Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MUHOKSEN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys VESIHUOLLON KEHITTÄ Kehittämissuunnitelmaehdotus on ollut nähtävillä 6.2. 9.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4356-P21189

VESIHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 1 1 JOHDANTO... 2 2 KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET... 3 2.1 Kunnan vesihuolto ja alueellinen yhteistyö... 3 2.1.1 Vesihuollon tavoitteet ja nykytila... 3 2.1.2 Pohjavedet ja ympäristö... 4 2.2 Kunnan strategia... 5 2.2.1 Väestömäärä, työpaikat ja ennusteet vuodelle 2030... 5 2.2.2 Maankäyttö... 7 2.3 Edellisen kehittämissuunnitelman toteutuminen... 7 2.3.1 Toimenpiteet... 7 2.3.2 Toimenpiteiden toteutuminen... 8 2.4 Tukemisen ja rahoituksen periaatteet... 9 2.4.1 Vesihuollon rahoituksen periaatteet... 9 2.4.2 Avustukset vesiosuuskunnille... 9 2.4.3 Avustukset kiinteistön omistajille... 9 2.4.4 Asiantuntija- ja neuvonta-apua vesiosuuskunnille ja kiinteistönomistajille... 9 2.5 Kehittämissuunnitelmaan liittyvät muut suunnitelmat ja selvitykset... 10 3 VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET... 11 3.1 Haja-asutuksen vesihuollon nykytila... 11 3.1.1 Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunta... 11 3.2 Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö... 11 3.3 Toimenpiteet vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla... 12 4 VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET... 14 4.1 Vesihuollon toiminta-alue... 14 4.2 Veden laatu... 15 4.3 Vedenkäyttö- ja jätevesimäärät 2012 ja ennusteet vuodelle 2030... 15 4.4 Verkostot... 16 4.5 Ylläpitoresurssit... 17 5 TOIMENPIDEOHJELMA... 18 6 TOIMINTAVARMUUS... 20 7 TOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 20 8 TIEDOTTAMINEN JA TOTEUTUKSEN SEURANTA... 21 8.1 Lausunnot ja tiedottaminen kehittämissuunnitelmasta... 21 8.2 Toimenpideohjelman päivittäminen... 21 8.3 Toteutuksen seuranta... 21

VESIHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA LIITTEET Liite 1 Liite 2 Taulukko; Osa-alueittaiset väestömäärät ja -ennusteet, vedenkulutus- ja viemärivesimäärät ja -ennusteet Yleiskartta; vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot, toiminta-alueet, asemakaavaalueet, pohjavesialueet, tulevat asemakaava-alueet (toiminta-alueen laajennusalueet)

1 (21) TIIVISTELMÄ Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa määritellään kunnan vesihuollon tavoitteet ja kehittämisen toimenpiteet. Vesihuollon kehittämissuunnitelma käsittää koko kunnan vesihuollon eli vesihuollon haja-asustusalueilla ja vesihuoltolaitosten ylläpitämän vesihuollon. Tässä työssä on päivitetty Muhoksen vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työssä on päivitetty kunnan vesihuollon nykytilanne, tavoitteet ja ennusteet sekä laadittu vesihuollon toimenpideohjelma. Vesihuollon suunnittelu ja kehittäminen kytkeytyy keskeisesti kunnan kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun. Muhoksen kunnan nykyinen asukasmäärä on 8 948. Vapaa-ajan asuntoja kunnassa on 635 kpl (asukkaiden määrä arviolta 1 300 asukasta). Vuoteen 2030 mennessä kunnan asukasluvun on ennustettu kasvavan 9 868 asukkaaseen. Kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu erikseen vesihuoltoa haja-asutusalueella ja vesihuoltolaitosten toiminta-alueella. Muhoksella lähes kaikki vakituinen asutus ja vapaa-ajan asutuksesta noin 70 % on liittynyt vesijohtoverkostoon. Viemäriverkostoon on liittynyt noin 70 % vakituisesta asutuksesta ja 35 % vapaa-ajan asutuksesta. Muhoksella talousveden toimittamisesta ja viemäröinnistä vastaa Muhoksen Vesihuolto Oy, Muhoksen kunnan omistama tytäryhtiö. Raakaveden hankinnan hoitaa Muhoksen ja Tyrnävän kuntien sekä Tyrnävän Vesihuolto Oy:n omistama tukkuvesiyhtiö Hirsijärven Vesi Oy, jolta Muhoksen Vesihuolto Oy ostaa asiakkailleen toimittaman talousveden. Muhoksen Vesihuolto Oy:n viemäriverkostosta jätevedet johdetaan Oulu-Muhos siirtoviemärissä Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Muhoksen Vesihuolto Oy:n toimittaman talousveden määrä on ollut keskimäärin 1 560 m 3 /d ja vastaanottaman viemärivesimäärän 1 380 m 3 /d. Vuoteen 2030 mennessä talousvesimääräennuste on 1 680 m 3 /d ja viemärivesimääräennuste 1 630 m 3 /d. Sanginjoen alueella vedentoimittamisesta vastaa Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunta. Muhoksen Vesihuolto Oy:llä ei ole vesihuoltolain mukaisesti hyväksyttyä vesihuollon toiminta-aluetta. Muhoksen kunta tullee tämän työn toimenpideohjelman mukaisesti hyväksymään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen. Tässä työssä suunnitelluista mutta vielä hyväksymättömistä vesihuollon toiminta-alueista käytetään nimitystä vesihuollon toiminta-alue. Muhoksen Vesihuolto Oy:n suunniteltu toiminta-alue kattaa kirkonkylän, Päivärinteen ja Leppiniemen asemakaava-alueet. Haja-alueella vesijohtoverkon toimintaalue ulottuu 100 m etäisyydelle vesihuoltolaitoksen omistamasta vesijohdosta. Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti haja-asutusalueen jätevesien käsittely tulee saattaa asetuksen mukaiselle tasolle 15.3.2018 mennessä (vnp. 26.3.2015). Hajajätevesiasetuksessa määrätään jätevesien puhdistustasovaatimuksista ja käsittelymenetelmistä. Hajajätevesiasetus koskee kaikkea asutusta lukuun ottamatta ympäristönsuojelulain 16 luvussa sanottuja poikkeuksia ja vapautuksia. Ensisijainen vaihtoehto haja-alueen jätevesien käsittelylle Muhoksen kunnassa on liittyminen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Mikäli viemäriverkostoon liittyminen ei ole teknistaloudellisesti järkevää tai mahdollista, tulee jätevesien käsittely toteuttaa kiinteistökohtaisesti tai vaihtoehtoisesti useamman kiinteistön yhteisellä puhdistamolla. Pohjavesialueella jätevedet on johdettava viemäriverkostoon, kerättävä umpisäiliöön tai käsiteltävä tiiviissä jäteveden käsittelyjärjestelmässä ja puhdistetut jätevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Tämän kehittämissuunnitelmapäivityksen toimenpideohjelmaan kirjataan vesihuollon tärkeimmät toimenpiteet sekä niiden vastuutaho ja alustava aikataulu. Yhteistoimin-

