Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 100/10/2 Dnro ISAVI/68/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. HAKIJAT Siilinjärven kunta ja Ilkka Lankinen ASIA Sulkavanjärven ja Pieni-Sulkavan välisen joen ruoppaamiseen ja järvien keskialivedenkorkeuksien nostamiseen Siilinjoen padon avulla myönnetyn luvan (päätös 35/99/2, 30.6.1999) säännöstelymääräysten tarkistaminen, Siilinjärvi HAKEMUS Hakemuksen vireille tulo ja peruste Asiakohdassa mainittu säännöstelymääräysten tarkistamishakemus on tullut vireille 27.11.2009. Hakemus perustuu lupapäätöksen velvoitteeseen, jonka mukaan luvan saajan oli vuoden 2009 loppuun mennessä tehtävä säännöstelymääräysten tarkistamista koskeva hakemus asianmukaisin selvityksin. Voimassa oleva lupapäätös Itä-Suomen vesioikeus on antanut 30.6.1999 päätöksellään nro 35/99/2 Siilinjärven kunnalle luvan Sulkavanjärven ja Pieni-Sulkavan välisen joen ruoppaamiseen ja järvien keskialiveden nostamiseen Siilinjoen padon avulla. Lupapäätöksessä on määrätty säännöstelystä seuraavasti: "Säännöstely Säännöstely Siilinmyllyn tilalla olevalla Siilinkosken vesilaitoksella on hoidettava siten, että 1.6. 30.9. välisenä aikana Sulkavanjärven vedenkorkeus on tason N 60 +84,73 m yläpuolella ja Pieni-Sulkavan vedenkorkeus tason N 60 +84,72 m yläpuolella. Pato tulee pitää kokonaan avattuna silloin, kun Sulkavanjärven vedenkorkeus ylittää tason N 60 +85,38 m."
Lupapäätöksen kohdassa "Muut määräykset" on seuraava tarkkailuvelvoite sekä säännöstelymääräysten tarkistamisvelvoite: "7) Luvan saajan tulee huolehtia Sulkavanjärven vedenkorkeuden mittauksen järjestämisestä niin, että padon käyttäjälle Siilinkosken vesilaitokselle välittyy reaaliaikainen tieto järvien vedenpinnan korkeudesta. 8) Luvan saajan tulee järjestää säännöstelytoimien sekä Sulkavan ja Pieni-Sulkavan vedenkorkeuksien tarkkailu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutiedot tulee säilyttää ja toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi ne tulee antaa pyydettäessä kaikkien niiden käyttöön, joiden etuun vedenkorkeudella voi olla vaikutusta. 9) Luvan saajan tulee huolehtia, että alueella on vedenkorkeuden tarkkailua varten mitta-asteikko sellaisessa paikassa, mihin kaikilla asianosaisilla on kulkumahdollisuus. Asteikko tulee pitää jatkuvasti lupapäätöksen tarkoittamassa kunnossa. Sen sijainti ja 0-pisteen korkeus tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle valmistumisilmoituksen yhteydessä ja samaan aikaan asianosaisille rannanomistajille. === Hankkeen toteutus 12) Luvan saajan on vuoden 2009 loppuun mennessä tehtävä säännöstelymääräysten tarkistamista koskeva hakemus asianmukaisin selvityksin. Tämä lupapäätös on säännöstelymääräysten osalta voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu." Sulkavanjärven ja Pieni-Sulkavan järven välinen joki on ruopattu vuonna 2000, minkä jälkeen järvien vedenkorkeutta on säännöstelty Siilinjoessa olevan Siilinkosken voimalaitoksen padon avulla. Padon käytöstä on vastannut voimalaitoksen omistaja Ilkka Lankinen. Lupamääräysten tarkistamishanke Siilinjärven kunta on käynnistänyt toukokuussa 2009 säännöstelymääräysten tarkistamishankkeen ilmoittamalla siitä rannanomistajille ja järjestämällä 10.9.2009 hanketta koskevan kokouksen, jossa asianosaiset ovat voineet esittää näkemyksiään. Maanomistajat ovat pitäneet ylimpiä vedenkorkeuksia haitallisena rantapeltojen viljelylle ja rantametsille. Vedenkorkeudet vuosina 1999 2009 Sulkavanjärven vedenkorkeuksia on seurattu luvan myöntämisen jälkeen noin kymmenen vuoden ajan. Seurantajaksolla on tapahtunut seuraavia poikkeamia lupamääräysten mukaisiin vedenkorkeuksiin verrattuna: 24.4. 3.5.2000 vedenkorkeus oli ylimmillään N 60 +85,51 m eli 0,13 m padon kokonaan aukipitämistä koskevan ylärajan (N 60 + 85,38 m) yläpuolella. 9.12. 14.12.2006 vedenkorkeus oli ylimmillään N 60 +85,39 m eli 0,01 m padon kokonaan aukipitämistä koskevan ylärajan yläpuolella. 2
