Maakuntapuntari 0 Varsinaissuomalaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta Asukkaiden mielestä Varsinais-Suomen valttikortteja tulevaisuudessa ovat hyvä palvelut, liikenneyhteydet, tarjolla olevat työpaikat, korkeakoulut ja kansainvälinen ilmapiiri. Uhkia puolestaan ovat asumisen kustannukset, kuntien talousongelmat ja turvattomuuden lisääntyminen. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin haluttaisiin panostaa, jotta ne pysyisivät maakunnan alueella. Luottamusta päättäjiin tulisi tutkimuksen mukaan pystyä parantamaan. Vain pieni osa Varsinais-Suomen asukkaista tuntee luottamusta kuntien ja maakunnan päätöksentekijöitä kohtaan. Maakunnallisen itsehallinnon tarpeellisuudesta ei olla vakuuttuneita. Varsinais-Suomen asukkaiden samaistuminen omaan maakuntaan on varsin laimeaa. Maakunnan ylivertaisesti tärkein tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto Tuoreimmassa maakuntiin kohdistetussa tutkimuksessa asukkaat puntaroivat alueellista identiteettiä, maakunnan kehitysnäkymiä, luottamusta päättäjiin, maakunnan menestystekijöitä ja tehtäviä tulevaisuudessa, alueellista itsehallintoa sekä sote-uudistuksen seuraamuksia. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia. Alueellinen identiteetti Varsinaissuomalaisten samaistuminen maakuntaan on melko laimeaa, mutta ei eroa muista suomalaisista Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan asukkaiden tunneperäistä sidosta, samaistumista alueeseen. Kysymys on siitä, miten asukkaat tuntevat kuuluvansa jollekin alueelle, miten he hahmottavat alueensa ja tiedostavat sen luonteen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin ihmiset samaistuvat erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Merkittävin alueellisen samaistumisen kohde on maakunnan asukkaiden keskuudessa Suomi kokonaisuutena. Lähes kaikki maakunnan asukkaat kokevat samaistuvansa omaan maahan ainakin jonkin verran (4 %). Lähes kolme neljästä ( %) kokee samaistuvansa erittäin tai melko voimakkaasti. Varsin vahvasti Varsinais-Suomessa samaistutaan myös kotikuntaan/-kaupunkiin ( % vähintään jonkin verran ja 4 % erittäin tai melko voimakkaasti) ja Eurooppaan kokonaisuudessaan (0 % ja 40 %). Samaistuminen kuntaa pienempiin alueellisiin kokonaisuuksiin kylä, kunnanosa, kaupunginosa tai asuinalue (kortteli, naapurusto) on vähäisempää kuin yhteenkuuluvuus omaan kotikuntaan/-kaupunkiin kokonaisuutena. Samaistuminen omaan maakuntaan ei ole kovin voimakasta. Varsinaissuomalaisista enemmistö (0 %) kiinnittyy maakuntaansa vähintään jonkin verran ja koko maailmaan vastaavasti lähes kolme neljästä ( %). Samaistuminen omaan maakuntaan on vähäisempää kuin tunne yhteenkuuluvuudesta koko maailmaan.
