Sahim 8.3.2017, 12 SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEON TOIMINTAKERTOMUS 2016
SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 1 2 YLEISKATSAUS SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEON TOIMINTAAN 1 2.1 Strategia 1 2.2 Hallinto-organisaatio 1 2.3 Johtokunta 2 2.4 Tilaaja-tuottaja-malli 3 3 KOKOELMANHOITOPALVELUT 2016 4 3.1 Sara Hildénin säätiön nykytaiteen kokoelma ja uushankinnat 4 3.2 Kokoelmaan kuuluvien teosten lainaukset museon ulkopuolisiin näyttelyihin 5 3.3 Kokoelmaan kuuluvien teosten hoito ja konservointi 7 3.4 Tutkimus 7 3.5 Valokuva-arkisto 7 3.6 AV-arkisto 8 3.7 Käsikirjasto 8 4 NÄYTTELYPALVELUT 2016 8 4.1 Näyttelytoiminta 8 4.2 Julkaisutoiminta 10 4.3 Tiedotus ja markkinointi 11 4.4 Yleisötyö 11 4.5 Kävijätilastot 14 5 RESURSSIT 17 5.1 Henkilökunta 17 5.2 Tilaresurssit 19 6 TILINPÄÄTÖS 19 6.1 Sara Hildénin taidemuseon tilinpäätös 31.12.2016 19 6.2 Tuloslaskelma 21 6.3 Tase 22 6.4 Tunnusluvut 23
1 1 SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Sara Hildénin taidemuseon toiminta-ajatus perustuu sopimukseen, jolla Tampereen kaupunki ja Sara Hildénin säätiö 10.1.1975 perustivat Tampereen kaupungin ylläpitämän Sara Hildénin taidemuseon. Sopimuksen mukaan kaupunki sitoutui rakentamaan säätiön omistamia taidekokoelmia varten näyttely- ja varastotilat Särkänniemeen sekä vastaamaan rakennukseen ja näyttelytiloihin kohdistuvista käyttökustannuksista ja hoitomenoista. Sara Hildénin taidemuseo perustettiin ja se on olemassa Sara Hildénin perinnön vaalimiseksi. Sara Hildénin taidemuseo keskittyy Sara Hildénin säätiön omistaman suomalaisen ja ulkomaisen nykytaiteen kokoelman museomaiseen esilläpitoon ja hoitoon. Lisäksi museossa järjestetään modernin ja nykytaiteen vaihtuvia näyttelyitä. Sara Hildénin taidemuseo merkitsee tamperelaisille pysyvää esteettisiä ja kasvatuksellisia virikkeitä tarjoavaa taidelaitosta ja ulkopaikkakuntalaisille korkeatasoista matkailunähtävyyttä. Sara Hildénin taidemuseolla on tärkeä imagovaikutus vahvistettaessa Tampereen kaupungin asemaa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina. Sara Hildénin taidemuseo on kiinteässä yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten museo- ja galleriaorganisaatioiden kanssa ympäri maailmaa. Toiminta tapahtuu monella eri osa-alueella ja ilmenee päivittäisenä yhteydenpitona, teoslainoina molempiin suuntiin, luetteloiden vaihtorengastoimintana ym. yhteistyömuotoina. Sara Hildénin taidemuseolla on erittäin hyvä ja korkeatasoinen imago kansainvälisessä taidemaailmassa. 2 YLEISKATSAUS SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEON TOIMINTAAN 2.1 Strategia Sara Hildénin taidemuseon strategia on hyväksytty 7.11.2002 Sara Hildénin taidemuseon johtokunnassa sekä Sara Hildénin säätiön hallituksessa. Strategia liittyy kiinteästi koko kaupungin kaupunkistrategiaan. Sara Hildénin taidemuseon strategian painopistealueina ovat erityisesti olleet palvelujen laatu ja saatavuus. Strategian toteuttamiskeinona on ollut palvelujen kehittäminen ja kohdentaminen paremmin eri asiakasryhmien tarpeita vastaaviksi, millä on ollut vaikutus sekä laatuun että saatavuuteen asiakkaan näkökulmasta asiaa tarkasteltaessa. Esimerkkeinä eri asiakasryhmistä ovat koulut, päiväkodit, maahanmuuttajat, työttömät ja seniorit. Edellä mainituille asiakasryhmille suunniteltiin ja toteutettiin räätälöityjä ja toiminnallisia museokierroksia. Suunnittelu ja toteutus tapahtui sekä omana tuotantona että yhteistyössä Tampereen kaupungin museopalveluiden Kulttuurikasvatusyksikkö TAITEn kanssa. Raportointi talouden osalta suoritettiin kaupungin yhteisen raportointikäytännön mukaisesti kuukausittain sekä laajempi raportointi kolmannesvuosittain. 2.2 Hallinto-organisaatio Museon koko organisaation tehtävänä on huolehtia käytännössä siitä, että toimintaajatus toteutuu ja että toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja seurataan johtosäännön, hallinto-säännön ja muiden toimintaa ohjaavien säännösten mukaisesti. Sara Hildénin taidemuseon hallinto-organisaatio on alusta alkaen perustunut Tampereen kaupungin ja Sara Hildénin säätiön väliseen sopimukseen. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 4.10.1978 Sara Hildénin taidemuseon toimintaa ohjaavan johtosäännön.
2 Alkuperäisen sopimuksen mukaan Sara Hildénin taidemuseon johtokunta on suoraan kaupunginhallituksen alainen. Hyvinvointipalvelujen johtosäännössä 1 :n toisessa kappaleessa kuitenkin todetaan, että Lisäksi hyvinvointipalvelujen organisaatioon kuuluu Sara Hildénin taidemuseo, josta määrätään Sara Hildénin taidemuseon johtosäännössä. Tampereen kaupungin hallintosäännössä määrätään kaupungin toimielinten päätöksenteko- ja kokousmenettelystä, palkkioista, asiakirjojen lunastuksesta, taloudesta ja henkilöstöstä. Hallintosääntö on toissijainen johtosääntöön nähden. Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja-mallissa kaupungin organisaatio on jaettu tilaajiin ja tuottajiin. Tampereella palveluiden tilaamisesta vastaavat lautakunnat. Tilaajalautakunnat on muodostettu asiakaslähtöisesti sektorikohtaisen tehtäväjaon sijaan. Tilaajalautakuntia on kuusi. Tuotanto on jaettu hyvinvointipalveluihin ja liikelaitoksiin. Tuotannon poliittisesta johtamisesta vastaavat johtokunnat. Tuotanto-organisaatiot toimivat niiden alaisina. Tilaaja-tuottaja-mallin myötä tuli ajankohtaiseksi uusia myös Sara Hildénin taidemuseon johtosääntö. Johtosäännön perusajatus pysyi täysin muuttumattomana. Joitakin yksityiskohtia poistettiin, koska ne on määritelty kaupungin hallinto- ja muissa säännöissä. Johtokunnan tehtävät lisääntyivät ja tarkentuivat mm. tilaaja-tuottaja-malliin liittyvien sopimusten ja raporttien osalta. On ilmennyt tarve konserniohjauksen parantamiselle. Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston 20.5.2008 hyväksymien linjausten mukaisesti, jotka on esitetty Tarkistukset toimintamalliin ja johtosäännöt esityksessä, hyvinvointipalvelujen ohjaus on määriteltävä myös johtosääntöihin, poliittista ohjausta on vahvistettava ja konsernihallinnon ryhmien yhteistoimintaa on parannettava. Edellä mainittuun esitykseen perustuen kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.11.2008 Sara Hildénin taidemuseon uuden johtosäännön, joka astui voimaan 1.1.2009. Uudessa johtosäännössä on johtokunnalle ja sen puheenjohtajalle siirretty mm. ennen palvelutuotantojohtajalle kuuluvia tehtäviä. Nykyinen johtosääntö tuli voimaan 27.3.2013. Muutokset edelliseen johtosääntöön verrattuna koskivat henkilöstöhallintoa ja teoslainoja, joiden osalta museonjohtajan päätäntävaltaa lisättiin. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi sille esitetyt toimintamallin uudistamisen periaatteet ja suuntaviivat 15.6.2015. Tampere luopuu tilaajan ja tuottajan erottelusta. Muutos lähtee liikkeelle konsernihallinnosta, ja Tampereella on tavoitteena siirtyä uudenlaiseen toimintamalliin kesällä 2017. Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen 14.12.2015, jonka mukaan johtokunnat lakkautetaan ja poistetaan. Päätöksessä ei kuitenkaan lakkautettu Sara Hildénin taidemuseon johtokuntaa ja sitä ohjaavaa johtosääntöä, mikä edelleen on voimassa Tampereen kaupungin ja Sara Hildénin säätiön välisen sopimuksen mukaisesti. 2.3 Johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtosäännön 2 :n mukaan taidemuseon johtoa ja hallintoa varten muodostetaan johtokunta, johon kaupunginvaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavaksi ajaksi viisi jäsentä ja kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä nimeää jäseniksi valituista johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
3 Johtokunnan työskentelyyn osallistuvat lisäksi asiantuntijoina Sara Hildénin säätiön nimeämä edustaja ja Suomen Taideakatemian nimeämä edustaja, joilla kuitenkaan ei ole äänioikeutta. Johtokunnan alaisena on taidemuseon johtaja, kokoelmapäällikkö, vähintään yksi amanuenssi sekä tarpeellinen määrä muuta henkilökuntaa. Taidemuseon johtajan sijaisena toimii kokoelmapäällikkö. Johtokunnan jäsenet 2016 Tuominen, Päivi, pj Kareinen, Jussi, vpj Hintsanen, Kai Närhi, Mikko Suonsivu, Maarit Henkilökohtaiset varajäsenet Nurminen, Kirsi Martikainen, Maire Tuhkanen-Mattila, Marja-Sinikka Merikoski, Hannu Jalkanen, Timo-Olavi Kaupunginhallituksen edustaja Koskinen, Riitta Sara Hildénin säätiön nimeämä edustaja Vuorikoski, Timo Suomen Taideakatemian nimeämä edustaja Harva, Kirsti Johtokunnan asioiden esittelijä ja sihteeri Loimaala, Päivi Vuoden aikana johtokunta kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 44 pykälää. 2.4 Tilaaja-tuottaja-malli Tilaajan ja tuottajan väliset tehtävät ja velvollisuudet määritellään tilaajan ja tuottajan välisessä palvelusopimuksessa. Toimintamallissa korostuu myös konserniohjauksen kokonaisvaltainen merkitys. Palvelusopimuksessa määritellään mm. tilaajan tilaamat palvelukokonaisuudet, jotka edelleen ovat jaettu tuoteryhmiin ja tuotteisiin. Palvelukokonaisuuksia on neljä: harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen, kulttuuripääomapalvelut, kulttuurija liikuntakasvatus, kulttuuri- ja liikuntatapahtumat. Sara Hildénin taidemuseon tuotteet (2 kpl) ovat kulttuuripääomapalveluiden ja kulttuuri- ja liikuntatapahtumien palvelukokonaisuuksissa. Tilaajana Sara Hildénin taidemuseopalveluille on ollut koko ajan Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta. Raportointi ja sitovuus kaupungin valtuustoon nähden ovat talousohjeen mukaisesti koko museon tasolla. Tilaaja-tuottaja-malli edellyttää toiminnan tuotteistamista, mikä Sara Hildénin taidemuseossa on käytännössä merkinnyt sitä, että palvelutuotanto on ryhmitelty tilaajan kannalta sellaisiksi palvelukokonaisuuksiksi/tuotteiksi, joiden kustannuksia voidaan talousohjausjärjestelmän puitteissa seurata, vertailla ja ennakoida eli tuotteet/palvelut voidaan hinnoitella. Museon taloudellinen organisaatio on tilaaja-tuottaja-mallin myötä muuttunut useaan kertaan. Tarkasteluvuonna Sara Hildénin taidemuseolta tilattavia palveluita oli kaksi kokonaishintaista tuotetta: kokoelmanhoitopalvelut ja näyttelypalvelut. Molemmat tilaa-
4 jan tilaamat palvelut/tuotteet on organisoitu taloudellisesti tulosyksiköiksi, mikä mahdollisti myös tulosyksikkökohtaisen seurannan. Tilaaja-tuottaja-toimintamallista luovuttiin 31.12.2016. 3 KOKOELMANHOITOPALVELUT 2016 3.1 Sara Hildénin säätiön nykytaiteen kokoelma ja uushankinnat Tampereen kaupungin omistamaan Sara Hildénin taidemuseoon on pysyvästi sijoitettu Sara Hildénin säätiön omistama modernin suomalaisen ja ulkomaisen taiteen kokoelma. Sara Hildénin säätiö vastaa kokoelman kartuttamisesta. Vuoden 2016 kartunta oli 25 teosta. Suomalaiset hankinnat 2016 Petri Ala-Maunus: - The Great Deluge, 2016, öljy kankaalle, 220 x 850 cm, SH inv. A III 960 Carolus Enckell: - Oe, 2005, öljy ja vaha alumiinille, 190 x 110 cm, SH inv. A III 954 - Brueghel punainen, Malevitš musta 2, 2008 11, öljy ja vaha kankaalle, kivi, kaksi osaa, 200 x 200 cm, 41 x 38 x 15 cm, SH inv. A III 952 - Ta-Ho, 2016, öljy ja vaha, vaneri ja balsa, 60 x 60 x 6 cm, SH inv. A III 955 Janne Kaitala: - Etenijä, 2016, akryyli kankaalle, 183 x 170 cm, SH inv. A III 966 Jaakko Mattila: - Suo, 2015, vesiväri, 103,5 x 138,5 cm, SH inv. A III 953 Riku Mäkinen: - Portti, 2015, kollaasi alumiinille, 50 x 50 cm, SH inv. A III 956 - Screw, 2015, kollaasi alumiinille, 50 x 50 cm, SH inv. A III 957 - Sam, 2015, kollaasi alumiinille, 50 x 50 cm, SH inv. A III 958 - Heiaha!, 2015, kollaasi alumiinille, 50 x 50 cm, SH inv. A III 959 Jussi Niva: - Mime, 2015, öljy levylle, 210 x 170 cm, SH inv. A III 951 Kim Simonsson: - Moss People, 2015, keramiikka, sulka ja nailonkuitu, 92 x 29 x 26 cm, SH inv. B II 266 - Voodoo Moss Girl, 2016, keramiikka, sulka ja nailonkuitu, 93 x 32 x 41 cm, SH inv. B II 265 Jyrki Siukonen: - Akustinen Theremin (prototyyppi), 2014, puu ja metalli, 150,5 x 71 x 25 cm, SH inv. B II 267 - Kieltämisen kieltäminen, 2014,signeerattu näyttelyluettelo (Dan Flavin), vaneri ja mustavaloputket, 200 x 63 x 9 cm, kirja 38 x 33 x 3,5 cm, SH inv. B II 268 Marianna Uutinen: - Ancient (Gold), 2015, akryyli kankaalle, 180 x 140,5 cm, SH inv. A III 964 - Uluru, 2015, akryyli kankaalle, 181 x 140 cm, SH inv. A III 965
