Yhteisvastuu torjuu ylivelkaantumista Suomessa ja Ugandassa. Kemi. Keminmaa. simo. tervola. tornio. yhteisvastuu. Lumikappeli kutsuu hiljentymään

Kirkkolaivaa ei jaeta automaattisesti jos postiluukussa on ilmaisjakelulehtien kielto. Lehden saa silloin osoitteellisena ilmoittamalla osoitteensa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. K e m i -To r n i o n r o v a s t i k u n n a n s e u r a k u n t i e n l e h t i N o 3 9. 2. 2 0 1 2 www.kirkkolaiva-lehti.fi Kemi Lumikappeli kutsuu hiljentymään SIVU 12 Kirkolliset SIVU 6 Keminmaa Hanna Pietilä-Jones tulee kylään kotikäynnille SIVU 3 Kirkolliset SIVU 10 simo Hernekeittoa srk-keskuksessa laskiaistiistaina SIVU 10 Kirkolliset SIVU 10 tervola Nuorisoleirillä: Uskalla kasvaa kristittynä SIVU 11 Kirkolliset SIVU 11 tornio Raamatun juhlavuoden luennot alkavat SIVU 9 Kirkolliset SIVU 8 Yhteisvastuu torjuu ylivelkaantumista Suomessa ja Ugandassa yhteisvastuu Tapahtumia, tilaisuuksia ja tempauksia Katso oman seurakuntasi kirkollisista!

2 Sana sunnuntaiksi 12.2. 2. sunnuntai ennen paastonaikaa (Sexagesima) Jumalan sanan kylvö Tämän sunnuntain, sexagesiman (= kuudeskymmenes), evankeliumiteksteissä puhutaan Jumalan sanan kylvämisestä. Jeesus on kylväjä, mutta myös hänen opetuslapsensa on lähetetty uskollisesti kylvämään sanaa luottaen siihen, että Jumala antaa aikanaan kasvun. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 193 Autuuden ja armon sana 426 Menkää maitten ääriin asti 525 Suurempi kuin sydämeni Päivän virsiä: 186: 3-6 Voi suurta sokeutta 423 Katseesi nosta yli maan 416 Nyt on aika kiitoksen 358 Immanuel, mun valoni 192 Kylväjä lähti kylvämään Päivän psalmi: Ps. 44:2 5 1. lukukappale: Jes. 5:1 7 2. lukukappale: 1. Kor. 1:20 25 Evankeliumi: Matt. 13:31 33 Hartaus Äänestämisestä n Tänä vuonna järjestetään presidentinvaalit niin Suomessa kuin Ranskassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissakin. Tätä kirjoitettaessa Suomen uutta presidenttiä ei vielä ole valittu. Kansalaiset äänestävät. Eniten ääniä saanut voittaa. Sitä on demokratia, kansanvalta. Kaikkia asioita ei kuitenkaan ratkaista äänestämällä. Ensinnäkään totuudesta ei voi äänestää. Se on se, mikä se on. Myöskään Jumalasta ei voi äänestää. Hän on se, kuka hän on. Tai kyllähän ihmiset voivat äänestää, mutta se ei silti muuta sen enempää totuutta kuin Jumalaakaan. Ja loppujen lopuksi Jumalan ääni painaa aina eniten. Hän antaa sen kuulua Raamatussa. Raamattu on Jumalan puhetta meille ihmisille. Jumala on niin suuri ja hänen sanansa on niin painava, että vaikka kaikki suomalaiset tai koko maailma äänestäisivät Jumalan sanaa vastaan, silti Jumalan ääni jää enemmistön ääneksi. Lopulta käy niin kuin Jumala sanassaan sanoo. Oikea ja väärä, hyvä ja paha, tosi ja epätosi mitataan viime kädessä sen mukaan, mitä Jumala on Raamatussa ilmoittanut. Jaloillaan ihmiset voivat kyllä äänestää. Ihminen voi joko seurata tai olla seuraamatta Jeesusta, josta koko Raamattu ennen kaikkea kertoo. Kun Jeesus sanoo: Minä olen tie, totuus ja elämä, ihminen voi äänestää jaloillaan kulkemalla tätä Jeesus-tietä. Minä olen tie, totuus ja elämä. Se, joka kulkee Jeesustietä, seuraa totuutta. Se, joka kulkee Jeesus-tietä ja seuraa totuutta, pääsee perille elämään eli saa omistaa iankaikkisen elämän. Tällä tavalla jaloilla äänestämiseen ei vaadita erityistä äänestysikää, ei tiettyä kansalaisuutta eikä mitään muutakaan ennakkoedellytystä. Kaikki saavat tulla Jeesustielle. Kaikki saavat seurata häntä, johon koko totuus henkilöityy. Ja Jeesuksen kautta kaikki voivat saada elämän, yltäkylläisen elämän, iankaikkisen elämän. Sakari Ylönen Kirjoittaja on Keminmaan kappalainen 