Muiden maakuntien asukkaisiin verrattuna erot ovat asiallisesti vähäisiä. Varsinais-Suomessa samaistutaan hieman keskimäärää voimakkaammin kotikuntaan/-kaupunkiin. Maakunnallisen identiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua etenkin maakunnan historiaan, perinteisiin sekä luontoon ja omaleimaiseen kulttuuriin Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan sellaisten tekijöiden kokonaisuutta, jotka lisäävät ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta asuinalueeseen. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, mihin tekijöihin maakunnan identiteetin pitäisi tulevaisuudessa perustua; minkä kaikkien tekijöiden varaan tulisi rakentaa. Tehtävänä oli valita korkeintaan kolme tärkeintä neljätoista tekijää sisältäneeltä listalta. Varsinais-Suomessa haluttaisiin maakunnan identiteetin perustuvan ennen muuta maakunnan historiaan ja perinteisiin (4 %), luontoon, maisemiin ja rakennuksiin (4 %) sekä omaleimaiseen kulttuuriin ( %). Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa, tieteissä tai taiteissa eivät ole maakunnallisen identiteetin keskeisiä rakennusaineita, vaikka ovat muuten monille ihmisille tärkeitä asioita. Maakunnan historia ja perinteet sekä vahva aluetalous saavat Varsinais-Suomessa enemmän painoarvoa kuin useimmissa muissa maakunnissa. Maakunnan hyviä palveluita korostetaan keskimäärää vähemmän maakunnallisen identiteetin rakennusaineksina. Miten maakunta muuttuu? Asumisen kustannukset, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä kuntien talous ovat Varsinais- Suomen kipupisteitä tulevaisuudessa Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Löytyy kolme asiaa, joissa enemmistö Varsinais-Suomessa odottaa kehityksen maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä asiat ovat asumisen hinta ( % arvioi kehittyvän huonompaan suuntaan), terveys- ja sosiaalipalvelut (4 %) sekä maakuntaan kuuluvien kuntien taloudellinen tilanne ( %). Maakunnan talouden kehitystä koskevat odotukset ovat myös melko pessimistisiä. Moni otaksuu myös maahanmuuton ongelmien ja rikollisuuden lisääntyvän. Optimistisemmiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat energiatehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä (40 %), liikenneyhteyksiä (40 %, työllisyyttä ( %) sekä kansainvälisyyttä ( %). Aika moni odottaa parempaa tulevaisuutta myös kulutus- ja harrastusmahdollisuuksien osalta. Tuloksista huokuu tulevaisuuden kuva, jossa tarjolla olevat työpaikat, kulutus- ja vapaaajanviettomahdollisuudet maakunnassa voisivat lisääntyä. Asumisen kustannusten ja kuntien talouden kuitenkin epäillään asettavan rajoitteita odotusten toteutumiselle. Odotukset Varsinais-Suomessa poikkeavat eräiltä osin koko maan keskiarvosta. Keskimäärää optimistisempia varsinaissuomalaiset ovat, kun arvioivat maakunnan liikenneyhteyksiä. Maakuntaan kuuluvien kuntien talouden sekä luonnon ja ympäristön osalta arviot ovat Varsinais- Suomessa kuitenkin hieman keskimäärää synkempiä.
Luottamus päättäjiin Luottamus päättäjiin on heikkoa Kansalaisten suhdetta kotikuntaan ja maakuntaan lähestytään seuraavassa luottamuksen näkökulmasta. Luottamussuhteen selvittäminen antaa tietoa päätöksentekijöiden nauttiman legitiimiyden asteesta, siitä koetaanko niiden toiminta oikeutetuksi ja hyväksytyksi. Luottamus päivittyy jatkuvasti vastauksena muuttuviin olosuhteisiin ja tapahtumiin. Tutkimuksessa tiedusteltiin luottamusta kotikunnan, oman maakunnan, valtakunnan tason ja Euroopan unionin päättäjiin. Tuloksista käy ilmi, että luottamus päättäjiin on heikkoa riippumatta tarkastelutasosta. Varsinais-Suomen asukkaista ainoastaan kuudesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %) ja vajaa viidennes kotimaan valtakunnan tason päätöksentekijöihin ( %). Oman maakunnan päättäjät eivät pärjää kovinkaan paljon paremmin. Vain viidesosa antaa vapauttavan tuomion maakunnan päättäjille ( %). Merkillepantavaa tuloksissa on se, että myös oman kotikunnan päättäjät ovat myös melko huonossa hapessa Varsinais-Suomen asukkaiden keskuudessa. Reilu neljännes ( %) luottaa erittäin tai melko paljon ja kaksi kolmesta ( %) ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan. Varsinais-Suomen asukkaiden näkemykset eivät suuresti poikkea koko maan väestön keskiarvosta. Varsinais-Suomessa asuvat suhtautuvat aavistuksen keskimäärää varauksellisemmin kotikutoisiin päättäjiin (kotikunta, maakunta, koko valtakunta). Maakunnan tärkeimmät menestystekijät tulevaisuudessa Varsinais-Suomen asukkaiden mielestä valttikortteja ovat hyvät palvelut ja liikenneyhteydet Alueet kilpailevat keskenään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämän takia on oleellista tunnistaa maakuntien vahvuudet ja heikkoudet, jotta kyettäisiin määrittämään menestystekijät. Maakuntien kilpailukykyä kartoitettiin tutkimuksessa tiedustelemalla asuinmaakunnan menestymisen avaintekijöitä vastaisuudessa. Tehtävänä oli valita kolme tärkeintä tekijää maakunnan tulevaisuuden menestymisen kannalta. Varsinais-Suomessa nousee kolme tekijää ylitse muiden. Asukkaiden mielestä nämä tärkeistä tärkeimmät menestystekijät ovat hyvät palvelut (40 % valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon), hyvät liikenneyhteydet ( %) sekä pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella (4 %). Vailla merkitystä eivät ole myöskään viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt. Muiden tekijöiden tärkeyspainoarvo jää tuntuvasti em. jälkeen. Listan tyveen, vähiten tärkeiksi menestystekijöiksi, asettuvat työvoiman ja energian edullinen hinta. Varsinaisuomalaisten näkemykset eivät suuresti poikkea muiden maakuntien asukkaista keskimäärin. Varsinaissuomalaiset kuitenkin pitävät jonkin verran keskimäärää tärkeämpänä menestyksen takeena korkeakoulujen ja muihin oppilaitosten tarjoamaa tietoa ja innovaatioita. Maakuntien tärkeimmät tehtävät vuodesta 0 lähtien Maakunnan ylivertaisesti tärkein tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuolto Vuonna 0 maakunnat vastaavat monista tehtäväalueista. Niillä on itsehallinto ja siten mahdollisuus päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta. Maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko tuleville maakunnalle kaavailluista tehtävistä ja kysyttiin, mitkä niistä ovat kolme tärkeintä.
