimaan tarvittaessa ei-lakisääteisten tehtävien hoitamisesta perittävän maksun suuruuden tilaajan kanssa Päätös Liite Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 maksutaksa 1.1.2017 alkaen Selostus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan johtosäännön mukaan päättää pelastuslain ja muiden säädösten nojalla alueen pelastustoimen päätettäväksi säädetyt taksat ja maksut sekä muut kuin lakiin ja asetuksiin perustuvat taksat ja maksut tehtäväalueellaan Espoon kaupungin valtuuston antamien yleisten perusteiden mukaan, Pääsääntöisesti pelastuslaitoksen lakisääteiset tehtävät ovat maksuttomia, ellei niistä ole erikseen säädetty. Pelastustoimen maksuista on erikseen säädetty pelastuslaissa sekä kemikaali- ja räjähdelainsäädännössä. Pelastuslain perusteella perittävät maksut Pelastuslaissa 379/2011 on määritetty eräitä suoritteita maksullisiksi siten, että pelastuslaitos voi periä maksun (96 ): 1) pelastuslain 79 :ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta;
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 22.09.2016 Sivu 15 / 26 2) tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta; 3) tehtävästä, joka on muussa laissa erikseen säädetty maksulliseksi. Pelastuslain mukaan perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimänsä maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää. Pelastuslain mukaisesti maksut saadaan periä kohteen omistajalta, haltijalta tai toiminnanharjoittajalta. Valvontakohteiden palotarkastukset Valvontakohteiden, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita, palotarkastukset ovat maksullisia. Maksu koostuu perusosasta sekä tuntiveloituksesta. Perusosa sisältää kaksi tuntia kohteessa tehtyä tarkastustyötä. Kaksi tuntia ylittävältä työajalta peritään tuntiveloitus, jokaiselta alkavalta tunnilta. Yhdestä palotarkastuksesta laskutetaan korkeintaan kahden päivän työtunnit (15 tuntia). Valvontasuunnitelmaohjeen mukaisesti laskettu tuntihinta on vuodelle 2015 oli 53,00. Taksaan esitetään 1,8% kustannusnousun mukaista tarkastusta ja käytettäväksi hintaa 54,00 /tunti. Pienien yleisötilaisuuksien palotarkastuksesta ei peritä maksua. Pienenä yleisötilaisuutena pidetään yleisötilaisuutta, jossa samanaikaisesti on paikalla alle 2 000 henkilöä ja jossa ei käytetä ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja ja tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt eivät poikkea tavanomaisesta ja tapahtuman luonne ei aiheuta erityistä vaaraa ihmisille. Perusteena tälle on se, että kynnys pelastussuunnitelman tekemiseen ja toimittamiselle pysyy mahdollisimman alhaisena. Suurien yleisötilaisuuksien palotarkastuksesta esitetään perittäväksi kertamaksu 216. Asuinrakennusten palotarkastukset Asuinrakennusten yleisestä palotarkastuksesta ei peritä maksua. Poiketen pelastuslaitosten verkoston esityksestä, esitetään, että korjausmääräykseen toteutumisen varmistamiseksi tehtävä jälkipalotarkastus on edelleen maksuton.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 22.09.2016 Sivu 16 / 26 Asiakkaan pyytämä ylimääräinen palotarkastus on maksullinen. Lisäksi rakennuksen käyttöönottoon liittyvä palotarkastus eli erityinen palotarkastus on pelastussuunnitelmavelvollisille taloyhtiöille (asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme huoneistoa) maksullinen. Muille asuinrakennuksille erityinen palotarkastus on maksuton. Erityinen palotarkastus tehdään, jos rakennusluvan myöntävä viranomainen on lupapäätöksessä edellyttänyt palotarkastusta ennen käyttöönottoa. Asuinrakennusten maksullisten palotarkastusten perushinta sisältää yhden tunnin tarkastuskohteessa tehtävää työtä. Tuntihinnan määrittelyperusteet ovat samat kuin valvontakohteiden osalta. Muun lainsäädännön perusteella perittävät maksut Muussa laissa säädettyjä maksullisia tehtäviä ovat mm. lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) mukaiset kemikaalien vähäisen käytön ja varastoinnin ilmoituksen käsittely sekä tarkastus, valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) mukainen öljylämmityslaitteiston käyttöönottotarkastus sekä valtioneuvoston asetuksen räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015) mukaiset tarkastukset. Laissa 390/2005 todetaan 131, että pelastusviranomaisten suoritteiden maksullisuudesta ja perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi noudattaen valtion maksuperustelaissa säädettyjä periaatteita (150/1992). Toimenpiteiden taksat on tarkastettu 1,8 % kustannustason nousun mukaisesti. Kuluttajakauppaan