ALA - S A T A K U N N A N K I H L A K U N T A

1506 ALA - S A T A K U N N A N K I H L A K U N T A U L V I L A N H A L L I N T O P I T Ä J Ä YLINEN NELJÄNNES Laamanni Henrik Klaunpoika ilmoitti 23.7.1453 wit Lamandz päivätyllä avoimella paperikirjeellään tuominneensa Masiö fyrdingenom i Wlsby soken en ström benempd Kallio i Lamadz fors, joka on heidän pitäjänsä (Ulvilan) rajojen sisällä, vapaasti nautittavaksi kokemäkeläisten sitä estämättä. Samalla hän antoi luvan kaikille Lammaisten kosken alapuolella asuville pyytää oman rannan kahdalla lipoilla ja kolkilla eli pienillä uittoverkoilla paitsi Lammaisten lahdella, Anolan joessa ja Liikistön luona, missä se on ollut aina kiellettyä. Tähän paperikirjeeseen on myöhemmin joku lisännyt sanojen lippio ja kolkae väliin oc-sanan tilalle not, jotta luultaisiin, että myös nuotanveto oli sallittua. Kun väärennys huomattiin, tuomio uusittiin pergamentilla 18.12.1484 muutoin sanasta sanaan, mutta oc tuli jälleen paikalleen ja not hävisi. RA orig.perg., AH V 2, FMU IV 2926. Masian neljännes on ilmeisesti vanhempi nimitys Yliselle neljännekselle. Kokemäenkartanossa 3.10.1545 pidetyillä etsikkokäräjillä tulivat oikeuden eteen Kyläsaaren Jaakko, Toukarin Erkki Olavinpoika ja Pärnäisten Hannu valittaen Yyterin, Kyläsaaren, Pietniemen, Vähärauman, Tuorsniemen, Pärnäisten, Ruosniemen, Hyvelän, Toukarin ja Lyttylän kylien puolesta, että Ulfssbyboar (Ulvilan porvarit), kokemäkeläiset och dhe som boo i Öfver fierdungen harjoittavat kalastusta mainittujen kylien rantavesillä, jopa vetäneet siellä nuottaa kuin omilla apajillaan. Kuninkaantuomiovaltaiset tuomarit kielsivät kaiken tällaisen kalastuksen. BFH III 235 k. Maakirjoissa neljänneksen nimi kirjoitettiin heti vuodesta 1540 alken Öffuer fierdingh tai Öffre fierdingh. LAMMAINEN Lammais mk 1540 jne. Oli oma jakokuntansa. Suoritti kirkolliset veronsa kuin ns. ruotsalaisessa vero-oikeudessa. Tämän mukaisesti kylä maksoi ns. piispan nokkaveron 1547 54 niin, että talonpoika antoi omasta ja vaimonsa puolesta sekä jokaisesta lapsestaan naulan voita. Ainakin jo 1557 lapsista maksettiin vain, jos olivat tulleet ns. lailliseen ikään ja kävivät ehtoollisella. Viljakymmenyksiä maksettiin rukiista joka 15:s panni ja kevätviljaa joka 20:s panni. Vuonna 1558 käytäntö muuttui ns. suomalaisen

1507 oikeuden mukaiseksi eli siksi, että niin rukiista kuin kevätviljoista maksettiin joka kymmenes panni ja kappa. Ns. lehmäverovoi maksettiin koko ajan samoin niin ruotsalaisessa kuin suomalaisessa oikeudessa eli koko naula voita lypsävältä sekä puoli naulaa nuorelta tai maholta lehmältä (lyhennykset nebb, kym ja lv). Lammaisten koski on mainittu huomattavasti aikaisemmin kuin kylä: Lammas fors 1348, Mk 128, ja sen kalastamo 1347: De piscatura jn lammas 1347, Mk 126. Vuonna 1347 myös j ström j kwmoboa (Kokemäenjoessa ) som hether Lammas, Mk 126a. Turun piispasta tuli kosken pohjoisrannan omistaja jo ennen v. 1347, ja hän toi mukanaan Ruotsin maakuntalakien mukaisen käytännön, jonka mukaan kukin sai kalastaa omassa rannassaan, jonne muilla ei ollut asiaa. Suomalaisen tapaoikeuden mukaan koko koski oli ollut keskenään sopimuksen tehneiden yhteinen. Uutuus aiheutti pitkälti riitoja. Lammaisten kylä tietysti hyötyi uudesta käytännöstä, mutta ks. edellä Masian neljänneksen kohta v. 1453. Laamanni Klaus Fleming on 2.3.1412 antanut tuomion käräjillä met Vlsby sokn j Lammasby eräiden Ylisen neljänneksen talollisten laittomasta kalastelusta uittoverkoilla j Lammass viik. Mk 333 Vrt. vuoden 1453 tuomioon, jossa sanotaan tällaisen menettelyn olleen jo vanhastaan kiellettyä. Syy on se, että lohet kokoontuivat tälle lahdelle ennen nousuaan koskeen, ja siten olivat siellä liian helppo saalis. JUHO Jösse j Lammas oli 1419 Ulvilan puolesta maanvaihdon vahvistajana, RA orig.perg. FMU II 1571. Jusse j Lammas todisti Euran kirkolla 19.2.1429 pidetyillä käräjillä katselmuskunnan jäsenenä Köyliön, Kokemäen ja Ulvilan rajoista, Mk 428. JUHO PIETARINPOIKA Jusse Paedersson j Lammas oli 26.7.1447 sen katselmuskunnan jäsen, joka todisti Kokemäen käräjillä Forsbyn piispankartanon rajan Villiön, Vuolteen ja Haistilan kyliä vastaan (se ulottui Ulvilan rajalle asti), Mk 534. PAAVO LAURINPOIKA Kokemäen laamanninkäräjillä 8.1.1487 Påval Larensson j Lammas on lautamiesluettelon ensimmäisenä. RA Finska dombrev och tingsbevis, kopio (VA FR 792). K.o. tuomio koski Kokemäen Porolanmaan omistusta. Onko kylän nimi väärin? I ARVID KNUUTINPOIKA mk 1540-52, nebb 1547, kym 1548. Äv 1540: 12 ( = koko savu), 1541:15. Karja 1540: hev 3, härkiä 10, le 20, nk 9, la 50, ny 46.75 (eniten Ulvilassa). Nebb 1547:7. Kym 1548 Arvid Knuttzss. ruis ½ ja ohra ½ pannia. Lv 1548: 6. Aruedh Knutsson nebb 1547. Lm Arffued i Lammais lk 8.2.1551. A S mp: kk 21.7.1550 talon II Juho t > Aruedh ibm, määrättiin katselmus emellan Aruedh Lammasten och Marcus Nilsson i Tattara (talo VIII) siitä, oliko Markku mennyt ottamaan tuohia ja niintä Arvidin maalta, Aruedh Lammasten t > Lasse Marcusson i Tattara (talo VIII).

1508 KNUUT ARVIDINPOIKA mk 1554- kym 1557-. Äv 1554:6:4 (eli 6 äyriä 4 penninkiä, äyrissä oli 24 penninkiä), 1561: 6½, 1571:8:15. Nebb 1552 Knut Arvidss. 4, 1553:3, 1554:3, 1556:3, 1557:4. Kym 1557 Knutt Aruedzss. ruis 1 panni, ohra 1 panni (= 40 kappaa). Kym 1558 Knut Arwidson ruis ½, ohra 1, kaura 1/6, herne 1/6 pannia eli yht. 36 2/3 kappaa. Knutt Aruedss. mk 1554-55, Knuth Aruedson mk 62, Knutt Ar dz son mk 1569. A-S mp: kk 14.8.1551 Knutt Arffvidson tuomittiin saamaan Tattaran Markulta (talo VIII) sen mitä tämä oli velkaa, sk 18.12.1552 Knuth ibidem (Lamaijs) karja tehnyt vahinkoa Kukonharjan Markun (talo II) rukiille. Vuonna 1556 Knutt Aruedss. maksoi osakalaa 4 inaverkosta ja 2 norssiverkosta, VA 1989 f.2. Hv 1571 Lammais: Knut Aruedss. ku 49, hev 1, härkiä 3, le 2, nk 1-0-1-2, la 15, oa 124:1, ny 10.875. II Klomsi OLAVI Olof Klumpse oli Loimijoen käräjillä 2.2.1466 todistamassa eri pitäjistä kootun katselmuskunnan jäsenenä Yläneen ympärysrajoista. Asiakirja on esitetty Loimijoen käräjillä 25-26.8.1640, VA Ala-Satakunta I KOa 5, FMU IV 3294. Oleff Klonsi oli Kokemäen käräjillä 5.7.1466 yhtenä Ulvilan edustajana siinä katselmuskunnassa, joka oli tutkinut Ylistaron kylän myllyoikeuksia Kokemäen itäosissa. RA De la Gardieska samlingen, vuonna 1531 tehty vidimaatio vuoden 1525 vidimaatiosta, FMU IV 3303. Olof Klompsi oli Ala-Sastamalan käräjillä Tyrvään kylässä 16.1.1481 maakuntakatselmuskunnan jäsenenä Kallialan ja Rautajoen välisessä kiistassa ulkopalstoista ja myllystä, RA De la Gardieska samlingen, or.p. Samoilla käräjillä on sama katselmuskunta todistanut myös Kikkerlän ja Kiikanojan ulkopalstojen rajoista. Tällöin asiasta annettu tuomiokirje oli Tyrvään talvikäräjillä 1759, mutta niin huonokuntoisena, että tuomiokirjaan jäljennettiin samalla kertaa esitetty selvempi, mutta oikeaksi todistamaton kopio. Siinä Olof Klompsin paikalla on Olof Thomsson (ilmeisesti Klompsi oli liian outo nimi ymmärrettäväksi). VA Ylä-Satakunta KOa 80 f. 339-340. JUHO 1540-. Äv 1540:12, 1541:11, 1554:7:16, 1561:8½, 1569:8:15. Karja 1540: hev 1, härkiä 4, le 8, nk 6, la 17, ny 19.125. Nebb 1547 Jons Klomsi 4, nebb 1552 Jons Glombse 3, 1553:3, 1554:2, 1556:3, 1557:4. Lv 1548:7. Kym 1548 ei ole, kym 1557 Jons Klomps ruis 1 panni, ohra 1 panni (= 40 kappaa), kym 1558 Jöns Kloms ruis 1 ja ohra 1 pannia, kaura 5 kappaa, herne 1/6 pannia eli yht. 48 1/3 kappaa. Jons Glomse mk 1544, 1546, Jönss Glomse mk 1554, Jöns Klomse mk 1555, Jonss Glomsse mk 1558, Jons Kloms mk 1569, Glomps mk 1570. A-S mp: kk 21.7.1550 Jöns Glomps t > talon I Arvid, kk 14.8.1551 Jons Clomsse t > Knwtt Sieffuari (Kokemäen Torttilasta?, ks. alla sk 51!). Sk 2.12.1551 Jons Glompse oli velkaa Köyliön nimismiehelle niitystä kahden vuoden vuokran, maksuun sitä haki Eric scriffuare. Sk 1551 Jons Glompse (sak:glombse) ja Sigffred Sieffuari (Torttila talo II) saivat kumpikin sakot vahingonteosta toistensa niityillä. Tk 12.2.1552 määrättiin kuusi miestä tasoittamaan ja mittaamaan Esko