5 Ilkka Väätti: - Sierra Leone, 2014, öljy ja akryyli puulle, 150 x 200 x 6 cm, SH inv. A III 961 - Joruba, 2015, öljy ja akryyli puulle, 120 x 120 x 6 cm, SH inv. A III 962 - Qin, 2015, öljy ja akryyli puulle, 120 x 128 x 6 cm, SH inv. A III 963 Ulkomaiset hankinnat 2016 Jacob Dahlgren: - Third Uncle I & Non Object, 2015, video 2013, vahattu MDF, sähkökaapeli, alumiini ja video, 150 x 150 cm, SH inv. E 324 - Third Uncle II, 2015, vahattu MDF, sähkökaapeli, alumiini ja tuuletin, 150 x 150 cm, SH inv. E 325 Daniel Jacoby: - Sydney Went Looking for the Strongest Animal in the Jungle But Found the Rain Instead, 2016, tilateos, 300 x 500 x 600 cm, SH inv. E 323 Adam Winner: - Head Bucket, Swelled, 2016, guassi ja gesso kankaalle, 38,5 x 32,5 x 15 cm, SH inv. E 321 - Reverse Observer, 2016, öljy pahville, kiinnitetty kankaalle, 18,5 x 13 x 4 cm, SH inv. E 322 Inventaariryhmittäin kokoelma jakautuu seuraavasti (31.12.2016): Suomalaiset maalaukset (A) 957 kpl Suomalaiset veistokset (B) 265 kpl Suomalaiset piirustukset (C) 1.144 kpl Suomalainen grafiikka (D) 1.511 kpl x) Erik Enroth (EE) 519 kpl Ulkomaiset maalaukset, piirustukset ja veistokset (E) Ulkomainen grafiikka (E G) Afrikkalaiset, egyptiläiset, intialaiset ja meksikolaiset pienoisveistokset (E) Ikonit (E) Taideteollisuus (F I) Teoksia yhteensä 237 kpl 315 kpl 62 kpl 15 kpl 60 kpl 5.085 kpl x) Grafiikan lukumäärässä mukana Pentti Kaskipuron arkistovedoskokoelman 582 teosta (lahjoitus 2005). Sara Hildénin säätiön vastaanottaman Pentti Kaskipuron testamenttilahjoituksen (2011) luetteloiminen käynnistettiin vuoden 2012 syksyllä. Suomalaisten maalausten (A), veistosten (B), piirustusten (C) sekä ulkomaisten teosten (E sekä EG) lukumäärissä on mukana Pentti Kaskipuron testamenttilahjoitukseen sisältyvät muiden taiteilijoiden teokset. Suomalainen grafiikka (D) on vielä kesken. 3.2 Kokoelmaan kuuluvien teosten lainaukset museon ulkopuolisiin näyttelyihin JUSSI HEIKKILÄ: OBSERVATIONES Helsingin Taidehalli 23.1. 13.3.2016
6 Jussi Heikkilä: - Keisaripingviini 2010, lasi, silikoni, muovi, teräs ja vesi, 11,3 x 7,2 cm, SH inv. B I 222 RAILI TANG: ILOLLA JA INTOHIMOLLA, MAALAUKSIA 1989 2015 Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Kangasala 30.1. 21.8.2016 Raili Tang: - Passionata 2009, öljy kankaalle, 200 x 195 cm, SH inv. A III 818 EGGERT PÉTURSSON: FLOORA Porin taidemuseo 12.2. 28.8.2016 Eggert Pétursson: - Untitled (Eyafjöll) 2010 11, öljy kankaalle, 155,5 x 360,5 cm, SH inv. E 304 OLLI LYYTIKÄINEN (1949 1987), PER ASPERA Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki 26.2. 16.5.2016 Olli Lyytikäinen: - Kuuleva silmä 1979, pastelli ja vesiväri paperille, 37 x 50 cm, SH inv. A II 447 TAMARA PIILOLA PRO ARTE -TAITEILIJA 2016 Didrichsenin taidemuseo, Helsinki 25.5. 28.8.2016 Tamara Piilola: - The Most Beautiful Things Hide 2012, öljy kankaalle, 250 x 170 cm, SH inv. A III 888 VUODEN NUORI TAITEILIJA 2016 REIMA NEVALAINEN Tampereen taidemuseo 11.6. 11.9.2016; Aboa Vetus & Ars Nova, Turku 23.9. 20.11.2016. Reima Nevalainen: - The Severed Haunt 2014, akryyli ja kollaasi kankaalle, 165 x 240 cm, SH inv. A III 948 MUOTTIIN TAIPUMATON KUVANVEISTÄJÄ ESSI RENVALL Oulun taidemuseo 18.6. 4.9.2016 Essi Renvall: - Lepäävä tyttö 1942, pronssi, 22,5 x 36,5 cm, SH inv. B I 119 - Sara Hildénin muotokuva ajoittamaton, pronssi, korkeus 34 cm, SH inv. B I 121 AKATEMIAN AAMUT / KIMMO S PUB Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Kangasala 11.9.2016 5.3.2017 Kimmo Pyykkö: - Pieni sotilas 1966, rauta, 39 x 20 x 20 cm, SH inv. B I 37 a - Pakolainen 1967, rauta, 126 x 68 x 61 cm, SH inv. B I 41 HELENE SCHJERFBECK Turun taidemuseo 16.9.2016 29.1.2017 Helene Schjerfbeck: - Pukukuva 1938, öljy kankaalle, 95 x 67,5 cm, SH inv. A II 443 - Madonnan pää 1944, öljy kankaalle, 44,5 x 36,5 cm, SH inv. A II 442 ESSI RENVALL: IHMISYYTTÄ ETSIMÄSSÄ Tampereen taidemuseo 1.10.2016 29.1.2017 Essi Renvall: - Lepäävä tyttö 1942, pronssi, 22,5 x 36,5 cm, SH inv. B I 119 - Käsivarteensa nojaava tyttö 1947, pronssi, korkeus 20,5 cm, SH inv. B I 120 - Alli Mannisen muotokuva 1958, pronssi, korkeus 33 cm, SH inv. B I 139 - Sara Hildénin muotokuva ajoittamaton, pronssi, korkeus 34 cm, SH inv. B I 121
7 INARI KROHN LÄHELLÄ JA KAUKANA Riihimäen taidemuseo 29.10.2016 21.5.2017 Inari Krohn: - Uni 2013, tempera levylle, 64,5 x 80 cm, SH inv. A III 905 NÄKYVÄKSI NEULOTTU LANKAPOHJOISTA TAIDETTA MEILTÄ JA MUUALTA Keravan taidemuseo 26.11.2016 5.3.2017 Liisa Hietanen: - Sale oké 2011, virkkaus ja neulos, SH inv. B I 237 PÄIVIÖ PYÖTTIÄLÄ ITSEOPPINUT SURREALISTI Aboa Vetus & Ars Nova, Turku 2.12.2016 26.2.2017 Päiviö Pyöttiälä: - Viimeinen asema 1971, öljy kankaalle, 100 x 139,5 cm, SH inv. A I 214 3.3 Kokoelmaan kuuluvien teosten hoito ja konservointi Sara Hildénin säätiön kokoelman konservoinnissa keskityttiin vuoden 2016 aikana paitsi kokoelman uushankintojen myös museosta muualle lainattujen teosten kuntotarkastuksiin, konservointiin ja kehystyksiin. Voimavaroja sitoi myös Sara Hildénin säätiön kokoelman teosten ja museon arkiston järjestäminen ja hoito Ruskon Kokoelmakeskuksen uusissa säilytystiloissa. Työhön sisältyi teossiirtoja sekä hyllytilojen järjestämistä. Ruskon säilytystilojen hoidosta vastasi museomestari Jyrki Kankaanpää. Hänen apunaan toimi museoavustaja Eero Helenius. Kokoelmateoksia tarkastivat konservaattorit Kirsti Harva, Siukku Nurminen, Lasse Mattila ja Pauline Hélou-de La Grandière. Carolus Enckellin näyttelyssä mukana olleiden teosten lähtötarkastuksen suoritti konservaattorit Kirsti Harva ja Siukku Nurminen. Ron Mueckin näyttelyn teokset tarkasti veistoskonservaattori Lasse Mattila. 3.4 Tutkimus Sara Hildénin säätiön kokoelmaan liittyvä tutkimus kohdistui perustutkimuksena Carolus Enckell -näyttelyn teoksiin, vuonna 2017 toteutettavan Kimmo Kaivanto -näyttelyn teoksiin sekä Pierre Soulagesin teoksiin. Muusa-kokoelmanhallintajärjestelmän tietokannan ylläpito jatkui ja siitä vastasi toimistosihteeri Paula Lehtola. Hän jatkoi suomalaisen kokoelmaluettelon julkaisemiseen tähtäävää perustutkimusta tarkistamalla ja kirjaamalla perustietojen ohella teosten hankintatiedot. 3.5 Valokuva-arkisto Museon kuva-arkisto koostuu mustavalkonegatiiveista, paperikuvista, dioista sekä digitaalisista kuvista ja videoista. Kuva-arkiston tarkoitus on palvella museon omaa toimintaa ja sen kartunta liittyy kokoelman kartuntaan ja hoitoon sekä näyttelytoimintaan. Vuoden aikana valokuvaus kohdistui lähinnä kokoelman uushankintoihin ja näyttelyiden dokumentointiin. Sara Hildénin säätiön kokoelmaan perustuva näyttely Elävä kokoelma, yleisön edessä järjestettiin syksyllä ja sen yhteydessä pyrittiin kuvaamaan kattavasti kokoelmateoksia. Vuoden päätapahtuma oli kesän kansainvälinen Ron Mueck -näyttely. Valokuvaajana toimi Jussi Koivunen.
