Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/40/2017 Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2017 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta PL 69 33541 Tampere Y-tunnus: 0952029-9 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULO 9.1.2017 MAKSU 1 595 Padasjoen ampumaradat Iso-Taruksen harjoitusalue Kunta: Padasjoki Kylä: Nyystölä Kiinteistörekisteritunnus: 576-410-3-130 Suomen valtio/metsähallitus PL 94 01301 Vantaa Ympäristönsuojelulaki 136 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Käyntiosoitteet: Kirjaamo: Kirkkokatu 12, Lahti PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna kirjaamo.hame@ely-keskus.fi
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Puhdistettavat ampumaratojen taustavallit sijaitsevat Padasjoen Nyystölässä Puolustusvoimien Iso-Taruksen ampuma- ja harjoitusalueella. Ampumaradat sijaitsevat noin 7 km Padasjoen kuntakeskuksesta lounaaseen. Ampumaratoja käyttävät Puolustusvoimien lisäksi Padasjoen riistanhoitoyhdistys, reserviläisjärjestöt, ja Maanpuolustuskoulutus ry. Puolustusvoimat käyttää pääsääntöisesti hallinnoimaansa 150 m kiväärirataa. Puolustusministeriö on luovuttanut Padasjoen Riistanhoitoyhdistykselle hirvi- ja pistoolirata-alueen käyttöön. Ampumaratoja ympäröivä alue on Puolustusvoimien käytössä. Harjoitusalueen pinta-ala on yhteensä noin 148 ha. Lähin asuinrakennus on noin 550 m:n etäisyydellä. Ampumarata-alue sijaitsee Iso-Taruksen (0457605) vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella harjun ytimen ulkopuolella. Lähimmät Natura 2000-alueet sijaitsevat yli 5 km etäisyydellä. Ampumarata-alueelle ei sijoitu pintavesiä, lähimmät vesistöt ovat noin 100 m:n päässä sijaitsevat 3 järveä. Ampumarata-alue on merkitty lainvoimaisessa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa puolustusvoimien alueeksi (EP5, Puolustusvoimien Tarusjärven leirialue ja maastoajoharjoittelurata). Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Alueella on ollut ampumaratatoimintaa 1960-70-lukujen vaihteesta lähtien. Ampumarata-alueella on 4 ampumarataa: - 150 m kiväärirata (Puolustusvoimat) - 100 m hirvirata (Padasjoen Riistanhoitoyhdistys) - 25 m sovelletun ammunnan rata (Suomen reserviupseeriliitto) - 25 m pistoolirata (Suomen reserviupseeriliitto) Ampumaratojen taustavallit on kaivettu luonnon rinteeseen tai rakennettu luonnonrinnettä vastaan. Maaperä on pilaantunut taustavallien kohdilla. Pilaantumista ovat aiheuttaneet raskasmetallit (lyijy, kupari ja antimoni) sekä PAHyhdisteet. Pois kaivettavaa pilaantunutta maata on arviolta yhteensä noin 1 860 t, josta 720 t kivääriradan taustavallissa, 360 t hirviradan taustavallissa, 660 t sovelletun ammunnan radan taustavallissa ja 120 t pistooliradan taustavallissa. Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa suunnitelmassa Puolustushallinnon rakennuslaitos, Padasjoen ampumaradat, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Sito Oy, 23.12.2016. Maaperätutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut voimakkaasti 150 m kivääriradan ja hirviradan taustavalleissa noin 0,3 m:n syvyyteen iskemäkohdissa, joissa maaperän lyijypitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon 2 500 mg/kg ja kuparipitoisuus ylittää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon 200 mg/kg ja antimonipitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon 50 mg/kg. Iskemäkohtien ulkopuolella taustavallin pintakerroksessa maaperän lyijypitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon 750 mg/kg. 2
Hirviradan taustavallin ja taulujen välissä maaperän lyijypitoisuus ylittää laboratoriotutkimusten mukaan maan pintakerroksessa valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon 750 mg/kg ja antimonipitoisuus alemman ohjearvon 10 mg/kg. Pistooliradalla maaperän lyijypitoisuus ylittää vanhalla iskemäalueella 0,3 0,4 m:n syvyydessä ylemmän ohjearvon 750 mg/kg ja antimonipitoisuus alemman ohjearvon 10 mg/kg. Sovelletun ammunnan radan taustavallissa maaperän lyijypitoisuus ylittää pintakerroksessa ylemmän ohjearvon 750 mg/kg ja antimonipitoisuus alemman ohjearvon 10 mg/kg. Sovelletun ammunnan radan taustavallissa ylittyy valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukainen ylempi ohjearvo myös PAHyhdisteiden summan (100 mg/kg) osalta, kun savikiekoista peräisin olevien