1509 Erkinpojalle (ks. taloihin sijoittamattomat) tämän isän maa vtof Jons Glomse; Jons Klompps i Lamais (sak VA 1950 f. 17-18: Jons Glombse Lammas) ei ollut monien tavoin vuosiin maksanut kihlakunnantuomari Maunu Niilonpojan tuomarinvakkoja. Sk 18.12.1552 Jonss Glompse sakko vahingonteosta, koska hänenkin lehmänsä olivat kylän karjan mukana tallanneet Kukonharjan Markun (talo II) ruiskasvun. Vuonna 1556 Jönss Kloms maksoi osakalaa 5 inaverkosta ja 3 norssiverkosta, VA 1989 f. 2. Hv 1571 Lammais: Jonns Glompz ku 49, hev 1, härkiä 4, le 1, nk 0-5-1-1, la 8, oa 135:7, ny 11.5. III ERKKI ARVIDINPOIKA mk 1540-65, kym 1557-66. Äv 1540:8, 1541:7½, 1544:6, 1546:7½, 1554:8 1/6, 1561:11, 1569:8:15. Karja 1540: hev 2, härkiä 6, le 12, nk 8, la 20, ny 28.5 (Ulvilassa kolmas). Nebb 1547: Erich Arvidss. 10, 1552 Eric 7, 1553 Eric Kirri 6, 1554:8, 1557:8. Kym 1548 Erick Aruidzss. ruis 1 ja ohra ½ pannia. Kym 1557 Erich aruedzss. ruis 1 panni, ohra 1 panni (= 40 kappaa). Kym 1558 Erich Arvidson ruis 1, ohra 1½, kaura ¼ ja herne 1/6 pannia eli yht. 58 1/3 kappaa (Ulvilassa toinen). Lv 1548:10. Erich (Erick) Arvedss. mk 1561-62. Lm Eric i Lammas sk 2.12.1551, Eric Arvidson i Lammais kevk 2.4.1552, Erick i Lammas kk 29.6.1552, Erich i Lamaijs sk 18.12.1552, Erich j Lammas kevk 22.5.1553, Erich Lammais sk 30.11.1553, Erich Arwedzsson i Lammas tk 20.3.1555, Erick Arvidzsson i Lammas kevk 6.6.1555 ja Erich Arvidzsson Lammasby ylim.kär. 21.12.1561 eli yhteensä 9 kertaa. A-S mp: Kk 14.8.1551 Eric Lammaisten jakomieheksi 24.8. Kukonharjan Matti Laurinpojan (talo I) ja Niilo Huovarin (Leistilä talo XIII) vaimojen välille perintömaajutussa. Sk 2.12.1551 Eric Lammaisten jakamaan 20.4.1552 Kukonharjan Markun (talo II) ja Yrjö Olavinpojan (talo III) peltoja ja myllynsijoja. Lk 12.2.1552 Erick i Lammais tuomittiin saamaan lainaamansa takaisin Nakkilan Juho suutarilta (talo I). Kk 29.6.1552 Erich Lammaijsten jakamaan 16.8. Kukonharjan kylässä Lasse Hintsan ja Matin (talo I) kesken isänperintöön kuuluvat pellot ja niityt. Sk 18.12.1552 Erich Lamaijs sakko vahingonteosta, koska hänenkin lehmänsä olivat kylän karjan mukana tallanneet Kukonharjan Markun (talo II) ruiskasvun. Vuonna 1554 Erich Lammasten osti voudilta ruista 5 pannia, VA 1972 f. 76. Vuonna 1556 Erich Aruedss. maksoi osakalaa 6 inaverkosta ja 2 norssiverkosta, VA 1989 f. 2. LAURI ERKINPOIKA kym 1567-70, mk 1569.Äv 1569:8:15. Nebb 1569:3. Lasse Erichson kym 1567, 1569-70, Lasze Hen.son mk 1569. KIRSTI sak 16.11.1570 hustru Kristin, Lasse Erichssons j Lammasby efterleverska (= leski) sai 40 markan sakon jakoveljineen anastettuaan maata Kokemäeltä Torttilan kylän Niilo Sievarilta (talo II). MATTI LAURINPOIKA mk 1570-, kym 1571-. Äv 1570:8:15.

1510 Sak sk 23.12.1569 Torttilan Niilo Juhonpoika (talo Ib) t > Matz Larssons dotter i Lammas, kk 24.9.1571 Mattz Larsson i Lammais t & Torttilan talo Ib:n Juho Heikinpoika. Hv 1571 Lammais: Mattz Larsson tinaa 2 naulaa, ku 46, hev 2, härkiä 4, le 5, nk 5-3-0-9, la 18, oa 249: -, ny 23.75. IV KNUUT Knut i Kultamarka oli lm Ulvilan laamanninkäräjillä 2.3.1522, RA VHAA dep. Peringskölds Diplomatarium E 99, kopio originaalista. FMU VIII 6078. Ulvilan käräjillä 6.9.1624 esitettiin Ala-Satakunnan tuomarin Anders Slatten 1525 antama tuomiokirje, jossa vahvistettiin Kokemäen Näyhälän Matti Näyhän (talo I) Alhonpartaan niittyjen luovutus -> sin måg Knut Kultamarkka, FMU VIII 6265. JUHO HEIKINPOIKA nebb 1547 Jons Hen.son 7 (samassa luettelossa myös Jons Klomsi sekä talojen I ja III isännät). Kym 1548 Jons Hen.ss. ruis ½ ja ohra ½ pannia. Lv 7, (luettelosta puuttuu talo III. Sen kymmenykset sisältynevät Juho Heikinpojan maksamiin. Selitys voi olla se, että Lammaisista oltiin vuoroon kruunun kalastajina, jotka saivat palkkanaan myös verohelpotuksia (ks. alla) Lauri Heikinpoika. Taloa IV ei ole maakirjoissa 1540-52, mikä ei ehkä kuitenkaan merkitse sitä, etteikö sitä asuttu ja viljelty). HEIKKI JUHONPOIKA A-S mp: kevk 29.4.1551 Hendrich Jonsson i Lamais tuomittiin saamaan lehmänsä takaisin Tattaran Olavi Simonpojalta (talo V). Sen oli Heikin äiti antanut talveksi ruokittavaksi. LAURI HEIKINPOIKA mk 1554-, kym 1557-. Äv 1554: 7 2/3, 1558: 7 ¼, 1571: 8 5/8. Nebb 1552 Lasse Henricss. 6, 1553: 5, 1554 Lass Kultamark, K.M:s fiskiare, ty hans smör effterlattith (jätetty kantamatta), 5 naulaa, VA 1969 f. 9. Nebb. 1556: Lass Kultamarcka 6, 1557 Lass Kultamarka 2. Kym 1557 Lass Hen.ss. ruis 1 panni, ohra 1 panni (= 40 kappaa). Kym 1558 Las Henderson ruis ½, ohra 1, kaura 1/6, herne 1/6 pannia eli yhteensä 36 2/3 kappaa. Lasse Kuldamarck mk 1554, Lass Kultamarchs. mk 1555, Lass Kultamarcka mk 1558, Lasze Hen.son mk 1569. Lm Lasse Persson (?) Lammas kk 27.8.1566, Lasse Henss. Lammas kk 7.7.1567 ja Lasse Hendersson ij Lammas kk 25.8.1568. A-S mp: lk 12.2.1552 Lasz i Lammais jm talon II Juho Glomsen ja Esko Erkinpojan (talo?) välillä, kk 29.6.1552 Lasse Kuldamark jm Kukonharjan kylässä, sk 18.12.1552 Lass ibidem (Lamaijs) lehmät tallanneet Kukonharjan Markun (talo II) ruiskylvöä. Vuonna 1556 Lass Kultamarka maksoi osakalaa 5 inaverkosta ja 2 norssiverkosta, VA 1989 f. 2. Hv 1571 Lammais: Lasse Hen:sson tinaa 5 naulaa, ku 60, hev 2, härkiä 5, le 4, nk 4-1-6-6, la 28, oa 280:6, ny 25 (Ulvilassa sija 4-5). taloihin sijoittamatta: ESKO ERKINPOIKA A-S mp: sk 2.12.1551 Kukonharjan Olavi Pietarinpoika (talo?) oli tehnyt vahinkoa vppo Eskil i Lamais skogh (sak VA 1950 f. 15 r-v: Olavi oli hakannut halkoja på Lammasby