2 (21) 1 JOHDANTO tamuotoiset toimenpiteet painottuvat alueelliseen yhteistyöhön kuntien ja vesihuoltolaitosten kesken. Kunnan osalta ensisijaisena toimenpiteenä on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyminen vesihuoltolain mukaisesti. Myös Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunnan toiminta-alue tulee niin ikään hyväksyä vesihuoltolain mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen keskeisimmät toimenpiteet ovat toimintavarmuuden varmistaminen, verkostojen ja laitteiston säännöllinen kunnostaminen sekä viemäriverkoston laajennus haja-alueelle liittymishalukkuuden mukaan ja kun se teknistaloudellisin perustein on toteutettavissa. Haja-asutusalueen osalta keskeisin toimenpide on jätevesien käsittelyn saattaminen hajajätevesiasetuksen edellyttämällä tasolle. Vesihuoltolain (119/2001) 1 5 :n mukaan kunnan tuli yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Muhoksen kunnan edellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on vuodelta 2008 2 ja se on hyväksytty 23.11.2009Muhoksen teknisessä lautakunnassa. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Laki vesihuoltolain muuttamisesta (681/2014) annettiin 22.8.2014. Laissa vesihuollon kehittämisestä sanotan: Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tämän vesihuollon kehittämissuunnitelman keskeisenä sisältönä on määritellä vesihuollon tulevat kehittämistoimenpiteet sekä ottaa kantaa haja-asutusalueiden vesihuollon ratkaisuihin. Suunnitelmaan kirjattavat kohteet valitaan toteutustarpeen ja vesihuoltolaitoksen taloudellisten resurssien perusteella. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 3 nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011, hajajätevesiasetus) 4 mukaan vuoden 2016 maaliskuun 15. päivään mennessä kaikkien kiinteistöjen jätevesienkäsittelyn on oltava hajajätevesiasetuksen mukaisessa kunnossa, mikä tuo esille viemäriverkoston laajennustarpeen tarkastelun haja-alueelle. Tämä kehittämissuunnitelma on laadittu ympäristöviranomaisen vuonna 2008 tulleen ohjeen ja kehittämissuunnitelmarungon mukaisesti. 5 Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimistyön ohjausryhmässä ovat olleet osallisina vesihuoltolain mukaiset valvontaviranomaiset, joita näin ollen on kuultu suunnittelutyön laadinnan aikana. Suunnittelutyön ohjausryhmään ovat kuuluneet: Mikko Kari Muhoksen kunta Eero Airaksinen Muhoksen kunta Esko Jouhten Muhoksen Vesihuolto Oy Jaana Kiiski Oulun seudun ympäristötoimi 1 Vesihuoltolaki (119/2001). 2 FCG Planeko Oy, 2008. Muhoksen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3 Ympäristönsuojelulaki 86/2000. 4 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 209/2011. 5 Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma hyviä suunnittelukäytäntöjä. Ympäristöopas 2008. Pirkanmaan ympäristökeskus.

3 (21) Pirjo Takku Oulun seudun ympäristötoimi Sakari Kalliokoski Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Juha Kangaskokko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Konsultin edustajina ovat toimineet projektipäällikkönä ins. Pekka Pesälä ja pääsuunnittelijana dipl.ins. Päivi Määttä. Suunnittelutyön yhteydessä konsultti on ollut yhteydessä Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskuntaan / Hannu Paajanen. Työryhmässä ei ollut Hirsijärven Vesi Oy:n varsinaista edustajaa. Yhtiön kehittämistarpeet huomioitiin Muhoksen kunnan osalta Muhoksen kunnan edustajan toimesta (Muhoksen kunta omistaa Hirsijärven Vesi Oy:stä 50 %). 2 KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 2.1 Kunnan vesihuolto ja alueellinen yhteistyö 2.1.1 Vesihuollon tavoitteet ja nykytila Vedenhankinnan ja jakelun perustavoitteena on hyvälaatuisen ja riittävän talousveden toimittaminen kunnan asukkaille. Tavoitteisiin pyritään tarkoituksenmukaisilla ja taloudellisilla teknisesti korkeatasoisilla ratkaisuilla. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on haja-asutuksen aiheuttaman jätevesikuormituksen vähentäminen ja jätevesikuormituksen aiheuttamien haittojen poistaminen. Hajajätevesiasetus asettaa vaatimukset haja-asutusalueen jätevesien käsittelylle. Muhoksen kunnassa toimii kolme vesilaitosta; Muhoksen Vesihuolto Oy, Hirsijärven Vesi Oy ja Muhoksen Sanginjoen Vesiosuuskunta. Hirsijärven Vesi Oy toimii alueella tukkuvesiyhtiönä. Sen omistavat Muhoksen kunta (50 %), Tyrnävän kunta (40 %) ja Tyrnävän Vesihuolto Oy (10 %). Hirsijärven Vesi Oy vastaa vedenottamoista Hirsijärvi-Ahmas pohjavesialueilla sekä pohjaveden toimittamisesta Muhokselle ja Tyrnävälle Tupun venttiiliaseman kautta. Hirsijärven Vesi Oy:llä ei ole suoraa jakelutoimintaa laitoksiltaan tai omistamiltaan runko- ja syöttövesijohdoilta. Muhoksen Vesihuolto Oy vastaa talousveden toimittamisesta, jakelusta sekä jätevesien johtamisesta Muhoksen kunnan alueella. Muhoksen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon on liittynyt lähes 100 % koko kunnan asukkaista. Jätevedet johdetaan Oulu-Muhos siirtoviemärissä Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Muhoksen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon on liittynyt noin 70 % asukkaista. Viemäriverkosto kattaa nykyiset asemakaava-alueet sekä Oulujokivarsiasutuksen lukuunottamatta joen pohjoispuolella Pälli-Montanlampi välistä aluetta. Muhoksen Sanginjoen Vesiosuuskunta vastaa talousveden toimittamisesta ja jakelusta Sanginjokivarressa Muhoksen ja Oulun alueella. Muhoksen puolella vesiosuuskunnassa on noin 130 vedenkäyttäjää. Viemäriverkostoa vesiosuuskunnalla ei ole. Muhoksen Vesihuolto Oy ja Muhoksen kunta ovat tehneet yhteistyösopimuksen hallintopalveluiden toteuttamisesta. Muhoksen kunta tuottaa eri hallintopalveluiden yksiköistä Muhoksen Vesihuolto Oy:lle seuraavat konsernipalvelut: kirjanpito, palkanlaskenta, atk-tuki, toimistopalveluita sekä yhteispalvelupisteen palveluita. Vesihuoltolaitoksen yhtiön hallitus päättää toimintaa ja taloutta koskevista tavoitteista. Hirsijärven Vesi Oy:n yhtiötä edustaa hallitus ja toimitusjohtaja.

4 (21) Uusille asemakaava-alueille investoidaan ja rakennetaan tarpeellinen vesihuoltoverkosto. Vanhojen alueiden verkoston täydennys- ja saneerausrakentamista toteutetaan resurssien ja tarpeiden mukaan. Kuntien ja vesilaitosten välistä yhteistyötä vesihuollossa lisätään ja kehitetään. Nykyisin Muhoksen kunta tekee yhteistyötä Utajärven kunnan ja Oulun kaupungin kanssa. Utajärven ja Muhoksen kuntien välillä on tehty yhteistyösopimus vuonna 2002. Sopimuksessa on sovittu Utajärven kunnan viemärivesien johtamisesta Muhoksen siirtoviemäriin. Muhoksen ja Utajärven vesijohtoverkostot on yhdistetty, kapasiteetti on noin 200 m 3 /d Muhoksen verkostoon. Oulun Veden ja Muhoksen kunnan välille on tehty yhteistyösopimus vuonna 2000. Tämä sopimus kattaa Muhoksen jätevesien johtamisen Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Muhokselta ja Utajärveltä johdettava maksimi jätevesimäärä sopimuksen mukaan on 65 l/s. Muhoksen ja Oulun Pikkaralan vesijohtoverkostot on yhdistetty Oulujoen molemmilla puolilla. Muhoksen ja Utajärven kuntien alueella sijaitsevalla Rokuan pohjavesialueella on yhteensä noin 150 loma-asuntoa. Pääosa loma-asunnoista on pieniä, kevyesti varusteltuja eivätkä ne ole liittyneet järjestettyyn vesihuoltoon. Rokualla sijaitseva kuntokeskus ja seurakunnan leirikeskus ovat liitetty jätevesi- ja viemäriverkostoihin ja niiden jätevedet johdetaan Ouluun Taskilan puhdistamolle käsiteltäväksi. Muhoksen ja Utajärven kunnan viranhaltijat ovat alustavasti keskustelleet Rokuan alueen vesihuollon nykytilanteen selvittämisestä ja Rokuan alueen vesihuollon yleissuunnitelman laatimisesta alueen jatkokehittämisen pohjaksi. 2.1.2 Pohjavedet ja ympäristö Muhoksen kunnan alueella sijaitsee viisi pohjavesialuetta, joiden tiedot on esitetty taulukossa 1. Pohjavesialueet on esitetty liitteen 2 kartassa. Taulukko 1. Pohjavesialueet 6. Nimi Luokka Pinta-ala [km 2 ] (pohjavesialue / muodostumisalue) Arvioitu pohjaveden muodostumismäärä [m 3 /d] Vedenottamot Hirsijärvi-Ahmas I 45,09 / 22,85 10 000 5 Rokua I 42,01 / 28,16 10 000 2 Lamunkangas II 2,20 / 1,02 500 0 Lantonkangas III 15,14 / 10,22 4 000 0 Karho- Ojankangas III 9,84 / 5,35 2 000 0 Osittain Muhoksen kunnassa ja pääosin Oulun kaupungin alueella sijaitsee Hangaskankaan I-luokan pohjavesialue, missä on myös Oulun Veden käytössä oleva vedenottamo. Osittain Muhoksen kunnan ja pääosin Tyrnävän kunnan alueella sijaitsee Pyrrinkankankaan II-luokan pohjavesialue ja Polvenkankaan II-luokan pohjavesialue. Oulun kaupungin alueella sijaitsee myös Isokankaan I-luokan pohjavesialue, missä on Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunnan vedenottamo. Muhoksen kunnan alueella olevilla pohjavesialueilla erityisenä riskitoimintona voidaan nykyisin pitää tehometsätaloutta, sen hakkuisiin ja uudistuksiin liittyviä toimin- 6 OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu.