1.9. 18.9.2007 vedenkorkeus laski alimmillaan korkeuteen N 60 +84,66 m, mikä alittaa 0,07 m:llä kesäkaudelle määrätyn vedenkorkeuden alarajan N 60 + 84,73 m. Säännöstelymääräysten tarkistamista koskeva hakijoiden esitys Hakemuksessa on tehty seuraavat esitykset, jotka koskevat säännöstelymääräysten tarkistamista: Maanomistajien esiintuomia haittoja vähennetään muuttamalla padon käyttöä siten, että pato tulee pitää kokonaan avattuna silloin, kun vedenkorkeus ylittää tason N 60 +85,18 m, eli 0,2 m nykyistä toimenpiderajaa alempana. Vedenpinnan nousua voidaan näin hidastaa ja ylimpiä tulvahuippuja leikata. Tarkistettujen säännöstelymääräyksien mukaista säännöstelyä seurataan kolmen vuoden ajan, minkä jälkeen tehdään tarvittaessa tarkennuksia. Mikäli tarkistettujen säännöstelymääräysten voidaan yhteisesti katsoa poistaneen haittoja riittävästi, voidaan säännöstelymääräykset hyväksyä lopullisiksi. Säännöstelyluvan haltijaa koskeva muutos Hakemuksessa on tehty seuraava esitys, joka koskee säännöstelyluvan haltijan muutosta: Siilinjärven kunta ja padon omistaja Ilkka Lankinen ovat hakijoina tässä säännöstelymääräysten tarkistamista koskevassa asiassa, mutta lupa tulisi myöntää padon omistajalle. Siilinjärven kunta on sopinut padon omistajan Ilkka Lankisen kanssa, että padon omistaja vastaa tämän jälkeen yksin lupamääräysten tarkistamisesta. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Muistutukset Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset on tullut toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään 27.1.2010. 1) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) on esittänyt seuraavaa: Hakemuksessa on esitetty, että tarkistettujen määräysten mukaista säännöstelyä seurataan kolmen vuoden ajan, minkä jälkeen tehdään tarvittaessa tarkennuksia. ELY-keskuksen mielestä esitetty kolmen vuoden tarkastelujakso on liian lyhyt ja osaltaan tarpeeton, johtuen vuosittaisten sadantojen ja valumien määrien vaihteluista. ELY-keskuksen käsityksen mukaan lupa voi olla toistaiseksi voimassa oleva. Jos päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahingollinen seuraus, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa lupapäätöksen vesilain 2 luvun 28 :n mukaisesti aluehallintoviraston käsiteltäväksi. 3
Säännöstelyä on hoidettava siten, että 1.6 30.9 välisenä aikana Sulkavanjärven vedenkorkeus on tason N 60 +84,73 m yläpuolella. Muutoin säännöstelyä on pyrittävä hoitamaan siten, ettei Sulkavanjärven vedenkorkeus ylitä tasoa N 60 +85,18 m. Pato tulee pitää kokonaan avattuna silloin, kun Sulkavanjärven vedenkorkeus ylittää tason N 60 +85,18 m. Luvan haltijan tulee järjestää vedenkorkeuden tarkkailu ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutiedot tulee säilyttää ja toimittaa ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Siilinjärven kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle niiden kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi tiedot tulee antaa pyydettäessä kaikkien niiden käyttöön, joiden etuun vedenkorkeudella voi olla vaikutusta. Luvan haltijan tulee huolehtia, että alueella on vedenkorkeuden tarkkailua varten mitta-asteikko sellaisessa paikassa, mihin kaikilla asianosaisilla on kulkumahdollisuus. Asteikko tulee pitää jatkuvasti lupapäätöksen tarkoittamassa kunnossa. Sen sijainti ja 0-pisteen korkeus tulee ilmoittaa ELY-keskukselle, Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja vesialueiden omistajien edustajille. 