1511 vtmark). Lk 12.2.1552 määrättiin 6 miestä suorittamaan tasoitus ja mittaus emillan Eskil Ericson oc Jons Glomse (talo II) ja sitten erottamaan Eskolle tämän isän maa Juholta. Vuonna 1554 Eschil husman (itsellinen) Lammaijs osti voudilta ruista ½ pannia, VA 1969 f. 53. PIRITTA ESKONTYTÄR sak Kokemäen kk 4.9.1568 Torttilan Niilo Juhonpoika (talo Ib) t > Biritta Eskilsdotter ij Lammas. Lammaisten kylän kalastuksestaan kruunulle maksamista veromääristä ei ole erikseen tietoja, koska kruunun tileissä on mainittu tulot vain yleensä Lammaisten koskesta, jossa myös kruunun kalastajilla oli omat lukupäivänsä. Kallion toepaikka oli taas varattu koko neljännekselle. Kukonharjan jakokunta KUKONHARJA Kukonharia mk 1540 ym. Maksoi kymmenykset ruotsalaisen oikeuden mukaan. Ulvilan Lammaisissa 2.3.1412 pidetyillä laamanninkäräjillä vahvistettiin se etsikkokäräjien 26.1.1405 antama tuomio, jonka mukaan kalastus uittoverkoilla oli kiellettyä mm. Lammaistenlahdella offuan Kokenharia. Mk 333. I HINTSA Hinza j Kukoinharia oli jo 1405 tuomittu uittoverkoilla kalastelusta kielletyillä alueilla 46 markan sakoilla, ja tämä tuomio uusittiin 1412, Mk 333. LAURI mk 1540-62, kym 1557-60. Äv 1540:6, 1554: 9½, 1561:9:3. Karja 1540: hev 2, härkiä 3, le 11, nk 10, la 18, ny 25.25. Nebb 1547 Lasse Michelsson 5, nebb 1552 Lasse Hintzapoica 6, 1553-57 Lasse (Lass) Hintza 6-6, 7-4. Kym 1548 Lass Niliss. ruis ¼ ja ohra ¼ pannia, kym 1557 Lass Hinssass. ruis 1 panni, ohra ½ pannia (= 30 kappaa), kym 1558 Las Hinderson ruis 1½ ja ohra ½ pannia eli yht. 40 kappaa. Lv 1548:7. Lasse (Lass) Hindza mk 1546, 1552, Lasse (Lass) Hintza mk 1554-58. Lm Lasz Hintza kevk 29.4.1551 (sak VA 1941 f. 28: Lasse Kukonharian), Lasse Hintza Kukonharia kk 14.8.1551, Lasse Hindza i Kukonharia kk 29.6.1552. A-S mp: kevk 29.4.1551 Lassz Hintza 6. jm Ulvilan Vanhakylä. Lk 12.2.1552 Soinilan Olavi Arvidinpoika oc hans skifftes broder Lasz Hintza i Kukonharia ilmoittivat lunastaneensa 80 markalla Ulvilan porvarilta Olavi Pietarinpojalta sen maan, jonka Soinilan Olavin sedän poika Madtz Koukoij oli tuosta summasta pantannut Olavi Pietarinpojalle. Maa oli i Kukonharia, kahden tangon ja kyynärän verran kylän maista. (Kokemäen Säpilän taloa II isännöi 1554-65 Matti Koukoi, mutta on epävarmaa, oliko hän tuo panttaaja). Kk

1512 29.6.1552 Lasse Hindza i Kukonharia vetosi niitä kuutta katselmusmiestä vastaan, jotka olivat käyneet Kukonharjan ja Soinilan kylien ulkopalstojen rajoja, ja sen vuoksi asetettiin uusi 12-miehinen katselmuskunta pelkästään kokemäkeläisistä tutkimaan asiaa 21.9. Kk 1552 Lasse Hindza tuomittiin saamaan Leistilän Mikko Martinpojalta (talo V) ja Olavi Tuomaanpojalta (talo VIII) sekä Ravaninkylän Antti Olavinpojalta (talo IV) sen mitä nämä olivat hänelle velkaa. Kk 1552 määrättiin 6 jm jakamaan emillan Lasse Hindza i Kukonharia ock Madz ibidem heidän isänperintönsä kylän pelloista ja niityistä. MATTI A-S mk kk 1552 ks. yllä. Yhteinen isänperintö Lasse Hintsan kanssa. On siis tämän veli ja eri mies kuin seuraava Matti. MATTI LAURINPOIKA kym 1561-63. Madz Larsonn kym 1561, 1563. Madz Larss. kym. 1562. A-S mp: kk 14.8.1551 määrättiin 6 jm jakamaan emillan Madtz Larson Kukonharia oc Nils Hoffuare (Leistilä talo XIII) Leistilän kylässä oleva heidän vaimojensa maa. Samalla määräättiin se, jolla olisi suurempi osuus, maksamaan toiselle ero rahana. Lm tk 11.2.1553 Madz Kukoijharia. Vuonna 1556 Madz Larss. maksoi osakalaa 7 inaverkosta ja 2 norssiverkosta, VA 1989 f. 1 v. Sak kk 24.8.1559. Madz Larsson i Kukonharia huonot aidat ja sillat. OLAVI HEIKINPOIKA mk 1564-, äv 1564:9:3, 1569:6:9. Olwff Henderss n mk 1565, Henderson mk 1569, Olof Hen.son mk 1570-71. OLAVI JUHONPOIKA kym 1564-. Oleff Jonsson kym 1564-71. Sak kk 1565 Oloff Jonsson Kuckonharia huonot aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalistoa. Sk 21.11.1567 Oloff ij Kuckonharija ei ollut maksanut vuoden 1567 verorahoja eikä veroleipää. Hv 1571 Kuckonharia: Oleff Jönsson tinaa 3 naulaa, ku 20, hev 1, härkiä 2, lehmiä 3, nk 1-1-0-2, la 6, oa 100:4, ny 9.75. II Härmälä HANNU HERMANNINPOIKA Kokemäen kesäkäräjillä 9.9.1473 oli Hans Härmansson yhtenä 12:sta katselmusmiehestä todistamassa Säpilän ja Kauvatsan (= Kokemäen ja Huittisten pitäjien) rajan oikeasta kulusta. VA Ylä-Satakunta KOa 85 f. 107 r-v. Tukholman kaupungin raastuvanoikeudessa 6.6.1491 Hans Hermansson, joka oli Matti Hermaninpoika vainajan veli ja asui j Vlffsby, kuittasi kaikkien Matin perillisten puolesta niin veljien kuin sisarten lasten Matin lesken Birgitan luovuttamat perintöosuudet. Hannun lisäksi perijöitä olivat hänen veljenpoikansa Staffan Mansson ja sisarenpoikansa Joseph Matsson sekä muut kolme sisarusta. Mattis Hermansson oli ollut Tukholman raatimies. Sisar oli Anna, Olof Skånings i Raumo. Myöhemmin tekstiin on lisätty, että Hinrik Hermanssons barna deel oli selvittämättä. Stockholms stads tänkeböcker 1483-1492 s. 542-543, 723. FMU V 4358. Vuonna 1525 Ala-Satakunnan tuomari Anders Slatte on tuominnut Härmälän talolle neljän ladon niityn Hiirijärveltä (Kokemäkeä).

1513 Tämän tuomion ovat vahvistaneet laamanni Jöns Knuutinpoika 27.5.1556 ja laamanninsijainen Klemet Gröp 4.3.1570. VA Ala- Satakunta I KOa f. 119 v (Ulvilan kär. jouluk. 1621). Lehtinen, Suur-Ulvilan historia s. 163. HEIKKI HERMANNINPOIKA mk 1540-52, äv 1540:6, 1541:6½. Karja 1540: hev 2, härkiä 4, le 20, nk -, la -, ny 28. Hendric Hermanss. mk 1541-42. Jo 1491 on mainittu perintöosa Hinrik Hermanssons barna deel, ks. yllä. HEIKKI JUHONPOIKA nebb 1547 Hen. Jonsson 6. MARKKU ESKONPOIKA mk 1554-, äv 1554:9 ¾, 1561:12. Kym 1548 Marcus Eskilss. ruis ½ ja ohra ½ pannia, lv 10. Nebb 1552 Marcus Eskilsson 7, 1553 Marcus 3, 1554 Marcus Eskilss. 4, 1556 Marcus Eskilsonn 3, 1557 Marcus Eskils. 3. Kym 1557 Marcus Eskilss. ruis 1½ pannia, ohra 1½ pannia (= 60 kappaa). Kym 1558 Marcus Eskilson ruis 1½, ohra 1 ja kaura ½ pannia eli yht. 60 kappaa (eniten Ulvilassa). Marcus Eskilss. mk 1554-. Lm Marcus Eskilsson i Kukonharia sk 24.10.1550, Marcus Kukonharia sk 2.12.1551, Marcus Kukonharian sk 18.12.1552, Marcus Kukonharia kevk 22.5.1553, Marcus i Kukonharia kevk 6.6.1555, Marcus Eskilsson Kukonharija stk 31.1.1559, Marcus Eskilsson Kukonharia ksk 27.1.1560, ylim. kär. 21.12.1561 eli yhteensä 8 kertaa. A-S mp: lk 9.2.1551 Ravaninkylän Lauri Juhonpoika (talo I) tuomittiin maksamaan velkansa -> Marckus i Kukonharia, kk 14.8.1551 Marcus ibidem (Kukonharia) jm Kukonharjan Matti Laurinpoika (talo I) & Leistilän Niilo Huovari (talo XIII), sk 2.12.1551 määrättiin 6 jm jakamaan emillan Marcus i Kukonharia oc Jören Olsson ibidem (talo III) pellot ja myllynsijat äyrilukujen mukaan. Euran tk 8.2.1552 määrättiin 6 miestä arvioimaan se maa, jonka Eurakosken Sigffred Bonde (talo IV) oli pantannut -> Marcus Kukonharia oc Hendrick Kanckanpä (Köyliön Kankaanpää talo I). Ulvilan lk 12.2.1552 tuomittiin Leistilän Matti Juhonpoika (talo I) maksamaan velkansa - >Marcus Kukonharia, lk 1552 Marcus Kukonharia km Viikkala > Ravaninkylä, samoin Marcus Kukonharia jm Lammaisissa. Kk 29.6.1552 Marcus Kukonharia km maariidassa Leistilän Simon Skegge (Leistilä II) > Anna Vilck (Villilä I?). Sk 18.12.1552 Marcus Kukonharian sai hyvityksen siitä vahingosta, jonka Lammaisten karja oli tehnyt hänen ruismaalleen. Sak kk 17.7.1553 Marcus Kukonharia syytti saman kylän vaimo Elinaa noituudesta, mutta Elina puhdisti itsensä valalla ja hänet vapautettiin syytteestä. Juttunsa hävinnyt Markku sai 40 markan sakon. Euran Eurakoski mk 1555: Marcus Herme. Vuonna 1556 Marcus ibm (Kukonharia) maksoi osakalaa 6 inaverkosta ja 2 norssiverkosta, VA 1989 f. 1 v. Hv 1571 Kuckonharia: Marcus Eskilsson hopeaa 18 luotia, tinaa 24 naulaa, rahaa 20 markkaa, ku 156, hev 1, härkiä 6, le 16, nk 6-7-0-3, la 40, oa 527:5 (eniten Ulvilassa), ny 37. III