hyväksyttyjen ilotulitteiden käytöstä tehtävän ilmoituksen käsittelystä ei peritä maksua, jotta kynnys ilmoituksen tekemiseen on mahdollisimman alhainen. Erheelliset paloilmoitukset Paloilmoittimen toistuvaksi erheelliseksi toiminnaksi katsotaan, kun samasta paloilmoittimesta tulee yhden vuoden aikana vähintään kolme paloilmoitusta, joiden syynä ei ole tulipalo tai muu vaaratilanne. Pelastuslaitosten verkoston toimesta on luotu yhteinen laskentamalli, jota on käytetty arvioitaessa maksun suuruutta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on laskettu kyseisellä mallilla maksun suuruus siten, että erheelliseen paloilmoitukseen laskennallisesti sitoutuu yksi pelastusyksikkö, vaikka tehtävään olisi hälytetty useampikin. Tähän maksuun esitetään 1,8 % kustannustason nousua vastaava tarkastus. Muut maksut Lakisääteisten tehtävien lisäksi pelastuslaitos voi hoitaa myös sellaisia eikiireellisiä tehtäviä, jotka eivät vaaranna hälytysvalmiutta. Tällaisista tehtävistä voidaan periä pelastuslaitoksen maksutaksan mukainen maksu. Näiden maksujen osalta tunti- ja vuokraushintoja tarkastetaan 1,8 % kustannustason nousun mukaisesti. Taksan rakenne säilytetään ennallaan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 22.09.2016 Sivu 17 / 26 niin että kalusto- ja henkilöstövuokrausta koskeva osuus on erillisessä liitteessä, joka toimitetaan pyynnöstä vuokraamiseen oikeutetuille tahoille. Tyypillisiä pelastuslaitokselle esitettyjä tehtäviä ovat mm. erilaiset turvavartioinnit, joista toiminnanharjoittaja on itse vastuussa, mutta hänellä ei ole tarvittavaa osaamista ja kalustoa. Lisäksi pelastuslaitoksella on käytössä sellaista kalustoa, jota voi olla hankala muutoin saada ja jota tällöin voidaan vuokrata asiakkaalle lyhytaikaista käyttöä varten. Vuokraustilanteita syntyy myös tehtävissä, joissa pelastuslaitoksen kalustoa on tarkoituksenmukaista jättää jälkivahingontorjuntakäyttöön, jolloin vahingontorjuntatyö ei keskeydy. Joissakin tilanteissa pelastuslaitos on oikeutettu korvaukseen vahingonaiheuttajalta, tällöin käytetään maksuperusteena pelastuslaitoksen kiireettömien palveluiden maksutaksaa. Koulutustapahtumista ja turvavartioinneista voidaan tilaajan kanssa sopia kiinteä hinta tai muu maksuperuste, jolloin pelastusjohtaja vahvistaa hinnan. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 22.09.2016 Sivu 18 / 26 3884/2016 09.05.00 38 Siuntion nuohoustoiminnan järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta Päättää että nuohous Siuntiossa järjestetään sopimusperusteisesti 1.12.2016 alkaen enintään 31.12.2018 asti lainsäädännön muutokset huomioiden. Päätös Oheismateriaali Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Uudenmaan nuohoojat ry lausunto - Siuntion ympäristö- ja rakennuslautakunnan esityslista 59 Pelastuslautakunnan 15.4.2004 5 hyväksymän nuohouspalvelusopimuksen mukaan sopimus lakkaa ilman irtisanomista kun nuohooja jää eläkkeelle. Siuntion piirinuohooja on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle 1.12.2016 alkaen. Pelastuslain 379/2011 59 mukaan alueen pelastustoimi päättää nuohouksen järjestämisestä alueellaan. Vaihtoehdot ovat koko pelastustoimen alueella tai osassa sitä: 1) tuottaa nuohouspalvelut pelastuslaitoksen omana työnä; 2) hankkia nuohouspalvelut muulta palvelujen tuottajalta; tai 3) sallia rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa. Siuntion nuohouspiirissä on noin 1900 nuohottavaa kohdetta vuosittain sisältäen vuosittain ja kolmen vuoden välein nuohottavia kohteita. Piiri on yksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueen pienimmistä nuohouspiireistä. Nuohouksen järjestämiseksi Siuntiossa on useita vaihtoehtoja: - Siuntion nuohouspiirin kilpailuttaminen - Siuntion nuohouspiirin jakaminen yhteen tai useampaan viereiseen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 22.09.2016 Sivu 19 / 26 Nuohouspiiriin - Siirtyminen sopimusperusteiseen nuohoukseen Siuntiossa Sisäministeriössä on käynnissä nuohouksen uudistamishanke. Lainsäädäntöä valmistellaan siten että nuohous muuttuisi sopimusperusteiseksi ja piirinuohousjärjestelmästä luovuttaisiin. Uudistetun lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018 alkaen mutta tarkemmat yksityiskohdat esimerkiksi siirtymäajoista eivät vielä ole tiedossa. Uudenmaan nuohoojat ry on antanut lausunnon Siuntion nuohouksen järjestämisestä. Uudenmaan nuohoojat ry:n mukaan piirinuohousjärjestelmä tulisi pitää ennallaan ja esimerkiksi arpomalla jakaa Siuntion nuohouspiiri yhdelle nykyisistä