5 (21) 2.2 Kunnan strategia toja mm. konetyön mahdollisten riskien osalta. Pohjavesialueilla asutus ja siten jätevesien aiheuttama riski on hyvin vähäistä. Muhoksen kunnan alueella sijaitsevat seuraavat Natura-alueet: Tikanlantto- Isolantto, Räkäsuo, Rokua, Löytösuo-Karpassuo-Reikäsuo, Röölantto-Murtokoski ja Syväojansuu, Päijänne-Välisuo ja Ruostesuo sekä Muhos ja Poikajoen alueet. 6 Natura-alueille ei sijoitu riskiä aiheuttavia vesihuollon toimintoja. Muhoksen kunnan ympäristöpalveluista vastaa Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta, joka toimii ympäristönsuojelu- ja ympäristöterveydenhuoltoviranomaisena Oulun seudulla. Muhoksen kunnan ympäristösuojelumääräyksissä (hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.12.2013) annetaan määräyksiä mm. jätevesien käsittelystä kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Ympäristösuojelumääräykset löytyvät Oulun kaupungin Internet-sivuilta www.ouka.fi -> ympäristö ja luonto -> Oulun seudun ympäristötoimi -> Ympäristönsuojelu -> Ohjeet ja määräykset -> Ympäristönsuojelumääräykset -> Muhoksen kunnan ympäristösuojelumääräykset. 2.2.1 Väestömäärä, työpaikat ja ennusteet vuodelle 2030 Muhoksen kunnan väkimäärä vuoden 2012 lopussa oli 8 948. Asukasluku on kasvanut 1970-luvulta lähtien keskimäärin 0,6 % vuodessa. Tilastokeskuksen asukaslukuennuste vuodelle 2030 on 9 868 asukasta, jolloin vuosikasvu olisi nykyisen 0,6 % mukainen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Muhoksella on vakituisessa käytössä olevia asuntoja 3 454 kpl (31.12.2011), joista 92 % on rivi- ja pientaloja. Kunnan väestöstä lähes 80 % asuu Kirkonkylässä tai sen liepeillä sekä Päivärinteen taajamassa. Uudisrakentamisesta puolet sijoittuu haja-alueelle, painottuen selvästi Oulujokivarteen. Kunnassa olevien loma-asuntojen määrä on 635 kpl (31.12.2011). Muhoksen kunnan osa-aluejako on esitetty kuvassa 1. Liitteellä 1 olevassa taulukossa on esitetty osa-alueittaiset väestömäärät.

6 (21) Kuva 1. Muhoksen kunnan osa-aluejako. Muhoksen työpaikkojen omavaraisuus on noin 75 %. Työpaikkojen määrä Muhoksella on noin 2 540 kpl. Eniten työpaikoista on sosiaali- ja terveyspalveluissa, seuraavana koulutuksessa, kaupassa ja maa-, metsä- ja kalataloudessa ja vasta näiden jälkeen teollisuudessa ja rakentamisessa. 7 Muhoksella suurin yksittäinen vedenkuluttaja on Viskaalin teurastamo, mikä on aloittanut toiminnan vuoden 2013 lopussa. Muita mainittavia teollisuuden tai karjatalouden erityisen suuria yksittäisiä vedenkuluttajia alueella ei ole. 7 Muhoksen kunta. 2009. Strategia vuoteen 2020.

7 (21) 2.2.2 Maankäyttö Muhoksen kunnan pinta-ala on 784 km 2 ja taajama-aste 78 %. Muhoksen keskustaalueella on yhteensä 6,5 km 2 asemakaavoitettua aluetta, Leppiniemessä 2,7 km 2 ja Päivärinteen alueella 1,0 km 2. Muhoksen kunta on laatinut seuraavat valtuuston hyväksymät yleiskaavat (laatimisvuosi/ vahvistamisvuosi): - Oulujokivarren osayleiskaava (1981) - Rokuan osayleiskaava (1991) - Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaava (1993) - Kirkonkylän osayleiskaava (laadittu1992/ vahvistettu 1993, tarkistettu 1995/ vahvistettu 1996) - Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaava (laadittu 1996/ osittain vahvistettu 2004) - Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaavan muutos ja laajennus (laadittu 2004/ hyväksytty 2004) - Rokuan yleiskaava (laadittu 2006/ hyväksytty 2006) - Montta-Pyhänsivu osayleiskaava (laadittu 2007/ hyväksytty 2007) - Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaavan muutos ja laajennus (laadittu 2008/ hyväksytty 2009) - Päivärinteen osayleiskaava (hyväksytty 2014) Kuvan 1 osa-alueista kaavoituksen perusteella voidaan osoittaa väestömäärän kasvua pääasiassa keskusta 1 ja 2 alueille, Oulujokivarteen, Päivärinteelle sekä Leppiniemeen. Muhoksen Vesihuolto Oy:llä ei ole vesihuoltolain mukaisesti hyväksyttyä vesihuollon toiminta-aluetta. Tämän kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman mukaisesti Muhoksen kunta tullee hyväksymään Muhoksen Vesihuolto Oy:n toiminta-alueen. Tässä työssä toiminta-alueella tarkoitetaan ko. vielä hyväksymätöntä ja suunniteltua vesihuollon toiminta-aluetta, mutta siitä käytetään nimitystä vesihuollon toimintaalue. Muhoksen vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alue noudattaa vahvistettuja asemakaava-alueita (Kirkonkylän, Leppiniemen ja Päivärinteen asemakaava-alueet). Haja-alueella vesijohtoverkon toiminta-alue ulottuu 100 m etäisyydelle vesihuoltolaitoksen omistamasta vesijohdosta. Vesihuoltolaitoksella tulee olla taloudelliset edellytykset huolehtia vesihuollosta toiminta-alueellaan, ts. vesija viemäriverkoston rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Vesihuoltolaitosten toimintaalueista ja verkostojen laajentamisperiaatteista on kuvattu tarkemmin jäljempänä luvuissa 4 ja 5. Vesihuollon suunnittelu ja kehittäminen kytkeytyy kaavoituksen ja muun maankäytön suunnitteluun. Kunta ohjaa asutuksen ja elinkeinoelämän sijoittumista kunnan alueella, mikä vaikuttaa vesijohto- ja viemäriverkostojen rakentamiseen ja laajentamiseen vesihuolto- ja ympäristönsuojelulain ohella. Kaavoituksessa otetaan huomioon vesihuollon teknis-taloudelliset toteuttamismahdollisuudet. 2.3 Edellisen kehittämissuunnitelman toteutuminen 2.3.1 Toimenpiteet Muhoksen kunnan edellisessä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitettiin toimenpiteet vuosille 2008 2012. Muhoksen kunta ja Muhoksen Vesihuolto Oy ovat kehittäneet vesihuoltoa kunnan alueella melko pitkälle kehittämissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Edellisen kehittämissuunnitelman toimenpiteet tiivistetysti on esitetty seuraavassa.