8 3.6 AV-arkisto AV-arkisto käsittää videodokumentteja museon näyttelyistä ja ripustuskokonaisuuksista, ulkomaisten museoiden tekemiä videotallenteita ja dokumentteja, digitaalisessa muodossa olevia taideteoksia sekä taidekokoelmia esitteleviä cd-rom-tallenteita. Lisäksi arkistoon tallennetaan äänitteitä, jotka ovat etupäässä näyttelyiden valmisteluun liittyviä taiteilijahaastatteluja sekä näyttelyiden yhteydessä pidettyjä esitelmiä tai keskustelutilaisuuksia. Valtaosa museon arkiston äänite- ja kuvatallennenauhoista on digitoitu. Alkuperäiset nauhat on siirretty arkistoon. 3.7 Käsikirjasto Museolla on oma käsikirjasto, johon kerätään modernia ja nykytaidetta käsittelevää kirjallisuutta. Materiaali jakautuu hakuteoksiin, taidehistoriallisiin yleisteoksiin, modernia taidetta käsitteleviin erillisiin tutkimuksiin sekä monografioihin, joihin lasketaan myös yhtä taiteilijaa käsittelevät näyttelyluettelot. Lisäksi kirjastoon kootaan eri museoiden perusluetteloita ja näyttelyluetteloita. Vuoden 2016 kuluessa diarioitiin 239 uutta kirjaa ja näyttelyluetteloa. Vuonna 2016 museon kirjastossa tehtiin ensimmäiset poistot. Poistoihin saatiin virallinen lupa Tampereen kaupungin asianhallinnasta ja se toteutettiin 2.6.2016 tehdyn asiakirjahävityksen yhteydessä. Poistoja oli 448 kpl (442 vuosikertomusta ja kuusi huutokauppaluetteloa). Vuosikertomukset olivat diarioituja ja muista museoista tulleita. Huutokauppaluettelot olivat diarioituja luetteloiden kaksoiskappaleita. Diarioitujen julkaisujen kokonaismäärä museon kirjastossa oli 2016 lopussa 14.071. Museolle tulivat tilattuina seuraavat taidelehdet: Art Das Kunstmagazin, Art Newspaper, Artforum International, Artnews, Asian Art News, Flash Art, Frieze, Kritiikin Uutiset, Kunstforum International, Louisiana Revy, Paletten, Parkett, Synteesi, Taide ja World Sculpture News. Suurin osa kirjaston karttumaa saatiin museoiden julkaisuvaihdon kautta. Sara Hildénin taidemuseo kuuluu Suomen museoliiton järjestämään julkaisuvaihtorenkaaseen. Museo on lisäksi säännöllisessä julkaisuvaihdossa useiden ulkomaisten taidemuseoiden ja gallerioiden kanssa. Kirjastoa kartutettiin lisäksi omin ostoin, jolloin keskityttiin etupäässä näyttelytoiminnan tarpeisiin. Lisäksi museoon lahjoittivat kirjoja ja näyttelyluetteloita yksityiset henkilöt, yhteisöt ja laitokset, joille Sara Hildénin taidemuseo esittää parhaimmat kiitokset. 4 NÄYTTELYPALVELUT 2016 4.1 Näyttelytoiminta Aseina huulipuna ja kyyneleet? 1.1. 17.1.2016 Vuoden 2015 puolella avattu näyttely esitteli naiseuden moninaisuutta ja perustui Sara Hildénin säätiön kokoelmaan. Aihetta lähestyttiin ensisijaisesti naistaiteilijoiden teosten kautta. Nykytaiteen ohella esillä oli modernin taiteen klassikoita. Tammikuussa 2016 näyttelyssä vieraili 1.194 henkilöä. Kokonaiskävijämäärä (4.10.2015 17.1.2016) oli 6.832.
9 Carolus Enckell 6.2. 15.5.2016 Suomenruotsalaisen taidemaalarin Carolus Enckellin (s. 1945) takautuva näyttely järjestettiin läheisessä yhteistyössä taiteilijan kanssa. Teokset lainattiin useista kotimaisista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Näyttely sisälsi Enckellin maalauksia, kolmiulotteisia teoksia, veistoksia ja arkistomateriaalia vuosilta 1968 2013. Se kattoi museon molemmat kerrokset ja oli pääpiirteissään rakennettu kronologisesti. Museon tuottamat äänioppaat (18 kappaletta) ja Tina Cavénin arkistokoostedokumentti Carolus Enckel Aika ja ajatus (2016) taustoittivat näyttelyä. Kuraattorit olivat museonjohtaja Päivi Loimaala ja kokoelmapäällikkö Sarianne Soikkonen, joka toimi myös näyttelyn koordinaattorina. Taidehistorioitsija Markku Valkonen avasi näyttelyn 5. helmikuuta. Carolus Enckell on modernisti. Vähäeleiset teokset ovat väriin ja geometriaan perustuvia pelkistettyjä sommitelmia. Lähtökohtana on usein tila, maisema tai taidehistoriallinen laina. Modernismin historia on aina innoittanut Enckelliä. Hän on luonnehtinut rooliaan taiteilijana välittäjäksi tai järjestelijäksi. Enckellin lukuisat taiteelliset tutkimusmatkat Pohjois-Afrikkaan, Amerikkaan, Kaukoitään sekä Välimeren alueelle ovat tarjonneet aineksia työskentelyyn. Aiheen sarjallinen varioiminen on hänelle luontevaa. Kuvataiteilijauran ohella hänet tunnetaan myös työstään Vapaan Taidekoulun pitkäaikaisena opettajana ja rehtorina sekä Taide-lehden päätoimittajana. Näyttelyssä vieraili 7.641 henkilöä. Ron Mueck 2.6. 16.10.2016 Kuvanveistäjä Ron Mueckin (s. 1958, Melbourne) näyttely koottiin yhteistyössä taiteilijan, hänen pääteknikkonsa Charles Clarken, kuraattori Anthony d Offayn sekä galleria Hauser & Wirthin kanssa. Näiden yhteistyökumppaneiden lisäksi teoksia lainasivat The National Galleries of Scotland, Artist Rooms, Kunstsammlung Nordrhein-Westfalen, Düsseldorf sekä Olbricht Collection. Esillä oli myös Ron Mueckin työskentelyä yli viidentoista vuoden ajan dokumentoineen valokuvaaja Gautier Deblonden valokuvasarja ja dokumentti Still Life: Ron Mueck at Work. Näyttelyyn oli mahdollista tutustua museon tuottamien äänioppaiden (11) välityksellä. Mueckin kokonaistuotanto käsittää vain noin neljäkymmentä veistosta, joista Sara Hildénin taidemuseossa nähtiin kaikkiaan kymmenen (vuosilta 1997 2013). Kyseessä oli yksi taiteilijan suurnäyttelyistä ja myös hänen ensiesiintymisensä Pohjoismaissa. Mueck tunnetaan paitsi hiotusta, aikaa vaativasta kuvanveistotekniikastaan, myös aiheen yksityiskohtaisesta tulkinnasta. Mueck oppi kädentaidot saksalaissyntyisiltä vanhemmiltaan, jotka olivat molemmat nukentekijöitä. Hän työskenteli nuorena perheyrityksessä ja asetuttuaan myöhemmin Lontooseen hän menestyi tehden malleja filmi- ja mainosteollisuuden käyttöön. Mueckilla ei ole muodollista taidekoulutusta. Taiteellinen läpimurto tapahtui vuonna 1997, kun hänen veistoksestaan Dead Dad tuli Royal Academyssa järjestetyn Sensation-näyttelyn puhutuin teos. Mueck esittäytyi laajalle kansainväliselle taideyleisölle Venetsian biennaalissa 2001, jossa viisimetriä korkea veistos Boy herätti maailmanlaajuisesti huomiota. Sittemmin hänen teoksiaan on esitelty tärkeimmissä museoissa ja gallerioissa ympäri maailman. Näyttelyn kävijämäärä oli 115.151 henkilöä.
