Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2016-19 Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajanasukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle Eräsuunnittelija Eero Hartikainen, metsähallitus, Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus 03.12.2015
Esityksen sisältö Yleistä Etelä-Savosta Pienet osakaskunnat hidastavat maaseudun kehittämistä Suuri osakaskunta ja verkostoituminen on mahdollisuus Hankealueet ja aikataulu Kustannukset ja rahoitussuunnitelma 2
Yleistä Etelä-Savosta Etelä-Savossa on lähes 50 000 vapaa-ajan asuntoa ja vuosittain alueellamme kalastaa noin 200 000 kalastajaa. Etelä-Savossa metsästysseurojen keskimääräinen koko on 5 000 ha ja vertailuna osakaskuntien keskimääräinen koko on 250 ha. Osakaskuntien yhdistäminen etenee hitaasti ilman hankkeita. Muutaman tuhannen hehtaarin osakaskunnat muodostaisivat kalojen ja kalastajien (maaseudun palveluyritykset, elinkeinokalastajat, vapaaajankalastajat, kotitarvekalastajat) kannalta järkeviä kalastuslupa-alueita. Maaseudun vetovoimaisuuteen kuuluvat riittävät kalastuslupa-alueet, kalastuslupien saatavuus ja niistä tiedottaminen. 3
Pienet osakaskunnat hidastavat maaseudun kehittämistä Kalastuslupien saatavuus yhtenäiselle alueelle on heikkoa. Osakaskuntien lupamyynnistä ei ole tietoa saatavilla ja lupa-aluekartat puuttuvat lähes kaikilta osakaskunnilta. Internet- sivuja tai sähköisiä palveluja ei ole kehitetty. Osakaskunnan taloudellinen tilanne on pinta-ala riippuvainen, käytännössä 1 vesihehtaaria kohden osakaskunnalla on tuloja 0 2. Hallinto ei ole kiinnostavaa pienissä osakaskunnissa, kun ei ole mahdollisuuksia kehittää toimintaa! 4
Pienet osakaskunnat hidastavat maaseudun kehittämistä Kalastusta, tiedotusta, markkinointia ja järvikalastuskohteiden monipuolista hyödyntämistä haittaa vesialueen omistuksen pirstaleisuus. Esimerkiksi 500 ha kokoisella osakaskunnalla on keskimäärin tuloja 500 1 000 vuodessa. Lupamyynnin, tiedottamisen ja sähköisten palvelujen kehittäminen on mahdotonta pienissä osakaskunnissa. Vesialueen omistuksen rikkonaisuus ei mahdollista kokonaisvaltaista kalavarojen käyttösuunnittelua tai alueen kehittämistä kalatalouden, matkailun tai elinkeinojen kannalta. Heikko hankekumppani! 5
Pieniä osakaskuntien uhkaa toimimattomuus Osakaskunnalle etsitään uutta puheenjohtajaa, oletko kiinnostunut? Kuvassa yhden osakaskunnan vesialueet. 6
Osakaskuntien yhdistämishanke Puulavedellä 2013-14 Itä-Puulan Korpijärven alue 6 000 ha Lähtötilanteessa 32 osakuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta 3 000 osakaskiinteistöä Lopputuloksena 30 osakaskuntaa yhdistyivät Syntyi uusi Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta 5 800 ha Ensimmäisenä vuonna kalastuslupatuloja yli 11 000 ja lisäksi kalastuskorvauksia noin 5 000 Kiinnostava hankekumppani maaseudun muille toimijoille! Mahdollisuus alueelliseen ja omaehtoiseen maaseudun kehittämiseen! 7
Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan perustaminen
Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan perustaminen
Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnalle internet sivut ja sähköisiä palveluja Vuokraa mökki tai osta viikonlopun uistelupaketti täydellä ylläpidolla!