1514 JUHO HERMANNINPOIKA Kokemäen kesäkäräjillä 9.9.1473 oli Jons Hä( r )mansson yhtenä 12:sta katselmusmiehestä todistamassa Säpilän ja Kauvatsan rajan kulusta, VA Ylä-Satakunta KOa 85 f. 107. YRJÖ HERMANNINPOIKA mk 1540-52, äv 1540:6, 1541:6½, 1542:7. Karja 1540: hev 1, härkiä 2, le 8, nk 12, la 20, ny 20.5. Joren Hermanss. mk 1541-42. YRJÖ OLAVINPOIKA mk1554-58, kym1557-61. Äv 1554:6:20. Nebb 1547 Jören Oloffss. 7, nebb 1552 Jören Olsson 8, 1553 Jören 5, 1554 Jören Olss. 5, 1556 Jörenn Olsonn 6, 1557 Jören Olss. 3. Kym 1548 Joriand Olofss. ruis ½ ja kaura ½ pannia, lv 8. Jören Olss. Olefs. mk 1554-58. Kym 1557 Jören Olofs. ruis 1 panni, ohra ½ pannia (= 30 kappaa). Kym 1558 Jören Olson ruis 1, ohra ½, kaura 1/6 pannia, yhteensä 33 1/3 kappaa. Lm Jörien i Kukonharia lk 9.2.1551, Joren Oloffson ibidem (Kukonharia) kk 14.8.1551, Jören Olson Kukonharia lk 12.2.1552, Jören j Kukoijharia tk 22.1.1554, Jören i Kukonharia sk 5.1.1555. A-S mp: Kk 21.7.1550 Jören Kukonharia km Ravaninkylä > Soinila, kk 14.8.1551 Jören Kukonharia jm talon I Matti > Leistilän Niilo Huovari, sk 2.12.1551 määrättiin 6 jm jakamaan pelto-osuuksia ja myllynsijoja talon II Markun ja Jören Olson ibidem välillä, lk 12.2.1552 Jören ibidem (Kukonharia) km Ravaninkylä > Viikkala. Vuonna 1554 Jören Kukoinharian osti voudilta 2 pannia ruista, VA 1972 f. 76. Vuonna 1556 Jören Olss. maksoi osakalaa 6 inaverkosta ja 2 norssiverkosta, VA 1989 f. 1 v. MATTI LAURINPOIKA mk 1561-, kym 1562-. Äv 1561:5:3. Madz Larss. mk 1561, Madz Larsson lille kym 1562 (erotukseksi talon I Matti Laurinpojasta). Sak sk 12.12.1565 Mattz Larsson Kuckonharia huonot aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalistoa. Hv 1571 Kuckonharia: Mattz Larsson tinaa 5 naulaa, ku 36, hev 1, härkiä 1, le 1, nk 1-0-1-1, la 5, oa 74:6, ny 6.125. IV Tyni PIETARI Ulvilan laamanninkäräjillä 2.3.1522 oli lm Per tunnebindare, RA Peringskölds Dipl. E 99, kopio originaalista. FMU VIII 6078. ARVID PENTINPOIKA mk 1540-52, äv 1540:2, 1541:3, 1544: 3½, 1546:3. Karja 1540: hev 1, härkiä 2, le 4, nk 6, la 8, ny 12. Arued tynbinder mk 1546, Aruid tynnebindare mk 1552. Nebb 1547 Aruidh Benchtss. 5, nebb 1552 Aruid Bentzss. 4. Kym 1548 Aruid Benttzss. ruis ¼, ohra ¼ pannia. Lv -. Lm Aruidh i Kukonharia kk 29.6.1552. A-S mp: Morthen Jönsson on kuollut hoos Aruedh Bentsson i Kukonhariaby (ks. taloihin sijoittamattomat!), lk 12.2.1552 Aruid Benttson i Kukonharia ei ollut kahdeksaan vuoteen maksanut kihlakunnantuomari Maunu Niilonpojalle kuuluvia tuomarinvakkoja.

1515 KLEMETTI ARVIDINPOIKA mk 1554-58, äv 1554:2:15. Nebb 1554 Clemeth Aruidss. 2, 1556 taloa ei ole, 1557 Cle tt Arueds. 2. Cle tt Aruidzss. mk 1554. Nebb 1560 Cle tt Arueds. 3. TUOMAS ARVIDINPOIKA lm Thomas Aruedzsson ij Kwkonharia lk 7.4.1568, sk 23.12.1569, Thomas Aruedzsson Kukonharia lk 25.2.1570, Thomas Aruedzsson ij Kukonharia kk 30.6.1570 ja Thomas Arffuidzsson Kukoinharia tk 7.2.1571. Sak kk 25.8.1568 Thomas Arwedsson ij Kwkonharia sai sakot vahingonteosta Lammaisten kylän metsässä, sk 16.11.1570 Thomas Arffuedzson Kukonharia t > Jons Olsons sonakona ibm (talo?). MARTTI HEIKINPOIKA mk 1561-70, kym 1557-66. Äv 1561:2:15. Kym 1557 Morthen Hen.ss. ruis 1 panni, ohra 1 panni (= 40 kappaa). Kym 1558 Mortin hinderson ruis 5 ja ohra 5 kappaa. Vuonna 1554 Mortin Henrichs. ibm (Kukoynharia) osti voudilta 2 pannia kauraa, VA 1969 f. 57 v. Morthen Kennoi mk 1569, äv 3:18. Hv 1571 Kuckonharia: Morth:n Hen:sson ku 9, hev 1, härkiä 2, le 1, nk 0-0-1-2, la 9, oa 77:5, ny 7.625. PENTTI ESKONPOIKA kym 1567-. Bengt Eskelson kym 1567, 1569-71. Sak kk 1566 Bengt Eskillsson Kukonharija t > Margrett ibm. MARTTI SIPINPOIKA mk 1571-, äv1571:3:18. Morthen Sig.ss. mk 1571. Sak sk 12.12.1565 Morthen Sigfridsson ibm (Kuckonharia) huonot aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalistoa. V Kruusi MARKKU LAURINPOIKA 1540-52, äv 1540:3, 1541:2½. Karja 1540: hev 1, härkiä 2, le 5, nk 5, la 12, ny 13. Nebb 1547 Marcus Larsson 4, nebb 1552-53 Marcus Larsson 6-4. Kym 1548 Marcus Lariss. ruis ¼ ja ohra ¼ pannia. Lv 3. VALPURI mk 1554-58, äv 1554:4:15. Valborgh vidua mk 1554-58. Nebb 1554 Valborgh vid a 2, nebb 1556-57 Valborg 4-4. A-S mp: lk 12.2.1552 Valborg i Kukonharia saatavia af Marcus i Mestila (Kokemäen Merstola talo I?). Markku tuomittiin maksamaan kuuden viikon kuluessa. Vuonna 1554 Valborg vidua Kukoynharia osti voudilta 2 pannia kauraa, VA 1969 f. 57 v. MATTI HINTSANPOIKA mk 1561-62, kym 1557-69. Äv 1561:6:6. Kym 1557 Madz Hinssasson ruis ¼, ohra ¼ pannia, kym 1558 Matz Hinderson (Hintsa = Heikki), ruis ½, ohra ½, kaura 1/6 pannia. Matz Hinssass. kym 1560, Madz Hintza kym 1561-62, 1564-69, mk 1561, Madz Hinttza mk 1562, kym 1563. Vuonna 1556 Madz Hijnsasson i Kuckonhariaby myi voudille 10 nahkiaismertaa saaden ruista 3½ pannin nelikkoa, VA 1989 f. 28 v. Vuonna 1556 Matz Hintza maksoi osakalaa 8 inaverkosta, VA 1989 f. 1. Sak sk 12.12.1565 Mattz Hinttza ibm (Kuckonharia) huonot aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalistoa. Kk 30.6.1570 Mattz Hintzsa ij Kwkonharia huonot aidat ja sillat.