PAHyhdisteiden summapitoisuus oli pintakerroksessa laboratoriotutkimuksen mukaan 103 mg/kg. Ampumarata-alueen maaperä on hiekkaa. Pohjaveden pinta on harjoitusalueella pääpiirteissään noin 8 10 m:n syvyydellä, ampumarata-alueella noin 2 4 m:n syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden virtaussuunnassa ratojen alapuolella noin 100 m:n päässä on reserviläisten ja partiolaisten kaivo, jonka vedessä ei esiinny lyijyä eikä antimonia määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. Tutkimusalueelle asennetuista pohjaveden havaintoputkista on tutkittu myös pohjaveden laatua. Pohjavedessä ei ole todettu ampumaradan vaikutusta, ja lyijyn ja antimonin pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy riskinarvio, joka perustuu arvioon haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle, ja jossa on otettu huomioon haitallisten aineiden pitoisuudet, ominaisuudet ja sijainti maaperässä, alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet, alueen nykyinen ja suunniteltu käyttötarkoitus, kulkeutuminen pohjaveteen, vesistöön ja pölyn mukana, altistuminen juomaveden kautta ja pölylle, ekologinen riski ja epävarmuustekijät. Arvioinnissa on käytetty apuna asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja, pohjaveden laadun vertailuarvoja sekä ko. maa-aineksesta tehtyjä liukoisuustestejä. Puhdistustarpeen arvioinnin mukaan maaperän kunnostus on tarpeen, koska haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen on mahdollista pitkällä aikavälillä. Antimonin liukoisuus on todettu kohteessa merkittäväksi. Kohteeseen rakennetaan suunnitelmassa esitettyjä maaperän suojausrakenteita. Riskinarvion mukaan maaperän puhdistustavoitteeksi riittää lyijyn, kuparin ja PAH-yhdisteiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2017) mukaiset ylemmät ohjearvot. Antimonin helppoliukoisuuden vuoksi maaperän puhdistustavoitteena tulee riskinarvioinnin mukaan olla kuitenkin alempi ohjearvotaso. PUHDISTUKSEN TAVOITETASO Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään tehtyyn riskinarvioon ja maankäyttöön perustuen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja lyijylle, kuparille ja PAH-yhdisteille sekä alempaa ohjearvotasoa antimonille. Ilmoituksen mukaan ampumaradoilta tullaan poistamaan maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot lyijyn, kuparin ja PAH- 3
PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä yhdisteiden osalta sekä alemmat ohjearvot antimonin osalta (Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, sivu 1). Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa suunnitelmassa Puolustushallinnon rakennuslaitos, Padasjoen ampumaradat, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Sito Oy, 23.12.2016. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla samassa yhteydessä kun ampumaradoille tehdään ympäristönsuojelurakenteita. 150 m kivääriradan taustavalliin rakennetaan maaperän suojausrakenteeksi hiekkaloukkurakenne, josta vedet johdetaan käsittelykaivojärjestelmään. Eristerakenne toteutetaan muovikalvoilla. Sovelletun ammunnan radalle on suunniteltu vastaavan tyyppistä hiekkaloukkurakennetta. Pistooli- ja hirviradoille rakennetaan taustavalleihin rakenteet, jotka vähentävät merkittävästi sadeveden kulkeutumista iskemäkohtiin, jolloin luotien sisältämien metallien kulkeutuminen pohjaveteen estyy. Pistooliradalle on suunniteltu rakennettavaksi katosrakenne ja hirviradalle kumimattorakenne. Hiekkaloukkurakenteen toimintaperiaate on esitetty puhdistussuunnitelmassa. Katosratkaisussa taustavalli katetaan erillisellä katoksella. Kumimattoratkaisussa taustavallin pinta suojataan kaksinkertaisella luonnonkumimatolla, joka uusitaan tarpeen mukaan. Ampumarata-alueelta poistetaan taustavallien suojausrakenteiden rakentamisen yhteydessä maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät kunnostustavoitteet ja tämä maa-aines toimitetaan asianmukaiseen ja luvanvaraiseen käsittelypaikkaan. Samalla taustavalleista poistetaan luotijäte ja savikiekkojäte. Poistetut maaainekset lajitellaan niiden pilaantuneisuuden mukaan. Tarvittaessa taustavalleja muotoillaan. Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella Puhdistusaikataulu Haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostustavoitteet alittavia alueen kaivumassoja voidaan hyödyntää taustavallirakenteissa. Hyödynnettäviä maamassoja on arviolta 300 tonnia. Kaivettuja maa-aineksia hyödynnetään 150 metrin radan ja sovelletun ammunnan radan hiekkaloukkurakenteiden maarakenteissa ja hirviradan kumimattorakenteen alla. Pistooliradan katosrakenteessa ei kaivumassoja hyödynnetä. Puolustusvoimien käytössä olevan 150 m kivääriradan kaivumassoja hyödynnetään vain 150 m kivääriradalla. Siviiliratojen kaivumassoja voidaan hyödyntää siviiliratojen välillä. Sovelletun ammunnan radan kaivumassoja ei kuitenkaan hyödynnetä muilla radoilla, koska ne sisältävät muista valleista poiketen PAH-yhdisteitä ja niiden antimonin liukoisuus on muita ratoja voimakkaampaa. 4
