Kestävä kulutus missä kohtuus, siellä onni? Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy



Samankaltaiset tiedostot
Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Jätepolitiikka Jälkihoitoa vai kestävää kehitystä? Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Uusi Elämä -hanke

Materiaalitehokkaasti kohtuudella. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius


Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä?

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Materiaalitehokkuus ja kestävän kehityksen strategia

Globaali luonnonvarojen käyttö; Politiikan muutoksia luvassa

EU:n yhteiskunnallisen todellisuuden kartoittaminen - Mielipiteitä Euroopan komissiolle

Mietelauseita hyvästä elämästä

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

Kestävä kehitys puutarha-alalla

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

Maapallon selviämisen mahdollisuudet. Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Professori Eeva Furman. Suomen ympäristökeskus, Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti MMT Erja Rappe Marttaliitto

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kaikkien osaaminen käyttöön

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Kestävän hyvinvoinnin seuranta

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen Keski-Suomen liitto

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Tulevaisuuskakku. Ryhmätöiden tuotoksia ja Sitran puheenvuorosta mieleen jääneitä asioita

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

VALMIUSTILAT KODISSANI

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Jaana Sorvari Suomen ympäristökeskus

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA


3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa Jarkko Hintsala

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto

Kestävät innovaatiot. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Johtaja Agora Center Jyväskylän yliopisto

Turvallisuus osana hyvinvointia

Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa. Mikko Komulainen

Museotyö muutoksessa!

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

R U K A. ratkaisijana

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija

2009: Pako vapauteen

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy

Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Transkriptio:

Kestävä kulutus missä kohtuus, siellä onni? Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Kasvua 1960-2000 Väestö 2-kertaiseksi Talous yli 6-kertaiseksi Ruoantuotanto 2,5- kertaiseksi Makean veden käyttö 2- kertaiseksi Puun hakkuut selluksi ja paperiksi 3-kertaisiksi Padottujen vesien määrä 4-kertaiseksi Samana ajanjaksona maapallo ei ole kasvanut lainkaan

Jalanjälki vs. biokapasiteetti

Jääkairauksin todettu hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan vaihtelu Etelämantereella. Oikeassa reunassa maapallon keskilämpötila ja hiilidioksidipitoisuus 1900-luvulla ja skenaarioita vuoteen 2100 asti. Skenaarioissa ei ole oletettu kansainvälisiä ilmastosopimuksia.

Millennium Ecosystem Assessment, www.maweb.org Laajin maapallon ekosysteemien tilan arvio YK:n pääsihteerin tilaama vuonna 2000 Laatinut 1360 asiantuntijaa 95 maasta 15/24 ekosysteemipalvelusta käytetään kestämättömästi Ekosysteemipalveluiden heikentyminen aiheuttaa usein merkittävää haittaa ihmisten hyvinvoinnille Tilanne voi merkittävästi pahentua vuoteen 2050 mennessä

MEA: Ylläpitopalvelut Palvelu Ruoka kasvinviljely karjankasvatus pyyntikalastus kalan- ym viljely riista yms Kuitu tukkipuu puuvilla, silkki polttopuu Geneettiset varannot Biokemikaalit, lääkkeet Makea vesi Tila +/ +/

Sääntely- ja kulttuuripalvelut Palvelu Sääntelypalvelut Ilman laadun sääntely Ilmastonsääntely - globaali Ilmastonsääntely - alueellinen ja paikallinen Veden kierron sääntely Eroosion sääntely Veden puhdistus Tautien sääntely Tuholaisten sääntely Kasvien pölytys Luonnonkatastrofien sääntely Kulttuuriset palvelut Henkiset ja hengelliset arvot Esteettiset arvot Virkistys ja ekoturismi Tila +/ +/ +/

Kestävää kulutusta ekotehokkaasti kohtuudella Ekotehokkuus = vähemmästä enemmän Kohtuus = tyytyväinen vähempään Luonnonvarojen kokonaiskulutus MI=MIPS*S

Tehokkuus vs. kasvu: tietokoneet Saksassa 1994 1998 Tehostumiskerroin Kulutus / 380 55 7 PC (W) Kulutus / 2,1 4,1 0,5 kaikki PC:t (TWh/a)

Toivomuslista - Mauritz Nylund Omakotitalo. Sauna. Uima-allas. Tenniskenttä. Vesitaso. Oma saari. Haaremi. Hyvä kunto. Kuolemattomuus. Siinä kaikki. Toistaiseksi.

www.nuukuusviikko.net

www.nuukuusviikko.net

www.nuukuusviikko.net

www.nuukuusviikko.net

www.nuukuusviikko.net

www.nuukuusviikko.net

www.nuukuusviikko.net

Ainevirrat luonnossa vs. raha Periaatteessa merkitystä ainetaloudella, rahatalous ei kuluta Irtikytketty talouskasvu = materiaalien kulutuksen kasvu pienempi kuin talouden Suhteellinen irtikytkentä = materiaalitalouskin kasvaa, vaikka hitaammin Absoluuttinen irtikytkentä = materiaalien kulutus vähenee absoluuttisesti Dematerialisoitu kasvu : factor 10 + kasvun kompensoiva dematerialisaatio

Talouskasvun vaikutus Talouskasvu (%) Dematerialisaatio- kerroin - 1,0 6,25 0 10,00 1,0 16,66 2,0 27,03 3,0 45,50 Kun tavoitteena on luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen kymmenesosaan 50 vuodessa

Talouskasvun kritiikki Tavoitteena hyvinvoinnin kasvu Mittarina kansantaloudessa BKT Kasvu ei toteudu itsekseen Uhrataanko kasvun saavuttamiseksi hyvinvointi? Vaikuttavatko hyvinvointiin muut asiat? Mittaako BKT oikeita asioita?