1516 MATTI mk 1564-, kym 1570-. Äv 1564:6:6. Matz (Madz) Krws, Krwss mk 1564-65, 1569-71, Madz Krusi kym 1570, Krusz kym 1571. Sak sk 21.11.1567 Mattz Kruss ij Kukonharia ei suorittanut vuoden 1567 verorahoja eikä veroleipiä Hv 1571 Kuckonharia: Mattz Krws ku 20, hev 2, härkiä 1, le 2, nk 0-0-0-1, la -, oa 76:6, ny 7.5. VI liitetty edelliseen 1554 SIMO LAURINPOIKA mk 1540-52, äv 1540:2. Karja 1540: hev 1, härkiä 1, le 4, nk 3, la 3, ny 8.875. Nebb 1547 Simon Larsson 2, nebb 1552 Simon Larsson 6. Kym 1548 Simon Lariss. ei viljasuorituksia, lv-. A- S mp: lk 12.2.1552 Simon Larson ibidem ei ollut suorittanut kahdeksaan vuoteen kihlakunnantuomari Maunu Niilonpojan tuomarinvakkoja. 1554 VII autioitunut, liitetty taloon I PIRITTA mk 1540-52, äv 1540:3, 1541:3½. Karja 1540: hev 1, härkiä -, le 2, nk 1, la 2, ny 4.75. Biretta mk 1540-42, Birgitta mk 1543, Biritt mk 1544, 1546. Taloa ei ole nebb 1547 eikä kym 1548. PENTTI ESKONPOIKA nebb 1552. Bent Eskilsson -. Siirtynyt taloon IV. VIII MARKKU mk 1541-46, äv 1. Marcus Sundergelt mk 1541-42, 1546. Markku oli Ulvilan kaupungin varakkaimpia porvareita. taloihin sijoittamatta: MARKKU JUHONPOIKA A-S mp: kk 21.7.1550 Marcus Jönsson MARTTI JUHONPOIKA i Kukonhariabij tuomittiin saamaan perintö effther sin brodher Morthen Iönsson, joka oli kuollut talossa IV Arvid Pentinpojan luona. (Arvid lienee vaatinut perintöä itselleen elatuksen ja hoidon korvauksena). CECILIA A-S mp: sk 24.10.1550 Cicell i Kukonharia tuomittiin saamaan yhtä hyvä tamma sen tilalle, jonka Masian Heikki (talo VIII?) oli ratsastanut läkähdyksiin. OLAVI PIETARINPOIKA A-S mp: sk 2.12.1551 Oloff Person i Kukonharia sakko vahingonteosta Lammaisten Eskon (talo?) metsässä. ELINA sak kk 17.7.1553 hustru Elin ibm (Kukonharia) vapautui talon II Markun esittämästä noituussyytteestä vannomalla puhdistusvalan. MARKETTA kk 27.8.1566 talon VII Pentti Eskonpoika t > Margrett ibm.

1517 MATLEENA SIPINTYTÄR sak tk 7.2.1571 Viikkalan Esko Eskonpoika (talo III) oli maannut väkisin Magdalen Siffredsdotter Kukoinharia, joka oli impi. Esko ei halunnut solmia avioliittoa hänen kanssaan, sai 40 markan sakon. SOINILA Swensby mk 1540, nebb 1547, kym 1558, mk 1571, Suensby mk 1541, nebb 1554, Soinila nebb 1552, Soynila mk 1554-56. Maksoi kymmenykset ruotsalaisen oikeuden mukaan. I JUHO Jonis Danmark sai laamanninkäräjillä 2.3.1412 46 markan sakot kalastelustaan Lammaistenlahdella, Mk 333. LAURI Ulvilan käräjillä 16.10.1465 oli lm Lasse Danmarck, VA orig.perg., FMU IV 3275; Loimijoen käräjillä 2.2.1466 Lasse Danmarck todisti katselmuskunnan jäsenenä Yläneen ympärysrajojen kulun, VA Ala-Satakunta I KOa 5 (25-26.8.1640) k, FMU IV 3294; Kokemäen käräjillä 5.7.1466 Lasse Danmark todisti katselmuskunnan jäsenenä Ylistaron myllyoikeuksista, RA De la Gardieska samlingen, vidimaation vidimaatio 1531, FMU IV 3303; Ulvilan laamanninkäräjillä 17.2.1470 oli lm Lasse Danmark, VA orig.perg., FMU IV 3413; Ulvilan laamanninkäräjillä 19.1..1473 oli lm Lasse Danmarck, VA pap.k., FMU IV 3540. OLAVI HEIKINPOIKA mk 1540-58, nebb 1547-56. Äv 1540: 4½, 1541:5, 1554:5 11/24. Karja 1540: hev 1, härkiä 2, le 5, nk 8, la 10, ny 14.25. Oleff Danmarck mk 1540-42, 1544, 1552, 1554-55, Oluff Danmarch mk 1557-58. Nebb 1547 Oluff Danmarck 7, nebb 1552 Olof Danmark 7, 1553:3, nebb 1554 Oleff Danmarck 3, 1556:5, 1557:6. Kym 1548 Oloff Danmarck ruis ¼, ohra ¼. Lv 8. Lm Oloff Hendrickson Suensby lk 12.2.1552 (sak: Oleff Danmark Soinila VA 1950 f. 17), Oloff Danmark kk 29.6.1552, Oloff i Swensby sk 18.12.1552, Oloff Danmarch tk 11.2.1553, kevk 22.5.1553, Oleff Danmarch tk 22.1.1554, Oluff Suensby kevk 15.5.1554, Oleff Danmarck kk 21.7.1554 ja Oloff Danmark kk 27.7.1555 eli yhteensä 9 kertaa. A-S mp: kk 21.7.1550 määrättiin 6 km tutkimaan, oliko Oleff Danmarck i Suensbij mennyt (korjaamaan heinää) Ravaninkylän Antti Olavinpojan (talo VIII) niittysaran puolelle, sk 2.12.1551 Oloff Danmarck i Soijnila km Kukonharjan kylässä, lk 12.2.1552 Oloff Danmarck km Viikkala > Ravaninkylä ja Haistila, kk 29.6.1552 Olaff Danmark jm Kukonharjan kylässä, sk 18.12.1552 Olaff Danmark kolmen markan sakko talon II Olavi Arvidinpojan sian taposta. Vuonna 1554 Oluff Danmarch Suensby osti voudilta ruista pannin, VA 1969 f. 53. LAURI OLAVINPOIKA kym 1557-, mk 1561-. Äv 1561: 4 ¾, 1569: 5 ¼. Kym 1557 Las Olofs. ruis 1, ohra ½ pannia (= 30 kappaa). Kym 1558 Las Olson ruis ½ pannia (yht. 20 kappaa). A-S mp: kevk 29.4.1551 Marckus Vndergeltt (Vanhakylä) tuomittiin saamaan kolmen viikon sisällä takaisin vtof Olof Larsson Danmarck auranvantaan ja 60 olkikupoa, kevk 2.4.1552 sama Marcus Vndhergeltt tuomittiin uudelleen saamaan takaisin af Lasz Danmark 60 olkikupoa

1518 (edellisessä tuomiossa lienevät velallisen etu- ja isännimet vaihtuneet). Vuonna 1556 Lass Olss. maksoi osakalaa 6 inaverkosta ja 1 norssiverkosta, VA 1989 f. 1 v. Lm Las Olsson Swensby tk 5.3.1557, kk 18.8.1557, Lasse Olsson j Suensby tk 26.3.1563, Lasse Olofsson i Swensby lk 25.2.1570, Lasse Olsonn Suensby sk 16.11.1570 ja Lasse Olsson Soinila kk 24.9.1571 eli 6 kertaa. Hv 1571 Suensby: Lasse Olsson ku 13, hev 1, härkiä 1, le 2, nk 1-0-1-4, la 8, oa 94:7, ny 9. II OLAVI 1540, äv 5, karja hev 1, härkiä 2, le 6, nk 6, la 14, ny 14:75. LAURI 1541-52, äv 1541:6. OLAVI LAURINPOIKA kym 1548 Oloff lariss. ruis ½, ohra ½. Lv 6. ARVID OLAVINPOIKA nebb 1552-, kym 1557-69, mk 1554-, äv 1554:6 ¼, 1561:5:17, 1569:5:5. Aruedh Olss. mk 1554-56, Arued Oleffsson mk 1558. Nebb 1547 Aruedh Larsson (?) 4, nebb 1552 Arued Olsson 6, 1553 Aruid 2, 1554 Aruedh Olss. 2, 1556 Arued Olssonn 4, 1557 Arued Olss. 3. Kym 1557 Aruedh Olofs. ruis 1, ohra ½ pannia (= 30 kappaa). Kym 1558 Arwidh Olson ruis ½, ohra ½ (yht. 20 kappaa). Vuonna 1554 Aruid Soinilan osti voudilta pannin kauraa, VA 1969 f. 55 v. Vuonna 1556 Arued Olss. maksoi osakalaa 6 inaverkosta ja 1 norssiverkosta, VA 1989:1 v. OLAVI ARVIDINPOIKA A-S mp: kk 21.7.1550 tuomittiin Viikkalan Mikko Markunpoika (talo III) saamaan puolet sen hevosen arvosta aff Oloff Aruedsson i Suänssbij, jonka hevonen oli lyönyt kuoliaaksi Mikon hevosen. Lk 12.2.1552 Oloff Andersson (?) Soinilan jm Kukonharjan kylässä. Lk 1552 Oloff Aruidson Suensbij ja hänen jakoveljensä Lasse Hintsa Kukonharjasta (talo I) ilmoittivat lunastaneensa 80 markalla Ulvilan porvari Olavi Pietarinpojalta sen Kukonharjan kylässä olevan maan, jonka hänen (Olavin) isän veljenpoika Madtz Koukoi oli pantannut. Kevk 2.4.1552 Oloff Aruidson i Soinila vannoi yhtenä 11:sta puhdistusvalan Anders Bullerin (Lestilä talo IV) puolesta. Tämä oli ilmiannettu noituuden harjoittamisesta. Kk 29.6.1552 Olaff Aruidson sai sakon vahingonteosta, koska oli hakannut Nils Boijs (Arantila talo I) teppor (aitaukset) hajalle. Sk 18.12.1552 Oloff Aruidzson ibidem (Danmark) oli tappanut talon I Olavin sian (ja talon I Olavi hänen sikansa). Sak stk 31.1.1559 Anolan Lasse Pertunpoika (lampuoti) t > Oloff Aruidson Soyniela. MATTI OLAVINPOIKA kym 1570-, Madz Oleffsonn kym 1570-71. Sak lk 15.2.1565 Madz Olofsson Swensby t > Leistilän Juho Olavinpoika (talo?), kk 25.8.1568 Eskil Olefsson ij Suensby (talo?) t > Matz Olefsson ibm (Eskon isännimi voi olla väärin, ks. talo III).

