Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta 1800- luvulle

Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta 1800- luvulle 1

Sisällysluettelo Johdanto... 4 VIHANNIN JUNNILAN TILAN VILJELIJÄT 1500-LUVULTA RAIVAAJA... 6 MAUNUSTA TILAN JAKOON ASTI... 6 I MAUNU... 6 JUHO eli Junni...6 MAUNU...6 II JUHO eli JUNNI MAUNUNPOIKA... 7 RUSI eli AMBROSIUS...7 PENTTI...8 MARTTI...8 III MARTTI JUNNINPOIKA... 9 ERKKI...9 MATTI...9 VIHANTI 7 JUNNILAN TILAKARTTA VUODELTA 1676 (kuva)... 10 VIHANTI 7 JUNNILAN TALON SUKUPOLVET VUOSINA 1597-1745... 11 IV ERKKI MARTINPOIKA JUNNILA... 11 YRJÖ...11 V YRJÖ ERKINPOIKA JUNNILA eli UKKO... 12 HEIKKI...13 OLLI...13 JUHO...13 VI HEIKKI YRJÖNPOIKA JUNNILA eli UKKO... 13 HEIKKI...14 VII HEIKKI HEIKINPOIKA JUNNILA eli UKKO... 15 TUOMAS...16 HEIKKI...16 YRJÖ...16 OLLI...16 ELISA...16 MATTI...16 VIHANTI 2 JUNNILAN TALON SUKUPOLVET VUOSINA 1597-1768... 17 VIII MATTI MARTINPOIKA JUNNILA... 17 MATTI...17 PERTTI...17 PAAVALI...18 IX PAAVALI MATINPOIKA JUNNILA... 19 PERTTI...19 MATTI...19 X PERTTI PAAVALINPOIKA JUNNILA... 19 XI KAARINA JUNNILA... 20 HEIKKI...20 KAARINA...20 SAMUEL...20 XII ANTTI PEKANPOIKA LAITINEN eli JUNNILA... 20 XIII SAMUEL PERTINPOIKA JUNNILA... 22 KAISA...22 SAMUEL...22 TANELI...23 HEIKKI...23 LIISA...23 MARIA...23 2

RIITTA...23 MIKKO...23 MATTI...23 XIV SAMUEL SAMUELINPOIKA JUNNILA... 23 KUUSI SUKUPOLVEA MAUNUSTA ETEENPÄIN (kuva)... 24 VIHANNIN JUNNILAN TALOJEN HALTIJALUETTELO n. 1560-1745... 25 TUOMAS HEIKINPOJAN JÄLKIPOLVET NYKYPÄIVÄÄN... 26 I TUOMAS HEIKINPOIKA JUNNILA eli UKKO (Taulusta 7)... 26 HEIKKI...26 SAMULI...26 LIISA...26 TUOMAS...26 II TUOMAS TUOMAANPOIKA HALMEENTAKA, ent. JUNNILA eli UKKO... 27 TUOMAS...27 MATTI...27 SAMULI...27 III TUOMAS TUOMAANPOIKA HIETALA e HALMEENTAKA e JUNNILA eli UKKO... 28 TUOMAS...28 MARIA...28 HEDVIG...28 HEIKKI...28 LIISA...28 ANNA...28 LUUKAS...28 IV LUUKAS TUOMAANPOIKA HIETALA... 29 LUUKAS...29 TUOMAS...29 ANNA GRETA...29 MARIA...29 MATTI...29 LIISA...29 KRISTIINA...29 YRJÖ (GÖRAN)...29 SAKARI...29 V LUUKAS LUUKKAANPOIKA SIEPPALA e HIETALA... 30 JOHANNES...30 KREETA...30 MATTI...30 MARIA...30 HEIKKI...30 VALTER...30 LÄHTEET... 31 ARKISTOLÄHTEET... 31 KIRJALLISUUS... 31 TILATTU TUTKIMUSTYÖ... 32 3

Johdanto Suomalaiset heimot olivat asuttaneet Pohjanlahden rannikkoa jo keskiaikana. Vihannin alue oli näiden rannikon asukkaiden eräaluetta, jossa rannikon asukkaan kävivät eräreissuilla hakemassa lisäsärvintä ruokapöytään. Uuden ajan alussa rannikon asutus levittäytyi ja lisää pysyvää elintilaa haettiin myös syvemmältä sisämaasta, jolloin Vihanninkin saloalue asutettiin 1500-luvun alussa rannikolta käsin. Mistään ruuhkasta ei rannikollakaan ollut kysymys ja kylät käsittivät korkeintaan muutamia kymmeniä taloja vielä 1500-luvulla, mutta tilakoot olivat suuria ja tilalla saattoi samaan aikaan asua useampikin sukupolvi talon henkilöluvun ollessa jopa useampia kymmeniä. Suurimpia asutuskeskittymiä Vihannin erämetsien tasolla rannikolla olivat Salon rantakylät, Piehinki, Salo, Pattijoki ja Olkijoki. Professori Armas Luukko on tunnetussa alueen asutusta keski- ja uuden ajan alussa käsittelevässä kirjassaan kuvannut näitä asutustapahtumia 1500- luvulla. Luukon kirjassa mainitaan ainakin seuraavat sukuuni laajemmin, ei pelkästään Junnilan talon historiaan, kuuluvat nimet: Niilo Rautia (Salo, Vihanti) Ambrosius Juhonpoika (Junnila, Vihanti) Sipi Juhonpoika (Sipola, Pattijoki) Juho Maununpoika (Maunula, Olkijoki) Martti Pietarinpoika (Alapere, Vihanti) Juho Juhonpoika (Junttila, Vihanti) Hentilä (Pattijoki, Siikajoki-Revonlahti), Pietari eli Pieti (Pietilä) (Pattijoki, Siikajoki-Revonlahti) Klemetti Laurinpoika (Sokko, Sakko Vihanti) Paavo Marainen (Maaranen, Vihanti) Niilo Laurinpoika Korpi (Vihanti) Luukon tekstistä löytyy myös ensimmäiset viitteet Vihannin Junniloihin. Teksti sisältää monia arvokkaita viitteitä muihinkin Vihannin alueen asuttajiin. Esimerkiksi tekstissä mainittu Niilo Lappalainen oli alueen asuttamisen pioneereja ja vaikuttajia sekä Vihannin että Ilveskorven kylissä. Aiemmin selvitin asiaa Myllylän sukuhistorian yhteydessä. Junnilan tilan asutushistoria ulottuu 1550-luvulle, jolloin tila raivattiin korpeen oletettavasti Olkijoelta saapuneen Juho Maununpojan toimesta. Kaikkiin 1500-luvun asutukseen liittyvään pitää kuitenkin suhtautua varauksella, koska lähdeaineistot ovat hyvin puutteellisia ja johtopäätösten tekeminen vaatii paljon asioiden yhdistelemistä. Niinpä tässäkin Junnilan tapauksessa tutkimuksen lopputuloksia 1500-luvulta voidaan pitää erittäin todennäköisinä, 4