2) Siilinjärven kunnan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on muistutuksessaan kuvannut hankkeen tavoitteita, voimalaitoksen padon rakennetta ja vesistöä seuraavasti: Lupapäätöksen 35/99/2, 30.6.1999 mukaisen säännöstelyn tavoitteena on ollut nostaa Sulkavanjärven keskialivettä (+84,61 m) 12 cm ja vuosien 1983 1997 havaintoihin perustuvaa kesäaikaista (kesä-syyskuu) keskialivettä (+84,68 m) 5 cm. Sulkavanjärven ja Pieni-Sulkavan välinen joki ruopattiin vesioikeuden lupaan perustuen vuonna 2000. Siilinjoen pato on rakennettu 1800-luvun alussa. Pato on kivi- ja betonirakenteinen (Pohjois-Savon vanhat vesirakenteet, vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 447, 1994). Padossa on tulva-aukko ja voimalaitosaukko. Vesi johdetaan voimalaitosaukon, yläkanavan, välpän ja noin 45 m pitkän ja 800 mm halkaisijaltaan olevan putken kautta joen itäpuolella olevaan voimalaan. Voimalan putkessa on sulkumekanismi. Turbiini on putkessa. Padon tulva-aukko on noin 5,13 m leveä ja se suljetaan settiparruilla. (Sulkavanjärven ja Pieni-Sulkavan välisen joen avaaminen / yleissuunnitelman suunnitelmaselostus vesioikeuden luvan hakemista varten, Viatek Oy 1.11.1998) Sulkavanjärvi ym. järvet ovat laskettuja järviä, joiden vedenkorkeus on määrätty järvien laskua koskevassa maaherran päätöksessä 15.10.1928 (Itä-Suomen vesioikeuden 30.6.1999 antama lupapäätös 35/99/2). Yara Suomi Oy:n kaivostoiminta on pienentänyt Sulkavanjärven valuma-aluetta. Sulkavanjärven tila on suppean ekologisen luokituksen perusteella arvioitu tyydyttäväksi (30.10.2008 päivätty luonnos Vuoksen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi pintavesille). Valtioneuvosto teki 10.12.2009 päätöksen Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman hyväksymisestä vuoteen 2015. 4
5 Ympäristölautakunta on tehnyt seuraavan säännöstelymääräysten tarkistamista koskevan muistutuksen: Ympäristölautakunta katsoo, että kesäajan vedenkorkeudet Sulkavanjärvessä ja Pieni-Sulkavassa eivät saa laskea. Ympäristölautakunnalle on jäänyt epäselväksi, onko hakemuksessa ehdotetulla säännöstelyllä mahdollista, voimassa olevan luvan mukaisesti, pitää 1.6. 30.9. välisenä aikana Sulkavanjärven vedenkorkeus tason N 60 +84,73 m yläpuolella ja Pieni-Sulkavan vedenkorkeus tason N 60 +84,72 m yläpuolella. Sulkavanjärven ja Pieni-Sulkavan säännöstelyä koskevien lupaehtojen tarkistamisen tulee lähteä järvien ekologisen tilan sekä vesistön käytön ja vesiympäristön tilan parantamisesta. Säännöstely Siilinjoen padolla on tehtävä siten, että rantapelloilta ja -metsistä ei huuhtoudu ravinteita vesistöön. Ravinteiden vesistöön huuhtoutumisen vähentämisessä myös maa-alueilla tehtävät toimet kuten suojavyöhykkeiden rakentaminen ovat tarpeen. Säännöstelyä tarkistettaessa on myös ilmastonmuutos otettava huomioon. Kasvavat talvivirtaamat ja talvitulvat edellyttävät, että järvissä on talvella varastotilavuutta. Keväällä varastotilavuuden tarve pienenee, kun lumitulvat pienenevät. Pitempiä ja kuivempia kesiä varten järvet tulee saada keväällä täyteen. 