8 (21) Vesihuoltolaitosten toimenpiteet - uusien vesilähteiden ja syöttövesiyhteyksien selvitys - lisäkaivojen rakentaminen Hirsijärven pohjavesialueelle Ahmaskankaalle - veden varastotilavuuden lisätarpeen selvitys - selvitys kalkkikivialkaloinnin soveltuvuudesta raakavedelle - ylävesisäiliön saneeraus - verkoston toimivuusselvitys / mallinnus - uusien johtoyhteyksien / paineenkorottamoiden suunnittelu ja rakentaminen - vesijohto- ja viemäriverkoston ja laitteiden saneeraus - tukkuvesiyhtiön vedenhankinnan varmistaminen ja rinnakkaisen syöttöjohdon rakentaminen Keskitetyn vesihuollon kehittäminen - vesijohto- ja viemäriverkoston laajentaminen kaavoituksen mukaisesti - hulevesiviemäröinnin laajentaminen Toiminta-alueen ulkopuoliset alueet - kiinteistöjen liittyminen vesihuoltolaitoksen verkostoon - kiinteistöjen jätevesien käsittelyn saattaminen jätevesiasetuksen mukaiseksi Muut toimenpiteet - sammutusvesisuunnitelman laatiminen - toimintavarmuuden parantaminen - kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittäminen 2.3.2 Toimenpiteiden toteutuminen Muhoksen Vesihuolto Oy on toteuttanut tai parhaillaan toteuttamassa useita esitetyistä kehittämistoimenpiteistä. Vesihuoltolaitos on teettänyt Muhoksen vesijohtoverkoston mallinnuksen toiminnallisuuden tarkasteluksi vuonna 2009 8. Ylävesisäiliö on saneerattu vuonna 2013. Uutena suurena vedenkuluttajana verkostoon on liittynyt Viskaalin alue, jonne on rakennettu uusi vesijohtoyhteys ja tullaan rakentamaan alavesisäiliö. Verkostoa saneerataan ja uutta verkostoa rakennetaan vuosittain. Viemäriverkostoa laajennetaan säännöllisesti haja-alueelle liittymishalukkuuden ja teknistaloudellisen kannattavuuden perusteella. Hirsijärven Vesi Oy on rakentanut Ahmaskankaan alueelle uuden vedenottamoalueen, jossa on kaksi vedenottokaivoa yhteiseltä antoisuudeltaan 1 000 m 3 /d. Vedenhankinnan varmistamiseksi Hirsijärven Vesi Oy on hankkinut omistukseensa ottamoiden läheisyydestä suoja-alueiksi. Vedenottamolle IV on hankittu tehokas varavoimakone. Rinnakkaista tai erillistä syöttövesijohtoa ei ole rakennettu, koska useita vedenhankintaan liittyviä selvityksiä on meneillään mm. Tupun alueella. Pohjaveden ja maa-ainestenottoon liittyvien asioiden yhteensovittamista selvitetään mm. Poskiprojektin yhteydessä. Muhoksen Vesihuolto Oy:n sammutussuunnitelma on laadittu vuonna 2009 ja valvontatutkimusohjelma vuonna 2012. Hirsijärven Vesi Oy:n valvontatutkimusohjelma on niin ikään laadittu vuonna 2012. Tämän kehittämissuunnitelman kappaleessa 5 on esitetty toimenpideohjelma vuoteen 2018. Edellisen kehittämissuunnitelman toteutumatta jääneet ja edelleen toteuttamiskelpoiset toimenpiteet on esitetty tämän kehittämissuunnitelman toimenpideohjelmassa. Merkittävimpinä toimenpiteinä mainittakoon vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden hyväksyminen vesihuoltolain mukaisesti, toimintavarmuuden paran- 8 FCG Suunnittelukeskus, 2009. Muhoksen vesijohtoverkoston mallinnus.

9 (21) tamisen sekä viemäriverkoston laajentamisen haja-alueelle liittymishalukkuuden ja teknistaloudellisen kannattavuuden mukaisesti. 2.4 Tukemisen ja rahoituksen periaatteet 2.4.1 Vesihuollon rahoituksen periaatteet Vesihuoltolaitos rahoittaa käyttömenot ja investoinnit liittymis-, perus- ja käyttömaksuilla sekä tarvittaessa lainarahoituksella. Julkisen tuen muotoja ovat mm. valtion varoista myönnettävät avustukset ja mahdollinen kunnan avustus. Vesihuoltolaitos kustantaa itse verkoston laajennusten rakennussuunnitelmat ja rakentamisen. 2.4.2 Avustukset vesiosuuskunnille Valtio voi osallistua merkittävien yhdys-, syöttö- tai runkovesijohtojen tai siirtoviemärien rakentamiseen tekemällä rakennustyön ns. valtion vesihuoltotyönä. Valtion vesihuoltoavustusta voi hakea Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lisätietoja: www.ely-keskus.fi -> Palvelut -> Rahoitus ja avustukset -> Rahoitus ja avustukset ELY-keskusten ympäristövastuualue -> Vesihuoltoavustukset. Vesiosuuskunnat voivat hakea avustusta vesihuoltoverkostojen rakentamiseen avoimella hakemuksella Muhoksen kunnanhallitukselta, jolla on päätösvalta valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. 2.4.3 Avustukset kiinteistön omistajille Varsinaisia avustuksia jätevesijärjestelmien uusimiseen tai kunnostamiseen ei tällä hetkellä ole saatavissa. Yksittäisen kiinteistön omistajat voivat osittain vähentää verotuksessa kotona teetetyn työn kustannukset. Vähennyksen voi tehdä vain työkuluista, ei tarvikkeista tai matkakuluista. Lisätietoja: www.vero.fi. 2.4.4 Asiantuntija- ja neuvonta-apua vesiosuuskunnille ja kiinteistönomistajille Pohjois-Pohjanmaan alueella luotettavaa ja puolueetonta neuvontaa hajaasutusalueen jätevesien käsittelystä ja vaatimuksista antaa ProAgria Oulusta, jolla on käynnissä Jätevesihanke 2013 2014. Tarkempaa tietoa hankkeesta saa Pro- Agria Oulun internet-sivuilta osoitteesta www.proagriaoulu.fi. ProAgria Oulun jätevesineuvontatyö tullee saamaan rahoituksen hankkeen jatkamiseksi vuoden 2016 kevääseen saakka. Tiedottamalla parempaan vesistöjen tilaan hankkeen (hanke käynnissä 1.1.2010 31.12.2012) julkaisemassa jätevesioppaassa 9 kerrotaan niin ikään puolueettomasti, luotettavasti ja uudistuneeseen lainsäädäntöön nojautuen jäteveden käsittelyvaatimuksista vesihuoltoverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä annetaan neuvoja siitä. Muhoksen kunta, Oulun seudun ympäristötoimi ja ELY-keskus antavat yleistä ohjausta ja neuvontaa jätevesiasioissa. 9 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2011. Jätevesiopas.