mutta ei täysin varmoina. Esimerkiksi Luukko mainitsee Junnilan ensimmäiseksi asukkaaksi Ambrosius Juhonpoika Junnilan. Ensinnäkään Junnilan nimi ei vielä tuolloin esiinny missään asiakirjoissa, vaan vasta satakunta vuotta myöhemmin, ja Luukko on päätynyt tässä yhteydessä Junnilan nimeen tutkimalla asutuksen kehitystä pidemmällä aikavälillä. Ambrosius ei myöskään ole todennäköisesti Junnilan tilan ensimmäinen asukas, kuten myöhemmin minulle tilaustyöstä tehneen ammattimaisen sukututkijan toimesta todetaan. Huolimatta näistä epätarkkuuksista voidaan olla varmoja, että Junnilan tila oli Vihannin ensimmäisiä. Tähän viittaavat henkilöaineiston lisäksi myös alkuperäisen tilan rekisterinumero 2 ja sijainti keskeisellä paikalla, aivan myöhemmin rakennetun Vihannin kirkon läheisyydessä. Kirjallisuudesta löytyy lisäksi yksi epäselvä viittaus Junnilan sukuun. Samuli Paulaharjun Vanha Raahe kirjassa mainitaan Junelius-nimisen vanhan raahelaisen porvarisuvun juurien juontuvan Vihannin Junniloihin. Paulaharju ei kuitenkaan mainitse mitään lähdeaineistoa ja toisaalta samalta ajalta löytyy Junelius-nimisiä sukuja useita eri paikkakunnilta, joten tähän mainintaan on syytä suhtautua kriittisesti. 5

VIHANNIN JUNNILAN TILAN VILJELIJÄT 1500-LUVULTA RAIVAAJA MAUNUSTA TILAN JAKOON ASTI Taulu 1 I MAUNU Maunun lapsia Maunu on suvun varhaisin nimeltä tunnettu esi-isä, joka eli 1500-luvun alkupuolella. On vaikea tarkoin identifioida lähdetietojen puuttuessa. On kuitenkin melko vahvoja viitteitä siitä että hän on asunut Salon (Saloisten) pitäjän Olkijoen kylässä (ks. Taulua 2). Puoliso nimeltä tuntematon. JUHO eli Junni (Ks. Taulu 2). MAUNU Talon isäntä Salon Olkijoen kylässä Maunulan tilalla vuonna 1568. 6

Taulu 2 II JUHO eli JUNNI MAUNUNPOIKA Hän oli Salon pitäjän Vihannin kylän ensimmäisiä uudisasukkaita. Hän oli ilmeisesti tässä kylässä olevan Junnilan tilan ensimmäinen asuttaja, jonka mukaan tämä kantatila on saanut nimensä. Talonnimi näyttää johtuneen JUHO-nimen kansanomaisesta muunnoksesta JUNNI. Kylässä oli samaan aikaan eräs toinenkin JUHO-niminen talonpoika, JUHO JUHONPOIKA, jonka etunimi muuntui kansan suussa JUNTIKSI ja joka oli JUNTTILAN tilan perustaja. Pohjois-Pohjanmaan asutusta tutkinut PROFESSORI Armas Luukko pitää voudintilien maakirjoissa ensi kerran vuonna 1566 esiintyvää RUSI eli AMBROSIUS JUHONPOIKAA Junnilan ensimmäisenä asukkaana. LUUKOLTA on kuitenkin ilmeisesti jäänyt huomaamatta eräitä Vihannin asustusta 1560-luvun alussa valaisevia lähteitä, joista tämä Junnilan tilan varsinainen raivaaja ja perustaja JUNNI MAUNUNPOIKA olisi löytynyt. JUNNI esiintyy näet kymmennysluetteloissa vuosina 1562 ja 1566, mutta saman ajan maakirjoissa hän ei esiinny. Tämä näyttää viittaavan siihen, että hän oli uudisasukas, sillä uudisasukkaat merkittiin kymmennysluetteloihin ennen kuin heidät verollepantiin maaveroa varten, jonka jälkeen heidät on vasta rekisteröity maakirjoihin. JUNNI oli Junnilan tilan ensimmäinen isäntä ainakin vuosina 1562-1566. Hän näyttää luovuttaneen talon isännyyden pojalleen RUSILLE eli AMBROSIUKSELLE saatuaan raivaamansa tilan verokelpoiseen kuntoon vuonna 1566, siis verollepanon yhteydessä. JUHO eli JUNNI MAUNUNPOIKA saattaa olla sama henkilö kuin JUHO MAUNUNPOIKA, joka on mainittu vanhimmassa veroluettelossa vuodelta 1548 kolmetaloisessa Olkijoen kylässä yhtenä isäntänä. LUUKKO olettaa hänen antaneen nimen Maunulan tilalle tässä kylässä. Nimen antajaksi sopisi pikemminkin JUHON isä MAUNU. Toinenkin selitys on mahdollinen. Pari vuosikymmentä myöhemmin oli tässä talossa isäntänä MAUNU MAUNUNPOIKA, joka oli oletettavasti JUHON eli JUNNIN VELI. MAUNULAN tila on ehkä saanut nimensä tämän Maunu Maunupojan mukaan.. JUHO eli JUNNI on nähtävästi siirtynyt sitä ennen Pattijoelta uudisasukkaaksi Vihantiin, joka oli Pattijoen vanhaa asumatonta eräaluetta. Puoliso nimeltä tuntematon. Junni Maununpojan lapsia RUSI eli AMBROSIUS Hän oli isänsä jälkeen Junnilan tilan isäntä ainakin vuosina 1566-1575. Isännyysvuodet eivät ole tässä, eivätkä jäljempänä seuraavissa henkilötiedoissa aivan tarkkoja, sillä en käynyt läpi kaikkien vuosien 7

maakirjoja, kymmenysluetteloita ja henkikirjoja, vaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yleensä joka viidenneltä vuodelta. PENTTI Hän isännöi Junnilan tilaa RUSI veljensä jälkeen vuosina 1580-1598. MARTTI (Ks. Taulu 3). 8