Hv 1571 Suensby: Mattz Olsson ku 18, hev -, härkiä 1, le 2, nk 2-2-0-4, la 8, oa 91:6, ny 8. 1519 III lampuotitila Rouva Anna Hansintytär (Tott), laamanni Henrik Bitz nuoremman leski omisti Ulvilassa lampuotitilan i Svenskby 1515 ja 1517, RA Anna Hansdotters godsräkenskaper C 52. Häneltä sen peri ainoa aikuiseksi elänyt lapsi, tytär Anna, joka oli syntynyt toisesta aviosta Turun linnanpäällikkö Klemet Hogenskildin kanssa (s. 1512, k. 1590). Anna Hansintytär asui 1530-luvulle asti Lemun Nyynäisissä, jonka kartanotalouden alainen Soinilan tila oli. Koko perhe muutti Ruotsiin, jossa pää- ja asuinkartano oli Södermanlannin Åkerö. Anna Klemetintyttären ensimmäinen aviomies oli Kustaa Vaasan verokamarin esimies, valtaneuvos Nils Pederinpoika (Bielke) ja tästä avioliitosta syntynyt poika, valtaneuvos Hogenskild Bielke hoiti 1560-luvulta lähtien äitinsä Suomessa olevien tilojen asioita. RA Hogenskild Bielkes samling vol.10. Handlingar rörande Nynäs gård i Nousis socken Åbo län. ESKO JUHONPOIKA nebb 1547 Eskil lambo 3, nebb 1552 Eskil Jonsson 5, nebb 1553 ja 1554 Eskil lanbo 3. Kym 1548 Eskil colonus ruis ¼, ohra ¼, lv 4. Kym 1557 Eskill colonus ruis 1 ja ohra ½ pannia eli 30 kappaa. Kym 1558 Eskil Larson ruis ½, ohra ½ pannia. Vuonna 1554 Eschel Suensby Wlsby osti voudilta kauraa pannin, VA 1969 f. 55 v. Vuonna 1560-63 Esko on kymmenysluetteloissa kylän muiden talojen mukana: Eskillus co nus 1560, Eskil colonus 1561, Eskel Jonss. 1562 ja Eskil Jonsson. Vuodesta 1564 lähtien hän on rälssilampuotien ryhmässä, edelleen 1571: Eskel Jonsson. Mutta vuodesta 1561 lähtien Esko Juhonpoika on myös maakirjoissa 1½ veroäyrin maksajana: Eskil Jönss 1561, Jonss. 62, Eskill 64, Jönnsonn 65, Eskiill Jönnszonn 69 ja Eskell Jonsson mk 1570-71. Sak sk 21.11.1567 Eskill Jonsson ij Swensby ei ollut suorittanut vuoden 1567 verorahoja eikä veroleipää (apuveroa joutuivat lampuoditkin maksamaan), Taloa ei ole hv 1571. OLAVI ESKONPOIKA vuonna 1556 Oleff Eskilss. (Soijnila) maksoi osakalaa 7 inaverkosta ja 1 norssiverkosta, VA 1989 f. 1 v. ARANTILA Arandila by mk 1540-41, Arandilaby mk 1552, Arnes by nebb 1547, Arnes nebb 1554, Arandila nebb 1552, mk 1554-55. Maksoi kymmenykset ruotsalaisen oikeuden mukaan. I Pohjola NIILO Niilo Poye oli 1419 kaupanvahvistajana Ulvilan kirkonkokouksessa, RA orig.perg., FMU II 1570. ARVID Kokemäen käräjillä 5.7.1466 Arnick Pååia todisti yhtenä kuudesta Ulvilan talollisesta Kokemäen Ylistaron myllyosuuksista (12-jäsenisen katselmuskunnan mukana). RA De la Gardieska samlingen, vidimaation vidimaatio 1531. FMU IV 3303. Ulvilan laamanninkäräjillä 17.2.1470 oli lm Arnicka Poya, VA orig.perg., FMU IV 3413. Tukholman raastuvanoikeudessa 22.5.1475 prebendaatti

1520 Mattis Erici todisti, että Göteka van Bomelenin piika, dotter af Ärneka Poye i Vlffsby socken oli kuollut tautiin eikä kenenkään lyönneistä. Stockholms stads tänkeböcker 1474-83 s.8, FMU IV 3593. Tyrvään laamanninkäräjillä 16.1.1481 Arfwe Poija oli yhtenä 12 maakuntakatselmusmiehestä todistamassa Kiikanojan ja Kikkerlän kylärajan kulusta. VA Ylä-Satakunta KOa 80 f. 339-340 (Tyrvään tk 1759). Samoilla käräjillä sama katselmusmiehistö todisti myös Kallialan kylän riidassa ulkopalstoista ja myllystä Rautajoen kanssa. Nyt Arvidin nimi on kirjoitettu Arwedh Poja. RA De la Gardieska samlingen k. 11. Laamanni Jöns Knuutinpoika vahvisti 1537 Skinnarin niityn aikaisemman jakamisen Tattaran ja Leistilän välillä. Arnicka Poija oli tämän vahvistuskirjeen mukaan antanut näille kylille niin paljon niittyä kuin on Skinnarin niityn yläpuolessa pohjoiseen siitä, missä hän oli aikaisemmin nauttinut enemmän kuin hänelle kuului. Lehtinen, Suur-Ulvilan historia s. 162. MARTTI Ulvilan laamanninkäräjillä 2.3.1522 oli lm Morten Poijo, RA Peringskölds Diplomatarium E 99, originaalista tehty kopio. FMU VIII 6078. Vuoden 1536 laamannintuomion mukaan Martti Boij oli vaatinut Leistilän Niilo Huovarilta (talo XIII) eräitä vastaraivattuja niittyjä, mutta katselmuksen jälkeen hän sai vain puolet k.o. niityistä. Lehtinen, Suur-Ulvilan historia s.162. NIILO MARTINPOIKA mk 1540-, äv 1540:7½, 1541:8, 1554: 7 ¾, 1561:6. Nils Mortens. mk 1561, Niels Mor.ss. mk 1562. Karja 1540: hev 2, härkiä 2, le 10, nk 9, la 16, ny 22.5. Nebb 1547 Nils Boya 3, nebb 1552 Nils Mortensson -, 1553 taloa ei ole, 1554 Nils Boija 1, 1556 Nielss Boija 2, 1557 Nils Boija ei nebb. Kym 1548 Nilis Boija ruis ½, ohra ¼. Lv 4. Kym 1557 Nilss Poija ruis 1, ohra ½ pannia (= 30 kappaa). Kym 1558 Niels Boya ruis ½, ohra ½ eli yht. 20 kappaa. Lm tk 26.3.1563 Nils Morthensson Arnes, VA 2151 f. 4. A-S mp: kk 29.6.1552 Soinilan Olavi Arvidinpoika (talo II) oli hakannut hajalle Nils Boijs teppor (aitaukset). Sak kk 21.1554 Pitkäpäälän Jaakko Kokemäeltä (talo I) sai 40 markan sakon otettuaan käyttöönsä af Nils Mortensson Arandila noghon engis bordh (niitynlaitamaa?). Sk 4.1.1562 Niels Boije Arnäs vastuupakoilu. Kk 30.6.1570 Niels Morthensson ij Arnäsby todisti oikeaksi aitojen ja siltojen kuntotarkastuksen listan. Hv 1571 Arnäsby: Nils Morthensson ku 5, hev 1, härkiä -, le -, nk -, la -, oa 16:7, ny 2. Vuonna 1554 Nils Boije osti voudilta 1½ pannia ruista, Nils Arandilan 2 pannia ja Nils Boitzi 1½ pannia ruista, VA 1972 f. 81, 82v ja 82. II MATTI mk 1540-52, äv 1540:6, 1541:5. Karja 1540: hev 1, härkiä 3, le 6, nk 6, la 13, ny 15.625. (k. jo 1546). MAARIT ANTINTYTÄR kym 1548 Margareta vidua ruis ½, ohra ¼. Lv 8. Nebb 1552 h u Mareta vid ua 5.