10 Elävä kokoelma, yleisön edessä 4.11.2016 31.12.2016 Elävä kokoelma -näyttely esitteli Sara Hildénin säätiön kokoelmateoksia modernismin klassikoista viimeisimpiin uushankintoihin. Näyttely kattoi koko museon ja sisällöstä vastasivat museonjohtaja Päivi Loimaala ja museoamanuenssi Anna Hjorth-Röntynen. Yläkerrassa esillä olleet teokset edustivat 1900-luvun alun taidesuuntauksia jälkiimpressionismista kubismiin ja surrealismiin. Taiteilijoista mukana oli mm. Helene Schjerfbeck, Pierre Bonnard, Juan Gris, Fernand Léger ja Pablo Picasso sekä nuoremman polven modernin taiteen mestarit Paul Delvaux, Joan Miró ja Giorgio Morandi. Esillä olivat myös kokoelman merkkiteoksiin lukeutuvat Henry Mooren veistos Lepäävä äiti ja lapsi ja Alberto Giacomettin naisfiguuri Nainen rattailla sekä uushankinnoista kuvanveistäjä Otto Bollin teos Nimetön. Sotien jälkeisistä taiteen virtauksista esille nostettiin informalismi, jonka keskeisiä nimiä näyttelyssä edustivat Rafael Canogar, Jean Dubuffet, Hans Hartung, Pierre Soulages ja Zao Wou-Ki. Esillä ollut Francis Baconin muotokuvatutkielma elämänkumppanista George Dyerista on yksi Sara Hildénin säätiön kokoelman kansainvälisesti tunnetuimpia teoksia. Sara Hildénin aviomiehen taidemaalari Erik Enrothin teoksista vuosilta 1945 62 oli koottu näyttelyyn oma kokonaisuutensa. Alakerrassa uushankintoja edustivat Jacob Dahlgrenin arkiesineitä hyödyntävät teokset, Daniel Jacobyn installaatio sekä Jussi Nivan ja Riku Mäkisen maalaukset. Pe Langin kineettisissä teoksissa yhdistyivät mekaaniset ja ankaran yksinkertaiset rakenteet. 1960- luvulla syntynyttä käsitetaidetta näyttelyssä edustivat Pierre Buraglion teokset. Jyrki Siukosen ohella uusimpia hankintoja näyttelyssä olivat Adam Winnerin herkät kompositiot. Vuoden 2016 puolella näyttelyssä vieraili 2.541 henkilöä. Näyttely jatkui 2017 puolelle. 4.2 Julkaisutoiminta Carolus Enckell Näyttelyn yhteydessä julkaistiin runsaasti kuvitettu, kolmikielinen (suomi-ruotsi-englanti) Carolus Enckell -näyttelyluettelo (Sara Hildénin taidemuseon julkaisu 97, painos 700 kpl, Lönnberg Print & Promo, Helsinki). Artikkeleista vastasivat taidehistorioitsijat Juha- Heikki Tihinen, Camilla Granbacka ja taiteilija Carolus Enckell. Museonjohtaja Päivi Loimaala kirjoitti esipuheen. Julkaisun toimittaja, kokoelmapäällikkö Sarianne Soikkonen haastatteli Enckelliä tämän uraan vaikuttaneista tärkeimmistä matkoista. Michael Garner (en), Liisa Kasvio (se), Gerard McAlester (en), Magnus Sandberg (se) ja Translatinki Oy (se) tekivät käännökset. Näyttelyyn liittyen toteutettiin kaksipuolinen juliste. Painotuotteiden graafisesta suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi Jari Karppanen / Ikono+Design. Ron Mueck Sara Hildénin taidemuseo tuotti suomennosliitteen Ron Mueck -katalogiin (2013) sen julkaisijan Fondation Cartier pour l art contemporain in luvalla (painos 500 kappaletta, Lönnberg Print & Promo, Helsinki). Alkuperäistä katalogia hankittiin museokauppaan ja yhteistyökumppaneille (400 kappaletta). Julkaisun englanninkieliset alkuperäisartikkelit ovat taidehistorioitsijoiden Robert Storrin ja Justin Patonin käsialaa. Kaijamari Sivill ja Markku Päkkilä vastasivat tekstien suomentamisesta. Museonjohtaja Päivi Loimaala ja kokoelmapäällikkö Sarianne Soikkonen kirjoittivat johdantotekstin, ja julkaisussa oli myös Sara Hildénin taidemuseon näyttelyteosten luettelo. Näyttelyyn liittyen toteutettiin kaksipuolinen juliste. Painotuotteiden graafisesta suunnittelusta ja toteuttamisesta vas-
11 tasi Jari Karppanen / Ikono+Design. Sara Hildénin taidemuseo toteutti lisäksi neljä erilaista postikorttia valokuvaaja Jussi Koivusen museossa ottamista teosvalokuvista. Yleisölle oli tarjolla esite, jossa oli kartta näyttelyn teoksista sekä lyhyt taiteilijan esittely (taitettu A5). 4.3 Tiedotus ja markkinointi Ron Mueckin näkyvyys Ron Mueckin näyttely sai suosiollisen vastaanoton jo ennakkojulkistuksen yhteydessä, ja näyttelyn maksulliseen markkinointiin päätettiin panostaa tavanomaista enemmän. Lehti-ilmoitusten ohella näyttely sai laajaa visuaalista näkyvyyttä myös Tampereen katukuvassa, erityisesti TR1:n seinäbanderollissa sekä rautatieaseman tunnelin mainoksissa, jotka olivat esillä koko näyttelyn. Myös Särkänniemen lipunmyyntialueelle saatiin koko näyttelyn ajaksi banderollit, jotka samanaikaisesti mainostivat näyttelyä että opastivat kohti museota. Sara ja Erik -näytelmä yhteistyökuvioineen Sara Hildénin ja Erik Enrothin tarina sai näyttämöesityksen Tampereen Työväen Teatterissa elokuussa. Esitystä markkinoitiin molemminpuolisella lipputarjouksella: museokävijät saivat alennusta näytelmän lipusta ja teatterikävijät museon sisäänpääsymaksusta. Näytelmän markkinoinnissa tiedotusvälineille hyödynnettiin museon arkistoja. Yleisölle päätettiin tarjota lisätietoa Sara Hildénistä järjestämällä esityksiä Pia Andellin dokumenttielokuvasta Mesenaatti, jota esitettiin syyskuussa Niagarassa. Näytelmä, Sara Hildénin elämäntarina sekä elokuvaesitys saivat julkisuutta sekä paikallismediassa että aikakauslehdissä. Näytelmän nähnyt yleisö esitti toiveensa Erik Enrothin teosten saamisesta esille mikä toteutui loppusyksyllä avautuneessa omien kokoelmien teemanäyttelyssä. Lisäksi näyttelyvieraille tarjottiin Mesenaatin esitys avoimissa avajaisissa. Vapaalla-lehti ja Vapaalla Afterwork Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen vuonna 2015 lanseeraama tiedotuslehti Vapaalla ilmestyi tammikuussa ja elokuussa Aamulehden liitteen välissä. Yhteismarkkinoinnin ideaa laajennettiin Vapaalla Afterwork -tapahtumakonseptilla. Sara Hildénin taidemuseossa Afterwork-tapahtumat pitivät sisällään näyttelyn opastuksen ja työpajan. Ron Mueckin näyttelyssä tehtiin yhteistyötä Nuorisopalveluiden Monitoimitalo 13:n kanssa: näyttelyn teemaan kytketyt Naamio-työpajat toteutettiin Monitoimitalo 13:n tiloissa. Uudet nettisivut Joulukuussa museo sai uudet responsiiviset nettisivut, jotka palvelevat paremmin erityisesti mobiilikäyttäjiä. Sivujen uudistuneesta graafisesta ilmeestä vastasi graafikko Hannu Hirstiö. Uutuutena nettisivuilla esitellään myös veistospuisto. Nettisivujen julkaisujärjestelmä on Tampereen kaupungin Stato-julkaisujärjestelmä, jonka ylläpito tulee museolle kaikkein edullisimmaksi ratkaisuksi. 4.4 Yleisötyö Yleisötyön tavoitteena on erilaisten kävijäryhmien tarpeiden huomioiminen.
12 Taidekasvatustoiminta ja tapahtumat Koululaisille ja opiskelijoille järjestettiin opastettuja näyttelykierroksia koko vuoden ajan lukuun ottamatta kesäkautta. Tampereen kaupungin museopalveluiden Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE järjesti keväällä Carolus Enckellin näyttelyyn 7-luokkalaisille suunnattuja kierroksia sekä ekaluokkalaisille Veistosvillitys-kokonaisuuden elokuussa. Kierrokset järjestettiin museon veistospuistossa. Carolus Enckellin näyttelyn yhteydessä museolla oli yhteistyöprojekti Pirkanmaan alueen koulujen kanssa. Mukana oli 14 koulua ja yli 400 oppilasta. Oppilaat maalasivat kuvaamataidon tunnilla havuvanerilevyille Enckellin taiteen teemojen innoittamina erilaisia geometrisia kuvioita tai maisemia. Värikkäistä vanerilevyistä koottiin museon pihalle porraspyramidi, joka oli pystyssä koko näyttelyn ajan. Yhteistyötä koulujen kanssa jatkettiin myös Ron Mueckin näyttelyyn liittyen. Oppilaat tekivät valokuvan keinoin omia tulkintojaan Ron Mueckin taiteesta. Valokuvista koottiin nonstop-esitys museon aulatiloihin koko näyttelyn ajaksi. Opettajille järjestettiin infotilaisuudet (3 kpl) aina uusien näyttelyjen avautuessa. Museolehtori kokosi koululaisvierailujen valmistelua varten opepaketit (opettajien infopaketit) museon nettisivuille. Maksuttomia yleisöopastuksia järjestettiin kaikkien näyttelyiden yhteydessä aina sunnuntaisin (myös kesäkaudella). Taidetorstait jatkuivat entiseen tapaan kerran kuussa. Taidetorstain konseptiin kuuluu myös maksuton, kaikille avoin yleisöopastus. Äänioppaita museo tuotti kaikkiin kolmeen näyttelyyn suomeksi ja englanniksi. Carolus Enckellin näyttelyyn tehtiin myös ruotsinkielinen versio äänioppaista. Taiteilijatapaamisia järjestettiin Carolus Enckellin näyttelyn yhteydessä kaksi kertaa, helmi- ja maaliskuussa. Carolus Enckell kertoi innostavasti molemmilla kerroilla taiteestaan. Jälkimmäisen taiteilijatapaamisen yhteydessä Enckell palkittiin Väri-palkinnolla. Yhteistyö teatteriohjaaja, kirjailija Juha Hurmeen kanssa jatkui. Sara Hildénin taidemuseon Veistospuistossa nähtiin ns. Valo tulee ja Valo menee -festivaalin yhteydessä kaksi esitystä: kesäkuussa Lady Macbeth sekä elokuussa J.J. Vatasen Avuttomat. Checkpoint Helsingin ja Museokortin neljäs Museokorttiklubi järjestettiin Sara Hildénin taidemuseossa maaliskuussa. Puhujavieraana oli kestävän kehityksen kysymyksiin erikoistunut tutkijatohtori Markus Vinnari Tampereen yliopistosta, ja musiikkia esitti Pekko Käppi yhtyeineen. Puheen ja musiikin lisäksi illan aikana saattoi nauttia Carolus Enckellin näyttelystä. Klubille pääsi ilmaiseksi Museokortilla tai museon pääsymaksulla. Sara Hildénin taidemuseo osallistui ensimmäistä kertaa toukokuussa Museoiden Yö -tapahtumaan. Museo oli auki klo 18 22, Kari Peitsamon lisäksi yleisöä viihdytti DJ Jaakko Mattila. Joulukuussa järjestettiin Joulukonsertti Elävä kokoelma -näyttelyn yhteydessä. Baritoni Julius Martikainen ja tenori Petteri Loukio esiintyivät. Lapsille ja lapsiperheille suunnattu toiminta Lasten museokerho Musti kokoontui kaksi kertaa: huhtikuussa Carolus Enckellin näyttelyssä ja lokakuussa Ron Mueckin näyttelyn yhteydessä. Kierrokset olivat toiminnallisia, niillä tehtiin kollaaseja, tutkittiin värejä ja mittasuhteita.