piirinuohoojista. Siuntion ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan 13.9.2016 antaa lausunnon Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle nuohouksen järjestämisestä Siuntion kunnan alueella 1.12.2016 alkaen. Lautakunnan mukaan nuohouksen järjestäminen sopimusperusteisesti 31.12.2018 asti on vaihtoehdoista järkevin ratkaisu, ottaen huomion aikataulun ja tämän hetkiset tiedot tulevaisuuden suuntaviivoista. Muutoksesta tulee tiedottaa niin laajasti että kaikki alueen kiinteistönomistajat saavat asiasta tiedon. Tiedoksi - Uudenmaan nuohoojat ry - Siuntion kunta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 22.09.2016 Sivu 20 / 26 5689/2015 02.02.02 39 Toiminnan ja talouden tilannekatsaus Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Elf, puh. 09 816 26874 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta Merkitsee kokouksessa esitetyn toiminnan ja talouden tilannekatsauksen tiedokseen Päätös Oheismateriaali Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - LUP tulosraportti elokuu 2016 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan johtosäännön 4 mukaan pelastuslaitoksen johtokunnan tehtävänä on mm. huolehtia toiminnan tulosten ja talousarvion toteutumisen seurannasta sekä toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistämisestä. Tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toiminnan seurannan tavoitteena on antaa päättäjille sekä toiminnan johtamisesta eri tasoilla vastaaville riittävä ja ajantasainen tieto asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja tulojen toteutumisesta. Seurannan tulee antaa pohjatiedot korjaavien toimenpiteiden tekemiseen. Liikelaitoksen seurantaa suorittavat viranhaltijat, konsernipalvelut, pelastuslaitoksen, pelastustoimen neuvottelukunta, kaupunginhallitus sekä valtuusto. Johtokunnan tulee säännöllisesti käsitellä tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 22.09.2016 Sivu 21 / 26 5060/2015 00.01.02 40 Johtokunnan kokousaikataulun muutos Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Kaukonen, puh. 040 527 0294 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta päättää pitää kokouksen 10.11.2016 klo 17 alkaen osoitteessa Virastopiha 2 B, 1.krs. Päätös Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Johtokunta on kokouksessaan 10.12.2015 päättänyt vuoden 2016 kokousaikatauluista. Espoon kaupungin hallintosäännön 3 mukaan toimielin pitää kokouksensa päättäminään aikoina ja paikassa. Kokous kutsutaan koolle lisäksi, mikäli puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokousaikatauluehdotus vuodelle 2016 on laadittu huomioiden Espoon kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelun osalta arvioitu vuosiaikataulu, pelastustoimen neuvottelukunnan kokousajankohdat sekä aikaisempien vuosien perusteella arvioidut käsiteltävien asioiden määrät. Kokousaitataulun hyväksymisen jälkeen on ilmennyt tarvetta lisäkokouksen järjestämiseen mm. lausunnon antamiseksi hallituksen esityksestä pelastustoimen järjestämislaista. Päätösesityksen hyväksymisen jälkeen seuraavat johtokunnan kokoukset pidetään Torstai 10.11. Torstai 8.12. Kokoukset pidetään klo 17 alkaen etukäteen ilmoitetussa paikassa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 22.09.2016 Sivu 22 / 26 Kokouspaikat valitaan kattavasti pelastuslaitoksen koko alueelta siten, että samalla voidaan myös perehtyä eri paloasemiin ja pelastuslaitoksen ja sen yhteistyökumppanien toimintaan. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 22.09.2016 Sivu 23 / 26 41 Johtokunnan alaiset viranhaltijapäätökset Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki: ei käytä hallintosäännön 14 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: Pelastusjohtajan päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat 8.9.2016 7 Paloesimiehen viran (vakanssinumero 111113) vakinainen täyttäminen Länsi-Uudenmaan pelastustaitoksella, työavain 1-58-16 Päätös Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 24 / 26 Muutoksenhakuohje ( 34-37, 39-41) Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 25 / 26 Kunnallisvalitus ( 38) KUNNALLISVALITUS Kunnallisvalitusohje Edellä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Muutosta päätöksiin haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 26 / 26 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Puhelin: +358 10 36 42000 Telekopio: +358 10 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: 8.00 16.155 Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.