Sukuseura Kanko ry Jäsenlehti 2/2001
Sukuseuran hallitus ja muut toimihenkilöt: Juhani Rajamäki, puheenjohtaja Impoonkatu 2, 04430 Järvenpää, puh. (09) 2711178 Juhani Soukko, varapuheenjohtaja Kotiportinkuja 1, 02340 Espoo, puh. (09) 8011343 Esko Alakesti, hallituksen jäsen Teikankaantie 32, 39530 Kilvakkala, puh. (03) 4588542 Erkki Kanko, rahastonhoitaja ja hallituksen jäsen Moisionkatu 1 A, 39500 Ikaalinen, puh. (03) 4589366 Esteri Kanko, hallituksen jäsen Kilvakkalantie 23, 39530 Kilvakkala, puh. (03) 4588543 Arvi Koskinen, hallituksen jäsen Sepäntie 33 A 3, 79700 Heinävesi, puh. (017) 561092, arvi.koskinen@pp.inet.fi Lahja Vähätalo, hallituksen jäsen Rahkolankuja 21 A, 39500 Ikaalinen, puh. (03) 4586385 Sirpa Karppinen, sihteeri Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki, puh. (09) 3212 438, sirpakar@welho.com Juhlatoimikunta 2002: Matti Kanko Kannaksentie 13, 42700 Keuruu, puh. (014) 772922 Seija Kujala Hinnerjoenkuja 4 D, 00940 Helsinki, puh. (09) 307634 Kirsti Raita Jämijärventie 60, 39530 Kilvakkala, puh. (03) 4589105 Päivi Virtanen Aholantie 22, 39610 Kovelahti, puh. (03) 4589145 Sisko Ylilaurila Ristamäentie 11 C 2, 39100 Hämeenkyrö, puh. (03) 3714723 Jäsenlehden toimitus Tekstiaineiston ja kuvien lähetysosoite: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki, sirpakar@welho.com 2
Tervehdys Suuret kiitokset kaikille teille, jotka osallistuitte sukukokouksen järjestelyihin; ilman teidän panostanne juhlat eivät olisi onnistuneet. Samoin suuret kiitokset kaikille esiintyjille! Talvi on tulossa, mutta ajatukset alkavat suunnata kohti ensi kesän kokoontumista. Sukuseuran hallitus on valinnut paikaksi Rahkolan Kartanon. Juhlatoimikunta alkaa suunnitella kokoontumisen ohjelmaa ja kaikki ideat ovat tervetulleita; niitä voi ilmoitella juhlatoimikunnan jäsenille. Tähän jäsenlehteen olemme saaneet Erkki Kankon puheen Karl Eemil Telningin haudalla sekä Esa Ojasen tekstin liittyen hänen sukututkimukseensa ja esitelmäänsä Luomajärvellä; heille suuret kiitokset tästä. Seuraaviin lehtiin otamme mielellämme vastaan uusia juttuja - pieniä tai isompia. Siispä kaikki kirjoittelemaan sukuun liittyvistä tapahtumista! Seuraavaan lehteen olisi mukava saada mm. tarina Rahkolan Kartanosta. Terveisin sihteeri Tämä lehti sisältää: Jäsenmaksuasiaa...4 Katsaus viime kesän sukukokoukseen...5 Erkki Kankon puhe haudalla...6-9 Esa Ojasen puhe Luomajärvellä...11-13 Sukututkimuskuulumisia...14 Ensi kesän sukukokous...15 3
Vuoden 2001 jäsenmaksuasiaa Sukuseuran jäsenmaksun tänä vuonna on maksanut 116 henkilöä, joista 18 henkilöä on uusia jäseniä. Tällä hetkellä jäsenrekisterissä on 140 henkilöä, joista 24 jäsenellä on valitettavasti jäsenmaksu maksamatta tältä vuodelta. Maksamalla vuosittaisen jäsenmaksun varmistat jatkossakin jäsenpostin saannin. Jäsenmaksun suuruus on tälle vuodelle 30 mk/jäsen. Vuosien 2002 ja 2003 jäsenmaksut Jäsenmaksu vuosina 2002 ja 2003 on 5 euroa/vuosi/hlö. Jäsenmaksu maksetaan Kankon sukuseuran tilille 450310-257446 Ikaalisten Säästöpankkiin. Jäsenmaksu on henkilökohtainen, ei perhekohtainen. Lapset viihtyivät Luomajärven pihalla hevoskärryissä. Kärryajelun lisäksi oli ratsastusta. 4