3) Kasurilan eteläinen osakaskunta Osakaskunta on vaatinut veden tulvakorkeuden laskemista, ruoppauksen jälkeen irronneiden levälauttojen poistoa, padolla olevan vedenkorkeuden seurannan kehittämistä ja patosulkujen toiminnan automatisointia. Perusteluna on esitetty seuraavaa: Veden tulvakorkeuden laskeminen: Tulva-aikoina veden pinta nousee Sulkavanjärvessä niin paljon, että vesi nousee rantaviljelmille sekä tielle, ja näin ollen haittaa ranta-alueen käyttöä. Kalojen kutu epäonnistuu vedenkorkeuden luonnottoman vaihtelun seurauksena ja pienentää vesistön kalakantoja. Vedenpinnan ylärajaa on laskettava 20 cm alemmaksi ja pato korjattava vastaamaan tarvittavaa virtausmäärää tulvakorkeuden pitämiseksi alempana. Ruoppauksen jälkeen irronneiden levälauttojen poisto: Vuonna 2000 tapahtuneen ruoppauksen ja veden pinnankorkeuden vaihtumisen yhteisvaikutuksena on Sulkavajärvessä irronnut levälauttoja. Nämä levälautat aiheuttavat veden pinnankorkeuden nousua tukkiessaan padon virtausaukkoa. Luvan hakijan on poistettava omalla kustannuksellaan irronneet levälautat rannalle paikkaan, missä niistä ei ole haittaa. Muistutuksen liitteenä on kuvia. Padolla olevan vedenkorkeuden seurannan kehittäminen: Padon sulkujen läheisyyteen selvästi näkyvään paikkaan on laitettava veden korkeutta osoittava mittaseiväs, josta näkyy vallitseva veden korkeus. Patosulkujen toiminnan automatisointi: Patosulut on automatisoitava siten, että ohijuoksutus käynnistyy automaattisesti riittävällä virtaamalla vedenpinnan korkeuden
saavuttaessa tulvarajan. Nykyinen lankuista tehty sulku ei vastaa vedenkorkeuden säätämiseksi tämän päivän vaatimuksia. Padon omistaja on kertonut, että alimpia lankkuja ei ole poistettu, koska niiden saanti tiiviisti paikoilleen on vaikeaa. Tämän vuoksi on patosulun toiminta automatisoitava ja sulku uusittava. 4) AA (Hamula, Lehtoniemi RN:o 13:1) Muistuttajan tilalla on Sulkavanjärveen rajoittuvaa rantaa noin 2,3 km. Tilalla on viljan- ja nurmisiementuotannossa olevaa peltoa 12,97 ha. Kevättulvat estävät peltojen kuivumista noin 3 4 hehtaarin alueella, jolla kylvöt siirtyvät melkein aina kesäkuulle, vaikka kylvöt olisi tehtävä mahdollisimman aikaisin keväällä, jotta vilja ehtisi tuleentua. Alueella on toimiva vedenalainen salaojitus, mutta pelto ei kuiva kylvökuntoon eikä kanna koneita ennen kuin Sulkavanjärven vedenkorkeus on laskenut tasoon noin +85,00 m. Tulvahuippujen leikkaus ei ole toiminut riittävän nopeasti. Pato pitäisi avata kokonaan, kun vedenkorkeus on 0,2 0,3 m nykyistä tasoa +85,38 m alempana, tai mahdollisesti vettä olisi juoksutettava enemmän ennen kevättulvia, koska varsinkin keväät ovat hankalia. Normaalikesinä ei ole esiintynyt kevättulvien jälkeen eikä syksyllä pahoja haittoja, joten alaraja +84,73 m jaksolla 1.6. 30.9. lienee paikallaan, mutta sateisina kesinä 2004 ja 2008 vedenkorkeus vaihteli tason 85,0 m yläpuolella ja pellot olivat paikoin upottavia. Puustoa voi kuolla, jos vesi jää syksyllä tulvakorkeuteen ja jäätyy alkutalvesta. 5) Sulkavanniemen osakaskunta, BB (Hamula, Niemenkärki 13:9 ja Vanhataipale 13:11), CC ja DD (Kasurila, Omasalmi 18:337 ja Perälä 18:345), EE (Hamula, Laurila RN:o 15:9), FF maatalousyhtymän puolesta (Kasurila, Ketunhäntä 7:184) ja GG (Hamula, Savola 13:13 ja Niitynpää 13:10) ovat yhteisessä muistutuksessa vaatineet seuraavaa: 1. Keskivedenkorkeutta on alennettava. Nykyinen vedenkorkeus pehmentää tilusteiden pohjat ajokelvottomiksi alavilla alueilla ja jopa estää tiluksille pääsyn. Suuria viljelysalueita, joita ennen vedenpinnan nostoa pystyi viljelemään, jää nykyään viljelemättä vedenpinnan korkeuden takia. Metsätaloudellisia tappioita syntyy, kun vesi nousee rantametsiin. 