10 (21) 2.5 Kehittämissuunnitelmaan liittyvät muut suunnitelmat ja selvitykset Kunnan kaavoituskatsauksessa esitellään tulevia kaavoituskohteita ja asemakaavamuutoksia. Vesihuollon suunnittelu ja kehittäminen kytkeytyy kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun. Kunta ohjaa asutuksen ja elinkeinoelämän sijoittumista kunnan alueella, mikä vaikuttaa vesijohto- ja viemäriverkostojen rakentamiseen ja laajentamiseen. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet ja niiden tulevaisuudessa tapahtuvat laajennukset määräytyvät kaavoituksen perusteella. Muhoksen kunnalla on lakisääteinen valmiussuunnitelma, jossa on käsitelty myös vesihuoltoa. Hirsijärven Vesi Oy:llä on oma valmiussuunnitelma v. 2007 ja Muhoksen kunnan vesihuoltolaitoksella valmiussuunnitelma v. 2005. Kunnan / vesihuoltolaitoksen tulisi tehdä myös varautumissuunnitelma, jossa on käsitelty vesihuoltoa. Varautumissuunnitelma sisältää normaaliolojen toimenpiteet häiriötilanteiden varalle sekä valmiuslain velvoittaman valmiussuunnitelman poikkeusolojen varalle. Vesihuoltolaitoksen tulisi tehdä terveydensuojelulain (763/1994) mukainen erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamisesta erityistilanteissa. Erityistilannesuunnitelma on tarkoitettu kuntien terveydensuojeluviranomaisten ja talousvettä toimittavien laitosten talousveden säännöllisen valvonnan ja erityistilanteisiin varautumisen tueksi. Vuonna 2011 voimaan tulleen pelastuslain mukaan sammutusveden hankinta ja toimittaminen (sammutusvesisuunnitelma) on kunnan vastuulla. Käytännössä tämä tarkoittaa luonnonvesilähteiden ja verkostovesimäärävarausten lisäksi palopostien ja sammutusvesiasemien kunnossapitoa ja huoltoa. Oulu - Koillismaan aluepelastuslaitos on tehnyt toiminta-alueensa sammutusvesisuunnitelman v. 2013. Suunnitelmasta on pyydetty alueen kuntien ja vesilaitosten lausunnot ja se on johtokunnan käsittelyn jälkeen toimitettu tiedoksi ja noudatettavaksi alueen kunnille ja vesihuoltolaitoksille. Muhoksen Vesihuolto Oy:n valvontatutkimusohjelma on laadittu vuonna 2012 (AirIx Ympäristö Oy). Myös Hirsijärven Vesi Oy:n valvontatutkimusohjelma on laadittu vuonna 2012. Pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa ei ole tehty Hirsijärvi-Ahmas ja Rokuan I- luokan pohjavesialueille.

11 (21) 3 VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 3.1 Haja-asutuksen vesihuollon nykytila Muhoksen kunnassa lähes kaikki vakituinen asutus on liittynyt vesijohtoverkostoon. Viemäriverkoston ulkopuolella on 30 % asukkaista (= 2 700 asukasta). Kunnassa on 635 vapaa-ajan asuntoa (= arvioilta 1 300 henkilöä), joista noin 70 % on liittynyt vesijohtoverkostoon ja 35 % viemäriverkostoon. Talousvesi Vesijohtoverkoston ulkopuolella olevalla loma-asutuksella (30 %) omien kaivojen käyttö on vähäistä, joten valtaosa em. loma-asutuksesta on kantoveden varassa. Jätevesi Viemäriverkoston ulkopuolella vakituisessa käytössä olevilla kiinteistöillä sekä paineellisen vesijohtoverkoston piirissä olevilla loma-asunnoilla jätevesien käsittely on hoidettu perinteisellä 2 3 -osaisella sakokaivo- ja kivipesäkäsittelyllä, mikä ei vastaa jätevesiasetuksen edellyttämää tasoa. Kiinteistöt, jotka ovat uusineet jätevesijärjestelmänsä, ovat suosineet laitepuhdistamoa. Lietteet Haja-asutusalueen umpi- ja sakokaivolietteet kuljetetaan kirkonkylän tasausaltaalla olevaan sakokaivolietteen vastaanottoyksikköön, jossa liete välpätään. Välpätty lietevesi johdetaan siirtoviemärillä Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi ja välppäjäte kuljetetaan kaatopaikalle. Viime vuosina haja-asutusalueelta toimitetun lietteen määrä on ollut noin 4 500 m 3 vuodessa. 3.1.1 Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunta Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1980. Vesiosuuskunta toimii Muhoksen kunnan ja Oulun kaupungin alueilla. Osuuskunnan vesijohtoverkosto kattaa Sanginjokivarren Holtinkylästä Pirttijärvelle. Verkoston pituus on 45 km. Vesiosuuskunnalla ei ole vesihuoltolain mukaisesti hyväksyttyä toiminta-aluetta. Vesiosuuskunnan omistavat vesiliittymien omistajat, joita oli vuoden 2012 lopussa 175 (arviolta 385 asukasta), joista 1/3 on Muhoksen kunnan puolella. Vesijohtoverkostoon liittymisaste toiminta-alueella vakituisen asutuksen osalta on lähes 100 %, mutta loma-asutuksesta kaikki ei ole liittynyt verkostoon. Vesiosuuskunnan keskimääräinen vedenkulutus on noin 45 m 3 /d. Vesiosuuskunta saa raakavetensä Oulun kaupungin puolella sijaitsevasta Isokankaan pohjavedenottamolta. Vedenottamon kapasiteetti on 250 m 3 /d. Vesi alkaloidaan kalkkikivellä. Vesiosuuskunnalla ei ole omaa viemäriverkostoa ja jätevesienkäsittelyä. Jätevesienpuhdistus toteutetaan kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunta on osoittanut kiinnostuksensa päivystyksen ja automaatiojärjestelmän järjestämiseksi yhteistyössä Muhoksen Vesihuolto Oy:n kanssa. 3.2 Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain (209/2011) nojalla annetun haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen mukaan kaikkien kiinteistöjen jätevesienkäsittelyn on oltava jätevesiasetuksen mukaisessa kunnossa 15.3.2018 mennessä (vnp. 26.3.2015). Jätevesiasetus astui voimaan 15.3.2011 ja samalla kumosi aiemman valtioneuvoston asetuksen

12 (21) (542/2003) 10 talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Ympäristönsuojelulaki edellyttää jätevesien puhdistamista, mikäli kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriverkostoon. Lain mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Hajajätevesiasetus määrää jätevesien yleisen puhdistustason ja kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään antaa alueellaan tiukempia määräyksiä paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Ympäristönsuojelulain ja hajajätevesiasetuksen säädösmuutoksilla kohtuullistettiin jätevesien käsittelyn tehostamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Ympäristönsuojelulain nojalla vaatimuksista voidaan poiketa, jos ympäristöön aiheutuva kuormitus on vähäistä ja käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistönhaltijalle kohtuuttomat. Muhoksen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää kiinteistökohtaisen poikkeuksen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Ympäristönsuojelulain nojalla jätevesien puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistöllä vakituisesti asuvat kiinteistön haltijat, jotka ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Vapautuksen edellytyksenä kuitenkin on, että kiinteistön nykyisestä jätevesien käsittelystä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Uusilta rakennuksilta asetuksen mukaista jätevesien käsittelyä on vaadittu jo vuodesta 2004. Vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaa-ajan asuntoja. 3.3 Toimenpiteet vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt ovat velvollisia kunnostamaan jätevesihuoltojärjestelmänsä (ks. kappale 3.2). Seuraavassa on esitetty menettelyvaihtoehtoja vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden ulkopuolella sijaitseville kiinteistöille. Mahdollisuus hyödyntää olemassa olevia vesi- ja viemäriverkostoja Toiminta-alueen ulkopuoliset kiinteistöt voivat erikseen sopimalla liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoihin. Kiinteistöjen, jotka sijaitsevat nykyisen verkoston lähietäisyydellä, kannattaa harkita liittymistä keskitettyyn vesihuoltoon. Liittyminen yleensä kannattaa vielä 200 500 metrin etäisyydellä verkostosta, mutta liittymismahdollisuus tulisi tarkastella tapauskohtaisesti huomioiden mm. maaston korkeusasemat, maaperän laatu ja putkiston mitoitus. Muhoksen Vesihuolto Oy laatii teknistaloudellisen tarkastelun käytännössä kaikille kiinteistöille, jotka osoittavat halukkuutensa vesihuoltolaitoksen verkoston piiriin liittymisestä. Liittymiskyselyiden perusteella Muhoksen Vesihuolto Oy kartoittaa ko. alueen asutuskeskittymän muidenkin kiinteistöjen liittymishalukkuuden, jolloin kustannukset yksittäistä liittyjää kohti tulisivat kohtuullisemmiksi. Osa viemärialueen laajennuksista saattaa osoittautua tarkastelujen perusteella kannattamattomiksi. Muhoksen Vesihuolto Oy:n viemäriverkostoon on viimeisen viiden vuoden aikana liittynyt 110 kpl haja-asutusalueen kiinteistöä. Kiinteistöjen yhteinen vesihuolto / jätevesi Kaksi tai useampi kiinteistö voi järjestää yhteisen jätevesihuollon. Kiinteistöjen yhteinen jätevedenkäsittely on kannattavaa, kun kiinteistöt sijaitsevat riittävän lähellä 10 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003.