Taulu 3 III MARTTI JUNNINPOIKA Hän oli Junnilan tilan isäntä PENTTI-veljensä jälkeen vuosian 1599-1620 Salon pitäjän Vihannin kylässä. Talon veroluku oli ensin 2/3 manttaalia vuonna 1599, mutta se oli vuonna 1608 toimitetun yleisen verollepanon jälkeen ½ manttaali. MARTTI lienee kuollut joko vuonna 1620 tai 1621 kun vaimo mainitaan leskenä vuonna 1622. Puoliso PIRITA. Mainittu siis leskenä vuoden 1622 kymmenysluettelossa. Martti Junninpojan lapsia ERKKI s. n. 1597 (ks. Taulu 4). MATTI S. n. 1597. (ks taulu 9). 9

VIHANTI 7 JUNNILAN TILAKARTTA VUODELTA 1676 (kuva) Laatija kartanpiirtäjä Anders Forbus. Lähde Kansallisarkiston karttakokoelmat. 10

VIHANTI 7 JUNNILAN TALON SUKUPOLVET VUOSINA 1597-1745 Taulu 4 IV ERKKI MARTINPOIKA JUNNILA Hänellä esiintyy sukunimi JUNNILA ensimmäisen kerran vuonna 1647. Syntynyt noin vuonna 1597. Hän oli talonisäntä ensin Junnila ½ manttaalin kantatilalla vuosina 1621-1633. Hänen vuosikylvönsä oli vuoden 1626 karjaja kylvöluettelon mukaan kolme tynnyriä viljaa. Hänen karjansa käsitti tuolloin yhden varsan, yhden härän, yhden sonnin, kymmenen lehmää, kolme hiehoa, kymmenen lammasta, ja kolme karitsaa. Hänen lehmävarallisuutensa oli tuolloin Salon pitäjän suurimpia (Kolmella isännällä oli 15 lehmää). Vaikka ERKKI oli varakas talonpoika vuonna 1626, oli hän joutunut kokemaan taloudellisesti vaikeitakin aikoja. Hänet mainitaan luettelossa yhdeksi Salon pitäjän talollisista, jotka olivat talven 1621 aikana joutuneet hengenpitimiksi turvautumaan kevään siemenviljaan, koska oli menettänyt puolet viljastaan. Erkin vuosikylvö oli vuonna 1629 hieman pienempi: kaksi tynnyriä. Hänellä oli samana vuonna seuraavat kotieläimet: yksi tamma, kahdeksan lehmää, kolme hiehoa, neljä lammasta, kolme karitsaa ja yksi porsas. Hänen maatilansa jaettiin kahteen yhtä suureen osaan vuonna 1633, jolloin yksi 1/3 manttaalin puolikas tuli ERKIN osalle ja toinen 1/3-manttaalin puolikas MATTI-veljelle. Manttaaliluvun olisi oikeastaan pitänyt olla ¼ manttaalia kummallekin veljelle, mutta talo oli ilmeisesti vaurastunut niin paljon sitten viimeisen verollepanon (1608), että heille määrättiin korkeampi veroluku. ERKKI oli tämän 1/3 manttaalin Junnilan talonpuolikkaan isäntä vuosina 1633-1672. Hänen talonsa vuosikylvö oli vuoden 1641 verotietojen mukaan kaksi tynnyriä viljaa. Hänellä oli samana vuonna karjaa seuraavasti: yksi tamma, neljä lehmää, kaksi hiehoa, kaksi lammasta ja yksi karitsa. Sekä kylvö- että karjaluvut olivat aivan samat kuin MATTI-veljellä muuten paitsi että MATILLA oli hieman pienempi nautayksikköluku (ERKILLÄ oli täysikasvuinen tamma, MATILLA tammavarsa). Puoliso nimeltä tuntematon. Erkki Martinpojan lapsia YRJÖ (ks. Taulu 5). 11

Taulu 5 V YRJÖ ERKINPOIKA JUNNILA eli UKKO Hän oli talonisäntä Salon Vihannin Junnilan 1/3 manttaalin tilalla vuosina 1677-1695. Talo oli vuonna 1690 Pohjanmaan jalkaväkirykmentin 7. komppanian kersantin palkkatila, myöhemmin saman rykmentin everstin ylimääräinen palkkatila (beställningshemman) vuonna 1695 (ylimääräisiltä palkkatiloilta maksettiin lisäpalkkaa upseereille ns. esikuntatehtävistä). Vihannin kirkko sai kolehtihaavinsa vuonna 1692 hänen lahjoituksenaan Vihannin ensimmäisen kirkon vuodelta 1712 säilyneen inventaariluettelon mukaan. Yrjö oli muiden tehtäviensä ohessa Vihannin kirkon isännöitsijä (kirkkoväärti, asia ilmenee rovasti Gustav Strömmerin tekemästä Junnilan sukuselvityksestä). Sukunimi UKKO esiintyy erittäin harvoin vielä 1600-luvun lähteissä. Liittyikö nimi johonkin tiettyyn JUNNILAN suvun haaraan on tutkimatta, mutta vanhaa miestä, isoisää, merkitsevä UKKO olisi voinut kehittyä sukunimeksi sukulaisuutta tai henkilökohtaisia ominaisuuksia ilmaisevasta lisänimestä. Eittämättä tulee mieleen, että nimi UKKO olisi tullut YRJÖN isän ERKIN mukaan tämän oltua isäntänä peräti päälle 70 vuoden ikään saakka. Vihanti 2 Junnila tilan osalta ei UKKO-nimeä käytetty. YRJÖ mainitaan vielä vuoden 1696 henkikirjassa, mutta hän ei maksanut enää henkirahaa ollessaan lastensa elätettävänä. Hän oli ilmeisesti sama henkilö kuin YRJÖ ERKINPOIKA UKKO, joka esiintyy Saloisten-Siikajoen käräjillä vuonna 1698. Viime mainittu esitti siellä hänen ja toisen vihantilaisen HEIKKI OLLINPOIKA PEHKOSEN välillä 31.10.1696 tekemänsä syytinkisopimuksen. PEHKONEN oli ottaen, huomioon vanhuuden heikkoutensa ja sen, että hänen poikansa olivat lähteneet pois hänen luotaan vieden mukanaan lähes koko hänen omaisuutensa paitsi Pehkola-nimisen perintötilan, johon hän oli ottanut YRJÖ ERKINPOIKA UKON yhtiömieheksi luovuttaen tälle puolet tilastaan viljeltäväksi ja omistettavaksi. Loput tilasta oli määrätty velan maksuun. Sopimusehtoihin kuului nähtävästi myös HEIKKI PEHKOSEN syytinki eli eläke-eduista ja vanhuuden turvasta huolehtiminen, vaikka sitä ei erikseen mainitakaan. YRJÖ ERKINPOIKA UKKO halusi, että tämä hänen ja HEIKIN välinen sopimusasiakirja vahvistettaisiin käräjillä ja anoi tilalleen vakuudeksi lainhuutosi, mikä myönnettiinkin ilman vastalauseita. YRJÖ ERKINPOIKA JUNNILA, mikäli hän on sama henkilö kuin YRJÖ ERKINPOIKA UKKO, tavataan käräjillä samana vuonna toisessakin yhteydessä. Erästä Siikajoella syntynyttä sotilaan leskeä MARKETTA PEKANTYTÄRTÄ ja hänen poikaansa PEKKA JOOSEPINPOIKAA syytettiin siitä, että he olivat suurten nälkävuosien aikana (1696-97) varastaneet useilta 12