Maaperän puhdistus on suunniteltu aloitettavaksi huhtikuussa 2017. Kunnostus tehdään vaiheittain ympäristönsuojelurakenteiden toteuttamisen aikataulussa. Kunnostustyön on tarkoitus valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Puhdistustyön aloittamisajankohta ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukselle kirjallisesti etukäteen. Samalla ilmoitetaan puhdistustyön ympäristöteknisestä valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä pilaantuneen maan vastaanottopaikat yhteyshenkilöineen. Kaivutyötä valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja, jonka tehtäviin kuuluvat näytteenotot, kenttämittaukset ja havainnot, pois kuljetettavan ja hyötykäytettävän maa-aineksen sijoituskohteiden osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen, massamäärien ja näytteiden kirjanpito sekä yhteydenpito ympäristöviranomaisiin. Valvoja on yhteydessä viranomaiseen aina, jos ilmenee tarpeita muuttaa suunnitelmia työn aikana. Maanäytteistä tutkitaan XRF-kenttämittarilla raskasmetallit. Noin 10 % kaivua ohjaavista näytteistä varmennetaan akkreditoidussa laboratoriossa, jossa analysoidaan ainakin Pb, Cu ja Sb. Hyödynnettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tutkitaan kenttämittareilla tarkoituksena selvittää massojen hyödyntämiskelpoisuus kohteessa. Lisäksi vähintään jokaista 500 m 3 :n hyödynnettävää maa-aineserää kohti otetaan yksi edustava kokoomanäyte laboratorioanalyysiä varten. Näytteistä analysoidaan Pb, Cu, Sb ja sovelletun ammunnan radalta PAH. Hyödynnettyjen maa-ainesten laatu ja hyödyntämiskohde esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Kunnostus päättyy, kun kenttämittareilla todetut haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet, eli kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu. Kunnostuksen lopputulos varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä, joista tutkitaan akkreditoidussa laboratoriossa vähintään Pb, Cu ja Sb sekä sovelletun ammunnan radalla myös PAH. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan jokaisen radan taustavallista vähintään 1 edustava näyte, joka koostuu vähintään 30 osanäytteestä. Ympäristötekninen valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa kaikesta työmaalta pois kulkevasta materiaalista. Valvoja kirjaa lisäksi ylös kenttämittausten tulokset ja karttapohjalle näytteenottopisteet ja pitää kirjaa pilaantuneen maan hyödyntämisestä kohteessa (sijoituspaikka ja pilaantuneisuus). Kunnostustöiden päätyttyä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan Hämeen ELYkeskukselle ja Padasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raporttiin kootaan mm. seuraavat tiedot: tunnistetiedot, vastuuhenkilöt, muut hankkeeseen osallistuneet tahot, laadunvarmistusmenetelmät, käsitellyt massat, niiden määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta, kunnostuksen toteutus, kunnostuksen aikataulu, maa-ainesten käsittelytiedot, massojen hyötykäyttö kohteessa (sijainti ja haitta-ainepitoisuudet), käyttörajoitukset, tarkkailun tarvearvio, ja poikkeamat suunnitelmiin ja syyt poikkeamiin. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy Hyötykäyttöön soveltuvia maa-aineksia välivarastoidaan kohteessa kasalla enintään puoli vuotta ennen käyttämistä taustavallien rakenteissa. 5