Onko BKT mittarina oikea? BKT sisältää ilmansaasteet ja tupakkamainonnan ja ambulanssit, jotka tyhjentävät maantiet verilöylyjen jäljiltä. Se laskee erityislukot ovissamme sekä vankilat niille ihmisille, jotka rikkovat lukot. BKT sisältää punapuumetsien tuhon ja Superior-järven kuoleman. Se kasvaa napalmin ja ydinohjusten tuotannon myötä. Ja jos BKT sisältää kaiken tämän, on paljon mitä se ei käsitä. Se ei ota huomioon perheidemme terveyttä, heidän koulutuksensa laatua tai leikkiensä iloa. Sille on samantekevää tehtaidemme kunnollisuus ja katujen turvallisuus. Se ei sisällä runoutemme kauneutta tai avioliittojemme vahvuutta, julkisen keskustelumme älykkyyttä tai virkamiestemme rehellisyyttä. BKT ei mittaa ymmärrystämme tai rohkeuttamme, ei viisauttamme tai oppineisuuttamme, ei myötätuntoamme tai kiintymystämme maahamme. Lyhyesti sanoen, se mittaa kaikkea paitsi sitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoisen. - senaattori Robert F. Kennedy

UNDP:n kritiikki 1997 Talouskasvu ollut työvoimatonta (tuottavuuden nosto) hyvinvoinnitonta (länsimaissa ei yhteyttä) tulevaisuudetonta (ympäristö) demokratiatonta (ei parantanut vaikutusmahdollisuuksia, naisten tai vähemmistökulttuurien asemaa) epätasa-arvoista (köyhät eivät hyötyneet)

Happy Planet Index Maiden kyky tuottaa hyvinvointia pienellä ekologisella jalanjäljellä Tyytyv. Elinikä Jalanjälki HPI

Kasvu ja hyvinvointi Arjen hyvinvoinnin murros talouskasvu ei enää lisää hyvinvointia korkeammat tarpeet korostuvat aika on niukka resurssi elämänhallinta-taidot valintojen pitkän aikavälin seuraukset Sitra: Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa (Hämäläinen 2006)

Suomalaisten onnellisuus ja BKT 1973-2003

Ostovoima ja onnellisuus Iso-Britanniassa

Rikkaat ja onnelliset valtiot

Miksei lisäkulutus tee meistä onnellisempia? Kulutus voi olla miellyttävää, mutta se ei tarjoa haasteita Kulutus varastaa aikaa tärkeämmiltä asioilta Liika vaihtoehtojen määrä aiheuttaa stressiä ja pettymyksiä Kilpailu ja luksukseen tottuminen vievät ilon

Miksi sitten kulutus kasvaa? Miksi ei? Mikä ongelma? Tekee mieli. Mainonta? 2,5 mrd euroa/vuosi! Muutkin. --> Vaikuttaminen?

Tarvitsenko sitä todella? Aika on rajallinen - paljonko kannattaa tehdä töitä kulutuksen kustantamiseksi? Koti on rajallinen - onko uusista tavaroista pian enemmän riesaa? Lompakko on rajallinen - kuka sen sisällön käytöstä päättää? Maailma on rajallinen - olisiko se arvokkaampi kuin lisäkulutus?

Onni on pienissä hetkissä... EU:n yhteiskunnallisen todellisuuden kartoitus Onnellisuuttani lisäävät mm: turvallisuuden tunne tärkeät ja rakkaat ihmiset, heidän seuransa onnistuminen ponnisteluja vaativassa asiassa tasapainoinen arki levollinen, rauhoittava hetki (voi olla monenlaisessa tilanteessa) nauttiminen yksinkertaisista asioista; esim. liikkuminen, ruoanlaitto, syöminen, lepo, hyvä elokuva, koskettavan musiikin kuuntelu, mielenkiintoinen kirja yms.

...Minut tekee onnelliseksi... EU:n yhteiskunnallisen todellisuuden kartoitus...se, että kiinnostun asioista. Se, että löydän uusia näkökulmia, tapoja ajatella....että saa elää rauhassa, terveenä, eikä maailmassa sodita puhtaista luonnonvaroista....kun voin syksyllä tehdä perheelle ruokaa itse kasvattamistani kasviksista....vanha metsä....lapseni halaus ja iloinen hymy, vanhempieni henkinen hyvinvointi ja iloisuus....kaverit, Partio HVW, BB 24/7...puhdas vuode, johon olen vaihtanut mankeloidut lakanat....rauhallinen aika luonnossa omien ajatusten kanssa.

Kestävän kehityksen avainsanat - saksalainen viisaiden raati hitaammin, lähemmäs, vähemmän, paremmin, kauniimmin