19.2. Laskiaissunnuntai (Esto mihi) Jumalan rakkauden uhritie Sunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta. Pian alkaa yksinkertaisten elämäntapojen, itsekieltäymyksen aika. Sunnuntain latinankielinen nimi esto mihi (= ole minulle) on puolestaan saatu päivän vanhan antifonin alkusanoista (Ps. 31: 3). Jeesuksen julkinen toiminta saavuttaa käännekohtansa. Vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa, alkaa. Mutta juuri tällä tiellä Ihmisen Poika kirkastetaan. Jumalallinen rakkaus voittaa antaessaan itsensä alttiiksi kuolemaan asti. Tarvitsemme silmiemme avautumista, jotta näkisimme, miten Jeesus kärsii meidän puolestamme ja koko maailman puolesta. Vapahtaja kysyy myös meiltä itsemme alttiiksi antamista Jeesuksen seuraamisessa. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 301 Kirkasta, oi Kristus, meille 54 Käykäämme nyt Jerusalemiin 298 Vapahtajani Jeesus on Päivän virsiä: 336 Me riemumielin ylistämme 55 Jäi taakse vuori kirkastuksen 430 Rakkaus, kun kuvaksesi 436 Rakkaus olet ääretön Päivän psalmi: Ps. 31:2-6 1. lukukappale: Hes. 18:30-32 2. lukukappale: 1. Kor.13 (1.v.kerta)/1.Tim. 2:4-6 Evankeliumi: Mark. 10:32-45 Kaikkivaltias Jumala, rakas taivaallinen Isä. Sinä puhut meille Pojassasi. Anna sanasi vaikuttaa sydämessämme, niin että kunnioittaisimme sinua sanoin ja teoin ja olisimme rakkautesi todistajia. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Pyhä Jumala. Sanasi kohtaa meissä monenlaista maaperää. Olemme tien laitaa, kalliota, ohdakemaata mutta myös hyvää multaa. Kylvämäsi siemen uhkaa hukkua koettelemuksiin, rikkauden tavoitteluun, huoliin ja elämän turhuuksiin. Herra, kuka silloin pelastuu? Muokkaa sinä meistä hyvä peltomaa. Saata meitä kuulemaan sanaasi, pysymään siinä kestävinä puhtain ja ehyin sydämin ja tuottamaan kypsää satoa. Ole ylistetty sanastasi ja pelastuksen lahjasta! Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen tähden. Kastevirsissä puhuttelevat ilo ja tuttuus n Jumalan kämmenellä ja Ystävä sä lapsien ovat kastetilaisuuksien kestosuosikkeja. Nämä virret ovat myös kirkon evl.fi-sivuston verkkovirsikirjan suosituimpia virsiä ja pysyneet kärkikaksikkona vuodesta 2008, jolloin hakuja alettiin tilastoida. Ykkössija on tällä hetkellä virrellä Jumalan kämmenellä, jota on haettu verkkopalvelussa yli 54 000 kertaa. Ystävä sä lapsien virrestä on tehty tähän mennessä yli 50 000 hakua. Vanhassa vara parempi Kastevirsien suosiota selittää paitsi niiden valoisuus, myös perinteikkyys ja monipuolisuus. Ne eivät ole sidottuja tiettyyn vuodenaikaan tai edes ikäkauteen, vaan niitä lauletaan kastejuhlista hautajaisiin ja seurakunnan kerhoista rippileireille. Ristiäisiä järjestävät vanhemmat etsivät harvemmin vaihtoehtoja tutuille ja turvallisille virsille, joihin kuuluvaksi usein mielletään n Lastenkirkko.fi -sivustolla alkoi viime sunnuntaina toiminnallinen virtuaalijumalanpalvelus Verkkovaeltajan taukopaikka. Jumalanpalvelukset järjestetään jatkossa kaksi kertaa kuukaudessa sunnuntaisin kello 16 Lastenkirkon kirkkosalissa. Suurin osa jumalanpalveluksen lauluista nähdään musiikkivideoina. Jumalanpalveluskaavan Lastenkirkkoon räätälöinyt kouluttaja ja pastori Anita Ahtiainen Seurakuntien Lapsityön Keskuksesta vertaa kaavaa hengelliseen kuntopiiriin. - Jumalanpalveluskaava pitää sisällään kaikki ihmisyyden ja hengellisyyden puolet sopivassa suhteessa. On itsetutkiskelua ja nöyryyttä, on iloa ja kiitollisuutta, on toisten ihmisten ja luonnon huomioonottamista, mutta myös elämänvoiman vastaanottamista itselle. Samaa on haettu Lastenkirkon jumalanpalveluskaavaan, Ahtiainen sanoo. - Lastenkirkko.fi on kuitenkin