HAILUODON KUNTA KOKOUSKUTSU 15/11 Kokousaika: 07.11.2011 klo 18.30 Kokouspaikka: Kunnantoimisto, Johtokeskus Käsiteltävät asiat: 1 2 3 4 5 6 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kiinteistöveroprosentit Kunnallisveroprosentti Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia/neuvottelukunta Jätehuoltoviranomainen/lausunto/viranomaistehtävät Kunnanjohtajan katsaus Talouden toteutuma 30.9.2011 Pöytäkirjan Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään valitusosoituksineen yleisesti nähtävänä pito nähtävänä kunnanviraston keskustoimistossa marraskuun 18. päivänä klo 9.00-15.00 Puheenjohtaja MERK Lauri Suomela
244 KUNNAN KIINTEISTÖVEROPROSENTIT VUONNA 2012 K.hall. 139 Kiinteistöverolain 11 :n mukaan valtuusto päättää kunnassa sovellettavat kiinteistöveroprosentit sadasosan tarkkuudella laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa samalla kun se vahvistaa kunnallisveroprosentin. Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Jos ilmoitusta ei ole annettu määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden kiinteistöveroprosentteja, kuitenkin vähintään alinta lain mukaista prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero muista rakennuksista kuin vakituiseen asumiseen käytettävistä rakennuksista, ellei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja voimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Sen mukaan määrätään vero myös kaikista maa-alueista (myös asuinrakennusten tonteista), poikkeuksena yleishyödylliset yhteisöt ja rakentamattomat rakennuspaikat. Kiinteistöverolakia muutettiin vuoden 2010 alusta siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotettiin. Lisäksi voimalaitosten kiinteistöveroprosentin ylärajaa nostettiin. Rajat Hailuoto 2011 - yleinen 0,60-1,35 1,11 - vakit. asuinrakennukset 0,32-0,75 0,40 - rakentamaton rak.paikka 1,00-3,00 3,00 - muut asuinrakennukset 0,60-1,35 - - voimalaitos 0,60-2,85 2,85 - Tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja sen maapohjalle ei ole vahvistettu erillistä kiinteistöveroprosenttia. Kuntien keskimääräiset kiinteistöveroprosentit 2011: seuraavat: Yleinen Vakituiset as. Muu as.rak Koko maa 0,87 0,39 0,99 P-Pohjanmaa 0,79 0,40 0,97 Hailuoto 1,11 0,40 - Kaikki kunnat eivät ole määränneet erikseen kiinteistöveroa rakentamattomalle rakennuspaikalle eikä voimalaitoksia ole useissa kunnissa. Vuonna 2010 maksuunpantujen kiinteistöverojen määrä Hailuodossa on 213.576 euroa. Kiinteistöveron tuottoarvio vuodelle 2011 on 215 000 euroa.