henkilöiltä ruokatavaraa ja kätkeneet sen metsään. YRJÖ ERKINPOJALTA Vihannista oli varastettu lammas ja neljän kannun vetoinen maitoleili arvoltaan 16 äyriä. Yrjön puoliso Marketta maksoi henkirahaa miehensä kanssa Vihannissa ainakin vuosina 1677 ja 1683. Yrjö Erkinpojan ja Marketan lapsia HEIKKI (Ks. Taulu 6) OLLI Mainittu Vihannissa talollisen veljenä ja henkirahan maksajana ainakin vuosina 1688, 1691, 1695, 1696, 1698 ja 1700. Puoliso ainakin vuodesta 1688 lähtien ANNA, maksoi henkirahaa Vihannissa samoina vuosina kuin miehensäkin, lisäksi yksin ilman miestään vuonna 1705. JUHO Kun Junnilan talo oli jaettu vuosien 1705 ja 1710-välillä (viimeistään vuonna 1710), tuli JUHO Junnilan toisen veroluvultaan 1/6 manttaalin talonpuolikkaan isännäksi. Hänen talonsa on merkitty autioksi vuonna 1723 eli pian Isonvihan jälkeen. Isonvihan ankeat ajat autioittivat useita kylän taloista. Taulu 6 VI HEIKKI YRJÖNPOIKA JUNNILA eli UKKO Hän oli talonisäntä Salon (Saloisten) Vihannin kylässä Junnilan 1/3 manttaalin tilailla ainakin vuosina 1696-1705-. Tämä tila jaettiin vuoteen 1710 mennessä kahteen osaan HEIKIN ja hänen JUHO-veljensä kesken. Kummankin talonpuolikkaan veroluvuksi tuli 1/6 manttaalia. HEIKKI oli toisen Junnilan talonpuolikkaan isäntä ainakin vuosina 1710-1713. Vihannin kirkko hankki Heikiltä kirkkokurin kannalta olennaisen tarveesineen, häpeäpenkin, vuonna 1711. Asia ilmenee kirkontileistä samalta vuodelta ja myös Vihannin kirkon historiaa käsittelevästä kirjasta Kirkko keskellä elämää. Lisäksi Strömmerin edellä mainitusta selvityksestä löytyvän tiedon mukaan Heikki vuonna 1693, vielä oletettavasti nuorukaisena, teki kirkolle kaapin 8 taalarin maksusta. HEIKKI hoiti myöhemmin Vihannin kirkon kirkkoväärtin tehtäviä. Puoliso 1:o ainakin vuodesta 1688 lähtien MARKETTA, kuollut vuonna 1699 vuoden 1700 henkikirjassa olevan tiedon mukaan. 13

Puoliso 2:o ainakin vuodesta 1705-lähtien RIITTA TUOMAANTYTÄR. Maksoi henkirahaa miehensä kanssa Vihannissa ainakin vuosina. 1705, 1710 ja 1713. Heikki Yrjönpojan lapsia, syntyneet Vihannissa: HEIKKI s. 17.1.1693 (taulu 7). 14

Taulu 7 VII HEIKKI HEIKINPOIKA JUNNILA eli UKKO s. Vihannissa 17.1.1693. Hän oli talon isäntä Vihanti 7 Junnilan perintötilalla (Talonnumerot esiintyvät maakirjoissa ainakin vuodesta 1729 lähtien), ainakin vuosina 1722-1745. Hän otti viljelykseen ainakin vuonna 1729 myös JUHO-sedälleen aiemmin kuuluneen, sittemmin Isonvihan aikana autioksi jääneen toisen Junnilan talon puolikkaan, jonka veroluku oli 1/6 manttaalia. Hänen talonsa oli edelleen everstin ylimääräinen palkkatila ainakin vuosina 1723 ja 1729. Hän ylläpiti Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Pyhäjoen komppanian ruotusotamiestä n:o 17 yhdessä Vihannin kylän viiden muun talon (Junttilan ja Salon talojen kanssa) vuodesta 1734 lähtien kun ruotuväkilaitos oli perustettu Pohjanmaalle. HEIKKI oli kirkonkirjojen mukaan kirkkoväärti eli Vihannin kirkon suntio ajalla 1722-26. Muitakin yhteiskunnallisia tehtäviä HEIKILLÄ oli. Hänet mainitaan Salon ja Siikajoen käräjien lautamiehenä vuonna 1737-43. Tässä ominaisuudessa (tai entisenä suntiona) hän edusti ilmeisesti Vihantia, vuoden 1758 alussa Salon pitäjän kylien ja Raahen kaupungin kokouksessa, jossa päätettiin Salon pitäjän pappilan rakennustöistä. Vihannin kirkko osti Heikiltä vuonna 1739 puisen arkun kirkon varojen ja kirjojen säilytystä varten (tilikirja 27.3.1739 ja Kirkko keskellä elämää). Kuollut Vihannissa 5.4.1759 Puoliso ainakin vuodesta 1723 lähtien LIISA JOOSEPINTYTÄR, s. 17.3.1698, k. Vihannissa 2.4.1770. LIISA ei ehkä ole vanhimman pojan TUOMAKSEN äiti ollessaan Tuomaksen syntymävuonna 1712 vain 14- vuotias. Valitettavasti vanhimmatkin rippikirjat ovat liian tuoreita asian selvittämiseksi, eikä syntyneiden tietoja tuolta ajalta vielä ole. Rippikirjoissa on kuitenkin mainitaan TUOMAS (s. 1712) HEIKIN (s.1723) veljeksi ja Liisa äidiksi, joten tähän on tyydyttävä. Periaatteessa olisi mahdollista, että TUOMAS olisi HEIKIN isän (Heikki Yrjönpojan) poika ja näin HEIKIN veli. TUOMAKSEN äiti saattoi myös hävitä isonvihan syövereihin. Näitä vaihtoehtoja tukee se seikka, että TUOMAKSESTA ei tullut talon isäntä vaikka oli HEIKKIÄ 11 vuotta vanhempi. Isonvihan osuutta asiaan tukee Heikin avioitumisajankohta Liisan kanssa heti isonvihan jälkeen, jolloin Heikki oli jo 30-vuotias. Lopullista selvyyttä asiaan ei saada lähdetietojen puutteellisuuden vuoksi. HEIKKI kuoli Vihannissa 5.4.1759. 15