Suvun kokoontuminen lauantaina 9.6.2001 Suku kokoontui ensin Ikaalisten kirkkoon sukuhartauteen, jonka toimitti suvun pastori Juha Valkama ja kanttorina toimi, samoin sukuun kuuluva, Joel Åfelt. Sukuseuran kukkatervehdydsen kirkkoväärdi Karl Telningin haudalle laskivat Esteri Kanko ja Erkki Kanko. Sukujuhla pidettiin Luomajärven hevoskievarissa, joka on aikoinaan ollut Kankon torppa. Juhla alkoi lipunnostolla; lipun nostivat Eeva Taipale ja Esko Alakesti. Sukujuhlaan osallistui noin sata aikuista ja lisäksi lukuisa joukko lapsia. Lapsille oli järjestetty ponitalutusta ja kärryajelua. Arpajaisvoittoja oli kertynyt runsaasti, yhteensä 76 kpl. Arpajaisten tuotto oli 1115 mk. Kiitokset kaikille arpajaisvoittojen lahjoittajille! Viljo Suojanen soitti haitaria iltapalan aikana. Kirsti Raita esitti Kalle Kankon runomittaan kirjoittaman sukuun liittyvän tarinan. Luomajärven pihassa Erkki Kanko, Miika Åfelt ja Esko Alakesti. 5
Erkki Kankon puhe maanviljelijä, kirkkoväärdi Karl Eemil Telningin haudalla 9.6.2001 Näin kauniina kesäisenä päivänä olemme kokoontuneet sukumme vanhimman tuntemamme hautamuistomerkin ääreen. Tässä lepää Karl Eemil Telning, s. 1815, k. 1883, hänen vaimonsa Valborg, o.s. Pantti, s. 1820, k. 1909, ja heidän 19-vuotiaana kuollut tyttärensä Rosa, sekä pojanpoika Vihtori ja hänen perheenjäseniään. Tässä aivan vieressä on niinikään pojanpojan Kaarlen perhehauta ja vähän tästä kellotapuliin päin on pojantyttären Maria Alviina Kortteen perhehauta. Täältä lähistöltä löytynee monien muiden sukumme jäsenten leposijoja, samoin eteläiseltä hautausmaalta, jossa sijaitsee mm. Kaarl Eemilin pojan Karl Kankon perhehauta. 6
Karl Eemil Telningin isä, Kilvakkalan Kankon talon isäntä Karl Kanko oli syntynyt 1773 ja äiti 1774, Soinin talon tytär Valpuri Jämijärveltä. Heille syntyi 11 lasta, joista Karl Eemil oli nuorin. Ainoastaan hän jäi isosta lapsikatraasta eloon, muut 10 kuolivat pieninä tai muutaman vuoden vanhoina. 1700-1800 lukujen vaihteessa Suomessa elettiin raskaita aikoja, oli katovuosia, Suomen sota 1808-1809, oli puute ravinnosta ja kaikkinaisesta toimeentulosta, erilaiset taudit koettelivat kansaa ja kuolleisuus, etenkin lapsikuolleisuus oli suuri. Suomen sodan 1808-1809 päättyessä Suomi siirtyi Venäjän keisarikunnan alaiseksi ja näin päättyi yli 600-vuotinen Ruotsin vallan kausi. Suomesta tuli Venäjään autonomisesti kuuluva alue. Tämä merkitsi sitä, että Suomella oli, vaikkakin alistetusti, oma Senaatti ja Valtiopäivät. Tämä antoi