Hankkeen tavoite Yhdistää vesialueen osakaskuntia ja kehittää niiden toimintaa, lupamyyntiä, tiedotusta ja yhteistoimintaa Lisätä kalastusmahdollisuuksia ja kehittää osakaskuntatoimintaa osaksi maaseudun palveluverkostoa Kehittää osakaskuntien, kyläyhdistysten ja maaseudun yritystoiminnan yhteisviestintää, markkinointia ja verkostoitumista Alueellinen maaseudun kehittäminen ja palvelurakenteen lisääminen Lisätä maaseudun vetovoimaa sekä matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden käyttämien palvelujen määrää 11
Hankkeen toimenpiteet Vesialueen omistuksen selvittäminen ja osakasluettelot Osakaskuntien sekä yhteistyötahojen neuvottelut ja kuuleminen, tavoitteen asettaminen hankkeelle yksi suuri osakaskunta useampi perustettava osakaskunta haudataan osahanke ja käytetään hankemahdollisuus muualla Osakaskuntien kokoukset ja yhdistymisestä päättäminen Uuden osakaskunnan kiinteistötoimitus- ja järjestäytymiskokous 12
Hankkeen toimenpiteet - Suuri osakaskunta ja verkostoituminen on mahdollisuus Osakaskunnat ja kyläyhdistykset kohtaavat kehitetään kalastusta, kyläpalveluja ja tiedotusta yhdessä, eikä erikseen! Uuden osakaskunnan toiminnan ja verkostoitumisen valmisteleminen. Osakaskunnan käyttö- ja hoitosuunnitelma, hanketoiminnan käynnistäminen! Osakaskunnan sääntöjen laatiminen, kalastuksen järjestämisen pelisäännöt! Lupamyynnin kehittäminen ja internet-sivujen perustaminen Materiaalin tuottaminen kalastajille, matkailijoille ja yrityksille Kumppanuuden ja yhteistyön kehittäminen Maaseudun palvelujen markkinointi ja yritystoimintaa edistävien materiaalien tuottaminen internet -sivuille. 13
Lopulliset kohdealueet (15 kpl) valitaan kuntien ja kalastusalueiden rahoituspäätösten perusteella Kohdealueet 2016 Itäinen Kyyvesi, 20 osakaskuntaa. Mikkeli Eteläinen Keski-Puula, 10 osakaskuntaa. Hirvensalmi Pohjoinen Keski-Puula, 20 osakaskuntaa. Kangasniemi Ukonniemi-Väisälä-Vanhamäki-Mallos, 10 osakaskuntaa. Kangasniemi Synsiöjärvi,15 osakaskuntaa. Kangasniemi 14
Kohdealueet 2017 (valitaan 5-7 kohdealuetta) Hasumäen osakaskunnan laajennus, 10 osakaskuntaa. Heinävesi Ruokovesi-Yövesi, Kyllölä ym, 10 osakaskuntaa. Mikkeli Kohdealue 1, 20 osakaskuntaa. Puumala Mikkelin alapuolinen Saimaa, 30 50 osakaskuntaa. Mikkeli Kaupungin lähijärvet, 20 osakaskuntaa. Mikkeli Uitonvirranreitti, 40 osakaskuntaa. Sulkava Pihlajavesi, 15 osakaskuntaa. Sulkava Peruvesi, 20 osakaskuntaa. Pertunmaa Voikoski Juolasvesi, 10 osakaskuntaa. Mäntyharju Pyhävesi-Kallavesi, 20 40 osakaskuntaa. Mäntyharju Syvänsijärvi, 10 osakaskuntaa. Joroinen Kohdealue 1, 10-20 osakaskuntaa. Pieksämäki Kohdealue 1, 10 osakaskuntaa. Enonkoski 15