Maakunnille suunnitelluista tehtävistä ylivertaisesti tärkeimmäksi koetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Enemmistö ( %) valitsee sen kolmen tärkeimmän tehtäväalueen joukkoon. Toiseksi tärkeimmäksi tehtäväalueeksi Varsinais-Suomen asukkaat nostavat joukkoliikenteen alueellisen suunnittelun ja järjestämisen ( %). Varsin keskeisiksi noteerataan myös alueiden ja elinkeinojen kehittäminen mukaan lukien rahoitus ( %). Lähes saman painoarvon saavat myös työ- ja elinkeinopalvelut, alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen ( %). Vähempiarvoisiksi, joskaan ei arvottomiksi, tehtäviksi nähdään maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen sekä maaseudun kehittäminen. Varsinais-Suomen asukkaat pitävät joukkoliikenteen alueellista suunnittelua ja järjestämistä keskimääräisesti tärkeämpänä maakunnan tehtävänä tulevaisuudessa. Näkemykset paikallisesta itsehallinnosta Joka toisen mielestä maakuntaitsehallinto edellyttää vain itsenäisiä toimielimiä ja suoria vaaleja Paikallisella itsehallinnolla tarkoitetaan yleensä paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Paikallisen itsehallinnon toteutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Joissain paikallistason tehtävänä on lähinnä vain toteuttaa valtiotason poliittisia päätöksiä käytännössä. Toisissa tapauksissa paikallistasolle on puolestaan annettu paljon itsenäistä päätäntävaltaa esimerkiksi taloudellisten voimavarojen suhteen sisältäen mm. verotusoikeuden. Teemaa lähestyttiin tiedustelemalla näkemystä kuntien ja maakuntien itsehallinnon tunnusmerkeistä. Tehtävänä oli valita ne kriteerit, joiden pitää täyttyä, että kuntaa ja maakuntaa voidaan pitää itsenäisenä. Kuntien osalta enemmistö Varsinais-Suomen asukkaista edellyttää ainakin kahden kriteerin täyttymistä. Nämä ovat suora kansanvaali ( %) ja omat itsenäiset toimielimet (4 %). Joka toinen (4 %) näkee, että kunnan itsenäisyys edellyttää myös oikeutta omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus. Maakuntien osalta vaatimukset itsenäisyydestä eivät ole aivan yhtä ehdottomia. Kuitenkin joka toisen mielestä myös maakunnan itsenäisyys vaatii kahta asiaa, suoria vaaleja ( %) ja omia itsenäisiä toimielimiä (0 %). Oma talouden hoito ml. verotusoikeus ei ole maakunnan itsenäisyyden välttämätön ehto maakunnan tasolla. Merkillepantavaa on myös se, että yleistä toimialaa (oikeus ja edellytykset asukkaiden tarpeiden ja vaatimusten mukaisiin päätöksiin) ei pidetä alueellisen itsehallinnon tärkeänä tunnuspiirteenä. Maakunnallisen itsehallinnon tarpeellisuudesta ei olla ihan varmoja Suhtautumista paikalliseen itsehallintoon selvitettiin myös kolmella asenneväittämällä. Varsinais-Suomessa enemmän kuin kaksi viidestä (44 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin. Eri mieltä tohtii olla vain neljännes ( %). Moni ei osaa ottaa kantaa (0 %). Kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto koetaan tarpeellisiksi ainakin joissain puitteissa. Enemmistö Varsinais-Suomen asukkaista torjuu väittämän, jonka mukaan kunnat eivät tarvitse itsehallintoa ( %). Lähes neljännes ( %) olisi valmis romuttamaan kunnallisen itsehallinnon.