245 Päätösehdotus: esittää, että valtuusto määräisi nykyiset kiinteistöveroprosentit myös vuodelle 2012 seuraavasti: - vakituiset asuinrakennukset 0,40 % - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,11 % - voimalaitos 2,85 % - rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 % Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti
246 KUNNAN TULOVEROPROSENTTI 2012 K.hall. 140 Kunnan on viimeistään 17. päivänä marraskuuta ilmoitettava verohallitukselle kuntalain (365/95) 66 :ssä tarkoitettu kunnan tuloveroprosentti seuraavaa vuotta varten. Kunnan tuloveroprosentti on ollut 17,0 % vuodet 1990 1997. Vuodet 1998-1999 tuloveroprosentti on ollut 17,50 % ja vuodet 2000-2001 tuloveroprosentti on ollut 18,0 %. Vuonna 2002 2005 tuloveroprosentti oli 18.75 %:ia. Vuodelle 2006 veroprosentti nostettiin 19.25 %:iin, jona se pysynyt viime vuodet. Kunnallisverokertymä tilinpäätösten 2007-2010 ja talousarvion 2011 sekä arviovuodelle 20102 19,25 %:n mukaan laskettuna ja vastaavat vuosimuutosprosentit osoittavat seuraavaa: Tilivuosi 1000 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Kunnallisverotul 2.344 2.419 2.382 2615 2.450 2.390 Muutos ed.v. % +19,4 3,1-1,5 9,8-6,3-2,3 Vuosi Kertymä kuukaudet 1-10 2006 1.949.970 euroa 2007 1.947.256 euroa 2008 2.121.610 euroa 2009 2.124.641 euroa 2010 2.093.178 euroa 2011 2.361.297 euroa Tämän hetkisen arvion mukaan verotulot tulevat jokseenkin TA 2011arvion mukaan. Verohallinnon ennakkotiedon mukaan vuoden 2010 maksuunpantu kunnallisveron määrä on 2 474 730 euroa, mikä on 1,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna: Kunnallisveron tilityksen määrä kuluvalta vuodelta I-1X kuukausien osalta on suurempi kuin aikaisempina vuosina. Kunnan jako-osuutta on vuoden 2009 verotuksen hyvän kertymän perusteella tarkistettu vuodelle 2010. Koska vuoden 2010 lopullinen kertymä vuoteen 2009 verrattuna on laskenut, marraskuun maksuunpanotilityksessä peritään kunnalta n. 253.000 maksuunpanon mukaisena oikaisuna. Mikäli jako-osuutta ei ratkaisevasti muuteta joulukuulle, talousarviossa asetettu kunnallisvero kertynee. Alustavan taloussuunnitelman ja lautakuntien esityksen perusteella vuosien 2012-2014 toiminnallisiin yleistavoitteisiin sisältyy pyrkimys nykyisen palvelutason säilyttämiseen. Kokouksessa esitellään alustavaa TA-2012 tuloslaskelmaa ja yhteenvetoa hallintokuntien esityksen pohjalta. Kunnan verotulokertymään vaikuttaa oleellisesti myös työllisyys- ja väestökehitys.
247 Yhteisöveron määräksi vuodelle 2010 muodostuisi runsaat 90 000 euroa. Yhteisöveron merkitys on edelleen pieni kokonaisverotulopohjassa. Kuluvalta vuodelta yhteisöveroa on tilitetty lokakuun loppuun mennessä n. 75 000 euroa ja tulee toteutumaan jokseenkin talousarviossa arvioidun suuruisena. Kunnallisalan kehittämissäätiön teetättämässä selvityksessä on keskitytty hallitusohjelman keskeisten kuntatalouteen vaikuttavien veroratkaisujen arviointiin. Yhteensä muutokset vähentävät kuntien verotuloja noin 600 milj. eurolla, tämä vastaisi keskimääräisen kunnallisveroprosentin noin 0,7 prosenttiyksikön muutosta. Tarkasteltuja muutoksia ovat kiinteistöveron poisto tasausjärjestelmästä, perusvähennyksen korotus ja yhteisöveron korotuksen poisto. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin varsin suuria. Suurimmat verotulojen menetykset kokisivat keskusten ulkopuoliset kunnat. Hailuodon kohdalla kuntakohtaiset laskelmat osoittaisivat 1,7 %:n muutostarvetta kunnallisveroprosentissa vastaavan verotulomuutoksen aikaan saamiseksi. Päätösehdotus: esittää, että valtuusto vahvistaisi kunnan tuloveroprosentiksi nykyisen 19,25 % myös vuodelle 2012. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti
248 POHJOIS-POHJANMAAN ENERGIASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN K.hall 141 Pohjois-Pohjanmaan liitto pyytää nimeämään jäsenen ja varajäsenen energia strategian päivittämistä ohjaavaan neuvottelukuntaan. Hankesuunnitelman mukaan päivitys laaditaan vuorovaikutuksessa maakunnan keskeisten energiatoimijoiden ja muiden intressitahojen kanssa. Työn ohjauksesta vastaavat Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian seurantaryhmä ja hanketta varten koolle kutsuttava laajempi neuvottelukunta. Noin 35 tahoa kattava neuvottelukunta kokoontuu kaksi kertaa (marraskuu 2011, helmikuu 2012) hankkeen aikana. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian päivityshankkeen neuvottelukunnan 1. kokous ja työpajatilaisuus on suunniteltu pidettäväksi maanantaina 21.11. Tapahtuman kesto on noin klo 12.00-16.00. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia valmistui vuonna 2007 laajapohjaisena yhteistyönä alueen energia-alan toimijoiden kanssa. Strategiassa määriteltiin toimialan kehittämisen painopisteet vuoteen 2015 ja noin 50 avaintoimenpidettä päämäärien saavuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena on päivittää strategia vastaamaan paremmin muuttunutta toimintaympäristöä. Päivityksen yhteydessä strategian aikajänne ulotetaan toimenpiteiden osalta vuoteen 2020 ja pitkän aikavälin skenaarioiden osalta vuoteen 2050. Työ laaditaan konsulttitoimeksiantona nykyisen energiastrategian ja vuonna 2011 valmistuneen ilmastostrategian pohjalta. Hankkeelle on myönnetty maakunnan kehittämisraha. Lisäksi hanketta rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä alueen energiayritykset. Päätösehdotus(ks): nimeää edustajaksi kunnanjohtaja Ari Nurkkalan ja varaedustajaksi kunnaninsinööri Markku Maikkolan Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian päivittämistä ohjaavaan neuvottelukuntaan Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti
249 UUSI JÄTEHUOLTOLAKI JA KUNNAN JÄTEHUOLTOVIRANOMAINEN / LAUSUNTO/ VIRAN- OMAISTEHTÄVIEN HOITAMINEN Dno SEUTUHA: 4070 /52/2011 Seudun kehittämispäällikkö Claes Krüger, puh. 044 703 1247, kirjoittaa 5.8.2011: Uusi jätelaki edellyttää, että kuntaan nimetään kunnan jätehuoltoviranomainen. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi olla myös mo-nen kunnan yhteinen viranomainen. Oulun jätehuollon ja ympäris-tökuntien yhteistyösopimukset on kirjoitettu niin, että kunnat ovat siirtäneet jätehuollon järjestämistehtävät Oulun jätehuollolle. Uu-den jätelain mukaan jätepalveluiden tuottaja ei voi toimia kunnan jätehuoltoviranomaisena. Kunta voi järjestää jäteviranomaisen tehtävät hoitamalla itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä. o o o o o o Jätelaissa on kaikkiaan 32, joista jätehuoltoviranomainen vastaa tai on osallisena. Kunnan jätehuoltoviranomaisen keskeisimmät tehtävät ovat määrittelee jätehuollon palvelu- ja laatutason päättää jätteiden kuljetusjärjestelmästä vastaanottaa jätekuljettajien vuosiraportit ja pitää niistä kir-jaa vastaa kunnan jätemaksun perinnästä päättää kunnan jätehuoltomäräyksistä Jätteenkuljetusjärjestelmiä on edelleen kaksi: 1. kunnan järjestä-mä jätteenkuljetus ja 2. kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus (ennen sopimusperusteinen jätteenkuljetus). Kunnan jätteenkuljetuksesta on tehtävä