Kohdealueet 2018 (valitaan 5-7 kohdealuetta) Haukivesi kohdealue 1, 20 osakaskuntaa. Rantasalmi Haukivesi kohdealue 2, 20 osakaskuntaa. Rantasalmi Haukivesi kohdealue 3, 20 osakaskuntaa. Rantasalmi Yövesi Uittamonsalmi, 15 osakaskuntaa. Mikkeli Joroisselkä-Haapaselkä, 20 osakaskuntaa. Joroinen Louhivesi, 15 osakaskuntaa. Mikkeli Luonteri, 20 osakaskuntaa. Juva Varisvesi, 10 osakaskuntaa. Heinävesi Suontee, Tuukkala-Hämeenmäki, 10 osakaskuntaa. Hirvensalmi Kohdealue 2, 10 osakaskuntaa. Enonkoski Jukajärvi-Salajärvi, 10 osakaskuntaa. Juva 16
Hankkeen kustannukset Henkilöstökulut sis. sivukulut 280 000 Matkakustannukset 20 000 Lehti-ilmoitukset ja kokousten koolle kutsuminen 50 000 Matkailuun ja kalastukseen liittyvien palvelujen tuottaminen, kuten lupa-aluekartat, posterit, tiedotevihkoset ja esitteet 30 000 Internet sivut ja sähköiset palvelut 20 000 Maanmittauslaitoksen perimät kiinteistötoimitusmaksut 100 000 Maaseutuyritysten ja palvelujen markkinointi (kumppanuus), kielikäännökset ja sähköiset esitteet vesistö- ja kalastuskohteista sekä palveluista 50 000 17
Hankkeen rahoitus Maaseuturahasto ~60 % kokonaiskustannuksista 330 000 Yksityinen rahoitus ~20 % kokonaiskustannuksista 110 000 Kuntien rahoitus ~15 % kokonaiskustannuksista 82 500 Valtion rahoitus ~5 % kokonaiskustannuksista 27 500 + työpanosta osakasluetteloiden selvittämiseen ja kartta-aineistoihin. 18
Kuntien rahoitus (3 000-5 000 per hankealue) Mikkelin kaupunki (2-4 osahanketta) yht. 10 000-20 000 Kangasniemi (3 osahanketta) yht. 15 000 Mäntyharju (2 osahanketta) yht. 10 000 Hirvensalmi (2 osahanketta) yht. 10 000 Rantasalmi (2 osahanketta) yht. 10 000 Joroinen (2 osahanketta) yht. 10 000 Heinävesi (2 osahanketta) yht. 8 000 Juva (2 osahanketta) yht. 8 000 Sulkava (1-2 osahanketta) yht. 4 000 8 000 Pertunmaa (1 osahanke) yht. 5 000 Puumala (1 osahanke) yht. 5 000 Varalla: Pieksämäki, Varkaus, Enonkoski, Savonlinna 19
Yksityinen rahoitus (110 000 ) Mikkelin kalastusalue 10 000 Kyyveden kalastusalue 5 000 Puulan kalastusalue 5 000 Joroisten kalastusalue 2 000 Mäntyharjun kalastusalue 2 000 Luonterin kalastusalue 2 000 Puumalan kalastusalue 2 000 Sulkavan kalastusalue 2 000 Haukiveden kalastusalue 2 000 Osakaskunnat 80 000. Käytetään 100 % maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksuun. Muut varat jäävät uudelle osakaskunnalle toiminnan käynnistämiseen. 20
Aikataulu Hankkeen hakija on metsähallitus, mutta hankevalmistelua on tehty yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen rahoituksesta neuvotellaan kuntien ja kalastusalueiden kanssa alkuvuodesta 2016. Hankehakemus 28.02.2016 mennessä maaseuturahastoon. Hanke käynnistyy maaseuturahaston mahdollisen myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen alkukesästä 2016. Osakaskuntien lopullinen rahoitus varmistuu vasta hankkeen aikana, mutta myös siitä johtuvat kustannukset (kiinteistötoimitusmaksu) realisoituu vasta yhdistymisten toteutuessa. Valtion rahoituksesta vastaa Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELY-keskus sekä metsähallitus. 21
KIITOS! 22