13 Huhtikuussa järjestettiin yhdessä TAITEn ja Tampere Biennalen kanssa lapsiperheille suunnattu Perhepäivä. Päivän aikana esitettiin Kana Kot -musiikkisatu, nautittiin Sorin Sirkuksen nuorten taiteilijoiden esityksistä sekä kuultiin Pirkanmaan musiikkikoululaisten Bachin Goldberg-variaatioita. Erityisryhmille suunnattu toiminta Maahanmuuttajataustaisille ryhmille järjestettiin toiminnallisia kierroksia Carolus Enckell -näyttelyyn sekä Elävä kokoelma, yleisön edessä -näyttelyyn. Kierrokset olivat museon omaa tuotantoa ja ne ohjasi teatteri-ilmaisun ohjaaja Jarmo Skön. Kierrokset olivat suomenkielisiä ja osaltaan kotouttavaa toimintaa. Ryhmät koottiin Tampereen kansainvälisen koulun 1 4-luokkien oppilaista sekä TAKK:n aikuisopiskelijoista. Taidetorstait: Ikäihmisille ja työttömille suunnattu toiminta jatkui koko vuoden ajan, kesäkautta lukuun ottamatta. Kerran kuussa, torstaisin, ikäihmiset ja työttömät pääsivät alennetulla pääsymaksulla museoon. Carolus Enckellin näyttelyn yhteydessä toteutettiin yhdessä Konkarit-toiminnan kanssa Värikäs taideretki -projekti. Tamperelaisten palvelukotien asiakkaat kuljetettiin palvelubussilla museolle, jossa heitä odotti näyttelyyn tutustuminen museolehtorin opastamana, kädentaitopaja kuvataiteilija Inka Ylihärsilän johdolla sekä kahvit Café Sarassa. Taideretkiä tehtiin yhteensä viisi kertaa museolle kevään aikana. Projektia jatketaan vuonna 2017 Kimmo Kaivannon näyttelyn yhteydessä. Kuvailutulkatut kierrokset: Tampereen seudun näkövammaiset kävivät ryhmänä tutustumassa näyttelyihin kaksi kertaa vuoden aikana. Carolus Enckellin ja Ron Mueckin näyttelyt kuvailutulkattiin ryhmille. Opastusten määrät vuoden 2016 aikana näyttelytoimintaan suhteutettuina: OPASTUKSET ASEINA HUULIPUNA JA KYYNELEET? 1. 17.1. CAROLUS ENCKELL 6.2. 15.5. RON MUECK 2.6. 16.10. ELÄVÄ KOKOELMA: YLEISÖN EDESSÄ 4.11. 31.12. OPASTUKSIA YHTEENSÄ Maksullisia opastuksia 4 10 58 4 76 Yleisöopastuksia 3 13 31 7 54 Senioripäivät 1 3 4 2 10 Ilmaiset koulut (Tampere) 3 17 112 12 144 Tampereen ulkop. koulut 0 9 18 0 27 Ilmaiset päiväkodit 0 1 5 0 6 Taite: koulut 0 27 52 0 79 Taite: päiväkodit 0 0 0 0 0 Taite: muita ryhmiä 0 0 0 0 0 Terapia-ryhmät 0 7 20 0 27 Mamu-ryhmät 0 9 3 4 16 Turvapaikanhakijaryhmät 0 1 1 0 2 Muut ilmaiset opastukset 0 0 16 2 18 OPASTUKSIA YHTEENSÄ 11 97 320 31 459 Avoinnaolopäiviä 14 86 128 46 274
14 4.5 Kävijätilastot Vuoden 2016 aikana museo oli yleisölle avoinna ti-su klo 10 18, maanantaisin suljettu. Kesäaikana museo oli avoinna joka päivä klo 10 18. Avoinnaolopäiviä oli vuoden aikana 274. Museo oli suljettuna näyttelyn vaihdon aikana 18.1. 5.2., 16.5. 1.6. ja 17.10. 3.11. Vuoden 2016 kokonaiskävijämäärä oli 126.527 henkeä. Kävijämäärän jakautuminen eri kuukausille sekä erikseen kuukausittain myytyjen aikuisten, eläkeläisten, työttömien, taiteilijoiden, opiskelijoiden sekä lasten (7-16 v.) pääsylippujen lukumäärät, ryhmäpääsylipulla tulleiden ulkopaikkakuntalaisten koululaisten lukumäärät sekä Kulttuurisetelillä tulleet kävijät. Ilmaiskävijät eritelty tamperelaisiin kouluihin, päiväkoteihin, alle 7-vuotiaisiin lapsiin, Taite-yksikön vetämiin koululais- ja päiväkotiryhmiin, Tampereen taiteilijaseuran jäseniin, avajaispäivien kävijöihin sekä muihin ilmaiskävijöihin. VUOSI 2016 (Kävijätavoite 26.000) Kävijät Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka M arras Joulu Yhteensä % Aikuiset 232 231 273 149 94 5094 10408 7214 4400 7319 184 151 35749 28,3 Ryhmäkävijät 15 0 31 62 35 119 93 186 302 161 11 12 1027 0,8 Eläkeläiset 149 291 199 197 91 2130 3067 2697 2302 3046 167 133 14469 11,4 Tai detorstai 44 50 66 37 0 0 0 130 248 399 36 15 1025 0,8 Työttömät 19 9 15 14 9 366 491 375 243 437 11 6 1995 1,6 Perhelippu 12 16 12 12 0 1644 4136 2132 1104 2304 8 4 11384 9,0 Taiteilijat 5 18 56 51 34 140 199 141 70 72 7 5 798 0,6 Opiskelijat 87 102 76 36 29 1370 2066 1804 1268 1607 60 41 8546 6,8 Tampereen ulkop. koulut 11 0 29 106 80 28 0 10 194 286 0 0 744 0,6 Lapset (7-16 v.) 47 20 21 17 10 725 1302 752 1225 779 4 22 4924 3,9 Museokortti 308 499 572 348 255 2511 5637 3385 2090 2530 420 393 18948 15,0 Kulttuuriseteli 17 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 24 0,0 Museoiden yö 0 0 0 0 301 0 0 0 0 0 0 0 301 0,2 Yhteensä maksaneita 946 1243 1350 1029 938 14127 27399 18826 13446 18940 908 782 99934 79,0 Tamperelaiset koulut 84 47 144 163 39 65 0 789 1245 1146 164 112 3998 3,2 Päiväkodit 0 0 0 41 0 58 0 43 26 12 11 0 191 0,2 Lapset (alle 7 v.) 22 19 14 178 11 314 1227 596 290 539 13 16 3239 2,6 Taite: koulut 0 0 289 216 0 0 0 116 1001 0 0 0 1622 1,3 Taite: päiväkodit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 Taite: muita ryhmiä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 Tampereen tait.seuran jäsen 19 15 14 6 10 38 33 33 21 27 3 5 224 0,2 Terapia 9 11 54 57 0 222 186 197 213 201 25 0 1175 0,9 Mamu 0 0 0 172 0 27 8 1 55 0 0 68 331 0,3 Turvapaikanhakija 0 0 0 12 0 0 9 0 22 0 0 0 43 0,0 Avajaispäivä 0 671 0 0 0 734 0 0 0 0 0 0 1405 1,1 Tampere-päivä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8206 0 0 8206 6,5 Muut ilmaiset 114 176 210 433 79 777 1562 935 707 732 367 67 6159 4,9 Yhteensä ilmaisia 248 939 725 1278 139 2235 3025 2710 3580 10863 583 268 26593 21,0 KÄVIJÄT YHTEENSÄ 1194 2182 2075 2307 1077 16362 30424 21536 17026 29803 1491 1050 126527 100,0 Avoinnaolopäiviä 14 20 26 26 14 26 31 31 26 14 22 24 274 Kävijää / pv 85 109 80 89 77 629 981 695 655 2129 68 44 462 Huom! Tre-päivä: 8206 ilmaiskävijää + 14 museokortilla tullutta = 8220 Elävä kokoelma -näyttelyn avajaispäivä laskettu av.olopäivään mukaan. To 3.11. VIP-vieraat 18 henk. (17 ilm + 1 museok.). Pe 4.11. avoimet avajaiset 289 henk. (ilm. lapset 3, muut ilm. 270, museokortti 16). Avajaispäivän kävijät yht. 18 + 289 = 307 henk. Vuosina 1979 2016 järjestetyt näyttelyt, avoinnaolopäivien määrät, kokonaiskävijämäärät sekä keskimääräinen kävijämäärä päivässä. Näyttely Aika Avoinnaolopäiviä Kävijämäärä Kävijää/ pv Avajaisnäyttely 11.2.1979 13.1.1980 297 105.275 354 Hämeen läänintaiteilijat 19.1. 8.2.1980 18 2.642 147 Erik Enroth 17.2. 13.4.1980 47 11.399 243 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 26.4. 13.7.1980 74 31.518 426 Saksalaisen ekspressionismin grafiikkaa 22.7. 10.8.1980 20 9.440 472