aivan omanlaisensa myös suosittu hengellinen laulu, Maan korvessa. - Virret kastejuhlaan löytyvät yleensä hetkessä. Kastejuhlissa halutaan pysyä perinteissä enemmän kuin esimerkiksi häissä, tiedottaja Laura Vähäsarja toteaa. - Joidenkin vanhimpien virsien kuolemaan viittaavia tai ydinperhettä korostavia säkeitä saattavat jotkut tosin vierastaa. Vähäsarjan oma suosikki on virsi Mä silmät luon ylös taivaaseen, joka sekin on hyvin suosittu verkkovirsikirjan hakujen perusteella. Virressä huomataan ihanasti, miten paljon maailmassa on hyvää, jota pidetään itsestään selvänä. Virttä laulettiin hänen omien lapsiensa ristiäisissä. Erityisen koskettavia hänestä ovat säkeet: Oi kiitos lahjoista, joita suot, niin paljon hyvyyttä riittää. Ja aina iloa uutta luot, en osaa kaikesta kiittää. Uusi toiminnallinen virtuaalijumalanpalvelus aloittaa Lastenkirkko.fi:ssä ympäristö. Lapset odottavat oikeasti voivansa tehdä asioita verkkosivulla, siksi Lastenkirkon jumalanpalvelukset rakennetaan mahdollisimman toiminnallisiksi. Pyhäkoulut Lastenkirkossa Tänä keväänä Lastenkirkossa on alkanut kaksi uutta pyhäkoulua. Kerran kuukaudessa Lastenkirkko.fi:n pyhäkoulumajassa kokoontuu Pieksämäen seurakunnan lastenohjaaja Tiina Brusilan vetämä Nettipyhis. Tuusulan seurakunnan lastenohjaaja Jani Suurnäkki kohtaa lapset kolmen viikon välein Mäyrämäen pyhiksessä, jossa kuullaan tarinoita Mäyrämäestä ja sen asukkaista. Lastenkirkossa ovat mukaan kuusi suurta seurakuntayhtymää, Seurakuntien Lapsityön Keskus, PTK poikien ja tyttöjen keskus sekä Kirkkohallituksen Hengellinen elämä verkossa -hanke. KIRKKOLAIVA Ryhmätilaus joka kotiin 16. vuosikerta Julkaisija: Kemi-Tornion rovastikunnan seurakunnat Päätoimittaja Markku Korpela 0400 184 292, markku.korpela@evl.fi Netissä: www.kirkkolaiva-lehti.fi Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: soile.koivisto@tornionlaakso.net P. 040 762 7271 Fax. 0207 433 218 Alkkulanraitti 48, 95600 Ylitornio Toimittajat: Paavo Vänninen Kemi 040 5636 222, paavo.vanninen@pp.inet.fi Tarja Tervahauta Tornio 040 5360 655, tarja.tervahauta@evl.fi Kustantaja: Privat-Medi Oy Painatus: Suomalainen Kirjapaino Oy, Kajaani Jakelu: Kaupunkilehti Kemi-Tornio ja Itella Ilmestyy torstaisin joka toinen viikko Seuraava numero torstaina 23.2.2012

3 Keminmaa lisää kotikäyntejä Seurakunnasta, päivää. Hanna olisi tulossa kylään n Moni vanhus Keminmaalla saa tämän vuoden aikana mieluisan vieraan seurakunnasta. Hanna Pietilä-Jones kolkuttaa ovelle ja piipahtaa kylään. Ohi kulkeissaan, ennalta ilmoittamatta, ihan kuin ennen vanhaan. Hanna aloitti tammikuun lopulla diakoniatyön, jonka tavoitteena on kohdata henkilökohtaisesti yksinasuvia, iäkkäitä omaishoitajia ja palvelutaloissa asuvia vanhuksia. Hannalla on tuliaisinaan henkistä ja hengellistä apua. Puhutaan kohdattavan iloista, suruista ja kipupisteistä. Hanna on liikkeellä ihan ajan kanssa, sillä kohtaamisille ei ole määritelty kestoa. - En halua sitoutua aikatauluun. Siellä viivytään pitempään, missä aihetta on. Joskus käynti saattaa olla lyhyt tervehdyskin. Kaikki määräytyy kohdattavan tilanteesta. Toki on tapauksia, joissa ajasta sovitaan. Silloin ei oteta useita kohtaamisia peräkkäin. - Kun mennään ihmisten koteihin, mennään heidän ehdoillaan. Kuulostellaan mistä kukin haluaa puhua ja ollaan siinä asiassa läsnä. Kohdataan seurakunnallisessa hengessä vanhuksia kunnioittaen. - On ihanaa mennä, kun vastaanotto on niin lämmin. Vanhukset ovat jopa kyselleet mitä tämä maksaa. Ei maksa, tämä on seurakunnan palvelu. Rukous ja siunaus Hannalla on valmiudet rukoilla kohdattaviensa puolesta ja siunata heitä. Pyyntö ehtoollisesta välittyy Hannan