entistä paremmat edellytykset itsenäisempään päätöksentekoon ja elinolosuhteiden kehittämiseen maassa. Ankarat kadon ja puutteen vuodet kohdattiin vielä vv. 1866-68, jotka nälkävuosina tunnetaan. Kaikista tällaisista vastuksista huolimatta kansakunnan elinolosuhteet paranivat pikkuhiljaa, vaikkakin hitaasti. Väkilukukin kasvoi vähitellen. Johtunee kaiketi myös siitä, että myöhempiä sotia 1800-luvulla käytiin Suomen rajojen ulkopuolella. Vuosisadan alkupuolella vastuksia koki edelleen Kangon isäntäväki; perheen isä kuoli v. 1827 Karl Eemilin ollessa 12-vuotias. Leski meni uusiin naimisiin Karl Gustaf Hiekan kanssa. Poika varttui ja opiskeli, jossa yhteydessä sukunimikin lienee vaihtunut Telningiksi. Isännyyden taloon Karl Eemil sai äidiltään v. 1839. Solmi avioliiton Viljalan kylästä olevan Valborg Pantin kanssa, saivat 10 lasta: 7 tyttöä ja 3 poikaa. Lapsista 3 tyttöä kuolivat lapsena tai nuorena. Tytöistä vanhin Iida avioitui Kiialan kylän Heiskalaan, Vappu Sofia Haapimaan Wähä-Kirmolle, Maria Riitialan Yli- Vakerille ja Eeva Kirkonkylän Kalliin. Pojista Karl jatkoi Kangon 7
isäntänä vv. 1876-1932. Fredrik (myöh. Taimela) rakensi oman talon kotinsa läheisyyteen (nyk. V ja U seura Tempauksen tontti ja talo). Viktor jäi kotiinsa setämieheksi. Karl Eemil Telning oli Ikaalisten seurakunnan kirkkoväärdinä vv. 1856-83 eli 27 vuotta. Hänen tullessa tähän tehtävään seurakunnassa elettiin voimakasta muutoksen aikaa; Ikaalisten kirkkopitäjän kappeliseurakunnat olivat eroamassa itsenäisiksi seurakunniksi. Kankaanpään, Honkajoen ja Karvian eroaminen oli lähes loppuun suoritettu. Parkanon eroasiat olivat meneillään ja Jämijärven erohankkeet olivat aluillaan. Kirkkopitäjässä rakentaminen oli vilkasta. Niinpä Ikaalisten nykyinen kirkkokin (rak. v. 1801) remontoitiin v. 1860. Kirkkosali sai mm. neljä Ranskalaista pylvästä ja niiden kannattaman valotornin antamaan tehokkaammin valoa. Torni katettiin itsepäisten ikaalilaisten toimesta paanuilla sinkkipellin sijaan. Arkkitehtinä toimi Chevitz, joka suunnitteli myös nykyisen kellotapulin. Kellotapuli valmistui v. 1861, varustettuna kolmella kellolla. Ikaalisissa oli virinnyt ajatus saada Ikaalisista kaupunki. Kirkonkokouksessa 13.7.1856 valittiin 5-miehinen toimikunta valmistelemaan ja allekirjoittamaan Aleksanteri II:lle osoitettava anomus. Toimikunnassa oli myös Karl Eemil Telning. Anomus tuotti eri käsittelyvaiheiden jälkeen kauppalan perustamisoikeuden v. 1858. Kaikkialla Suomessa koettiin hyvin merkittävä yhteiskunnallistaloudellinen muutos, kun voimaan tuli keisarillinen kuntaasetus v. 1865. Sen nojalla kunnat erotettiin kirkkopitäjistä itsenäisesti hallinnoiviksi yhdyskunniksi. Näin muodostui myös v. 1867 Ikaalisten kunta ja siihen liittyen epäyhtenäinen Ikaalisten kauppala. Hallinnosta tuli vastaamaan 7-jäseninen kunnallislautakunta. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi eli kunnallisesimieheksi valittiin Karl Eemil Telning ja vielä lautakunnan jäseneksi samasta talosta vanhaisäntä Karl Gustaf Kanko. 8