Heikki Heikinpojan ja Liisa Joosepintyttären lapsia, syntyneet Vihannissa:. TUOMAS s. 6.7.1712 HEIKKI s. 1723 YRJÖ s. 22.9.1727, k. 21.1.1806 OLLI s. 1733 ELISA s. 15.5.1737. MATTI s. l8.2.1739. 16

VIHANTI 2 JUNNILAN TALON SUKUPOLVET VUOSINA 1597-1768 Taulu 8 VIII MATTI MARTINPOIKA JUNNILA Matin lapsia: Isäntä vuosina 1633-1672-. Syntynyt noin 1597. Hänet on Salon pitäjän sotaväenotoissa vuonna 1627 otettu nihdiksi jalkaväkeen. Hän näyttää olleen kuitenkin sotilaana vain lyhyen aikaa, jos yleensä ollenkaan. Hän on saattanut palkata sijaisen puolestaan tähän tehtävään, sillä hän oli talon isäntänä hieman myöhemmin vuonna 1633 Junnilan tilasta erotetulla talonpuolikkaalla, jonka veroluvuksi tuli 1/3 manttaalia. Tämä tila vastasi vuoden 1729 maakirjassa Vihannin kylän talonnumeroa 2 (Vihanti 2 Junnila). Hänen talonsa vuosikylvö oli vuonna 1641 kaksi tynnyriä viljaa. Hänen karjansa koostui tuolloin yhdestä tammavarsasta, neljästä lehmästä, kahdesta hiehosta, kahdesta lampaasta ja yhdestä karitsasta. Hänellä esiintyy sukunimi JUNNILA ensi kertaa vuonna 1647. Hän oli isäntänä vielä ainakin vuonna 1670. Tältä ajalta Kajaanin vapaaherrakunnassa, johon Salon pitäjä ja Vihannin kylä kuuluivat, ei ole henkikirjoja. Silloin on tosin pidetty maakirjoja, mutta niiden tiedot eivät olleet välttämättä ajan tasalla. Niinpä Matti Martinpoika mainitaan isäntänä vielä 1690 maakirjassa, siis yli 90-vuotiaana, vaikka hän oli tosiasiassa jo luovuttanut talon ohjat nuorempiin käsiin jo 1670-luun puolivälissä, kuten voidaan todeta muista lähteistä. Puoliso ainakin vuodesta 1641 lähtien, mutta nimeltä tuntematon. MATTI Isäntä vuosina -1676-1683-. Mainittu Salon (Saloisten) pitäjän sotaväenottoluettelossa vuonna 1676. Puoliso ainakin vuodesta 1680 lähtien LIISA LAURINTYTAR. PERTTI Isäntä ainakin vuonna 1688. 17

Mainittu Salon pitäjän sotaväenottoluettelossa vuonna 1676. Hän oli elossa vielä vuonna 1690, jolloin maksoi Vihannin kylässä Junnilan tilalla henkirahaa. Hän oli ilmeisesti naimaton. PAAVALI (ks. Taulu 9) 18

Taulu 9 IX PAAVALI MATINPOIKA JUNNILA Hänestä ei esiinny mitään tietoja läänintileissä, verotusasiakirjoissa eikä sotilaslähteissä. Puoliso nimeltä tuntematon. Paavalin lapsia: PERTTI (Ks. taulu 10) MATTI Mainittu Vihannin kylässä Junnilan talossa samassa ruokakunnassa. PERTTl-veljensä kanssa vuosina 1695-1696, jolloin maksoi siellä henkirahaa. Kuollut nälkävuonna 1697. Puoliso MARIA. Hän maksoi henkirahaa miehensä kansa vuosina 1695-1696. Leskeksi jäätyään (hänet mainitaan itsellisenä leskenä vuonna 1698) hän avioitui toisen kerran ja muutti Alpuan kylään vuonna 1698. Taulu 10 X PERTTI PAAVALINPOIKA JUNNILA j Isäntä vuosina 1689-1697. Kun hänen sedillään MATILLA ja PERTILLÄ, jotka isännöivät ennen häntä JunniIan taloa, ei ollut ilmeisesti perillisiä, tuli PERTTI PAAVALINPOIKA tämän talon isännäksi vuonna 1689. Hänet mainitaan Salon pitäjän sotaväenottoluettelossa jo vuonna 1676. Junnilan talo oli vuonna 1690 Pohjanmaan jalkaväkirykmentin 7. komppanian kersantin palkkatila, sitten vuonna 1695 everstin palkkatila (beställningshemman), jollaisena se pysyi yli 30 vuotta. PERTTI kuoli vuonna 1697, mahdollisesti suurien kuolonvuosien eli katovuosien (1696-97) uhrina. 19