2. Vedenkorkeuden valvonta ei saa olla luvanhaltijan vastuulla, vaan valvova taho on nimettävä erikseen. Vedenkorkeuden valvonnassa mittauspaikan on oltava padon lähellä, jottei padon ja Sulkavanjärven välisestä vesialueesta tule patoamisallasta. Nykyinen vedenkorkeuden mittauspaikka on Sulkavanjärvessä Yaran rikastamon rannassa. Luvan haltijan on kuunneltava ja noudatettava ranta-asukkaiden vaatimuksia pikaisesta padon aukaisemisesta, kun vedenpinta on haittaavalla tasolla. 3. Luvan ehdot on tarkistettava viiden vuoden välein. Puutteet tulee korjata niiden ilmetessä. 6) HH (Kasurila, Särkikanta 5:52, Särkiranta 15:251, Salmela 12:1, Oulunlampi 22:10 ja Ainonpelto 33:1) on vaatinut veden tulvakorkeuden laskemista. Tulva-aikoina veden pinta nousee Sulkavanjärvessä niin paljon, että vesi nousee kaikilla tiloilla rantapelloille sekä Salmelan ja Oulunlammen tiloilla metsiin. Hitaasti laskeva tulvavesi ir- 6
Hakijoiden selitys rottaa rantaheinikoista lauttoja, jotka ajautuessaan piharantaan estävät järvelle pääsyn. Kun vedenkorkeus ylittää 85,00 m, siitä on merkittävää haittaa peltojen viljelemiselle kaikilla tiloilla, metsänkasvulle Salmelan ja Oulunlammen tiloilla sekä tilustielle Oulunlammen tilan kohdalla. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta hakijat toteavat, että vedenkorkeuden seurantajärjestelmä on hoidettu yhteistoiminnassa Yaran Siilinjärven tehtaiden kanssa. Tiedot veden pinnan korkeuksista lähetetään padon omistajalle, Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois- Savon ELY-keskukselle. Padolle on jo asennettu vedenkorkeuden mitta-asteikko. Lisäksi hakijat voivat tarvittaessa asentaa asteikon Pieni-Sulkavaan. Vastineessa Siilinjärven kunnan ympäristölautakunnan muistutukseen hakijat toteavat, että säännöstelymääräysten tarkistamisesitys ei sisällä 1.6. 30.9. välisen ajan vedenkorkeusrajojen alentamista. Vastineessa HH:n muistutukseen hakijat toteavat, että nykyisen luvan mukaisesti pato tulee pitää kokonaan avattuna silloin, kun Sulkavanjärven vedenkorkeus ylittää tason N 60 +85,38 m. Varsinaista ylärajaa vedenkorkeudelle ei kuitenkaan ole asetettu. Maanomistajien esille tuomia haittoja vähennetään hakemuksen esityksen mukaan niin, että pato tulee pitää kokonaan avattuna, kun Sulkavanjärven vedenkorkeus ylittää tason N 60 +85,18 m, eli 0,2 m nykyistä toimenpiderajaa alempana. Vedenpinnan nousua voidaan näin hidastaa ja ylimpiä tulvahuippuja leikata. Asianosaisten aiempien yhteydenottojen perusteella luvan haltija on tehnyt vedenkorkeuksien mittauksia 27. 28.4.2010 padolla ja sen läheisyydessä (mittaustulokset vastineen liitteenä). Mittaustuloksista voidaan todeta, että vedenkorkeuksien ero paloaseman rannan ja padon välillä on ollut luokkaa 60 cm. Näin ollen on epäiltävissä, että suurehkojen virtaamien aikana mainitulle välille muodostuu luonnollinen virtauseste, jota ei pystytä poistamaan padon lupaehtojen mukaisella tai esitetyn mukaisella hoidolla. Hakijoiden käsityksen mukaan hakemuksessa esitetty vedenkorkeus, jolla pato pidetään täysin auki, on riittävä. Jos tulvahuiput halutaan poistaa, vaatii se hakijoiden käsityksen mukaan koko vesistön tarkastelua, josta tässä lupaehtojen tarkastamista koskevassa hakemuksessa ei ole kyse. Vastineessa Sulkavanniemen osakaskunnan, BB:n, CC:n ja DD:n, EE:n, FF:n ja GG:n yhteisen muistutuksen sekä AA:n muistutuksen vaatimuksiin hakijat ovat viitanneet edellä HH:n muistutukseen antamaansa vastineeseen. Vastineessa Kasurilan eteläisen osakaskunnan muistutukseen hakijat ovat viitanneet HH:n muistutukseen antamaansa vastineeseen. Padon haltija poistaa säännöllisesti haittaavat esineet ja roskat. Padon sulkujen lähellä on mitta-asteikko. Hakijat voivat lisätä sen luettavuutta tai asentaa uuden asteikon. Patosulkujen automatisointi on liian kallis toimenpide kyseiselle pienehkölie padolle ja luonnonuoman oman padotuksen vuoksi myös tarpeeton. Hakijat yhtyvät Pohjois-Savon ELY-keskuksen näkemykseen, jonka mukaan käsiteltävästä hakemuksesta voidaan antaa toistaiseksi voimassa oleva päätös. 7