Kansansivistyksen saralla Suomessa kehitys nopeutui, kun saatiin kansakouluasetus v. 1866. Ikaalisiin perustettiin jo aikaisemmin pitäjänkoulu, v. 1862, nykyiselle vanhan kansakoulun tontille (vrt. keltainen koulu). Virallisesti asetuksen mukainen kansakoulu saatiin edellisen koulun jälkeen v. 1877. Se aloitti toimintansa samoissa rakennuksissa. Tähän kehitystyöhön Karl Eemil Telning osallistui johtokuntatasolla. Näin voidaan todeta Karl Eemil Telningin olleen miehuusvuosinaan aikalaistensa joukossa yksi merkittävämpiä luottamushenkilöitä Ikaalisten seurakunnassa kuin myös Ikaalisten kunnan hallinnossa. Hän poistui ajasta 68-vuotiaana v. 1883. Laskemme nämä kukat muistokiven ääreen muistaen menneitä sukupolvia ja kunnioittaen heidän työtään sukumme ja maamme parhaaksi. Esteri Kanko ja Erkki Kanko tuovat sukuseuran tervehdystä menneille sukupolville. 9
Kuvia Luomajärven juhlista Miika Åfelt kertoi Luomajärven tilan historiaa. Joel Åfelt johti yhteislaulua. Luomajärven pihalta. 10
Esa Ojasen kirjoittama sukuselvitys perustuen hänen puheeseensa Luomajärvellä LUOMAJÄRVEN TORPASSA Ihan mukavalle paikalle olivat esivanhempani torpan paikan saaneet katsoa, komealle mäelle, jolta pieni järvikin oli tuolloin näkynyt. Nyt mäellä liehui lippu juhlallisen kutsuvana ja torppa oli perinteitä kunnioittavassa käytössä hevoskievarina. Kankon talossa renkinä työskennellyt Kustaa Kustaanpoika, syntyjään Yli-Kesti, oli nainut Kankon tyttären, Vappu Juhontyttären, ja nuoripari oli perustanut Kankon takamaille tämän Luomajärven torpan. Kustaa ja Vappu asustelivat avioliittonsa ensi vuodet edelleen Kankolla, jossa heidän kolmas lapsensa on vielä vuoden 1795 alussa merkitty syntyneeksi. Luomajärven torppa on ilmeisesti perustettu noihin aikoihin, ehkä juuri vuonna 1795. Ihan ventovieraan kanssa ei Kustaa naimiskauppaa tehnyt, puolisot olivat toistensa pikkuserkkuja. Heidän isoisänsä olivat kumpikin Kestin rusthollin poikia. Matti Juhonpoika Kesti oli Kustaan taata ja Jaakko Juhonpoika Kesti, myöhemmin Kanko, oli vastaavasti Vapun taata. Kustaan mummu oli kotoisin Hämeenkyrön Tokoisista ja Vapun mummu Kiialan Isostatalosta. Kustaa Luomajärven isän Kustaa Matinpojan aikana Kesti jakautui Yli-Kestiksi ja Ala-Kestiksi. Viimeksimainittu jatkoi rusthollina. Kustaa Matinpoika Yli-Kesti löysi vaimon Hätävarasta, Riitta Erkintyttären. Myös talon toisen puolikkaan isännyyden saanut Matti Matinpoika Ala-Kesti löysi mielitietyn Hätävaran sisaruksista, Maria Erkintyttären. Veljekset naivat siis sisarukset. Tässä kohdin muistelut saavat kovasti traagisen sävyn. Arvi Rajala kertoi, että Matti Matinpoika sai surmansa vaimonsa kä 11