Puoliso ainakin vuodesta 1681 lähtien KAARINA. XI KAARINA JUNNILA Emäntä ja talonhaltija vuosina 1697-1698. Jäätyään leskeksi hän oli noin vuoden Junnilan talon haltija. Hän oli elossa Vihannin Junnilan talossa vielä vuonna 1710, jolloin maksoi siellä henkirahaa.. Hänellä oli avioliitosta PERTTI PAAVALINPOIKA JUNNILAN kanssa seuraavia lapsia. Pertti Paavalinpojan ja Kaarinan lapsia: HEIKKI Kuollut nälänhädän aikana vuonna 1697 naimattomana. KAARINA Asui Vihannin kylässä Junnilan talossa vuosina 1705-1713, jolloin maksoi siellä henkirahaa ja oli naimaton. SAMUEL s. 14.11.1681 (Ks. taulu 11). Talonemäntä KAARINA JUNNILA avioitui toisen kerran vuonna 1698, jolloin talon isännäksi tuli uusi aviomies, ANTTI PEKANPOIKA LAITINEN. XII ANTTI PEKANPOIKA LAITINEN eli JUNNILA Isäntä vuosina 1698-1708 Hän esiintyy Salo-Siikajoen käräjillä 30.8.1698, jolloin hän ilmoitti ottavansa viljeltäväkseen Junnilan talon sekä elättääkseen sen leskiemännän alaikäiset lapset, minkä johdosta Kaarina-emäntä oli luvannut hänelle puolet talosta. ANTTI pyysi sen tähden oikeudelta vahvistusta tähän. Samoin hän pyysi oikeudellisia toimenpiteitä alaikäisteni lasten (hänen lapsipuoliensa) osuuksien jakamiseksi ja hänelle tulevan talon arvioimiseksi. Oikeus ei voinut sellaisesta heidän välillään 20

tehdystä sopimuksesta esittää muuta kuin antaa LAITISELLE kruunun etujen säilyttämiseksi luvan viljellä Junnilan tilaa, jolta nimismiehen ja muutamien puolueettomien lautamiesten tuli asianomaisten Iäsnäollessa arvioida tilan omaisuus, jotta LAITINEN, mikäli lapset täysi-ikäisiksi tultuaan haluaisivat talon, johon heillä oli lähin oikeus, voisi tietää mitä hän kohtuudella voisi vaatia talon hyväksi uhraamastaan työstä ja parannuksista, sekä mikä hänelle lain mukaan voitaisiin määrätä. Arviomiesten tuli samassa tilaisuudessa arvioida ja inventoida myös irtain omaisuus. Ei ole tietoa miten tätä sopimusta ja oikeuden päätöstä arviointeineen käytännössä myöhemmin noudatettiin. ANTTI LAITINEN eli JUNNILA on merkitty henkikirjan mukaan kymmenen vuotta myöhemmin raihnaiseksi. Häneltä ei peritty sen tähden henkirahaakaan. Isännäksi tuli ANTIN jälkeen hänen poikapuolensa SAMUEL PERTINPOIKA. 21

Taulu 11 XIII SAMUEL PERTINPOIKA JUNNILA Isäntä vuosina 1708-1746. Syntynyt Vihannissa 14.11.1681. Hänen talonsa, joka oli vielä vuona 1729 edelleen everstin palkkatila, määrättiin ruotuväkilaitoksen perustamisen yhteydessä vuonna 1734 osallistumaan yhdessä Vihannin talollisten JOOSEPPI JOOSEPINPOIKA MYLLYLÄN ja JORMA PAAVALINPOIKA PEHKOSEN, sekä Ilveskorven talollisen JAAKKO NIILONPOIKA KORVEN kanssa Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Pyhäjoen komppanian ruotusotamiehen n:o 18 varustamiseen ja ylläpitämiseen. Näiden talollisten yhteistyö sotilaansa ylläpidossa ei sujunut aina kitkattomasti. JORMA PEHKONEN valitti vuosien 1743 ja 1744 käräjillä muista ruotunsa talonpojista, että he eivät olleet puoleentoista vuoteen osallistuneet heidän tulevan ruotusotilaansa JOHAN WEDHBOMIN 6-vuotiiaaän pojan ylläpitoon. Velvollisuutensa laiminlyöneet talonpojat, SAMUEL näiden joukossa, maksoivat PEHKOSELLE 18 kuparitaalaria. SAMUEL PERTINPOIKA kuoli Vihannissa 26.1.1772. Hänen omaisuutensa käsitti 5.1.1773 pidetyn perunkirjoituksen mukaan kiinteää omaisuutta seuraavasti: Vihanti 2 Junnilan 1/3 manttaalin perintötilan rakennuksineen 2500 kuparitaalarin arvosta ja irtainta omaisuutta 1394 kuparitaalarin inventaarisumman arvosta. Suurin osa jälkimmäisestä omaisuuden lajista koostui karjasta (kolme hevosta, 11- vuotias valakka ja kaksi 4-vuotiasta oria, yhteensä 240 kuparitaalaria sekä 15 lypsylehmää arvoltaan yhteensä 450 kuparitaalaria, yksi hieho, kaksi vasikkaa, yksi sonni, kahdeksanlammasta), jonka arvo oli yhteensä 765 kuparitaalaria. Lyhennyksiä oli yli 46 taalaria, joten perillisille jaettavan irtaimiston arvoksi tuli 1347 taalaria 28 killinkiä. Puoliso ainakin vuodesta 1723 lähtien LIISA JUHONTYTÄR (Perunkirjassa vaimon nimi on LIISA TANELINTYTÄR, ilmeisesti virheellisesti merkitty), s. 18.11.1700, k. Vihannissa 26.1.1783. Samuel Pertinpojan ja Liisa Juhontyttären lapsia, syntyneet Vihannissa: KAISA S. 18.8.1724. Puoliso talollinen HEIKKI HElKKILÄ Ilveskorven kylästä SAMUEL S. 6.8.1727 (Ks. taulu 12). 22