1521 MARTTI JUHONPOIKA mk 1554-58, äv 1554:6 ¼. Morten Jonss. Mk 1554-55, 1557-58. Nebb 1547 Morthen Jonsson 3, 1553 Mortin 4, 1554 Morten Jönss. 3, 1556 M o then Jonssonn 5, 1557 Morten Jönss. 4. A-S mp: Eurajoen kk 23.7.1550 Sydänmaan Heikki Heikinpoika (talo VII) ja Morthen Jönsson i Arnäsby aff Vlssby socken ilmoittivat sopineensa sellaisesta maiden vaihdosta, että Heikki antoi Martille Ulvilasta Tattaran kylästä kylänosuutta 2 ¼ kyynärän verran niin pelloista, niityistä kuin metsästä ja kalavesistä, kun taas Martti antoi Heikille Vahusmaan (eli Mullilan) kylästä Eurajoelta kolmen kyynärän osuuden. Koska Martti sai vähemmän kuin antoi, hän sai lisäksi oikeuden käyttää Mattkåski qvärn kymmenen vuorokauden ajan vuodessa. Ulvilan kevk 29.4.1551 Mortthen Jonsson ilmoitti, että hänen isänsä ja äitinsä olivat ostaneet af hustru Karin, Madz Östes hustru, borgerska i Åbo hänen osuutensa i Iaresbij (Arnesby?) 25 markan hinnasta. Kaarina tunnusti saaneensa rahat. Kolme ulvilalaista todisti olleensa läsnä kauppaa tehtäessä. Oikeus vahvisti nyt sen. Ulvilan kevk 2.4.1552 Maritt Andersdotter aff Arandila by ilmoitti oikeudelle luovuttaneensa pojalleen Mortten Jonsson kaiken sen irtaimen, mikä kuului vaimon kolmannekseen, Martin tähän asti osoittaman uskollisuuden vuoksi ja luottaen siihen, että Martti osoittaa sitä hänen, Maaritin kuolinpäivään asti. Sak kk 1565 Leistilän Knuut Laurinpoika (talo?) t > Morten Jonsson Arnäsby. Kk 24.8.1559 Masian Niilo Laurinpoika (talo IX) t > Maijssa i Arnes by. PIETARI MATINPOIKA kym 1557-, mk 1561-. Äv 1561:7½, 1562:6½. Kym 1557 Per Madzss. ruis 1, ohra 1 pannia (= 40 kappaa). Kym 1558 Per Matzson ruis 1 ja ohra ½ pannia eli yht. 30 kappaa. Vuonna 1554 Per Madzsson Arnesby osti voudilta pannin kauraa, VA 1969 f. 56v. A-S mp: kk 29.6.1552 Per Madzson i Arnesby jm Kukonharjan kylässä. Lm Pedher Matzsson Arandila stk 31.1.1559, Per Madzsson i Arnes kk 3.8.1560, Per Madzsson Arnäsby tk 22.3.1561, Madz (?) Madzson Arnäs sk 4.1.1562, Per Matzsson Arnäs kevk 27.6.1562, Per Mortensson (?) Arnesby sk 12.12.1565, Per Matsson Arnäsby lk 9.3.1566, kk 27.8.1566, Per Mattzson Arandila lk 22.3.1567, kk 7.7.1567, Per Mattzsson ij Arnäsby sk 21.11.1567, lk 7.4.1568, kk 25.8.1568, sk 23.12.1569, Per Matzson i Arnäs llk 25.2.1570, Per Mattzsson ij Arnäsby kk 1570, Per Mattzsson i Arnes sk 16.11.1570 ja Per Matzsson Arnäs tk 7.2.1571 eli yhteensä 18 kertaa. Hv 1571 Arnäsby: Per Matzsson hopeaa 2 luotia, tinaa 3 naulaa, ku 30, hev -, härkiä 1, le 2, nk 4-0-1-3, la 14, oa 109:4, ny 8.75. Ilmeisesti Martti ja Pietari olivat velipuolia, Martti Maaritin poika edellisestä aviosta ja Pietari Maaritin poika aviosta Matin kanssa. III SIMO MATINPOIKA mk 1540-65, kym 1558-62. Äv 1540:6, 1554:7½, 1561:4½. Karja 1540:hev-, härkiä 2, le 6, nk 6, la 16, ny 13. Simon Madzss. mk 1554-58. Nebb 1547 Simon Madzson 2, nebb 1552 Simon Madzsson 3, nebb 1554 taloa ei ole, 1556 Simon Madzss. 3, 1557:2.

1522 Kym 1548 Sijmon Madzss. ruis ¼, ohra ¼. Lv 2. Kym 1557 Simon Madzss. ruis ½ pannia (= 10 kappaa). Kym 1558 Simon Matzson ruis ½ pannia, ohra 1 c ja kaura 1 c eli yhteensä 12 kappaa. Vuonna 1554 Simon Matzss. Arnesby osti voudilta ohraa ½ pannia ja Simon Madzsson ibm (Arnesby) kauraa 2 pannia. VA 1969 f. 53v, 56v. Vuonna 1556 Simon Madzss. maksoi osakalaa 6 inaverkosta ja 1 norssiverkosta, VA 1989 f. 2. MIKKO ESKONPOIKA nebb 1553 Michil Eskilss. 1. MIKKO MIKONPOIKA mk 1569-, kym 1563-. Äv 1569: 4½, Michel Michelss. (Michelson) kym 1563-71, mk 1570-71. Michell Matzson mk 1569. Sak kk 7.7.1567 Villilän Mikko Vilkinpoika (talo I) oli vallannut erään niittykappaleen aff Michill Michilsson Arandila, kk 25.8.1568 Michill Michilsson ij Arnesby huonot aidat ja sillat. Hv 1571 Arnäsby: Michil Mi:lsson ku 5, hev -, härkiä 1, le -, nk 1-1-0-1, la 6, oa 33:1, ny 3.25. Ulvilan käräjillä 30-31.10.1648 oli esillä Kukonharjan, Soinilan ja Arantilan kylien riita Viikalan kylän kanssa Ylisjoenmaasta. Tällä tarkoitettiin sitä kapeaa kiilaa Kokemäenjoen pohjoispuolella Viikkalan ja Kokemäen Pirilän maiden välissä, joka on edelleen jaettuna noiden kolmen kylän kesken. Erimielisyyttä oli siitä, missä oli se Myllinoija Råå, joka mainittiin laamanni Jöns Knuutinpojan tuomikirjeessä vuodelta 1547. VA Ala-Satakunta I KOa 6 f. 463v- 465v. Ulvilan käräjillä 9-11.3.1698 vedottiin 28-29.9.1630 annettuun tuomioon, jossa sanottiin, että Arantilalla ei ole mitään yhteistä maata Tattaran kanssa kuin thet gamla Skinnar ängstycket. VA mm 29 s.118. Tattaran jakokunta TATTARA Tattara mk 1540-41 ym., Tattaraby nebb 1547, Tattar nebb 1552, nebb 1554. Maksoi kymmenykset ruotsalaisen oikeuden mukaan. Euran käräjillä 27.3.1441 laamanni Henrik Klaunpoika antoi tuomion laajan ulkopalstan (skatan) rajoista, jotka erottivat sen pohjoisessa Leistilän rintamaista, idässä Tattaran (Tattara boer) rintamaista, etelässä Euran pitäjästä, lännessä Luviasta ja koillisessa Masian rintamaista. Siinä määritellään Tattaran länsiraja, joka pohjoisessa alkaa Leistilän kylän eteläpuolella olevasta paalusta ja jatkuu lounaaseen suon yli Nefraberg nimiseen vuoreen, Kylliojan luo ja viimein Haarakoivuun, jossa on edelleen Euran pitäjän sekä Leistilän ja Tattaran kylien välisen rajan yhtymäkohta. FMU III 2379 Ala-Satakunnan vuoden 1689 tuomiokirjan mukaan. Toinen edellisestä eroava kopio on Ulvilan käräjäpöytäkirjassa 30.10.1600, VA 222 d f. 29. 12. 2.1526 on annettu tuomio, jossa Panelian kylälle Eurassa vahvistettiin vapaa nautintaoikeus kalavesiin Kyläjärvellä Euran pohjoisosissa, jonne Leistilän ja Tattaran asukkaat olivat tunkeutuneet. FMU VIII 6276.

I Puosi 1523 HEIKKI Kokemäen käräjillä 10.9.1445 oli katselmusmiehenä Henrich Bruse todistamassa Turun piispan ja Villiön kylän välisessä alueriidassa. Hän on luettelossa n:o 2, edellä Tordh Gunnarsson, hänkin kai Ulvilasta, n:ot 3 ja 5-6 ovat Huittisista, 8-10 Köyliöstä ja n:o 12 Eurasta. REA f. 164v-165. Nimi on kirjoitettu toisessa Turun tuomiokirkon kopiokirjassa RA Skoklosters Codex Aboenis f. 75-75v Henrich Brise. Mk 525. Kokemäen käräjillä 5.7.1466 todisti Ylistaron myllyosuuksista katselmuskunta, josta toinen puoli (n:ot 7-12) oli Ulvilasta. N:ona 9 on Hindrik Brusi. RA De la Gardieska samlingen, vidimaation vidimaatio 1531, FMU IV 3303. Ulvilan laamanninkäräjillä 19.1.1473 oli lm Hinrich Bosi, VA pap.kopio, FMU IV 3540. MATTI OLAVINPOIKA mk 1540-, kym 1557-62. Äv 1540:3½, 1541:4½, 1554:4, 1561:4:17, 1564:4:5, 1569:4:3. Karja 1540: hev 2, härkiä 4, le 8, nk 2, la 18, ny 19.25. Madz Bosi mk 1544, 1546, Madz Bosij mk 1552, Madz Booss mk 1571. Madz Olsson mk 1554-55, Madz Oloffss. mk 1558. Nebb 1547 Madz Oluffsson 5, nebb 1552 Madz Bodz 6, 1553 Madz Bose 6, 1554 Matz Olss. 4, 1556 Madz Bodz 4, 1557 Madz Olss. 4. Kym 1548 Madz Olofss. ruis ½, ohra ½ pannia. Lv 10. Kym 1557 Madz Olofss. vain nimi. Kym 1558 Matz Olson ruis ½, ohra ½ pannia eli yht. 20 kappaa. Lm Madz Booss kk 21.7.1550, sk 24.10.1550, Madz Båtz (sak: Matz Bodz i Tattarby) sk 2.12.1551, Mattz Oloffson i Tattara kevk 2.4.1552, Madz Booss kk 29.6.1552, Madz Boss (Sak: Madz Bose) sk 18.12.1552, Madz Bose kk 17.7.1553, Matz Boodz sk 30.11.1553, Madz Booss Tattara kevk 15.5.1554, Mats Booss kk 21.7.1554, Madz Bodz i Tattara sk 5.1.1555, tk 21.3.1555, Madz Bodz kevk 6.6.1555, Matz Botz j Tattara tk 5.3.1557, kevkk 18.8.1557, stk 31.1.1559, Madz Bodz Tattara kk 3.8.1560, Madz Bodz i Tattara tk 29.3.1561 ja Madz Olsson Tattara ylim.kär. 21.12.1561 eli yhteensä 19 kertaa. A-S mp: kk 21.7.1550 Madz Boos km Ravaninkylä > Soinila, sk 24.10.1550 Madz Olsson huonot sillat, kevk 29.4.1551 Madtz Olson i Tattara jm Tattaran talossa VIII, sk 2.12.1551 Madtz Båtz jm Kukonharjan kylässä, kk 29.6.1552 Madz Boss km Leistilä > Villilä. Vuonna 1554 Madz Bose Tattara osti voudilta ruista ½ pannia, VA 1969 f. 50. Vuonna 1556 Madz Olss. maksoi osakalaa 6 inaverkosta ja 2 norssiverkosta, VA 1989 f. 1. MATTI MATINPOIKA kym 1563-. Madz Madzss. (Madzson) kym 1563-71. Lm Mattz Mattzsson Tattara tk 7.2.1571. Sak sk 12.11.1566 Mattz Matzsson Tattara t & Niels Oloffsson ibm (talo XII), kk 25.8.1568 Mattz Bottz ibm huonot aidat ja sillat. Hv 1571 Tattaraby: Matz Bootz hopeaa 3 luotia, tinaa 3 naulaa, ku 40, hev 1, härkiä 4, le 7, nk 3-3-2-3, la 26, oa 248:4, ny 21.75. II Rauvala