destä, kun mies oli ollut siippansa mielestä kylässä liian kauan. Liekö sahdilla tai paloviinalla taikka poissaolon pituudella ollut vaikutusta asiaan, sitä ei tarina kerro. Astalona oli vaimo kuulemma käyttänyt rekikalikkaa ja henki oli siinä lähtenyt, vaikka tuskin tarkoituksena näin lopullinen ratkaisu oli. Varmistus asialle löytyy kuolleitten luettelosta: Matti Matinpoika kuoli 3.10.1784 ja kuolinsyy on slagen av sin hustru. Maria katoaa tuon jälkeen kirkonkirjoista ja hänen kohtaloaan voidaan vain arvailla. Kustaan ja Vapun yhteisen isotaatan, Juho Antinpoika Kestin alkuperästä ei oikein varmaa kuvaa ole saatu syntymään. Jotkut juonteet viittaavat Vänniin, mutta toiset johtolangat taas antavat aiheen suuresti tätä alkuperää epäillä. Joka tapauksessa on selvää, että Juho Antinpoika tuli Kestille vävyksi ja hoiti rusthollin isännyyttä Kestin tyttären Vappu Juhontyttären kanssa 1707-1734, johon aikaan sattuu maata kovasti rasittanut venäläismiehitys eli iso viha. Rusthollina Kesti oli ollut ainakin kolmikymmenvuotisen sodasta lähtien. Kalle Kanko tiesi, että talon varustamat mies ja hevonen olisivat osallistuneet Lützenin taisteluun, jossa Kustaa II Aadolf kaatui 6.11.1632. Olavi Heikkilän mukaan mies ja ratsu olisi tähän sotaan Kestiltä lähetetty vuonna 1635. Suvun voimaan luotettiin naimakaupoissa myöhemminkin. Kustaa Kustaanpoika Luomajärven ja Vappu Juhontytär Luomajärven esikoinen, Maria Kustaantytär avioitui, kuinkas muuten, vanhempiensa yhteisen pikkuserkun, Jaakko Simonpoika Prusin kanssa, joka tuli sitten isännäksi Luomajärveen. Jaakko Simonpojan taata, Yrjö Juhonpoika Prusi oli samoja Kestin veljeksiä kuin edellä mainitut Matti Juhonpoika Kesti ja Jaakko Juhonpoika Kanko. Yrjö Kesti meni aikoinaan vävyksi Kartun Prusille Riitta Laurintyttären puolisoksi. Heidän tyttärensä Maria Yrjöntytär nai sitten Simo Jaakonpoika Jankkarin niinkin kaukaa kuin Kankaanpään Vihteljärveltä. Minkäs vuoksi minä sitten tunnen haikeutta näillä nurkilla? Tuosta Maria Kustaantytär Luomajärven ja Jaakko Simonpoika Prusin 12
avioliitosta syntyi mm. Jaakko Jaakonpoika Luomajärvi, 1816-1894, ja hän avioitui jämijärveläisen Kaisa Sofia Heikintytär Heiskan, 1818-1867, kanssa. He saivat mm. Miina-nimisen tyttären, joka eli 1846-1922. Hän oli naimissa Jyräkosken Juho Efraim Teemunpojan kanssa ja aikansa useissa taloissa palveluksessa kierreltyään nuoripari sai perustaa Keskiseksi nimetyn torpan Kiialan kylän Kinnarin maille, jotka tosin sijaitsivat Koverannalla. Tässä talossa olen minäkin käynyt, mutta nyt paikalla on Mäntylän iso ulkorakennus. Miinan ja Juho Efraimin eli Epun tytär Lyyti Maria Keskinen, 1881-1869 on äitini mummo. Luomajärven torpan pihasta ei järveä enää näy, koska se on kuivattu, lopullisesti talon nykyisen vireän isännän Miika Åfeltin mukaan vuonna 1948. Järveä tai