13 (21) toisiaan. Ohjeellinen kiinteistöjen välinen maksimietäisyys on n. 200 metriä silloin, kun rakentaminen ei vaadi erikoisrakenteita (esim. yleisten teiden alituksia tai louhintaa). Jos kiinteistöt päättävät liittyä yhdessä olemassa olevaan jätevesiverkostoon, kiinteistönomistajien tulee olla yhteydessä vesihuoltolaitokseen. Kiinteistöjen yhteisellä pumppaamolla tai jätevedenkäsittelyllä voidaan saavuttaa merkittäviä investointi- ja käyttökustannuksien säästöjä. Kiinteistöjen omistajien tulee tehdä keskenään kirjalliset sopimukset järjestelmien sijoittamisesta ja ylläpidosta. Soveltuva menetelmä valitaan tapauskohtaisesti. Kiinteistöjen yhteistä vesihuoltoa harkittaessa on huomioitava, että pohjavesialueella kaikki jätevedet on johdettava viemäriverkostoon, mikäli se on mahdollista. Muussa tapauksessa jätevedet on kerättävä umpisäiliöön ja toimitettava käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle tai käsiteltävä tiiviissä jäteveden käsittelyjärjestelmässä ja puhdistetut jätevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle (Muhoksen kunnan ympäristönsuojelumääräykset 6 ). Pohjavesialueen ulkopuolella 30 100 asukasvastineluvun jätevedenpuhdistamoilla ja rantavyöhykkeellä sijaitsevilla jätevedenpuhdistamoilla on saavutettava jätevesiasetuksen 4 mukainen puhdistustaso (Muhoksen kunnan ympäristönsuojelumääräykset 5, 6 ). Kiinteistökohtainen vesihuolto / talousvesi Oman kaivon vedenlaatu on suositeltavaa tutkituttaa säännöllisesti ja aina jos epäillään, että talousvedestä voi aiheutua terveyshaittaa. Laboratoriotulosten perusteella todetaan, täyttääkö talousvesi laatuvaatimukset ja -suositukset. Neuvoja kaivon rakentamiselle tai vanhan kaivon kunnostamiselle saa esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen Hyvä kaivo -esitteestä. Yleistä neuvontaa kaivoista ja vedenlaadusta saa Oulun seudun ympäristötoimesta. Kiinteistökohtainen vesihuolto / jätevesi Jätevesijärjestelmää valitessa on ensimmäiseksi otettava yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan. Jätevesijärjestelmän uusiminen vaatii aina toimenpideluvan hakemisen tai tarvittaessa rakennusluvan. Jätevesijärjestelmää valitessa on huomioitava kunnan ympäristönsuojelumääräykset. 0 Rantavyöhykkeellä on saavutettava jätevesiasetuksen 4 mukainen puhdistustaso. Kiinteistön omistajan tulee hankkia puolueeton ja kokenut vesihuollon suunnittelija, joka tutustuu kohteeseen paikan päällä ja suunnittelee kiinteistölle tarkoituksenmukaisimman jätevesien käsittelyjärjestelmän. Suunnittelija selvittää rakennuspaikan asettamat puhdistusvaatimukset ja esittää vaihtoehdot vaatimukset täyttävistä puhdistusjärjestelmistä sekä niiden vertailun (investointi- ja käyttökustannukset sekä hoito- ja huoltotarve). Suunnitelmassa on esitettävä laitteiston lietteenpoistoväli ja lietteiden asianmukainen toimitus käsiteltäväksi. Vesihuollon toiminta-alueiden ulkopuolella voidaan käyttää olosuhteista riippuen seuraavia jätevesien käsittelymenetelmiä: maasuodattamo: jätevesien johtaminen maastoon kolmiosaisen saostuskaivon ja fosforipoistolla tehostetun maasuodatuksen tai vastaavan kautta. Puhdistetut jätevedet kootaan ja johdetaan suodatuksen jälkeen maastoon tai ojaan. maahanimeyttämö: jätevesien johtaminen maastoon kolmiosaisen saostuskaivon ja maahanimeyttämön kautta. Jätevedet suotautuvat maakerrosten läpi pohjaveteen.

14 (21) laite- eli pienpuhdistamo kaksoisviemäröinti: harmaiden vesien eli pesuvesien maasuodatus tai vastaava ja WC-vesien johtaminen umpikaivoon ja kuljetus vastaanottoasemalle tai kuivakäymälä ja käymäläjätteen kompostointi. kaikki jätevedet johdetaan umpisäiliöön (aina pohjavesialueella). Taulukossa 2 on esitetty haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön vaihtoehdot jätevesijärjestelmän saattamisesta asetuksen vaatimusten mukaiseksi. Taulukossa on esitetty suuntaa-antava suositus järjestelmän valinnasta. Järjestelmän valinta on aina tapauskohtainen ja kunnan rakennusvalvonnasta saa neuvonta-apua. Suomen ympäristökeskus ylläpitää puhdistamosivustoja, joilla esitellään mm. jätevesien käsittelyvaihtoehdot ja pienpuhdistamolaitteet osoitteessa www.ymparisto.fi Haja-asutuksen jätevedet SYKEn puhdistamosivusto. Taulukko 2. Jätevedenkäsittelymenetelmät/ -järjestelmät ja suositukset niiden sopivuudesta kiinteistöille. Jätevedenkäsittelymenetelmä/ -järjestelmä Kenelle suositellaan liittyminen kunnan vesihuoltoverkostoon maasuodattamo + fosforinpoisto maahanimeytys kaikille jätevesille laite- eli pienpuhdistamo kaikille jätevesille kuivakäymälä ja harmaavesisuodin, maasuodattamo, (pienpuhdistamo tai umpisäiliö) pesuvesille umpisäiliö vessavesille ja harmaasuodin tai maasuodattamo tai maahanimeytys pesuvesille umpisäiliö kaikille jätevesille yksin, useampi kiinteistö yhdessä tai osuuskuntana; viemärin sijaitessa kohtuullisen matkan päässä kiinteistöstä ensisijainen vaihtoehto jos viemäriin liittyminen on taloudellisesti kannattamatonta (ei pohjavesialueella) selvitettävä soveltuuko maaperä imeytykseen (imeytyskoe). Selvitettävä myös maaperäolosuhteet (pohjavesi- ja kallio). (ei pohjavesialueella) erityisesti kiinteistöille, joilla ei ole riittävästi tilaa maahanimeyttämölle tai maasuodattamolle, käytön oltava säännöllistä, järjestelmän käyttö ja huolto vaatii omaa työpanosta tai huolto-organisaation käyttöä. (ei pohjavesialueella) kuivakäymälä, vaihtoehto mm. vapaaajanasutukseen (pohjavesialueella vain umpisäiliö) umpisäiliön tyhjennyskerrat harvemmat verrattuna pelkkään umpisäiliöön, kiinteistöt pilaantumiselle herkillä alueilla, kiinteistökohtaisen jätevesikäsittelyn edellytykset ovat heikot. (ei pohjavesialueella) pohjavesialueella, kiinteistöllä syntyy vain vähän jätevettä (-> umpisäiliön tyhjennyskerrat) 4 VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET 4.1 Vesihuollon toiminta-alue Muhoksen kunta ei ole hyväksyttänyt vesihuoltolain 8 mukaisesti Muhoksen Vesihuolto Oy:n toiminta-aluetta. Muhoksen kunta tullee hyväksymään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen tämän suunnitelman toimenpideohjelman mukaisesti.

