Valokuituverkkoa rakentamassa Projektikoordinaattori Verkox osk Jyväskylä 8.5.2009
Perusteemoja Tekniikkaa: Valokuitu mediana sijoitus tulevaisuuteen Valokuituverkko perusta myös langattomalle tiedonsiirrolle Rakentamisen filosofia Kokemuksia: Yritystoiminnan ja maatalouden välttämätön työkalu Kuntien saamat hyödyt toimivista yhteyksistä Yksityisten saamat hyödyt Etäopetus, -opiskelu, -työ, -valvonta Politiikkaa: Kuka määrää missä suomalaiset asuvat ja yrittävät tulevaisuudessa? Valintana valokuitu on aluepolitiikka! Osuuskunta toimintamallina
Valtakunnallinen strategia Politiikkaa: Valtakunnallinen tietoyhteiskuntaohjelma linjaa seuraavaa strategisissa tavoitteissa vuodelle 2015: Tietoliikenneverkko on alueellisesti kattava sekä kansainvälisesti vertailtuna nopea, luotettava ja kohtuuhintainen. Kotitalouksissa ja yrityksissä käytetään yleisesti 100 Mb/s yhteysnopeuksia. Uudis- ja peruskorjatut rakennukset on varustettu valokaapeliyhteyksin, joka mahdollistaa aina 1 Gb/s ulottuvat yhteysnopeudet.
Valtiolta rahoitusta verkkoihin Politiikkaa: Suunnitellun rahoituksen heikkoudet 95%=>99% (millä rakennetaan 35-40%=>95%) 2 km päähän taloudesta, ei vielä tuo tuloa Runkoyhteydet ei asiakasyhteyksiä 1/3 valtio, 1/3 kunnat, maakunnat, EU, 1/3 yksityiset (operaattorit) Aikataulutus avoin (aik. v. 2010) Onko rahoitusporkkana riittävä?
Miksi kuitua? Eikös kaikki tule jo kohta satelliiteista vai mitä nää nykyyset langattomat värkit oikee ovat?
Tekniikkaa: Kuitua vai kuparia? That red line on the right of this photo is a single strand of fiber optic cable It has the same bandwidth capacity as all these bundles of copper. http://redjar.org/jared/blog/archives/ 2007/01/
Valokuitu on sijoitus tulevaisuuteen Miksi valokuitu miksi ei kupari? Etäisyys ei vaikuta nopeuteen Perusnopeus nyt 100/100 Mbps Asiakas päättää haluamistaan palveluista, kilpailu alentaa hintoja Haja-asutusalueiden ainut mahdollisuus varmistaa jatkossakin riittävä tiedonsiirto Monipalveluverkko (puhelut, tv, Internet, video, hyvinvointipalvelut) Tekniikkaa: Etäisyys vaikuttaa oleellisesti nopeuteen ADSL nopeus (0,256-) 8/1 Mbps (etäisyys 1-2 km) Palvelut sidottu operaattorin, monopoli Linjoja puretaan (TS, muut perässä). Jotta saataisiin kunnon nopeudet syrjäalueillekin pitäisi lyhentää johtoetäisyyksiä => uusia keskuksia haja-asutusalueelle? Laajakaista (internet)
Onko tulevaisuus langaton? Tekniikkaa: 3G-verkko: - TeliaSonera Finland investoi 3G-verkkoon toistakymmentä miljoonaa euroa Kesän lopussa 200 paikkakunnalla Maksimi-nopeus 3,6 Mbit/s (Weckström, TSF, 7.5.2008) HUOM! -Tukiasemat tarvitsevat kuidun tiedonsiirtoa varten - Yhteys jaettua kapasiteettia
DIGITA @450 Tekniikkaa: 24.5.2007, 17.10.2007 2008 vuoden lopussa Pallas Levi Saariselkä Ylläs Pyhä OunasvaaraRuka Kirinrinteet Oulu Tampere Savonlinna Ooppera Turku Helsinki
Kuitu on turvallinen vaihtoehto Ei yhteysongelmia Ei sääongelmia Ei säteilyä Säästää energiaa Kestoikä 50-100 v Hyvin tehtynä (suunnittelu, toteutus ja dokumentointi) helppo ylläpitää Se alue, joka ehtii ensin, korjaa suurimmat hyödyt! ALUEELLINEN TASA-ARVO Tekniikka:
Mihin tarvitaan nopeita verkkoja? Em mää ainaskaa tartte mittää enempää, kyllä mulle riittää, notta saan laskut maksettua. Iltalehti sais kyllä tulla vähän nopiampaa.
Kaistanleveys Puh TV/Video Internet Data 100 Mb/s
Millä nopeudella haluat olla liikenteessä? Tekniikkaa: Valokuitu kapasiteetissa selkeästi edellä muita ratkaisuja Nopeustesti esimerkki: Speedtest.exe
Politiikkaa: Muna vai kana? Kumman pitää olla ensin palvelualustan vai palveluiden? Molemmat tarvitaan!
Miten verkkoa rakennetaan ja suunnitellaan? Kauahan se kesti ja maksoohan se, mutta pois e enää antaas.