ei, kyllä oli juhlallista osallistua sukukokoukseen näin aidossa ympäristössä. Juho ja Vappu Kestin jälkeläisiä Vappu Juhontytär Kesti 1686-1758 Juho Antinpoika Kesti 1685-1763 Matti Juhonpoika Kesti 1710-1790 Vappu Heikintytär Kesti 1711-1787 Kustaa Matinpoika Yli-Kesti 1746-1812 Riitta Erkintytär Hätävara 1742-1807 Jaakko Juhonpoika Kanko 1716-1778 Vappu Juhontytär Isotalo 1719-1794 Juho Jaakonpoika Kanko 1743-1805 Liisa Simontytär Hallia 1744-1819 Yrjö Juhonpoika Prusi 1719-1784 Riitta Laurintytär Prusi 1722-1789 Maria Yrjöntytär Prusi 1743-1799 Simo Jaakonpoika Jankkari 1738-1787 Kustaa Kustaanpoika Luomajärvi 1769-1842 Vappu Juhontytär Luomajärvi 1767-1826 Maria Kustaantytär Luomajärvi 1791-1867 13 Jaakko Simonpoika Luomajärvi 1780-1850
Sukututkimuskuulumisia Sirpa ja Risto Karppinen tutkivat kesällä Tampereen rippikirjoja mikrokorteilta ja sieltä löytyi Vähäkirmon jälkeläisiä: Kangon tytär Valborg Sofia Telning, joka syntyi v. 1842 ja kuoli v. 1924, on vihitty v. 1867 Gustaf Wähä Kirmon, joka syntyi v.1846 ja kuoli v. 1903, kanssa. Tästä avioliitosta ovat syntyneet 11 lasta: Karl Gustaf, Amanda Sofia, David Viktor, Fredrik, Ida Karolina, Johan Rikhard, Robert, Maria Alvina, Matilta Johanna, Ruusa Wilhelmiina ja Amanda Eufrosyne. Karl Gustaf (1. lapsi), joka syntyi v. 1867, kuoli 36-vuotiaana, ilmeisesti lapsettomana. Amanda Sofia (2. lapsi) syntyi v. 1869 ja kuoli 1-vuotiaana. Samoin nuorena kuoli Ruusa Wilhelmiina (10. lapsi), joka syntyi v. 1884 ja kuoli v. 1900. David Viktor (3. lapsi), joka syntyi v. 1870, muutti v. 1893 Tampereelle ja otti sukunimekseen Salonen. Avioliitosta Ida Widbomin kanssa syntyi 6 lasta: David Antero, s. 1896, Yrjö Rikhard, s. 1898, Paavo Aleksander, s. 1900, Kaarle Valdemar, s. 1905, Martti Olavi, s. 1908, ja Reino Vihtori, s. 1911. Fredrik (4. lapsi), joka syntyi v. 1872, on rippikirjatietojen mukaan asunut Ikaalisissa perheettömänä. Ida Karolina (5. lapsi), joka syntyi v. 1874, muutti sensijaan Tampereelle v. 1900, kuoli v. 1948 perheettömänä. Johan Rikhard (6. lapsi), joka syntyi v. 1876, muutti myös Tampereelle v. 1900, mutta kuoli nuorena, v. 1902. Samoin Tampereelle muutti Maria Alvina (8. lapsi), joka syntyi v. 1880. Myös lapsista nuorin, Amanda Eufrosyne, joka syntyi v. 1886, muutti Tampereelle v. 1917, ja käytti sukunimeä Kuusio. Robert, joka syntyi v. 1878, ja Matilta Johanna, joka syntyi v. 1882, muuttivat v. 1903 Amerikkaan. 14
Ensi kesän sukukokous Seuraava sukukokous pidetään lauantaina 8.6.2002 Ikaalisissa Rahkolan kartanossa, jota ennen on sukuhartaus Ikaalisten kirkossa. Laittakaa päivämäärä kalenteriinne. Tarkempaa tietoa tulee kevään jäsenlehdessä. Sukuseurasta oli juttu Pohjois-Satakunta -lehdessä 14.6.2001 ja siinä oli tämäntapainen kuva. 15
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Painettu Otamediassa 2001