päätös riippumatta siitä, mikä järjestelmä on tällä hetkellä käytössä. Jos kunnassa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä, käytössä tällä hetkellä kaikissa Oulun jäte-huollon kunnissa Pudasjärveä lukuun ottamatta, jätteen kuljettajan on raportoitava vuosittain kunnan jätehuoltoviranomaiselle, joka ylläpitää kuljetuksia koskevaa rekisteriä. Jätelain mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta täyskatteista jätemaksua jätteen tuottajilta perittäviltä jätemaksulla. Kunnan jätemaksuun voidaan sisällyttää perusmaksu, jolla katetaan jäteneuvonta, rekisterit, alueelliset keräyspaikat, kuljetusten kilpailuttaminen ja jätemaksujen laskutus. Oulun seudun kehittämisryhmä Kokouspäivä Sivu 1.9.2011 13
250 Kunnat joutuvat ottamaan kantaan ottavatko ne hoitaakseen uuden jätelain määräämät jätehuollon viranomaisen tehtävät vai perustetaanko Oulun kaupungin jätehuoltoviranomainen tai jätehuoltoalueen yhteinen viranomainen. Yhteisen jäteviranomaisen puolesta puhuvat kustannukset. Mikäli kunta hoitaa tehtävät itse niin se tarvitsee arviolta 1-2 henkilötyövuoden resurssit, jotka pelkkinä palkkakustannuksina ovat noin 60 000 120 000 euroa vuodessa. Palkkakustannusten lisäksi syntyy kustannuksia tehtävien hoitamiseen tarvittavista ostopalveluista ja muista menoista kuten esimerkiksi atk-palveluista ja toimitiloista. Kuntien yhteisen viran-omaisen myötä jätehuoltomääräykset olisivat yhtenäiset koko alueella. Koko seutua koskevat henkilöresurssit ovat arvioiden mukaan noin 3-4 henkilötyövuotta. Päätösehdotus, kehittämispäällikkö Krüger: Seudun kehittämisryhmä esittää, että Oulun seutuhallitus pyytää Oulun jätehuollon toimialueen jokaiselta kunnalta erikseen vastaukseen ottako kunta hoidettavakseen uuden jätelain määräämät tehtävät vai kannattako se kuntien yhteistä jäteviranomaista. Kuntien vastausta pyydetään 15.10.2011 mennessä. Seudun kehittämisryhmän päätös 1.9.2011 : Seudun kehittämisryhmä päätti, että eri jätehuoltoviranomaisen vaihtoehdot valmistellaan valmiisi, joihin kunnat ottavat kantaa vastauksessaan K.hall 120 Vaihtoehtoisia malleja esittävä selvitys lisämateriaalina, Kunnaninsinööri on laatinut seuraavan esityksen lausunnoksi: Hailuodon kunnan jätehuoltoviranomainen Hailuodon kunnanhallitus lausuu, ettei Hailuodon kunta ota hoitaakseen jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Perusteena todetaan, että Hailuodossa ei ole kunnan järjestämää jätehuoltopalvelua, vaan Hailuodossa jätteestä vastaa jätteen haltija jätelain mukaisesti. Hailuodossa ei ole kaatopaikkaa ja ongelmajätteen sekä lajitellun kierrätysjätteen järjestämistehtävistä vastaa ympäristökuntien yhteistyösopimuksen mukaisesti Oulun Jätehuolto. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että sen mielestä jätehuoltoviranomaisen tehtävät soveltuvat luontevimmin Oulun seudun ympäristölautakunnalle/ympäristötoimelle, joka on olemassa oleva seudullinen organisaatio. Ympäristötoimi vastaa jo nyt Oulun seudulla jätehuoltoon liittyvistä viranomaistehtävistä, kutenesim. jätehuollon lupa-, ilmoitus- ja valvonta-asioista, tiedotuksesta, jätehuoltomääräysten laadinnasta sekä jätehuollon seurannasta. Vaihtoehtoisissa malleissa on esitetty, ettei Oulun seudun ympäristölautakuntaa ja -virastoa voida pitää hyvänä vaihtoehtona jätehuollon viranomaistehtäviin, koska sama viranomainen hoitaa jätehuollon valvontatehtäviä. Valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti jätehuollon valvonta- ja järjestämistehtävät tulisi pitää erillään.