1524 NIILO Ulvilan laamanninkäräjillä 2.3.1412 oli lm Nisse Ragualsson, REA f. 110, Mk 333. Ulvilan kirkonkokouksessa 1419 oli kaupanvahvistajana Nisse Ragwaldsson, RA orig.perg., FMU II 1419. Nisse on sijoitettu tähän taloon, koska siinä esiintyy myöhemmin sekä Niilo että Ragvald ja Rauvala talonnimenä jo 1551. MIKKO RAGVALDINPOIKA mk 1540-52, äv 1540:2½, 1541:4. Karja 1540: hev 1, härkiä 2, le 6, nk -, la 4, ny 10.5. Michel Raualdss. (Raualss.) mk 1543-44, 1546, Mickel Raualdzssonn mk 1552. Kym 1548 Michil Rawaldzss. -, lv 2. NIILO MIKONPOIKA mk 1554-, kym 1557-. Äv 1554:2:3, 1561:3:5. Nilss Michelss. mk 1554-55, Nilss Michilss. mk 1558, 1571. Nebb 1547 Nils Michelzon 2, nebb 1552 Nils Mickelsson 4, nebb 1553 Niels Michilss. 2, 1554 Nilss Michilss. 1, 1556 Niels Mickelson 3, 1557 Nils Michils. 3. Kym 1557 Nilss Michills. ruis ¼, ohra ¼ pannia (= 10 kappaa). Kym 1558 Niels Michilson ruis 1/6 pannia ja ohra 5 kappaa (yht. 8 1/3 kappaa). Lm Niels Michelsson i Tattara lk 25.2.1570. A-S mp: sk 24.10.1550 Nils Mickelsson (nimi talon IV Mikko Eskonpojan ja talon I Matti Olavinpojan välissä) huonot sillat. Kevk 29.4.1551 Nils Rauuala oli yksi niistä kuudesta, joiden piti suorittaa perinnönjako Tattaran kylän talossa VIII. Neljä heistä on varmasti Tattaralta ja yksi Leistilästä. A-S mp s. 75, pain.laitos s. 101. Lk 12.2.1552 Nils Mickel(son) ibidem (Tattaran viereiseltä sarakkeelta) ei ollut maksanut kahdeksaan vuoteen kihlakunnantuomari Maunu Niilonpojan tuomarinvakkoja. Vuonna 1554 Nils Michilss. Tattara osti voudilta ohraa pannin ja Nils Michilss. ibm (Tattara) pannin kauraa, VA 1969 f. 53v, 56v. Vuonna 1556 Nils Michilss. maksoi osakalaa 3 inaverkosta ja 1 norssiverkosta, VA 1989 f. 1. Hv 1571 Tattaraby: Nils Mi:lsson ku 7, hev 1, härkiä 1, le 3, nk 1-0-0-2, la 10, oa 83:7, ny 8.75. III HEIKKI mk 1540-42, äv 1540:2½, 1541:3. Karja 1540: hev 1, härkiä 2, le 5, nk 2, la 5, ny 10.625. SIMO mk 1543, äv 3. HEIKKI MIKONPOIKA mk 1544-, kym 1557-. Äv 1544:3, 1546:5 (mukana talon X äv 2), 1552:3, 1554:3:13, 1561:3:14, 1564:3:8. Hen.Michilss. mk 1554-55, Henric Michilss. mk 1557 ym. Nebb 1547 taloa ei ole, nebb 1553 Hen.Michilss. 3, 1554 Hendrich Michilss. 1, 1556 Hen.Mickelson 3, 1557 Hen.Michils. 2. Kym 1548 Hen.Michilss. -, lv 6. Kym 1557 Hen. Michillss. ruis ¼, ohra ¼ pannia (= 10 kappaa). Kym 1558 Henric Michilsson ruis 5 kappaa. A-S mp: sk 24.10.1550 Hendrick Mickelsson huonot sillat, Hendrick Sangari huonot aidat (erilainen käytäntö nimessä selittyy sillä, että kirjuri on seurannut eri tarkastuksissa tehtyjä listoja). Kevk 29.4.1551 Hendrick Mickelson Tattara jm talossa VIII. Lk 12.2.1552 Hendrick Mickelson ibidem (Tattara) ei ollut

1525 suorittanut kahdeksaan vuoteen kihlakunnantuomari Maunu Niilonpojan tuomarinvakkoja. Sak sk 21.11.1567 Hen. Sangari ibm (Tattara) huonot aidat ja sillat. Hv 1571 Tattaraby: Hen.Mi:lsson ku 16, hev 1, härkiä 1, le 2, nk 1-0-2-1, la 15, oa 92:2, ny 8.875. OLAVI HEIKINPOIKA nebb 1560 Oleff Hen.ss Heikin sijasta. Ostot voudilta: vuonna 1551 Oluff Henrichson aff Tattara pannin ruista, VA 1944 f. 5v; vuonna 1554 Oleff Henrichs. ibm (edellä Joper Hen.ss. ibm, Tattara) panni ohraa ja Oluff Henrichs. ibm (Tattara) 2 pannia kauraa, VA 1969 f. 53v, 56v. Vuonna 1556 Oleff Hen.ss. maksoi osakalaa 3 inaverkosta ja 1 norssiverkosta, VA 1989 f. 1. Sak sk 5.1.1555 Oleff Hen.sson i Tattara huonot aidat ja sillat, kk 24.8.1559 Oloff Hen.sson i Tattara huonot aidat ja sillat, tk 22.3.1561 Jacop Hen.sson i Leystilä ( XV ) t > Oleff Hen.sson i Tattara, kk 25.8.1568 Oloff Hen.sson Tattara huonot aidat ja sillat. Olavilla on selvästi ollut osuutensa kylän maista viljelyksessä, mutta häntä ei näy kuin kerran tileissä veronmaksajana. Selitys tälle lienee se, että vastuu talosta III oli todellisuudessa jaettu isän ja pojan kesken, mutta veroista vastattiin yhdessä. MIKKO nebb 1552 Michel Sangar 6. IV MIKKO ESKONPOIKA mk 1540-42, 1544-69, kym 1557-63. Äv 1540: 1½, 1554:1:18, 1561:1:19,1569:2. Karja 1540: hev 1, härkiä 2, le 6, nk 4, la 5, ny 12.625. Michel Eskilss. mk 1541-42, 1546, Mickel Eskelssonn mk 1552, Michel Eskelss. mk 1554-55, Michil Eskils. mk 1557 ym. Nebb 1547 Michel Eskilss. 2, nebb 1552 Michel Eskilsson 4, nebb 1553 talo puuttuu, 1554 Michil Eskilss. 1, 1556 Michel Eskilson 2, 1557 Michil Eskils. nebb ei ole. Kym 1548 Michil Eskilson ei mitään, lv 4. Kym 1557 Michill Eskillss. ruis ¼ pannia (= 5 kappaa). Kym 1558 Michil Eskilsson ruis 1 ja ohra 5 kappaa, yht. 6 kappaa. A-S mp: sk 24.10.1550 Mickel Eskilsson huonot sillat, kevk 29.4.1551 Mickel ibidem (Tattara) jm talossa VIII, lk 12.2.1552 Mickel Eskilsson ibidem (Tattara) tuomarinvakat maksamatta monelta vuodelta. Vuonna 1554 Michill Tattaran osti voudilta pannin ruista, VA 1972 f. 81v. HEIKKI mk 1543 Hen., äv 1½. MARKKU MIKONPOIKA kym 1564-, mk 1571-, äv 2. Marcus Michilss. (Michelson) kym 1564-71. Marchus Eskilss n (?) mk 1571. Hv 1571 Tattaraby: Marcus Mi:lsson ku 4, hev 1, härkiä 1, le 1, nk 1-2-0-2, la 10, oa 67: -, ny 7.75. MIKKO MIKONPOIKA mk 1570 Michell Michelson, äv 2. V Unkuri