Maakunnallinen itsehallinto jakaa enemmän mielipiteitä puolesta ja vastaan. Reilu neljännes ( %) kokee, että maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa. Lähes joka toinen (4 %) kuitenkin taklaa moisen väittämän. Varsinais-Suomen asukkaiden näkemykset ovat linjassa koko maan väestön näkemyksiin. Kuitenkin hieman keskimäärää useampi Varsinais-Suomen asukkaista on epätietoinen, ei osaa ottaa kantaa itsehallinnollisiin kysymyksiin. Mielipiteet sote-uudistuksen vaikutuksista Enemmistö uskoo palveluiden heikkenevän sote-uudistuksen seuraamuksena Tutkimuksessa vastaajille kerrottiin, että tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Vastaisuudessa järjestämisvastuu siirtyy maakunnille siten että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori kilpailevat palveluiden tuotannossa. Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan ratkaisun myötä viiden keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan. Varsinais-Suomen asukkailla on varsin pessimistinen näkemys sote-uudistuksen seuraamuksista. Lähes kolme neljästä ( %) arvioi palveluiden tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Eikä tässä kaikki. Enemmistö uskoo lisäksi, että palveluiden laadussa ( %) ja saavutettavuudessa ( %) tapahtuu herpaantumista nykyisestä tasosta. Palveluketjun toimivuuden peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin ennakoidaan myös huonontuvan ( %). Parempaa ei ole luvassa edes palveluiden määrän suhteen, jos Varsinais-Suomen asukkaiden näkemyksiin on luottaminen. Enemmistö uskoo heikennyksiin palveluiden määrässä (0 %). Varsinais-Suomen asukkaiden näkemykset sote-uudistuksen seuraamuksista ovat hieman pessimistisempiä kuin koko maan väestön keskimäärin. Tutkimuksen toteutus KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa joulukuussa 0. Haastatteluja tehtiin Varsinais-Suomessa 00. Vastaajat edustavat maakunnan - vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Varsinais-Suomessa noin viisi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan - vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää 4. haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-00
Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: VARSINAIS-SUOMI (%). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Suomi Kotikunta/ kotikaupunki Eurooppa Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa Asuinalue (kortteli tai naapurusto) Koko maailma Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) Maakunta 40 4 4 4 0 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE SAMAISTUVANSA ERILAISIIN ALUEELLISIIN KOKO- NAISUUKSIIN: VARSINAIS-SUOMI () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN VOIMAK- KAASTI MELKO VOIMAK- KAASTI JONKIN VER- RAN EI OSAA EI KÄY- TÄNNÖSSÄ JUURIKAAN Asuinalue (kortteli tai naapurusto) 4 4 0 Kylä/ kunnanosa/ kaupunginosa 4 4 0 Kotikunta/ kotikaupunki Muu kunta (työssäk., syntymä-, mökkik.) 40 4 0 Maakunta Suomi 0 4 4 Eurooppa 40 Koko maailma 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0
Kuvio -. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUSTUA: VARSINAIS-SUOMI (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Maakunnan historia ja perinteet Luonto, maisema, rakennukset Maakunnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) Maakunnan hyvät palvelut Vahva aluetalous Menestyvät yritykset maakunnassa Maakunnassa järjestettävät tapahtumat ja tempaukset Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla Maakuntahenki Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Maakunnan omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Ei mihinkään Ei osaa sanoa 4 4 4 4 4 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 40 0 0
Kuvio -v. MIHIN TEKIJÖIHIN OMAN MAAKUNNAN IDENTITEETIN PITÄISI PERUS- TUA: VARSINAIS-SUOMI vs. KOKO MAA (kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Maakunnan historia ja perinteet Luonto, maisema, rakennukset Maakunnnan omaleimainen kulttuuri (e. heimo, murre) 4 4 4 Maakunnan hyvät palvelut Vahva aluetalous Menestyvät yritykset maakunnassa Maakunn. järjestettävät tapahtumat ja tempaukset 4 4 4 0 Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri maakunnassa Maakunnan vahvat kaupungit, veturit Maakunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla VARSINAIS-SUOMi KOKO MAA Maakuntahenki Asukkaiden menestyminen taiteissa, tieteissä Asukkaiden menestyminen kilpaurheilussa Maak. omaperäinen vahva media, tiedotusvälineet Ei mihinkään Ei osaa sanoa 4 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 40 0 0