15 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 11.8. 19.9.1980 35 14.108 403 Kiovan taidetta 20. 24.9.1980 5 3.493 699 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 25.9.1980 8.3.1981 139 19.298 139 David Hockney 14. 29.3.1981 14 2.148 153 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 30.3. 5.4.1981 6 1.401 234 Jaakko Sievänen 11.4. 31.5.1981 47 19.551 416 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 6.6. 16.8.1981 70 41.562 594 XI Pariisin nuorten biennaali 6.9. 1.11.1981 57 24.691 433 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 14.11.1981 27.1.1982 65 4.419 68 André Lhote ja Suomi 14.2. 28.3.1982 43 11.532 268 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 5.4. 26.9.1982 171 53.041 310 Kimmo Kaivanto 3.10. 29.11.1982 58 34.756 599 Juhana Blomstedt 11. 31.12.1982 18 778 43 XII Pariisin nuorten biennaali 16.1. 27.2.1983 43 18.110 421 Robert Smithson 13.3. 1.5.1983 47 10.368 221 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 9.5. 25.8.1983 107 45.191 422 Kauko Lehtinen 4.9. 16.10.1983 43 12.420 289 Ernst Mether-Borgström 30.10.1983 29.1.1984 88 9.163 104 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 10.2. 1.4.1984 52 5.758 111 Grafiikan näyttely 14.4. 3.6.1984 48 16.263 339 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 4.6. 9.9.1984 95 23.726 250 Saksalaista ekspressionismia Metzgerin kokoelmasta 23.9. 18.11.1984 57 13.296 233 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 29.11.1984 10.2.1985 67 2.386 36 Harry Kivijärvi 24.2. 2.6.1985 97 17.071 176 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 13.6. 29.9.1985 107 21.050 197 Modernin taiteen klassikoita 13.10. 8.12.1985 56 66.023 1.179 Erik Enroth 20.12.1985 2.3.1986 70 4.299 61 Reino Hietanen 16.3. 4.5.1986 46 6.357 138 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 11.5. 31.8.1986 110 20.684 188 Joseph Beuys 14.9. 9.11.1986 57 23.653 415 J.O. Mallander 30.11.1986 8.2.1987 66 4.597 70 Claude Viallat 22.2. 26.4.1987 61 11.474 188 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 4.5. 31.5.1987 28 6.920 247 BRITANNIA Maalauksia ja veistoksia 1980-luvulta 16.6. 23.8.1987 66 23.220 352 Ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 7.9.1987 24.1.1988 135 11.242 83 Amerikkalaista nykytaidetta 7.2. 10.4.1988 62 23.714 382 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 25.4. 28.8.1988 122 26.289 215 TAMPERE-TALO 1990 Arkkitehtuuri Taide Muotoilu 11.9. 16.10.1988 36 8.001 222 Giorgio Morandi 5.11.1988 8.1.1989 63 22.854 363 Sara Hildénin säätiön kokoelma. Hankinnat 1979 1989 23.1. 2.4.1989 67 7.462 111 Avantgarde 1910 1921 9.4. 31.5.1989 53 17.325 327 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 1.6. 10.9.1989 99 19.263 195 Gunnar Pohjola 24.9.1989 1.1.1990 96 14.883 155 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 14.1. 2.3.1990 48 2.695 56 Suomalaisen modernismin murros 1961 1968 3.3. 22.4.1990 48 3.228 67 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 23.4. 31.5.1990 38 5.421 143 Rafael Wardi 15.6. 30.9.1990 105 24.786 236 Pierre Buraglio 14.10.1990 20.1.1991 93 9.057 97 Kontti 10.3. 14.4.1991 33 4.040 122 Linnakkeita 28.4. 9.6.1991 43 7.499 174 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta 16.6. 11.8.1991 55 6.976 127
16 Kain Tapper 12.8. 30.9.1991 50 4.410 88 Perusripustus 1. 4.10.1991 4 129 32 Pentti Lumikangas 5.10. 17.11.1991 44 2.663 61 Perusripustus 18. 22.11.1991 5 29 6 Erik Enroth 23.11.1991 12.1.1992 45 1.502 33 Perusripustus 13. 17.1.1992 4 29 7 Puuterihuisku 18.1. 15.3.1992 50 2.548 51 Alberto Giacometti 11.4. 7.6.1992 56 25.745 460 Kimmo Kaivanto 25.6. 11.10.1992 104 23.246 224 Jyrki Siukonen Pyöreä huone 24.10. 30.12.1992 54 2.540 47 Pienoisveistosnäyttely säätiön kokoelmasta 1. 31.1.1993 25 974 39 Die Brücke 21.2. 25.4.1993 63 11.091 176 Juhana Blomstedt 8.5. 12.9.1993 123 14.115 115 Valintoja 26.9. 21.11.1993 57 5.604 98 Punaista + (Uutta saksalaista videotaidetta) 9.12.1993 27.2.1994 (14.1. 27.2.1994) 75 (45) 11.182 (8.160) SARA HILDÉN Mesenaatin muotokuva 12.3. 24.4.1994 43 4.305 100 Katso metsää Kuvia ja kokemuksia 7.5. 28.8.1994 111 17.234 155 Georg Baselitz. Grafiikkaa vuosilta 1965 1992 9.9. 30.10.1994 52 3.416 66 Nina Roos Jussi Niva 12.11.1994 12.2.1995 88 3.270 37 Enzo Cucchi 25.2. 30.4.1995 64 5.393 84 Sara Hildén nykytaiteen puolesta 14.5. 27.8.1995 103 13.007 126 Leiblicher Logos 9.9. 29.10.1995 51 5.172 101 Kaukaa hyttystä muistuttavat eläimet 11.11.1995 10.3.1996 116 7.643 66 Piet Mondrian 24.3. 30.6.1996 95 15.512 163 Sara Hildénin säätiön kansainvälinen modernin taiteen kokoelma 1.7. 18.8.1996 49 4.604 94 COSTAKIS-KOKOELMA Venäläistä avantgardetaidetta 7.9.1996 19.1.1997 131 16.294 124 Kari Cavén 9.2. 20.4.1997 70 5.192 74 Maalaus on tekemisen kuva 2.5. 17.8.1997 105 8.758 83 Yves Klein 6.9. 23.11.1997 79 14.553 184 MINUN KUVA SINUN KUVA 15.12.1997 5.4.1998 108 6.450 60 Sara ja pojat 29.6. 