TANELI s. 12.12.1728. HEIKKI s. 12.5.1732 LIISA s. 25.8.1732. Puoliso Vihannin seurakunnasta lukkari Pietari Männistö. MARIA s, 14.3.1735. Puoliso talollinen PERTTI HEIKKILÄ. RIITTA s. 24.4.1737, k. Vihannissa.13.5.1776 naimattomana. MIKKO s. 27.8.1739. Asutti perheineen Vihanti 2 Junnilan tilaa yhdessä veljensä Samuelin kanssa. MATTI S. 9.12.1743, k. Vihannissa 13.5.1776 Taulu 12 XIV. SAMUEL SAMUELINPOIKA JUNNILA Isäntä vuosina 1746-1768. Syntynyt Vihannissa 8.6.1727. Puoliso Vihannissa 8.2.1756 LIISA MATINTYTAR KORSU Paavolasta, syntynyt Paavolassa 13.2.1737. Vanhemmat: MATTI KORSU ja LIISA. SAMUELIN ja LIISAN avioliitto oli lapseton. LIISA muutti miehensä kuoltua Pulkkilaan, jossa solmi uuden avioliiton rippikirjan mukaan. Samuel mainitaan 1750-luvulla tervanmyyjänä yhdessä Heikki-veljensä kanssa. Vihanti 2 Junnilan 1/3 perintötilan isännyys siirtyi SAMUELIN kuoltua hänen Veljelleen MIKKO SAMUELINPOIKA JUNNILALLE vuonna 1768. 23

KUUSI SUKUPOLVEA MAUNUSTA ETEENPÄIN (kuva) 24

VIHANNIN JUNNILAN TALOJEN HALTIJALUETTELO n. 1560-1745 Seuraavassa luettelossa esitetyt isännyysvuodet perustumat pääasiassa henkikirjojen tietoihin. Ne eivät ole aivan tarkkoja tietoja ja virallinen isännyyden alkamis- ja päättymisajankohta selviäisikin 1700-luvun osalta parhaiten lainhuutoasiakirjoista, ts. Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan ilmoitusasiain pöytäkirjoista, joita on olemassa Kansallisarkistossa vuodesta 1708 alkaen. Henkikirjat antavat suurin piirtein oikean kuvan siitä kuka on milloinkin ollut talon isäntänä. VIHANTI 2 Junnila (veroluku 2/3 manttaalia) Junni 1562 1566 Rusi eli Ambrosius Junninpoika 1566 --1575-80 Pentti Junninpoika 1575-80 1598 Martti Junninpoika 1599 1620 Erkki Martinpoika 1721 1733 VIHANTI 2 Junnila tilan jaon jälkeen (veroluku 1/3 manttaalia) Matti Martinpoika 1633 1672-73 Matti Matinpoika 1676-83 1683-87 Pertti Matinpoika 1683-87 -- 1688 Pertti Paavalinpoika 1689 1697 Kaarina 1697 1698 Antti Pekanpoika Laitinen 1698 1708 Samuel Pertinpoika 1708 1746 Samuel Samuelinpoika 1746 1768 VIHANTI 7 Junnila eli Ukko (veroluku 1/3 manttaalia) Erkki Martinpoika 1633 1672 Yrjö Erkinpoika 1677 1695 Heikki Yrjönpoika 1695 1713-22 Heikki Heikinpoika 1713-22 1745 JUNNILA 7 jaettiin kahdeksi 1/6 manttaalin tilaksi vuosien 1705 ja 1710 välillä, jolloin HEIKKI Yrjönpoika jatkoi tilan Vihanti 7 viljelyä ja hänen veljensä JUHO Yrjönpoika viljeli tilan toista puolikasta vuosina 1705-1710 1719-23, jonka jälkeen tila autioitui kunnes HEIKKI Heikinpoika otti tilan vuonna 1729 takaisin JUNNIAL 7 tilan yhteydessä viljeltäväksi. 25

TUOMAS HEIKINPOJAN JÄLKIPOLVET NYKYPÄIVÄÄN Olen kerännyt tähän tietoja omista isovanhemmistani Tuomas Heikinpojasta eteenpäin Vihanti 7 Junnilan talosta muuton jälkeiseltä ajalta isoisääni Valteriin saakka. I TUOMAS HEIKINPOIKA JUNNILA eli UKKO (Taulusta 7) S. Vihannissa 6.7.1712. Hän. tuli avioiduttuaan Vihanti 6 Kopsan 1/8 manttaalin perintötilan isännäksi vuonna 1744, mutta luopui tilasta pian. Hän viljeli sitten samassa kylässä olevaa Lukkarilan (Vihanti 19 Lukkarila) 1/8 manttaalin kruununtilaa vuoteen 1752 asti. Hän oli sen jälkeen talollisen veli ja itsellinen veljensä HEIKIN isännöimällä Vihanti 7 Junnilan perintötilalla. Kuollut Vihannissa 22.1.1790. Puoliso, kuulutettu Salon (Saloisten) pitäjässä 9.12.1743, MARIA SAMULINTYTAR KOPSA Vihannin kylästä, s. 6.3.1723, k. Vihannissa 10.6.1772. Vanhemmat: isä talollinen SAMULI KOPSA. Tuomas Heikinpojan ja Maria Samulintyttären lapsia, syntyneet Vihannissa: HEIKKI s. 1746. SAMULI s. 12.5.1748. LIISA s. 25.5.1749. TUOMAS s.. 6.3.1758. 26

II TUOMAS TUOMAANPOIKA HALMEENTAKA, ent. JUNNILA eli UKKO s. Vihannissa 6.3.1758. Talollisen veli, myöhemmin talollinen Vihanti 7 Junnilan tilalla vuoteen 1791 asti, jonka jälkeen talon nuorimpana Tuomas lähti etsimään elantoa muualta vanhempien veljien jäädessä viljelemään perintötilaa. Ilveskorven kylässä vuosina 1791-1792. Hän oli torpparina viime mainitussa kylässä Halmeentaan torpassa ainakin vuosina 1801-1815 ja mäkitupalaisena samassa kylässä vuodesta 1815 lähtien. Viimeksi itsellisenä Vihannin kylässä. Kuollut Vihannissa 4.4.1829. Yleisenä huomiona Vihanti 7 Junnilan myöhemmistä vaiheista. Oulun Maakunta-arkiston dokumenttihakemiston mukaan tila joutui vuosien 1815-1820 välillä myyntiin maksamattomien verojen vuoksi. Itse dokumentointia en ole käynyt läpi. Näihin vuosiin päättyi siis Ucko/Junnila-suvun viljely alkuperäisen Junnila-tilan mailla. Puoliso 1:o ainakin vuodesta 1785 lähtien ELSA MATINTYTAR, s. 14.12.1752, k. Vihannissa 17.6.1790. Puoliso 2:o Vihannissa leski RIITTA JAAKONTYTAR QViCKSTJERT (o.s. NEDRIG), s. Vihannissa 28.3.1748, k. Vihannissa 28.1.1823. Vanhemmat: sotilas JAAKKO NEDRIG ja VALPURI. Tuomas Tuomaanpojan ja Riitta Jaakontyttären lapsia TUOMAS s. 20.9.1785. MATTI s. 13.12.1786. SAMULI s. 6.10.1794. 27

III TUOMAS TUOMAANPOIKA HIETALA e HALMEENTAKA e JUNNILA eli UKKO s. Vihannissa 20.9.1785 Torpparin poika TUOMAS TUOMAANPOIKA HALMEENTAKA muutti pian avioiduttuaan 10.3.1809 Vihannista Oulaisiin vaimonsa kotitilalle, jossa tämän uudistilan nimeksi vakiintui samoihin aikoihin Matkaselkä. TUOMAS on merkitty Oulaisissa pian tämän jälkeen, vuonna 1811, itselliseksi tilalle Halmeentaka, sitten uudistilalliseksi Piipsjärvi 36 Hietalan tilalle vuodesta 1817 lähtien. Käytti sen jälkeen käyttää HIETALA nimeä. Kuollut Oulaisissa 7.1.1852. Puoliso Oulaisissa 23.3.1806 ANNA HEIKINTYTAR MATKASELKÄ., s.. Oulaisissa 3.12.1783, k. Oulaisissa 2.10.1819. Vanhemmat: HEIKKI HEIKINPOIKA YLIKANGAS ja. RIITTA JAAKONTYTAR. Tuomas Tuomaanpojan ja Anna Heikintyttären lapsia, syntyneet Oulaisissa (TUOMASTA lukuun ottamatta): TUOMAS s. Vihannissa 12.1.1807. MARIA s. 1.7.l809. HEDVIG s. 9.5.1811. HEIKKI s.. 13.6.1813, k. 1815. LIISA s. 8.9.1814. ANNA s. 9..1.1817. LUUKAS s. 17.2.1818. 28

IV LUUKAS TUOMAANPOIKA HIETALA Syntyi Oulaisissa 17.12.1818. Viljeli Oulaisten Hietalan tilaa ainakin vuoteen 1864. Luukas kuoli 7.9.1868 Oulaisissa. Puoliso 5.2.1837 lähtien Kreeta (Margaretha) Paavontytär Nevanperä, s. 14.1.1816, k. 22.1.1868. Kreetan vanhemmat Paavo (Påhl) Paavonpoika Nevanperä ja Riitta Matintytär Peltoniemi. Luukas Tuomaanpojan ja Kreeta Paavontyttären lapsia, syntyneet Oulaisissa LUUKAS s. 15.3.1839 TUOMAS s. 29.10.1837. ANNA GRETA s. 10.8.1841. MARIA s. 29.1.1843. MATTI s. 29.2.1844. LIISA s. 22.6.1849. KRISTIINA s. 18.2.1852. YRJÖ (GÖRAN) s. 30.12.1846. SAKARI s. 7.7.1851. 29

V LUUKAS LUUKKAANPOIKA SIEPPALA e HIETALA Syntyi 15.3.1839 Oulaisissa. Viljeli vuosina 1882-1889 tilaa Viiankorpi Piipsjärven kylässä. Luukas Luukkaanpoika kuoli 2.6.1889 Oulaisissa. Puoliso 16.12.1867 lähtien Kreeta Kustaantytär Peltoniemi os. Pokela, s. 26.9.1843 Pyhäjoella, k. 20.2.1921 Oulaisissa. Vanhemmat Kustaa Heikinpoika Pokela, syntynyt Pyhäjoella ja Maria Matintytär Koskela Oulaisista. Kreeta oli ensimmäisessä avioliitossa Matti Peltoniemen kanssa, josta liitosta Luukaksen perheessä kasvoi tytär Anna, s. 11.1.1864. Luukas Luukkaanpojan ja Kreeta Kustaantyttären lapsia, syntyneet Oulaisissa JOHANNES s. 26.12.1868. KREETA s. 29.12.1871. MATTI s. 21.10.1878. MARIA s. 11.2.1881. HEIKKI s. 10.1.1885. VALTER s. 2.12.1887. 30

LÄHTEET ARKISTOLÄHTEET Suomen Kansallisarkisto Suomen kirkonarkistojen mikrokorttikopiot Suomen sukututkimusseura / Hiski-kirkonkirjoja sivusto Suomen sukututkimusseuran mikrokorttikopiot Suomen seurakuntien historiankirjoista Voudintilit, Pohjanmaa, mikrofilmit Läänintilit, Pohjanmaan lääni, mikrofilmit Ruotsin valtionarkiston mikrofilmikopiot Kreivi- ja vapaaherrakunnat, Kajaanin vapaaherrakunnan tilit, maakirjat Strödda domböcker Ruotsin sota-arkiston mikrofilmikopiot Ruodutus- ja sotaväenottoluettelot, Pohjanmaa Suomen hovioikeuksien tuomiokirja-arkistot Kihlakunnan oikeuksien tuomiokirjat, Pohjois-Pohjanmaa KO, Salon käräjät Saloisten tuomiokunnan perukirjat Saloisten tuomiokunnan lainhuudatukset Tuomiokirjakortisto, Pohjois-Pohjanmaa Suomen kansallisarkiston tilakartat vuosilta 1667 ja 1836 KIRJALLISUUS Armas Luukko, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin keskiaika sekä 1500-luku. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin Historia. Pirjo Mikkonen-Sirkka Paikkala, Sukunimet. Uusi suomalainen nimikirja. 31

Pekka Toivanen-Aulis Forss, Raahen tietoon historia I Ossi Viita-Toivo Nygård-Pekka Toivanen-Heikki Rantatupa, Historia II Raahen tietoon Matti Verkasalo, Vihannin, Alpuan ja Ilveskorven kylän asutuksesta Ruotsinvallan aikana. Vihannin kirja I Irja Erkkilä-erttu Lehtola, Ilveskorven raivaajat. Ilveskorven kyläkirja TILATTU TUTKIMUSTYÖ Erkki J. Hämäläinen, Junnilan-Ukon-Halmeentaan-Hietasen suku. Vihanti 2 Junnilan talon isännät vuosina 1633-1768 32