Kuvio 4-. JOS AJATTELEE VUOTTA ETEENPÄIN, MILLAISEKSI ARVIOI OMAN MAAKUN- TANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: VARSINAIS-SUOMI (%). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyödynt. Maakunnan liikenneyhteydet Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Kansainvälisyys Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Vetovoima matkailukohteena Asuinviihtyvyys Elinolot maakunnassa kokonaisuutena Yritystoiminnan vireys Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Koulutusmahdollisuudet Elämisen laatu maakunnassa Asukkaiden elintaso, toimeentulo Luonnon ja ympäristön tila Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Maakunnan taloudellinen tilanne Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Terveys- ja sosiaalipalvelut Asumisen hinta 40 40 0 0 4 4 0 4 0 4 4 4 4 4 4 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0
Kuvio 4-v. MITEN ARVIOI OMAN MAAKUNTANSA KEHITTYVÄN TULEVAISUUDESSA: VARSI- NAIS-SUOMI () vs. KOKO MAA (, %). PAREM- PAAN SUUNTAAN MIKÄÄN EI MUUTU EI OSAA HUONOM- PAAN SUUNTAAN Tarjolla olevat työpaikat, työllisyystilanne Koulutusmahdollisuudet Asukkaiden elintaso, toimeentulo Asumisen hinta Terveys- ja sosiaalipalvelut Kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet Yritystoiminnan vireys Asuinviihtyvyys Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen Ihmisten henkinen mieliala maakunnassa Maakuntaan kuuluvien kuntien taloudell. tilanne Maakunnan taloudellinen tilanne Maakunnan liikenneyhteydet Luonnon ja ympäristön tila Vetovoima matkailukohteena Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat Elämisen laatu maakunnassa Päätöksenteon vastuullisuus maakunnassa Energiatehokkuus, luonnonvaroj. kestävä hyöd. Yleinen järjestys ja turvallisuus, rikollisuus Kansainvälisyys 4 0 4 4 4 0 0 40 4 4 40 0 0 4 4 0 4 4 0 0 4 4 4 4 4 4 4 4 Elinolot maakunnassa kokonaisuutena 0 0 0 0 4 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0
Kuvio -. MISSÄ MÄÄRIN YLEENSÄ LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: VARSINAIS- SUOMI (%). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät Oman maakunnan päättäjät Valtakunnalliset päättäjät Euroopan unionin päättäjät 0 4 4 4 4 4 44 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MISSÄ MÄÄRIN LUOTTAA PÄÄTTÄJIIN: VARSINAIS-SUOMI () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN PALJON MELKO PALJON EI OSAA EI KOVINK. PALJON EI LAIN- KAAN Oman kotikunnan päättäjät 4 0 4 4 Oman maakunnan päättäjät 0 4 4 4 4 4 Valtakunnalliset päättäjät 4 0 4 0 Euroopan unionin päättäjät 44 4 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0
Kuvio -. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: VARSINAIS-SUOMI (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Hyvät liikenneyhteydet Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Maaseudun elinvoima Monipuolinen koulutustarjonta Luonnonvarojen kestävä käyttö Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Työvoiman korkea osaaminen Energian edullinen hinta Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä Ei osaa sanoa 4 4 40 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 40 0 0
Kuvio -v. MITKÄ OVAT OMAN MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN MENESTYMISEN KAN- NALTA TÄRKEIMPIÄ ASIOITA: VARSINAIS-SUOMI vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Hyvät palvelut (määrä ja laatu) Hyvät liikenneyhteydet Pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen alueella 4 40 4 4 Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt Korkeakoulujen ja muiden oppilait. tarjoama tieto, innovaatiot Yrittäjyyden edistäminen ja uudet kasvuyritykset Maaseudun elinvoima Monipuolinen koulutustarjonta Luonnonvarojen kestävä käyttö Keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima ja kasvu Työvoiman korkea osaaminen Energian edullinen hinta 4 4 0 Työvoiman edullinen hinta Jokin muu Ei mikään näistä VARSINAIS-SUOMI KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 40 0 0