ILMOITUKSEN KÄSITTELY Kunnostustavoitteet ylittäviä massoja välivarastoidaan alueella vain lyhyen aikaa, esim. laboratoriotutkimusten valmistumisen ajan. Jos välivarastoidut maa-ainekset pölyävät voimakkaasti, kasat peitetään tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Välivarastointiin käytettyjen alueiden maaperä tutkitaan kunnostuksen lopuksi, jotta varmistutaan, ettei välivarastointi ole pilannut maaperää. Tarvittaessa kaivualuetta kastellaan pölyämisen estämiseksi. Kaivutöiden aikana ei maaperä- ja pohjavesiolosuhteista johtuen todennäköisesti synny kaivantovesiä, joita olisi tarpeen käsitellä. Pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan alueen olemassa olevan vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Jatkotarkkailun tarve arvioidaan uudestaan loppuraportissa. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetusten ajaksi. Kuormat varustetaan siirtokuormausasiakirjalla. Työmaa-alue merkitään selvästi ja ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään. Työmaan aikana ei suoriteta ammuntoja. Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Padasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukseen liittyen järjestettiin 23.11.2016 neuvottelu, johon osallistui Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen, Sito Oy:n sekä Hämeen ELY-keskuksen edustajia. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 1. 2. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Padasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Kiinteistöllä 576-410-3-130 sijaitsevien ampumaratojen maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat: Haitta-aine mg/kg Antimoni 10 Kupari 200 Lyijy 750 PAH-yhdisteiden summa 100 3. 6
Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haittaainepitoisuudet (Sb, Cu, Pb ja PAH-yhdisteet) on varmistettava hyvin kyseistä aluetta ja sen maaperää edustavalla näytteenotolla ja luotettavalla analysoinnilla. Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haittaainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset ja muu jäte on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maa-aineksen tai vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään taustavallirakenteissa, maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat tulee esittää työn loppuraportissa. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. 6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuormauksessa varisseet maa-ainekset poistaa ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt tai hyödyntäminen sitä edellyttävät. 7. 7
Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim. imuautolla ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Padasjoen kunnan vesihuoltolaitoksen ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. 8. Määräysten perustelut Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Padasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haittaainepitoisuudet (Sb, Cu, Pb ja PAH-yhdisteet), poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, tiedot kaivantovesien käsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (Sb, Cu, Pb ja PAH-yhdisteet) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) tehtyyn riskinarvioon perustuen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen ylempään ohjearvotasoon kuparin, lyijyn ja PAH-yhdisteiden summan osalta. Pohjavedensuojelun vuoksi antimonin osalta maaperän puhdistustavoitteen tulee olla esitettyyn riskinarvioon perustuen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukainen alempi ohjearvo. Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston 8
Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen rajaarvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5). Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kaivaminen pois ja toimittaminen muualla käsiteltäväksi ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1731/2015) perusteella 1595. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 29 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta Logistiikkaosasto PL 69 33541 Tampere 9
ja sähköpostilla kirjaamo.pvlogle@mil.fi Jäljennös päätöksestä tiedoksi sami.saaksjarvi@mil.fi teemu.hourula@phrakl.fi maria.virtanen@padasjoki.fi terho.ylonen@metsa.fi jenni.haapaniemi@sito.fi kirjaamo.syke@ymparisto.fi Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Padasjoen kunnan ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Olli Valo, puh. 0295025240. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Marja Hiitiö Johtava asiantuntija Olli Valo Asiakirja on hyväksytty digitaalisesti. 10
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 11
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Valo Olli 22.02.2017 11:47 Ratkaisija Hiitiö Marja 22.02.2017 11:04