251 Tulkinta mallissa on ristiriitainen, sillä Oulun Jätehuolto hoitaa jätehuollon järjestämistehtävät ja niiden valvontatehtävistä vastaa ympäristötoimi. Valvonta on viranomaistehtävien tärkeimpiä osakokonaisuuksia kaikissa lakisääteisissä viranomaispalveluissa. Tiedoksi: Oulun Seutu Päätösehdotus: hyväksyy yllä esitetyn lausunnon annetavaksi Oulun Seudulle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. K.hall 142 Seudun kehittämispäällikkö Claes Krüger, puh. 044 7031247 kirjoittaa 21.9.2011: Jätehuoltoviranomaisen vaihtoehdot on määritelty vuonna 2008 laaditussa jätehuollon tilaaja-tuottajamalliin liittyvässä selvityksessä. Tämän pohjalta on luotu kuntien vastausta varten yhteenveto jätehuoltoviranomaisvaihtoehdoista sekä arvioitu niitä. Lisäksi kustannuksia on pyritty myös arvioimaan olemassa olevan tiedon pohjalta. Tekninen tiimi käsittelee asiaa 28.9.2011. B-liitteet: - jätehuoltoviranomaisen vaihtoehdot - jätehuollon tilaaja-tuottajamallin selvitys Päätösehdotus, kehittämispäällikkö Krüger: Seudun kehittämisryhmä esittää, että Oulun seutuhallitus - pyytää Oulun jätehuollon toimialueen jokaiselta kunnalta erikseen vastaukseen ottako kunta hoidettavakseen uuden jätelain määräämät tehtävät vai kannattako se kuntien yhteistä jäteviranomaista. Kuntien vastausta pyydetään 15.11.2011 mennessä. - esittää Oulun jätehuollolle (jolla on vastuu vielä 1.5.2012 asti viranomaistehtävistä ja tarvittava osaaminen niiden hoitamisesta), että se käynnistää selvitystoimenpiteet jätehuollon viranomaistehtävistä niin, että ne on siirrettävissä uuden lain mukaisessa aikataulussa kuntien uudelle tai uusille jätehuollonviranomaisille. Seudun kehittämisryhmän päätös 30.9.2011 32: Seudun kehittämisryhmä päättää esittää seutuhallitukselle, että - seutuhallitus pyytää kannanotot kunnilta jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisesta. Kuntien vastausta pyydetään 15.11.2011 mennessä. - esittää Oulun jätehuollolle (jolla on vastuu vielä 1.5.2012 asti viranomaistehtävistä ja tarvittava osaaminen niiden hoitamisesta), että se käynnistää selvitystoimenpiteet jätehuollon viranomaistehtävistä niin, että ne ovat siirrettävissä uuden lain mukaisessa aikataulussa uudelle tai uusille jätehuollonviranomaisille. ----- B-liitteet: - Jätelaki - Jätelakikalvot Kuntaliitto (erityisesti sivut 18-22)
252 - Jätelakikalvot - Jätehuoltoviranomaisen vaihtoehtoja Päätösehdotus, kehittämispäällikkö Krüger: Seutuhallitus päättää, että se - pyytää kannanotot kunnilta jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisesta. Kuntien vastausta pyydetään 15.11.2011 mennessä. - esittää Oulun jätehuollolle (jolla on vastuu vielä 1.5.2012 asti viranomaistehtävistä ja tarvittava osaaminen niiden hoitamisesta), että se käynnistää selvitystoimenpiteet jätehuollon viranomaistehtävistä niin, että ne ovat siirrettävissä uuden lain mukaisessa aikataulussa uudelle tai uusille jätehuollonviranomaisille. Seutuhallitus varaa mahdollisia selvityksiä varten 50 000 euroa, jotka katetaan seudun hankkeisiin varatuista resursseista. Seutuhallituksen päätös 13.10.2011 47: Päätösehdotus hyväksyttiin Päätösehdotus: toteaa, että sen vastaus sisältyy jo 3.10 annettuun lausuntoon jätehuoltoviranomaisesta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti
253 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS K.hall 143 Kuullaan kunnanjohtajan katsaus ajankohtaisiin ja valmisteilla oleviin asioihin. Päätös: Kuultiin katsaus.