Kuvio -. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: VARSINAIS-SUOMI (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Maaseudun kehittäminen 0 4 Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Ei mikään näistä ole tärkeä Ei osaa sanoa 0 0 40 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MITKÄ OVAT MAAKUNNILLE KAAVAILLUISTA TEHTÄVISTÄ KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT: VARSINAIS-SUOMI vs. KOKO MAA (kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon, %). Sosiaali- ja terveydenhuolto Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen ja rahoittaminen Työ- ja elinkeinopalvelut, alueell. yhteispalveluiden järjestäminen Pelastustoimi 0 Ympäristöterveydenhuolto, vesihuolto, alueell. luonnonvaratehtävät 0 Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Maaseudun kehittäminen 4 Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin edistäminen Ei mikään näistä ole tärkeä VARSINAIS-SUOMI KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 40 0 0
Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: VARSINAIS- SUOMI (%). Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Omat ja itsenäiset toimielimet 4 Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus 4 Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan 40 Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa 0 0 40 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ KUNTAA ITSENÄISENÄ: VARSI- NAIS-SUOMI vs. KOKO MAA (%). Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Omat ja itsenäiset toimielimet Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus 4 4 Oikeus kuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen 40 40 Oikeus ja edellyt. kuntalaisten tarpeiden ja vaatim. mukais. päätöksiin 4 Valtio valvoo vain sitä, että kunnassa toimitaan lakien mukaan Oikeus lakien säätämiseen kunnan alueella Jokin muu 4 VARSINAIS-SUOMI KOKO MAA Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 40 0 0
Kuvio -. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: VARSI- NAIS-SUOMI (%). Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Omat ja itsenäiset toimielimet 0 Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan 4 Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu Ei osaa sanoa Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 40 0 0 Kuvio -v. MINKÄ PIIRTEIDEN TULEE TÄYTTYÄ, ETTÄ PITÄÄ MAAKUNTAA ITSENÄISENÄ: VARSINAIS-SUOMI vs. KOKO MAA (%). Päättäjät valitaan suorilla vaaleilla Omat ja itsenäiset toimielimet 0 4 Oikeus maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen Oikeus ja edellytykset maak. asukkaiden tarpeiden mukais. päätöksiin 4 Valtio valvoo vain sitä, että maakunnassa toimitaan lakien mukaan 4 4 Oikeus ja edellytykset omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus Oikeus lakien säätämiseen maakunnan alueella Jokin muu VARSINAIS-SUOMI KOKO MAA Ei osaa sanoa 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 0 0 40 0 0
Kuvio -v. SUHTAUTUMINEN ITSEHALLINTOA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: VARSINAIS- SUOMI () vs. KOKO MAA (, %). TÄYSIN SAMAA MIELTÄ JOKSEEN- KIN SAMAA MIELTÄ EI OSAA JOKSEEN- KIN ERI MIELTÄ TÄYSIN ERI MIELTÄ "Maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin" 4 0 "Kunnat eivät tarvitse itsehallintoa" "Maakunnat eivät tarvitse itsehallintoa" 0 0 0 4 4 4 4 4 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 Kuvio -v. MITEN TYYTYVÄINEN TAI TYYTYMÄTÖN ON SEURAAVIIN ASIOI- HIN MAAKUNNASSAAN: VARSINAIS-SUOMI () vs. KOKO MAA (, %). ERITTÄIN TYYTY- VÄINEN MELKO TYYTY- VÄINEN NEUT- RAA- LI EI OSAA MELKO TYYTY- MÄTÖN ERITTÄIN TYYTY- MÄTÖN Maakunnan taloudellinen tilanne 0 4 4 Terveys- ja sosiaalipalvelut 40 44 4 Elämisen laatu maakunnassa 4 Elinolot maakunnassa kokonaisuutena 4 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0
Kuvio -. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAI- SUN MYÖTÄ: VARSINAIS-SUOMI (%). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden määrä Palveluiden saavutettavuus Palveluketjun toimivuus* Palveluiden laatu Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla 0 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin Kuvio -v. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAISUN MYÖTÄ: VARSINAIS-SUOMI () vs. KOKO MAA (, %). PARA- NEE EI MUU- TOSTA EI OSAA HEIK- KENEE Palveluiden laatu Palveluiden saavutettavuus Palveluiden määrä 0 4 4 Palv. tasavertaisuus maan eri puolilla Palveluketjun toimivuus* 0 0 0 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0-0 *Palveluketjun toimivuus peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin