ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 117/11/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 117/11/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.12.2011 1 ASIA Eläinsuojan toiminnan olennaista muuttamista koskeva ympäristölupa, Sotkamo LUVAN HAKIJA Lukkari Janne Rekivaarantie 27 88600 Sotkamo

SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Eläinsuojat... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Lupahakemuksen täydennykset... 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 5 Lausunnot... 6 Muistutukset ja mielipiteet... 7 Hakijan kuuleminen ja vastine... 7 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 7 Ympäristöluparatkaisu... 7 Lupamääräykset... 7 Eläinsuojan sijainti... 7 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 7 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 8 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 9 Jätteet ja varastointi... 9 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 10 Muut määräykset... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Luvan myöntämisen edellytykset... 11 Lupamääräysten perustelut... 11 Eläinsuojan sijainti... 11 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 12 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 12 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 13 Jätteet ja varastointi... 13 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 14 Muut määräykset... 14 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 14 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 15 Korvattava päätös... 15 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 15 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 15 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 16 Ratkaisu... 16 Perustelut... 16 Oikeusohje... 16 MUUTOKSENHAKU... 17

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Janne Lukkarin emolehmäkasvatusta ja eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Kainuun ympäristökeskukseen 2.7.2007, jolloin hakijoina on ollut Pentti ja Raija Lukkari. Asian käsittely on siirretty Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon aluehallinnon organisaatiomuutoksen myötä 1.1.2010. Sukupolven vaihdoksen myötä hakijaksi on muuttunut Janne Lukkari. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijaitsee Sotkamon kunnassa kunnan keskustasta noin 15 kilometriä lounaaseen Ala-Sotkamon kylässä tilalla Rantola Rn:o 765:401:35:5 osoitteessa Rekivaarantie 27, 88600 Sotkamo. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 200 lihanaudan eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. Toimivalta-asiaa ratkaistaessa emälehmätuotantoa verrataan lihanautojen kasvatukseen. Näin ollen toimivaltaraja aluehallintoviraston ja kunnan välillä on 480 eläinyksikköä. Hakemuksen mukaisen nautaeläinmäärän ja nautojen ikäjakauman perusteella eläinyksiköitä on 544. Näin ollen asian ratkaisun toimivalta on aluehallintovirastossa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Eläinsuojat Toiminnalla on Sotkamon kunnan 24.8.2004 myöntämä ympäristölupa kylmäpihatolle, jossa on paikat 68 emolehmälle ja niiden vasikoille. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukeen sopimuskaudeksi 2007 2013. Lisäksi tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta ja eläinten hyvinvointituesta. Alueella, jolle lupaa haetaan, ei ole asema- tai yleiskaavaa. Kainuun maakuntakaavassa (vahvistettu 29.4.2009) toiminta sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Tilalla on nykyisin 76 emolehmää vasikoineen ja 20 hiehoa. Tilan emolehmätuotantoa laajennetaan ja tilakeskuksessa olevia rakennuksia muutetaan ja korjataan siten, että eläinsuojissa tulee olemaan paikat sadalle (100) emolehmälle vasikoineen sekä 60 hieholle ja seitsemälle (7) siitos-

4 sonnille. Tilalla on nykyisin kaksi kylmäpihattoa, joista suurempaan kylmäpihattoon on sijoitettu pääasiassa emolehmiä vasikoineen. Laajennuksen yhteydessä korjataan pihattojen läheisyydessä olevaa nykyistä kalustorakennusta niin, että sinne voidaan sijoittaa osa eläimistä. Korjattavaan uuteen eläinsuojaan rakennetaan lisäksi ruokintakatos ja lantala. Eläinsuojissa on vinokuivikepohjat ja makuuparsijärjestelmä. Nykyisten eläinsuojien yhteydessä on yhteensä 560 m 2 :ä jaloittelualueita. Emolehmänavetan länsipuolella on 364 m 2 :n jaloittelualue ja itäpuolella 80 m 2 :n ja 116 m 2 :n jaloittelualueet. Tilan toinen olemassa oleva pihatto r ajoittuu emolehmänavetan itäpuolella olevaan jaloittelualueeseen ja kolmas suunniteltu eläinsuojarakennus rajoittuu toiseen itäpuolella olevaan jaloittelualueeseen. Tilan vuosittainen tuotanto on laajennuksen jälkeen arviolta noin 90 välityseläintä. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsi ttely Lanta käsitellään kestokuivikepohjamenetelmällä. Kuivikepohjan reunojen korkeus ja kuivikkeen paksuus on 0,10 metriä. Lattia ja reunat ovat betonirakenteisia. Kuivikkeena käytetään turvetta, olkea ja purua. Kuivikepohja tyhjennetään eläinsuojista sisäkaudella kahden viikon välein noin 900 m 2 :n suuruiseen olemassa olevaan betoniseen avolantalaan ja korjattavan eläinsuojan yhteyteen rakennettavaan 85 m 2 :n avolantalaan. Olemassa olevan lantalan reunojen korkeus on noin yksi metri, mutta laajennuksen yhteydessä reunoja on tarkoitus korottaa noin kahden metrin korkuisiksi. Rakennettavassa lantalassa reunojen korkeus tulee olemaan yksi metri. Jaloittelualueet tyhjennetään lannasta kerran vuodessa joko lantalaan tai suoraan pelloille ravinteeksi. Tilalla on lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoalaa 108 hehtaaria, josta omaa on 24 hehtaaria ja vuokrapeltoa 36 hehtaaria. Lisäksi hakijalla on lannanlevityssopimuspeltoalaa 48 hehtaaria. Hakemuksen mukaan lanta levitetään pelloille kesällä viikolla 24 ja ensimmäisen rehunteon jälkeen viikoilla 30 ja 31. Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: kuolleet eläimet (3 t/v), paalimuovia (2 t/v), jäteöljyä (200 l/v), jäteakkuja (1 kpl/v) ja pilaantunutta rehua (5 t/v). Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräykseen Honkajoki Oy:lle, jäteöljy ja paalimuovi Kuusakoski Oy:lle ja jäteakut ongelmajätteiden keräyspisteeseen. Tilalla on 4 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu ylitäytönestimellä sekä suoja-altaalla ja katoksella. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita yhteensä noin 300 litraa, jotka säilytetään konehallissa. Muut ympäristönsuojelunäkökohdat Esikuivattua säilörehua varastoidaan aumaan ja pyöröpaaleihin yhteensä 1 600 tonnia vuodessa. Auman pohjamateriaali on soramaa ja muovi. Emot vasikoineen sekä siitossonnit laiduntavat touko-kesäkuusta lokakuun alkuun ympäri vuorokauden. Hiehojen laidunkausi on noin yksi kuukausi lyhyempi kuin emolehmien. Tulevaisuudessa osa sonnivasikoista on pihatossa koko vuoden.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö 5 Laidunaluetta on noin 40 hehtaaria. Lisäksi metsälaitumia on noin 40 hehtaaria. Laidunalueet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten juottaminen tapahtuu juottoaltaista ja osaksi ojista ja puroista. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jonka käyttö kesäaikaan on enimmillään 30 vuorokautta. Eläinkuljetuksia tilalta on noin 20 kertaa vuodessa ja lannanajoa noin neljänä päivänä kesässä. Tilan talousvesi johdetaan lähteestä ja varajärjestelmänä on kunnan vesijohtoverkosto. Hakemuksen mukaan lantala kattaminen on mahdollista tulevaisuudessa. Tilakeskus sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö sijaitsee noin 500 metrin päässä olemassa olevista ja suunnitellusta eläinsuojasta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tilakeskus ei sijaitse suojelualueilla tai luokitelluilla pohjavesialueilla, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Tilakeskus ja viljellyt peltoalueen sijoittuvat Oulujoen vesistöalueen Kiantajärven valuma-alueelle 59.862. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Lantavarastot ja tuotantorakennukset on suunniteltu niin, että niistä syntyvät päästöt ympäristöön olisivat mahdollisimman vähäiset. Lannan levityksessä ja kuljetuksessa pyritään toimimaan siten, että lanta mullataan mahdollisimman pian levityksen jälkeen ja kuljetuksessa ei aiheuteta haittaa muille tienkäyttäjille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusta on täydennetty 23.3.2010 tilan toisen olemassa olevan eläinsuojan pohjapiirroksella ja jäljennöksillä lannanlevityssopimuspeltojen sopimuksista. Lisäksi hakemusta on vielä täydennetty 8.8.2011 jäljennöksillä peltojen vuokrasopimuksista. Samassa yhteydessä on hakemusta muutettu niin, että uudisrakennusta ei toteuteta, vaan kalustorakennus muutetaan kylmäpihatoksi. Suunnitelman muutoksesta on toimitettu muutettu asemapiirros ja eläinsuojaksi muutettavan rakennuksen pohjapiirros. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Sotkamon kunnan virallisella ilmoitustaululla 16.9. 17.10.2011. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Sotkamon kunnantalolla. Hakemusasiakirjoihin on voinut tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisia. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Sotkamon kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta.

Lausunnot 6 1. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kainuun ELY-keskus) ELY-keskus huomauttaa lausunnossa, että sillä ei ollut mahdollisuutta tarkastella hakemusta kattavasti osin puutteellisten peltoalakarttojen vuoksi. ELY- keskus toteaa, että tila sijoittuu Kainuun vahvistetussa maakuntakaavassa maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalle alueelle. Alueen suunnittelumääräysten mukaan alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon maisema-alueiden kokonaisuudet ja ominaispiirteet ja turvata merkittävien maisemallisten arvojen säilyminen. Kohde sijoittuu lisäksi osittain maakuntakaavassa määritellyn luontomatkailun kehittämisalueelle. Tilan itäosan halki kulkee ylimaakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä moottorikelkkareitti, mikä kuvaa reitin yhteystarvetta. ELY-keskus toteaa, että hakemuksen mukainen toiminta ei ole ristiriidassa maakuntakaavan aluevarausten tai kaavamerkintöjen kanssa. Hankkeen soveltuvuus maisemaan arvioidaan mahdollisessa rakennuslupavaiheessa. Hankkeen alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Toiminta-alueella ei ole pohjavesialueita tai suojelualueita. Tilakeskus vuokra- ja omistuspeltoineen sijoittuu Jormasjärven ja Kiantajärven välimaastossa Vuokatin vaarajaksolle. Hakemuksen liitteenä esitetyt lannan levitykseen varatut peltoalat sijaitsevat yhtä peltolohkoa lukuun ottamatta Kiantajärven (59.862) valuma-alueella. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Kiantajärvi on luokiteltu hyvää ekologiseen tilaan. Tila on arvioitu lähinnä vedenlaatuaineiston perusteella. Toimenpideohjelmassa Kiantajärven valuma-alueella ei ole esitetty maatalouden lisätoimenpiteitä. ELY-keskus toteaa, että Kiantajärvessä on ainakin vuonna 2010 havaittu vähäistä sinileväkukintoa. Vesistön hyvän tilan turvaamiseksi on myös maataloudessa noudatettava parhaita vesiensuojelua edustavia käytäntöjä. Vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lannan varastointiin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvien osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumista vaaraa. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa tulee olla käytettävissä riittävästi. Lisäksi lannanvarastointitilat tulee olla riittävät. Ympäristövaikutusten seuraamiseksi toiminnanharjoittajan tulee vuosittain toimittaa valvontaviranomaiselle tietoja ainakin eläin- ja lantamääristä sekä jätehuollosta. Lisäksi ELY-keskukselle tulee välittömästi ilmoittaa ympäristöä pilaavista häiriö- tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 2. Sotkamon kunta Sotkamon kunnanhallitus katsoo, että hakemuksessa esitetystä toiminnasta ei aiheudu etäisyydet huomioiden naapurustolle kohtuutonta rasitusta. Kysymyksessä on lisäksi olemassa oleva toiminta. Elinkeinopoliittisesti maatalouden ja maaseutuelinkeinojen säilymisen ja kehittymisen takia ympäristöluvan myöntäminen eläinsuojahankkeelle on erittäin tärkeää. Kunnanhallitus toteaa, että eläinsuojan toiminta-alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Polttonesteiden ja kemikaalien varastoinnissa tulee huomioida Sotkamon kunnan ympäristönsuojelumääräyksien 12 :ssä annetut määräykset. Säi-

Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine 7 liöiden tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa tiiviiseen suojaaltaaseen ja säiliön ja letkun tulee olla lukittavia. 3. Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puoltaa ympäristölupahakemusta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: Eläinsuojan alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista hajaasutusaluetta. Polttonesteiden ja kemikaalien varastoinnissa tulee huomioida Sotkamon kunnan ympäristönsuojelumääräyksien 12 :ssä annetut määräykset. Säiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa tiiviiseen suojaaltaaseen ja säiliön ja letkun tulee olla lukittavia. Ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että kysymyksessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen ja katsoo, että hakemuksessa esitetystä toiminnasta ei aiheudu etäisyydet huomioiden naapureille kohtuutonta rasitusta. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Aluehallintovirasto on 19.10.2011 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen Kainuun ELY-keskuksen lausunnosta. Hakija ei ole antanut vastinetta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojan sijainti Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää Janne Lukkarille ympäristöluvan eläinsuojien toiminnalle Sotkamon kunnan Alasotkamon kylässä Rantolan tilalla. 1. Rantola (RN:o 761-401-35-5) nimiselle tilalle sijoittuviin 15.3.2011 päivätyn ja 8.8.2011 muutetun asemapiirroksen ja eläinsuojien pohjapiirrosten mukaisiin eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 100 emolehmää vasikoineen ja 60 hiehoa sekä seitsemän siitossonnia (yhteensä 544 eläinyksikköä). Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 2. Eläinsuojissa muodostuva lanta ja toiminnassa muodostuva säiliörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Kuivikepohjan ja avolantaloihin kertyvien sadevesien varastointitilaa tulee olla käytettävissä vähintään 2 980 m 3. Pinta-alaltaan laajempi kuivalantala tulee varustaa kolmella vähintään 2 metrin korkuisella seinämällä. Pienempi kuivalantala tulee varustaa kolmella vähintään 1 metrin korkuisella

8 seinämällä. Kuivalantaloissa tulee lisäksi olla neljännellä reunalla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja sen jatkeena tiivispohjainen kuormauslaatta niin, että lantavesi ei valu lantalan ulkopuolelle. Mahdollinen neste on imeytettävä kuivikkeisiin. Nestevalumat lantalan ulkopuolelle tulee estää. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. 3. Säilörehuaumat tulee perustaa tiiviiksi vähintään 0,5 mm:n paksuisella muovikalvolla. Puristeneste tulee johtaa erilliseen, tiiviiseen, maahan upotettuun esimerkiksi muoviseen säiliöön. Säiliön ja pohjamuovin saumaus tulee tehdä tiiviiksi. Auma tulee perustaa riittävän kauas kaivoista, vesistöistä ja valtaojista. Puristeneste tulee käyttää lannoitteena pellolla. Vaihtoehtoisesti säilörehu tulee varastoida säilörehupaaleissa tai tiivispohjaisissa laakasiiloissa, joista puristeneste johdetaan umpikaivoon. Säilörehupaalit tulee avata tiiviillä pohjalla, josta puristeneste voidaan ottaa talteen. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 4. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 88 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 5. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 6. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä ja kesällä kasvukauden aikaan. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön

9 ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty viittä metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Jaloittelualue ja laiduntaminen 7. Jaloittelualueiden tulee olla tiivispohjaisia ja ne on varustettava reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla tai likavedet on imeyttävä kuivikkeisiin. Suunnitelmat jaloittelualueiden muutoksista tulee toimittaa Kainuun ELYkeskukseen vähintään kolmea kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. 8. Eläimiä laidunnettaessa laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laiduneläinten väliaikaiset juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Jätteet ja varastointi 9. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 10. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikat on tehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. 11. Jätehuolto on hoidettava Sotkamon kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten loisteputket, akut,

10 jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa. Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. 12. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot syntyneistä lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista 14. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 15. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ELY-keskukselle. 16. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 17. Uuden eläinsuojan valmistumisesta on ilmoitettava Kainuun ELYkeskukselle viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

RATKAISUN PERUSTELUT 11 Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan sijainti Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhakijan asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinmäärän ja eläinten ikäjakauman perusteella lasketun eläinyksiköiden mukaan kysymys ei ole yli 2,5 kertaisesta laajennuksesta, mikä katsottaisiin uudeksi toiminnaksi. Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan pienten tai keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä. Näin ollen aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojan laajennettuun toimintaan voidaan myöntää lupa. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Laajamittainen laiduntaminen tukee maakuntakaavan maisemallisten tavoitteiden toteutumista alueella, koska laiduntamisella voidaan pitää alueita avoimena ja estää vesakoitumista. Hankkeen toiminta-alueen valuma-alueella sijaitsevat vesistöt ovat vedenlaatuaineiston perusteella luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan. Koska vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteena on vesistöjen hyvän tilan säilyttäminen, on maatalouden vesistökuormitukseen, eläinsuojien toimintaan ja peltojen viljelytekniikkaan tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Lupapäätöksessä on annettu lannan varastointia ja lannanlevitystä koskevat lupamääräykset ja selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen. Lisäksi on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojan toiminnan ja lannanvarastointisäiliöiden sijoittaminen hakemuksessa esitettyihin paikkoihin. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksissa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. (lupamääräys 1)

Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 12 Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lannan varastointitilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja muut säiliöihin johdettavat nesteet. Kuivalannan varastointitilavaatimusta laskettaessa on ikäryhmittäin huomioitu muodostuva lanta ja virtsa kuivikkeisiin imeytettyinä. Kuivikepohjan varastointitilana on huomioitu olemassa olevan ja rakennettavan avolantalan lisäksi jaloittelualueet ja pihatot. Jaloittelualueet ovat pinta-alan ja eläinmäärän suhteen niin sanottuja suppeita jaloittelualueita, joiden tulee olla tiivispohjaisia ja näin ollen ne voidaan hyväksyä osaltaan lannan varastointitiloiksi. Jaloittelualueilla ja pihatoissa kuivikepohjan paksuudeksi on hyväksytty 0,1 metriä. Vuoden aikana avolantalaan kertyväksi sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu avolantalan pinta-ala x 0,1 m. Kuivikepohjan varastointitilavuutta on näin laskennallisesti yhteensä 3 140 m 3, mikä on riittävästi. Lisäksi eläimiä laidunnetaan ympäri vuorokauden yhteensä neljä kuukautta, minkä seurauksena laitumelle jää myös osa lannasta. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 2) Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. (lupamääräys 3) Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, ettei peltoja ylilannoiteta eikä ylilannoituksesta tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä aiheuteta ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 2,5 emolehmää tai siitossonnia, 3,5 hiehoa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Hakijalla on lannanlevitykseen käytettävissä riittävästi peltoalaa tai lannanluovutussopimusalaa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 4) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 5) Lannan levitys on kielletty viittä metriä lähempänä vesistöä. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat riittävän leveät vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää

13 maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisalueita ja niiden suojavyöhykkeitä. (lupamääräys 6) Jaloittelualue ja laiduntaminen Jaloittelualueiden tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohjeen MMM- RMO C4 mukaan kyseiset eläinsuojien yhteydessä olevat jaloittelualueet ovat eläinmäärän ja pinta-alan suhteen niin sanottuja suppeita jaloittelualueita (ala on alle 20 m 2 /täysikasvuinen nautaeläin), jolloin niiden tulee olla tiivispohjaisia. Lisäksi jaloittelualueet tulee olla reunallisia, jotta ulkopuoliset valumavedet eivät pääse jaloittelualueelle, eikä likaiset vedet alueiden ulkopuolelle. Jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle. (lupamääräys 7) Laiduntamisesta on annettu määräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympäristössä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. (lupamääräys 8) Jätteet ja varastointi Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen sekä öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 9 ja 10) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamalla ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 11) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukai-

14 sesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. (lupamääräys 12) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojien toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 13) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 14) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle muun muassa onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 15) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 16) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 17) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kainuun ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon seuraavasti: Lausunnossa esille tuodut vesiensuojeluun ja vesienhoidon tehostamiseen liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 2 7 ja 10. Lupaharkin-

15 nassa on selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen ja lannanvarastointitilat ovat riittävät. Tarvittavasta lannanlevitysalasta on annettu lupamääräys 4 ja lannanvarastointitiloista lupamääräys 2. Lupamääräyksessä 16 on määrätty parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja lupamääräyksessä 13 toimintaa koskevasta kirjanpidosta ja vuosittaisesta toimintatietojen raportoinnista valvontaviranomaiselle. Lupamääräyksessä 15 on määrätty ilmoitusvelvollisuudesta ympäristöä pilaavissa häiriöja poikkeuksellisissa tilanteissa. Sotkamon kunnan ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoissa esitetyt polttonesteiden ja kemikaalien varastointia koskevat seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä 9 ja 10. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupaviranomainen voi määrätä, että lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saajan on viimeistään vuoden 2021 marraskuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä hakemukseen vaadittavien muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2020. Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Sotkamon kunnan Pentti ja Raija Lukkarille 24.8.2004 myöntämän ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami-

16 sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6, 8, 41 43, 45, 52, 55, 56 ja 100 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6 ja 15 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on 1 570 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Alle 400 lihanaudalle tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 570 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaan tuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä periään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Lupahakemuksen käsittelyn työmäärä on vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, joten lupamaksu on taulukon mukainen perusmaksu 1 570 euroa. Valtionneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)

17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Seija Schroderus-Härkönen Päätöksen tekemiseen on osallistunut ympäristöneuvos Juha Anttila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 861 4873 tai 020 636 1020. SSH/ hh Liite Valitusosoitus Tiedoksi Kainuun ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Sotkamon kunta Sotkamon kunta, Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 4.1.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.