4.10.1998 98 8.630 88 VALOA JA PIMEYTTÄ Pentti Kaskipuro 17.10.1998 10.1.1999 81 3.549 44 Tony Cragg 30.1. 9.5.1999 99 14.164 143 Sara Hildén ja eurooppalainen modernismi sekä Neljä tamperelaista: Enroth, Kaivanto, Kanerva ja Pohjola 14.6.1999 13.2.2000 237 13.311 56 Hannu Väisänen 26.2. 4.6.2000 99 8.575 87 Kesänäyttely: Omat kokoelmat 5.6. 27.8.2000 81 5.871 72 Wolfgang Laib 16.9. 10.12.2000 85 7.800 92 Suomalaista taidetta säätiön kokoelmasta 2.1. 11.2.2001 41 859 21 Bernard Piffaretti 24.2. 6.5.2001 71 4.485 63 Omat kokoelmat 7.5. 2.9.2001 116 12.578 108 Kain Tapper 22.9.2001 10.2.2002 132 15.038 114 Valokuva ja Video (11.2.-)8.3. 1.9.2002 166 16.301 98 Teemu Saukkonen 14.9.2002 19.1.2003 106 7.647 72 Antti Tanttu (yläkerta) Works on paper (alakerta) 8.2. 27.4.2003 67 3.117 47 Kolmiulotteinen maailma 1.5. 31.8.2003 120 17.553 146 Sean Scully 13.9.2003 15.2.2004 130 8.515 66 Alaston-Naked-Nude 5.3. 19.9.2004 185 29.085 157 Vallan maisema 30.9.2004 6.2.2005 109 4.940 45 Outi Heiskanen 19.2. 21.8.2005 170 33.551 197 Gerhard Richter 3.9. 16.10.2005 38 3.620 95 149
17 Richard Deacon 5.11.2005 16.4.2006 134 8.100 60 Klassikot 8.5. 1.10.2006 140 20.586 147 Taiteilija ja katsoja uutta suomalaista maalaustaidetta Sara Hildénin säätiön kokoelmasta 14.10.2006 28.1.2007 89 5.792 65 Tapani Raittila 10.2. 27.5.(-31.5.)2007 98 11.565 118 China (1.6.-)16.6. 9.9.2007 98 18.327 187 Zhang Xiaogang 22.9.2007 13.1.2008 94 8.700 93 Ilya & Emilia Kabakov Lumen alla 23.2. 27.4.2008 55 5.613 102 Kokoelmien kesä 12.5. 31.8.2008 109 14.863 136 Martti Aiha 27.9.2008 18.1.2009 92 6.167 67 Alex Katz An American Way of Seeing 21.2. 31.5.2009 90 10.229 114 Omat kokoelmat Klassikoita ja uutta taidetta 6.6. 30.8.2009 88 12.723 145 FLASH! Valoa ja liikettä 12.9.2009 17.1.2010 105 11.678 111 Wilhelm Sasnal 20.2. 30.4.2010 59 3.846 65 Kokoelmien kesä Klassikoita, Kauko Lehtinen sekä uushankintoja 15.5. 29.8.2010 104 12.947 124 Olotila OK! Ja muuta uutta taidetta 11.9. 21.11.2010 62 6.179 100 Laila Pullinen Piirustuksia ja pienoisveistoksia 3.12.2010 23.1.2011 41 2.464 60 Subodh Gupta 12.2. 30.4.2011 66 10.322 156 Sara Hildénin säätiön kokoelma 18.5. 4.9.2011 107 12.491 117 Silja Rantanen Giotton talo ja muita teoksia 17.9.2011 22.1.2012 106 9.127 86 Erik Enroth 11.2. 3.6.2012 99 8.538 86 Sara Hildénin säätiön kokoelma 4.6. 26.8.2012 81 10.388 128 Ekspressioita Näyttely saksalaisesta ekspressionismista 15.9.2012 13.1.2013 100 10.846 108 Thomas Schütte Frauen 9.2. 12.5.2013 78 6.407 82 Helmiä 18.5. 8.9.2013 108 11.905 110 Ellen Gallagher: AxME 28.9.2013 26.1.2014 99 20.295 205 Andy Warhol An American Story 8.3. 29.5.2014 73 42.091 577 Kokoelmien kesä Klassikoita ja uushankintoja 14.6. 31.8.2014 76 5.405 71 Marika Mäkelä 20.9.2014 25.1.2015 105 14.314 136 Mielen maisemia 14.2. 12.4.2015 49 3.337 68 Erwin Wurm: Disruption 30.4. 20.9.2015 138 11.912 86 Aseina huulipuna ja kyyneleet? 4.10.2015 17.1.2016 86 6.832 79 Carolus Enckell 6.2. 15.5.2016 86 7.641 89 Ron Mueck 2.6. 16.10.2016 128 115.151 900 Elävä kokoelma: yleisön edessä 4.11. 31.12.2016 46 2.541 55 5 RESURSSIT 5.1 Henkilökunta Museon henkilöstöresurssit ovat rajalliset. Tämä korostuu museovalvonnassa ja näyttelyiden vaihdon yhteydessä. Erityisesti lomien aikana on ollut vaikeuksia museoavustajien riittävyyden takaamisessa. Vuoden 2016 lopussa museossa oli 19 vakituista vakanssia. Määräaikaisia henkilöitä pääasiassa valvontatehtävissä oli vuoden aikana kaikkiaan 28. Museolla ei ole omaa konservaattoria. Konservaattorin tehtävät on hoidettu määräaikaisilla työsuhteilla sekä ostopalveluina. Museon toiminnoista ostopalveluina hoidetaan siivous, kuljetukset, konservointi, esitteiden, julisteiden ja luetteloiden painatukseen liittyvät työt sekä osa opastuksista kuten esimerkiksi Taite-yksikön kanssa tehty yhteistyö.
18 Vakinainen henkilöstö: Helenius, Eero, museoavustaja Heikinheimo, Saara, näyttelyamanuenssi, 2.5.2016 alkaen Hiironniemi, Mika, tekninen assistentti Hjorth-Röntynen, Anna, museoamanuenssi, 1.4.2016 alkaen Kankaanpää, Jyrki, museomestari Laurikainen, Elina, museolehtori Lehtola, Paula, toimistosihteeri Leponiemi, Tapio, museomestari Leppänen, Päivi, taloussihteeri Loimaala, Päivi, museonjohtaja Närvä, Harri, museonvalvoja Pallas, Klaus, toimistoesimies Palo, Tuula, kahvilanhoitaja Sarpola, Anna-Leena, kahvilatyöntekijä, 1.1.2016 alkaen Soikkonen, Sarianne, kokoelmapäällikkö Tamski Maija, museoavustaja Tapaninen, Tuuli, museoavustaja Teivaala, Pirkko, arkistonhoitaja Yli-Kerttula, Helena, museosihteeri, sij. Anne Kauramäki 1.1. 30.9.2016 Määräaikainen henkilöstö (erilaisilla tuilla palkattuja, harjoittelijoita ym.) v. 2016: Parviainen, Ari 01.01. 14.02. Heikkilä, Julia 01.01. 15.03. Mäkinen, Aino 01.01. 31.12. Lumijärvi, Marika 05.01. 04.04. Ruohomäki, Milla 16.02. 01.04. Salokorpi, Viola 16.02. 14.04. Aronen, Anniina 15.03. 14.05. Leppälä, Päivi 05.04. 15.05. Rajala, Sonja 19.04. 18.07. Kaisla, Satu 26.04. 25.07. Huhtala, Suvi 02.05. 01.08. Vaaranmaa, Mika 01.06. 30.11. Malinen, Arto 04.06. 16.10. Hautala, Essi 07.06. 06.09. Katajisto, Milla 08.06. 31.08. Jantunen, Iida-Maria 20.06. 05.08. Heittola, Sarah 20.06. 19.08. Närhi, Oskari 01.07. 16.10. Matikainen, Maria 11.07. 31.07. ja 04.08. 21.08. Tyrmi, Ilpo 11.07. 31.12. Ronkainen, Jarmo 13.07. 30.11. Ronkainen, Juho 29.08. 31.12. Tolonen, Axa 07.09. 31.12. Vakkila, Petteri 27.09. 31.12. Kauramäki, Anne 01.10. 31.12. Salinmäki, Lilia 10.10. 14.10. Ahoniemi, Ari-Pekka 17.10. 31.12. Sundberg, Olli 07.11. 31.12. Chammo Mazloum Ibrahim 08.12. 16.12. Launis, Heidi 12.12. 16.12. Koivunen, Pirjo 27.12. 31.12.