8 Hakemukseen ja nyt annettuun selitykseen vedoten hakijat katsovat, että luvan tarkistamishakemuksessa esitetyt toimenpiteet ovat järkeviä ja tarkoituksenmukaisia. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luvan haltijan muutos Itä-Suomen vesioikeuden Siilinjärven kunnalle 30.6.1999 antaman lupapäätöksen 35/99/2 jaksoon II sisältyvän säännöstelyluvan haltija on Ilkka Lankinen siitä alkaen, kun nyt annettava säännöstelymääräysten tarkistamista koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi. Perustelu Luvan haltijan muutos perustuu hakijoiden esitykseen. Ilkka Lankinen omistaa Siilinjoessa olevan Siilinkosken voimalaitoksen ja padon, jonka avulla Sulkavanjärven ja Pieni-Sulkavan vedenkorkeuksia säännöstellään. Lupamääräysten tarkistaminen Aluehallintovirasto tarkistaa Sulkavanjärven ja Pieni-Sulkavan välisen joen ruoppaamiseen ja järvien keskialivedenkorkeuksien nostamiseen Siilinjoen padon avulla myönnetyn luvan (päätös 35/99/2, 30.6.1999) säännöstelymääräyksiä niin, että lupapäätöksen ratkaisuosan säännöstelyä koskeva jakso ja lupamääräykset 7, 8, 9, ja 12 kuuluvat tarkistettuina seuraavasti: Säännöstely Säännöstely Siilinmyllyn tilalla olevalla Siilinkosken vesilaitoksella on hoidettava siten, että 1.6. 30.9. välisenä aikana Sulkavanjärven vedenkorkeus on luonnonoloista johtuvia poikkeuksia lukuun ottamatta tason N 60 +84,73 m yläpuolella ja Pieni- Sulkavan vedenkorkeus tason N 60 +84,72 m yläpuolella. Pato tulee pitää kokonaan avattuna silloin, kun Sulkavanjärven vedenkorkeus ylittää tason N 60 +85,18 m. Muut määräykset === 7) Luvan haltijan tulee huolehtia Sulkavanjärven vedenkorkeuden mittauksen järjestämisestä niin, että padon käyttäjälle Siilinkosken vesilaitokselle välittyy reaaliaikainen tieto vedenpinnan korkeudesta. 8) Luvan haltijan tulee järjestää säännöstelytoimien sekä Sulkavanjärven ja Pieni- Sulkavan vedenkorkeuksien tarkkailu Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutiedot tulee säilyttää ja toimittaa Pohjois-
Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi ne tulee antaa pyydettäessä kaikkien niiden käyttöön, joiden etuun vedenkorkeudella voi olla vaikutusta. 9) Sulkavanjärvessä, Pieni-Sulkavassa ja padon yläpuolisessa uomassa on oltava vedenkorkeuden tarkkailua varten mitta-asteikot sellaisissa paikoissa, mihin kaikilla asianosaisilla on kulkumahdollisuus. Asteikot tulee pitää jatkuvasti kunnossa. Asteikkojen sijainti ja 0-pisteen korkeudet on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä pyydettäessä asianosaisille. === Ratkaisun perustelut 12) Luvan haltijan on 10 vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tehtävä aluehallintovirastolle säännöstelymääräysten uudelleen tarkistamista koskeva hakemus asianmukaisin selvityksin. Tällä päätöksellä tarkistetut säännöstelymääräykset ovat voimassa siihen saakka, kunnes säännöstelymääräysten uudelleen tarkistamista koskeva hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Hakemus koskee Itä-Suomen vesioikeuden Siilinjärven kunnalle 30.6.1999 antaman lupapäätöksen 