254 TALOUDEN TOTEUTUMA 30.9.2011 K.hall 145 Talouden toteutuma 30.9.2011 osoittaa, että toimintakulut ovat 0,4 % pienemmät kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Suurista menoryhmistä henkilöstökulut ovat kasvaneet 3,5 % ja palvelujen ostot ovat vastaavasti 3,3 % pienemmät kuin edellisenä vuonna. Verotulojen tilitykset ovat olleet ovat olleet n.13 % suuremmat kuin 2010. Marraskuun maksuunpanotilityksessä oikaistaan vuoden 2010 maksuunpantua veroa 253.000 euroa. Lisäksi jako-osuutta tälle vuodelle oikaistaan kertymää vähentävästi. Vuoden 2010 kunnallisveron määrä on ollut 2.476.704 euroa, jossa 1,5 % miinusta vuoteen 2009. Vuoden 2011 talousarvioon arvioitu verotulo toteutunee arvion mukaisena oikaisuista huolimatta. 1000 eur 2011(30.9.) 2010(30.9.) Muutos % Toimintatuotot 769 762 +1,0 Henkilöstökulut -2.119-2.047 +3,5 Palvelujen ostot -1.759-1.818-3,3 Aineet, tavarat -343-381 -9,6 Toimintakulut yhteensä -4.359-4.374-0,4 Verotulot +2.234 +1.982 +12,7 Valtionosuudet +2.354 +2.348 +0,3 Vuosikate + 1.067 +1.276 Vertailtaessa toteutumaa kuluvan vuoden talousarvioon, voidaan meno- ja tulopuolen arvioida pysyvän talousarvion raamissa edellytyksellä että loppuvuonna ei tapahdu olennaista muutosta menokehityksessä. Kunnalliserotulojen toteutuma riippuu loppuvuoden tilityskehityksestä ja ne jäävät mahdollisesti alle arvioidun. Valtionosuudet ovat talousarviossa arvioitu n. 140 teur. pienemmiksi kuin kunnalle tilitetään. Talousarvioon verrattuna luvut ovat: TA 30.9 Tot% Toimintatuotot 1.119 769 68,7 Henkilöstökulut -3.103-2.119 68,3 Palvelujen ostot -2.658-1.759 66,2 Aineet, tavarat -492-343 70,0 Toimintakulut yhteensä -6.465-4.359 67,4 Verotulot 2.745 2.354 78,5 Valtionosuudet 3.000 1.570 52,3 Vuosikate 465 1.067 Tilikauden tulos 294 976 Liitteenä vertailut yksityiskohtaisemmin
255 Päätösehdotus: Merkitään tiedoksi Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti
256 OIKAISUVAATIMUSOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: 139,140,142,143,144,145 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät:141 HvalL 3 :n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Hailuodon kunnanhallitus, Luovontie 176, 90480 HAILUOTO Oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös sähköisesti osoitteeseen: kunnanvirasto@hailuoto.fi tai telefaxilla puhelinnumeroon 08-8100 820 Pykälät: Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimusasiakirjat toimittaa oikaisuvaatimusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Pvm: Hailuodossa 11.10.2011
257 Tiedoksianto asianosaiselle Asianosainen Lähetetty tiedoksi kirjeellä (kuntalaki 95 ) 1) Annettu postin kuljetettavaksi, pvm/tiedoksiantaja Asianosainen Luovutettu asianosaiselle Paikka, pvm ja tiedoksiantajanallekirjoitus Vastaanottajan allekirjoitus Muulla tavoin, miten 1) Täytetään otteeseen, jos päätös annetaan erityistiedoksiantona tiedoksi Kunta 92 1 mom:ssa tarkoitetulle asianosaiselle.