Tekniikka: Rakentamisfilosofiaa Valmius kaikille vai liittymät vain heti mukaan tulijoille? Itse vai yhteistyössä? Suunnittelu (reittisuunnitelma, kuitusuunnitelma, luvat, materiaalit) Rakentaminen Laitevalinnat Dokumentointi Ylläpito jatkossa Palvelut Onko itsellä/ryhmällä riittävä tietotaito toteutukseen ja tulisieluisuus loppuelämän kattavaan ylläpitoon? Mikä on toiminta-alue? Kylä, kunta, seutukunta,
Putki + aurattava kaapeli Yleisnäkymä kuitua kotiin-projektista Tekniikka: Jakamo Ens. sij. kaapeli, (putkea esim. lähiöt) Putki + aurattava kaapeli Jakokaappi tai -kaivo kaapelien ja puhalluskuitujen hitsauksia varten Kaapeli, josta 2 kuitua kaikille tilaajille kytketään keskukselle asti + varaukset muutamille tuleville liittymille (alikeskus) Maajatkos kuitujen hitsaamiseen
Kuinka rakentaminen etenee? Projektisuunnitelma (ensimmäiset kylät) 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Organisointi / osuuskunta Kutsut / kyläkokous Kiinnostuksen kartoitus Kyläkokous Sopimukset (jäsenet maankäyttö) Reittisuunnittelu, tarvikkeiden hankinta Maaurakointi Kuitutyöt (asennus + hitsaus) Jakomoiden rakennus/asennus (Kotipääte)laitteiden asennus Käyttöönotto/Dokumentaatio Rakentaminen vaatii aikaa! ja varsinkin, jos sitä tehdään julkisella rahalla!
Mistä kulut syntyvät? Ei kannata vielä ottaa sitä liittymää, kyllä sen kohta saa halavemmalla. Eikös se Lindeenin flikkakin luvannu sitä valtiorahhaa sen tekemisee.
Kustannukset mikä maksaa? MIEHET + KONEET + POLTTOAINEET Kaapelit + putket Hitsaukset Laitteet (keskus, kotipää, jatkokset) Työnjohto/valvonta, rakennuttajan työt, matkakulut Dokumentointi
Kustannusjako Kyläverkon kustannusjakauma, keskihinta 7,84 /m, 4015 /liittymä, 512 m/liittymä Putket; 3 % Kuituhitsaus (+tarvikkeet); 17 % Aktiivilaitteet + keskusasennukset; 8 % Muut rakennuttajan kulut (dokumentointi); 5 % Valokuitukaapelit; 14 % Tarvikkeet; 2 % Muu; 14 % Palkat; 8 % Maaurakointi; 42 % Matkakulut; 1 %
Liittymän minimihinta Taloliittymä (200-300 m) 650 (tähän voi vaikuttaa talkootyöllä) Liityntäpiste (kaivo+hitsaus) 200 Kotipään hitsaus 160 Aktiivilaite 160 Portti kyläkeskuksessa 190 Yhteensä 1360 Runko/Yhteys maailmalle 1000 (Helppo maasto, tiheä rakenne)
Hintaan vaikuttaa nyt ja jatkossa Maasto, kylärakenne, olemassa olevat rakenteet, toteutustapa Palkat, polttoaineet, kaapelit eivät halpene Laitteet halpenevat / ominaisuudet lisääntyvät Ammattitaitoisten työntekijöiden pula (jatkossa)
Osuuskunta toimintamallina Kyllä se o paree omistaa itte. Yhyressä hyvä tuloo!
Osuustoiminnan etuja Alueellinen tarve lähtökohtana ei nopea rahastus Rahojen kotiuttaminen rahat eivät mene ulkomaille vaan jäävät alueelle Omaan ympäristöön vaikuttaminen Omistetaan itse ja määrätään itse Tasa-arvoisuus: jäsen ja ääni periaate Joustava pääoma Yhteistyössä on voimaa
Osuuskunta toimintamallina Perusarvot Omatoimisuus, yksittäisen ihmisen mahdollisuudet rajalliset. Yhteistyön ja keskinäisen vastuun avulla on mahdollisuus saavuttaa paljon enemmän voimistamalla yhteistyötä markkinoilla ja valtiovaltaan päin. Omavastuisuus: jäsenten velvollisuus on valvoa sitä, että osuuskunta pysyy riippumattomana julkisista ja muista yrityksistä. Tasa-arvoisuus: Jäsenillä on oikeus osallistua, saada tietoja, tulla kuulluksi ja vaikuttaa päätöksentekoon Demokraattisuus: ääni/jäsen Oikeudenmukaisuus: jäseniä tulee kohdella samalla tavoin Solidaarisuus: Osuustoiminta ei ole pelkän kapean oman edun peittämismuoto. Osuuskunta on enemmän kuin jäsenten yhteenliittymä. Tavoitteena yhteinen etu.