15 (21) 4.2 Veden laatu Vesihuollon suunniteltu toiminta-alue noudattaa vahvistettuja asemakaava-alueita. Vesijohto- ja viemäriverkoston toiminta-alue kattaa kirkonkylän, Leppiniemen ja Päivärinteen asemakaava-alueet. Haja-asutusalueella vesijohdon toiminta-alue ulottuu 100 m etäisyydelle vesihuoltolaitoksen omistamasta ja rakennetusta vesijohdosta. Hulevesiviemäreiden osalta toiminta-alue kattaa kirkonkylän, Leppiniemen ja Päivärinteen asemakaava-alueet siten, että rakennettujen hulevesiviemäreiden lisäksi hulevesiviemäreiksi luetaan myös katuvarsien avo-ojat. Katuvarsien ojien kunnossapitovastuu on kuitenkin rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavalla kunnan organisaatiolla. Suunniteltu toiminta-alue vesi- ja viemäriverkon osalta on esitetty liitteen 1 kartalla. Toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus ja vesihuoltolaitoksella liittämisvelvollisuus. Muhoksen vesijohtovesi on Sanginjoen aluetta lukuun ottamatta koko kunnan alueella Hirsijärvi-Ahmas pohjavesialueen pohjavettä. Hirsijärven Vesi Oy alkaloi raakaveden lipeällä. Lisäksi Hirsijärven Vesi Oy:llä on valmius veden desinfiointiin kloorilla. Muhoksen Vesihuolto Oy ostaa talousveden Hirsijärven Vesi Oy:ltä ja se toimitetaan Tupun venttiiliaseman kautta. Muhoksen Vesihuolto Oy:n ja Hirsijärven Vesi Oy:n talousveden valvontatutkimusohjelmat ovat vuodelta 2012 (STM:n asetuksen 461/2000 mukaisesti). 4.3 Vedenkäyttö- ja jätevesimäärät 2012 ja ennusteet vuodelle 2030 Vesijohtoverkostossa oli vuoden 2012 lopussa 3 221 liittymää (=8 950 asukasta). Viemäriverkostossa oli vuoden 2012 lopussa 1 901 liittymää (=6 000 asukasta). Vesi- ja jätevesimäärät 2012 Vuonna 2012 verkostoon pumpattu vesimäärä oli 570 000 m 3 eli keskimäärin 1 560 m 3 /d. Ominaiskäyttö oli 170 l/as/d. Laskutettu vesimäärä oli 480 000 m 3 eli 1 320 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus pumpatusta vesimäärästä oli 16 %. Vuonna 2012 jätevesimäärä oli 504 000 m 3 eli noin 1 380 m 3 /d. Jätevesimäärä asukasta kohti oli 220 l/as/d. Laskutettu jätevesimäärä oli 310 000 m 3 /a. Vuotovesien osuus koko jätevesimäärästä oli 38 %. Jätevesimäärät ovat viime vuosien aikana hieman kasvaneet. Sen sijaan vuotovesien osuus on kasvanut selvästi, mitä kuitenkin osaltaan selittää vuoden 2012 runsas sadanta. Vesihuoltolaitos pyrkii vähentämään vuotovesiä saneeraamalla betoniviemäreitä ja korottamalla kaivonkansia. Ennusteet vuodelle 2030 perustuvat oletukseen, että vesijohtoverkoston liittymisaste pysyy ennallaan (100 %) ja jätevesiverkkoon liittyjiä vuonna 2030 on 75 % kunnan asukkaista. Ominaisvedenkäytön (sis. laskuttamaton vesimäärä) ja jätevesimäärän asukasta kohti (sis. vuotovedet) oletetaan pysyvän tasolla 20-30 %.

16 (21) Vuoden 2012 tilastot ja ennusteet keskimääräisestä vuorokausikäytöstä Q d vuodelle 2030 on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Talous- ja jätevesimäärät vuonna 2012 sekä ennusteet vuodelle 2030. Tilasto 2012 Q d (m 3 /d ) Ennuste 2030 Q d (m 3 /d) Pumpattu vesimäärä 1 560 1 680 Laskutettu vesimäärä 1 320 1 400 Laskuttamaton vesimäärä 250 280 Jätevesimäärä 1380 1 630 Laskutettu jätevesimäärä 850 1 230 Laskuttamaton jätevesimäärä 530 400 4.4 Verkostot Mitoitusvesimäärät vuodelle 2030 Suurin vuorokausikäyttö q dmax on ennusteiden mukaan 2 900 m 3 /d (suurin vuorokausikäyttökerroin k d =1,7) Huipputuntikäyttö Q hmax on ennusteiden mukaan noin 280 m 3 /h (suurin tuntikäyttökerroin k h =2,3) Viemäreiden mitoituksessa on jätevesimäärän arvioon lisättävä 50 % 200 % asutuksen rakennustiheydestä riippuen (Suomen Kuntatekniikan yhdistyksen suositus, RIL II). Vuotoveden osuus on suhteellisesti suurempi harvasti asutuilla alueilla. Muhoksen kunnan alueella vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon on liittynyt 100 % kunnan asukkaista ja jätevesiverkostoon 70 % asukkaista. Loma-asutuksesta (635 kpl 1300 as) on liittynyt 70 % vesijohtoverkostoon ja viemäriverkostoon 35 %. Vesihuollon verkostoihin liittyminen on mahdollista myös toiminta-alueen ulkopuolelta. Vedenjakeluverkko Talousvesi Muhoksen vesijohtoverkkoon ostetaan Hirsijärven Vesi Oy:ltä. Vesi otetaan Hirsijärvi-Ahmas pohjavesialueelta. Hirsijärven Vesi Oy omistaa syöttövesijohdon 315M Hirsijärven vedenottamolta Tupun venttiiliasemalle. Venttiiliasemalta on rakennettu Muhoksen Vesihuolto Oy:n runkovesijohto 280M vesijohtoverkostoon, millä vesi toimitetaan painovoimaisesti (korkeuseroa 70 m) sekä vesitorniin ja 110M vesijohto Kylmälänkylälle. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston pituus vuoden 2012 lopussa oli 257 km, josta kaava-alueilla on 63 km ja haja-asutusalueella 184 km. Säiliötilavuutta verkostossa on seuraavasti: ylävesisäiliö 1 200 m 3 ja Päivärinteen paineenkorottamolla alavesisäiliö 100 m 3. Jätevesiviemäriverkko Jätevesiviemäriverkostoa keskustaajaman, Leppieniemen ja Päivärinteen kaavaalueilla sekä Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaava-alueella yhteensä oli vuoden 2012 lopussa 137 km. Viemäriverkostoa on saneerattu muoviputkiksi. Viemäriver-