35/99/2 jaksoon II sisältyvän säännöstelyluvan määräysten tarkistamista säännöstelyn aikaisista vedenkorkeuksista saatujen kokemusten perusteella. Säännöstelymääräyksiä muutetaan Sulkavanjärven ja Pieni-Sulkavan ylimmistä vedenkorkeuksista rantojen maankäytölle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi niin, että padon kokonaan avaamiselle määrätään nykyistä vedenkorkeutta 0,20 m alempi Sulkavanjärven vedenkorkeus N 60 +85,18 m. Nykyisessä lupapäätöksessä kesäjaksolle määrätty vedenkorkeuden alaraja voi alittua kuivina kesinä. Tämän vuoksi lupamääräykseen lisätään luonnonoloista johtuva poikkeamismahdollisuus. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi Sulkavanjärven tyydyttävän ekologisen tilan parantaminen hyväksi vuoteen 2015. Säännöstelymääräysten muuttaminen on sopusoinnussa vesienhoitosuunnitelman tavoitteen kanssa, koska suurimpien tulvavedenkorkeuksien aleneminen vähentää ravinteiden huuhtoutumista rantapelloilta vesistöön. Säännöstelymääräykset on tarpeen tarkistaa uudelleen tämän päätöksen mukaisesta säännöstelystä saatavien kokemusten perusteella kymmenen vuoden seurantajakson jälkeen. Lausunto muistutuksissa tehdyistä vaatimuksista Säännöstelyä ja vedenkorkeuksien havainnointia koskevat vaatimukset otetaan huomioon muutetuista lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Ajanjaksolla 1983 1997 Sulkavanjärven vedenkorkeuksien ääri- ja keskiarvot ovat olleet N 60 -järjestelmässä seuraavat: ylivesi HW = 85,70 m, keskiylivesi MHW = 85,43 m, keskivesi MW = 84,91 m, keskialivesi MNW = 84,61 m ja alivesi NW = 84,55 m. Tilaston mukaan ylimmistä vedenkorkeuksista on aiheutunut haittaa Sulkavanjärven rantojen maa- ja metsätalouskäytölle jo ennen lupapäätökseen nro 35/99/2 perustuvaa säännöstelyä. Säännöste- 9
lyn toteutuksen jälkeen jaksolla 2000 2008 on hakemukseen liitettyjen Sulkavanjärven vedenkorkeuskäyrien mukaan vedenkorkeus N 60 +85,38 m ylittynyt vain keväällä 2000, jolloin vedenkorkeus on ollut ylimmillään N 60 +85,51 m. Padon rakenteiden muuttamista ja käytön automatisointia koskevat vaatimukset jätetään tutkimatta, koska säännöstelymääräysten tarkistaminen ei koske padon rakenteita. Lupapäätöksestä nro 35/99/2 käy ilmi, että Siilinmyllyn tilalla RN:o 18:23 sijaitsevan vesilaitoksen ja mainitun tilan omistajat Ilkka ja Silja Lankinen ovat kirjallisesti suostuneet säätelemään vesilaitoksen padon juoksutusta siten, että hakemussuunnitelmassa esitetyt vedenkorkeustavoitteet toteutuvat padon käytön ja padon nykyisten rakenteiden mahdollistamin keinoin. Padon hoito ja kunnossapito kuuluvat padon omistajalle. Vesistössä tehtyjen perkauksien kunnossapito ja niistä mahdollisesti aiheutuneiden liettymien poisto kuuluu perkausluvan saajalle, Siilinjärven kunnalle. 10 Lainkohdat KÄSITTELYMAKSU Vesilain 8 luvun 10 a ja 16 luvun 23 a Päätöksestä peritään Siilinjärven kunnalta säännöstelyluvan nykyisenä luvanhaltijana käsittelymaksu 1 535 euroa. Perustelu: Lupamääräysten tarkistamisesta perittävä maksu on 50 % säännöstelyhankkeen lupamaksusta (alle 10 km 2 :n suuruista vesialuetta koskeva säännöstely 3 070 euroa). Vesilain 21 luvun 9 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).
11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Ilpo Hiltunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Viljo Mikkonen (asian esittelijä) ja Ilpo Hiltunen. VM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8067
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 1.11.2010. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.