Päätöksen teko osuuskunnassa Osuuskunnan lakimääräiset toimielimet ovat osuuskunnan kokous, hallitus ja tilintarkastajat. Jäsenten ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskunnan kokous. (Jäsenmäärältään isojen säännöissä: osuuskunnan kokouksen sijasta jäsenten valitsema edustajisto (OKL 4:27-32 )). Säännöissä voidaan lisäksi määrätä, että osuuskunnalla on hallintoneuvosto (OKL 5:12-13 ). Toimitusjohtajan valinta on mahdollista, mutta ei pakollista.
Osuuskunnan hyviä puolia Vaikea vallata: jäsenet hyväksyy osuuskunnan hallitus, ei pörssikauppaa Päätösvalta omalla alueella: Omistajuus alueen asukkailla, yrityksillä ja kunnilla ja kuntayhtymillä, ei Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Reykjavikissa tai Pariisissa Pääosassa alueen ihmiset: Tehdään sitä, mitä alueella tarvitaan yhdessä Keskitetään voimavarat
Osuuskunta toiminta mahdollistaa julkisen tuen Osuuskunnalla myönnetty investointituki ei riko de minimis asetuksen periaatteita vaikka tuki on yli 200 000 euroa / 3 vuotta, koska lopullinen tuensaaja on laaja jäsenistö tasa-arvoisesti (asukkaat, kunnat, yritykset) Yleisasetus (EY 1083/2006): Tuloja tuottavat hankkeet: toteutusaika + 5 vuotta, niin tulot vähennettävä tuesta (palautus) (artikla 55) Osuuskunnalla tavoitteena ei ole taloudellinen voitto, vaan kustannusten kattaminen Osakeyhtiö tai liikelaitos eivät ole sopivia malleja
FTTH-verkot Suomessa Teleoperaattorin verkko Paikallisen verkko-operaattorin verkko Keskikaista ja KASE KNT Net Kronoby Verkko-osuuskunta Valokaista TAO, Vaasa Pieniä kyläverkkoja Verkko-osuuskunta Hakukaista Bothnia Broadband Malax Närpes Dynamonet KRS NET Kristinestad Suupohjan Seutuverkko Brändö - Kumlinge Saaristoverkot Oy Lipukankuitu Verkko-osuuskunta Kuuskaista Mäntsälän kunta Gumbo-Infra (Sipoo) Lapinjärven kunta ja Liljenet Verkko-osuuskunta KAJO (Pornainen) SM_23102006
Pohojalaaset tuloo! Moomma nii vaatimattomia! Tavallista yritettään, mutta priimaa pakkaa tulemaa
Uumaja Avoimia verkkoja työn alla Pohjanmaan maakunnassa BotniaDigital Bridge-nod KNT-NET KRONOBY Keskikaista Käytössä tai rakenteilla Aloite tehty PEDESI-Net NYKAABI-Net KaseNet Kholm-Net TAONet BotniaBroadband MALAX Valokaista Dynamonet NÄRPES Hakukaista KUUSKAISTA NetAdmin Kuuskaista 6net SUUPOHJA SuupohjanSeutuv KrsNET KRISTINESTAD Hankittu
Toteutuneita liittymähintoja ja niiden perusteita Verkko-osuuskunta Kuuskaista 1100 euroa (alv. 0%) Eu-hankerahoitus, 1100 vast. 25% kuluista oikea hinta n. 4400 euroa, EIP lainoitus (kuntien takaama) Jälkiliittyjät min. 2200 tai omakustannus jos yli Osuuskunta Keskikaista 1990 euroa (alv. 0%) Runkoverkkoon tukirahoitusta, oikea liittymähinta n. 3500-4000 euroa Suupohjan seutuverkko Oy (sis. alv. 22%) Runkoverkon rahoitus kuntien kautta, 1700-2950 euroa Verkko-osuuskunta Kajo Aloitusmaksu 500 euroa + 300 euroa/vuosi kunnes koko kustannus on maksettu Andelslaget KRSNet Runkoverkkoon OPM:n rahoitusta, suunnitteluun PL rahoitusta, kyläkohtaiset liittymähinnat vaihtelevat talkootyöhuomioituna n. 2000-3800 euroon. Andelslaget KNT-Net Suunnitteluun rahaa PL, 2300 euroa, liittymätiheys + talkootyö (kaivuut omalla tontilla, 150 euroa=3 työpäivää) n. 2500 euroa Kokemuksia:
Lopuksi Luojan kiitos, loppuuhan se paasaus joskus
Politiikkaa: Kaikkea ei voi tehdä kaupungin keskustassa
Lehmät lypsävät paremmin maalla. Politiikkaa:
Politiikkaa: Kuka päättää, missä me asumme ja yritämme? Johtaja Wekström, TeliaSonera Finland Oyj, LVM:n seminaari 7.5.2008
Politiikkaa: Valokuitu on aluepolitiikkaa! Mikä on oman alueenne strategia? Elää ja kasvaa vai jäädä unohdetuksi takapajulaksi ja operaattoreiden armoille? Kaikki suomalaisethan voisivat asua pääkaupunkiseudulla, vai?
Kiitos! Kysymyksiä? Yhteystiedot: 040 5410 774 tuija@verkox.fi