17 (21) kostossa on jätevedenpumppaamoja 32 kpl. Muhos-Oulu siirtoviemärilinjassa pumppaamoja on 13 kpl. Jätevedet johdetaan v. 2003 käyttöön otetussa Oulu-Muhos siirtoviemärissä Ouluun Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemärin pituus Muhoksen kunnan alueella on noin 30 km. Siirtoviemäri kulkee Oulujoen eteläpuolta välillä Pälli-Montanlampi, Oulujoen pohjoispuolta välillä Montanlampi-Päivärinne ja Päivärinteeltä edelleen Oulujoen eteläpuolelle. Siirtoviemäri mahdollistaa Oulujoen pohjoispuolisen jokivarsiasutuksen liittämisen viemäriverkoston piiriin välillä Montanlampi-Päivärinne. Myös Utajärven jätevedet on johdettu v. 2004 alkaen siirtoviemäriin. Sopimuksen mukainen maksimi jätevesimäärä on 65 l/s, mistä Utajärven jätevesien osuus on maksimissaan 15 l/s. Siirtoviemäri on kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmässä. Siirtoviemärissä on Muhoksen kunnan alueella varo- ja tasausallastilavuutta noin kahden vuorokauden seisokille: Kirkonkylän tasausallas 1 400 m 3, Päivärinteen tasausallas 150 m 3 ja Tuohinonojan varoaltaalla 500 m 3. Hulevesiverkosto 4.5 Ylläpitoresurssit Hulevesiviemäriverkosto kattaa kirkonkylän ja Päivärinteen asemakaava-alueet siten, että rakennettujen hulevesiviemäreiden lisäksi osaksi hulevesiviemäriverkostoa luetaan myös katuvarsien ojat. Hulevesiverkostoa on noin 50 km ja hulevesipumppaamoja 6 kpl. Muhoksen Vesihuolto Oy vastaa hulevesiviemäröinnistä, mutta katuvarsien ojien kunnossapitovastuu on kunnalla. Rakennetun pinta-alan osuuden kasvaessa ja äärimmäisten sääolosuhteiden yleistyessä, on kaavoituksessa otettava entistä enemmän huomioon riittävät varauksen hulevesien hallinnalle. Muhoksen vesihuoltolaitoksen toiminnasta vastaavat toimitusjohtaja ja toimistonhoitaja, vesijohtoverkostovastaava ja jätevesiverkostovastaava sekä neljä asentajaa. Henkilökunnan oman ammattikoulutuksen lisäksi vaaditaan talousveden kanssa työskenteleviltä vesihygieniapassi, joka on uusittava viiden vuoden välein. Muhoksen Vesihuolto Oy ostaa toimisto- ja hallintopalvelut Muhoksen kunnalta. Muhoksen Vesihuolto Oy myy Hirsijärven Vesi Oy:lle käyttö-, ylläpito- sekä kunnossapitopalvelut.

18 (21) 5 TOIMENPIDEOHJELMA Taulukossa 4 on esitetty suunnitellut kehittämistoimenpiteet vuosille 2014-2018. Osa toimenpiteistä on jatkuvaluonteisia. Taulukko 4. Muhoksen kunnan vesihuollon toimenpideohjelma vuosille 2014-2018. Kehittämistarve Toimenpide Vastuutaho YHTEISTOIMINTA Alustava aikataulu Yhteistyö vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien kesken Säännölliset yhteistyöpalaverit (esim. 1 krt/ vuosi) Muhoksen Vesihuolto Oy, Tekniset palvelut vuosittain Haja-asutusalueen kiinteistönomistajat Liittymishalukkuuskysely Muhoksen Vesihuolto Oy vuosittain Alueellinen yhteistyö Verkostolaajennukset Muhoksen Vesihuolto Oy, Sanginjoen VOK 2015 2017 jatkuva VESIHUOLTOLAITOKSET Yhteistyömahdollisuuden selvitys päivystyksen ja automaatiojärjestelmän osalta Uusien vedenottamojen kartoittaminen Yhdysjohtoyhteyksien selvittäminen (Oulu-Muhos) Hirsijärvi-Ahmas pohjavesialueen suojelusuunnitelman laadinta Rokuan pohjavesialueen suojelusuunnitelman laadinta Rokuan alueen vesihuollon nykytilanteen selvittäminen ja vesihuollon yleissuunnitelman laatiminen. Muhoksen Vesihuolto Oy, Sanginjoen VOK Tekniset palvelut, Ympäryskunnat, ELY-keskus, vesihuoltolaitokset ELY-keskus, Tekniset palvelut, ympäryskunnat Hirsijärven Vesi Oy, ELYkeskus, Muhoksen kunta Hirsijärven Vesi Oy, ELYkeskus, Muhoksen kunta, Vaalan kunta Muhoksen kunta, Utajärven kunta 2015-2015 2015-2018 2015-2018 2015-2017 2015-2019 2015 2017 Vesihuollon toimintaalue Muhoksen Vesihuolto Oy:n toiminta-alueen hyväksyminen Tekniset palvelut 2015 Vesihuoltolaitokset Vedenottoalueiden ja ottamoiden käytön tehostaminen ja varmuuden parantaminen. Uusien vedenottamoiden perusselvitysten tekeminen ottamokapasiteetin varmistamiseksi (tavoitevuodet 2030 ja 2060) Hirsijärven Vesi Oy, ELYkeskus 2015-2017 Johtamiskapasiteetin kokonaisselvitysselvitys ja yleissuunnittelu ohjevuoteen 2030. Hirsijärven Vesi Oy, Muhoksen Vesihuolto Oy 2015-2016 Desinfiointivalmiuden parantaminen kiinteällä annostelupumpulla Hirsijärven Vesi Oy, Mu- 2015-2016

19 (21) ja säiliöllä, mitkä sijoitetaan alkalointilaitokselle ja Tupun mittausasemalle. Selvitys UV-laitteiston hankinnasta laitossaneerauksen yhteydessä hoksen Vesihuolto Oy Hirsijärven Vesi Oy 2015-2017 Maanhankinta ottamoalueiden suojavyöhykkeiltä ja pohjaveden muodostumisalueilta (nykyiset ottamot ja mahdolliset uudet ottamoalueet) Hirsijärven Vesi Oy, Muhoksen kunta 2015 - Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ja laitteiston saneeraus/ ylläpito (huuhtelu yms) Muhoksen Vesihuolto Oy, Hirsijärven Vesi Oy vuosittain Uusien alavesisäiliöiden rakentaminen (Viskaalin alue ja Leppiniemi) Muhoksen Vesihuolto Oy 2015 2016 Viemäriverkosto Viemäriverkoston ja pumppaamojen saneeraus/ ylläpito (runkolinjojen pesu) Muhoksen Vesihuolto Oy vuosittain Viemäriverkoston laajennus Muhoksen Vesihuolto Oy vuosittain Vuotovesikartoitus ja saneerausohjelma Muhoksen Vesihuolto Oy 2015 Toimintavarmuus Valmiussuunnitelman päivittäminen Tekniset palvelut, Muhoksen Vesihuolto Oy 2015 Varautumissuunnitelman laadinta Muhoksen Vesihuolto Oy 2015 Erityistilannesuunnitelma Häiriötilanneharjoitukset Vesijohtoyhteyden varmistus Hirsijärven vedenottamoille Hirsijärven Vesi Oy, Muhoksen Vesihuolto Oy Muhoksen Vesihuolto Oy, Hirsijärven Vesi Oy Muhoksen Vesihuolto Oy, Hirsijärven Vesi Oy 2015 vuosittain 2015-2016 Hirsijärven vedenhankinnan varmistaminen Hirsijärven Vesi Oy 2015-2016 Muut toimenpiteet Valvontatutkimusohjelman päivittäminen Muhoksen Vesihuolto Oy, Hirsijärven Vesi Oy 2017 (5 vuoden välein) Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen Tekniset palvelut 2018 (4 vuoden välein) Selvitys kalkkikivialkaloinnin soveltuvuudesta Hirsijärven pohjavedelle ELY-keskus, Hirsijärven Vesi Oy 2014-2018 HAJA-ASUTUSALUEET Vesiosuuskunnat (Muhoksen Sanginjoen vok) Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen Tekniset palvelut 2015