kautta seurakunnan papeille. Hanna Pietilä-Jones on tehnyt seurakunnassa pitkään vapaaehtoistyötä ja työskennellyt diakoniatyössä viranhaltijoiden sijaisena ja rinnalla useaan otteeseen. Ajatus vanhustyöhön keskittyvästä diakoniatyöntekijästä on pohditut- Hanna Pitilä-Jonesiin voi kukin vierailuja kaipaava ottaa itse yhteyttä tai vierailupyynnön voi tehdä jokainen lähimmäinen, joka vierailua kaipaavan tietää. Hannan puhelinnumero on 040-8259192, josta hänet tavoittaa päiväsaikaan. tanut varsinaisia diakonian viranhaltijoita pitkään. Esityksen uudesta toimintatavasta tekivätkin seurakunnan diakoniatyöntekijät Ulla Sipola ja Ritva Torvinen. Erityisesti niille jotka eivät pääse tilaisuuksiin Työ kohdentuu sellaisiin henkilöihin, jotka syystä tai toisesta eivät pääse seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Seurakunta haluaa olla heidänkin lähellä ja uusi työmuoto mahdollistaa tämän. Hannalla on myös omakohtaista kokemusta omaishoitajan arjesta, joten ymmärrystä omaishoitajan arkeen kyllä löytyy. Hannalla ei ole varsinaista toimistoaikaa, sillä työhön on varattu 20 tuntia viikossa. Puhelimitse Hannan tavoittaa päiväsaikaan numerosta 040-8259 192. Ruokasesta tai Jolkkosesta tulee Kuopion piispa n Kuopion hiippakunnan piispanvaalin ensimmäisellä äänestyskierroksella eniten ääniä saivat professori Miikka Ruokanen ja piispainkokouksen pääsihteeri Jari Jolkkonen. Rovaniemeltä kotoisin oleva Ruokanen sai 177 ääntä ja Jolkkonen 173 ääntä. He ovat mukana vaalin toisella kierroksella maanantaina 20.2. Varat testamentista Vuoden kestävä palvelutehtävä on vastaus seurakunnan saamaan Aino Maria Hoikkalan testamenttilahjoitukseen, jossa edellytettiin varojen suuntaamista apua tarvitsevien vanhusten hyväksi. Vuoden kokeilu maksaa 35 000 euroa. Summa on pieni osa testamentin pääomatuotosta. (PV) Vaalissa oli mukana yhteensä kuusi ehdokasta, joista lääninrovasti Jaana Marjanen sai 117 ääntä. Hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen 103 ääntä, tutkija Pauliina Kainulainen 42 ääntä ja kirkkoherra Tapani Nuutinen 35 ääntä. Kuopion nykyinen piispa Wille Riekkinen siirtyy eläkkeelle toukokuun alussa. ääkirjoitus 9.2.2012 Onko mitään uutta? Yksi viime viikon uutinen oli se, että kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki jakoi 2,7 miljoonaa euroa järjestöille, jotka tekevät nuorisotyötä. Uutinen oli myös se, että kaksi ennen avustusta saanutta kristillistä järjestöä jäi nyt vaille tukea. Perusteluna on esitetty se, että kyseiset järjestöt olisivat olleet tukemassa kampanjaa, joka olisi ollut nuorisolain vastainen. Kyseisessä nuorten järjestämässä kampanjassa esitettiin muun muassa video, jossa nuori nainen kertoo kokeneensa vapauttavana irtautua lesbosuhteesta ja omaksua heteroseksuaalinen toimintatapa. Kulttuuriministerin päätös on linjassa pääkaupunkiseudun seurakuntien kanssa. Helsingin seurakuntayhtymän päätöksessä lakkauttaa asteittain tuki kolmelta lähetysjärjestöltä mainitaan perusteiksi muun muassa järjestöjen suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin. Mikä on kirkon suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin? Viime kevään kirkolliskokous tarkensi kirkon kantaa. Päätöksessään kirkolliskokous pitäytyi ajatukseen, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Edelleen todettiin, että samaa sukupuolta olevan kanssa parisuhteensa rekisteröityjen kanssa ja heidän puolestaan voidaan rukoilla, mutta kyseistä parisuhdetta ei saa siunata. Kirkolliskokouksen päätöstä on tulkittu ja medioissa uutisoitu niin, että kirkon kanta tai peräti kirkon oppi muuttui homomyönteiseksi. Onko näin? Ennen viime kevään kirkolliskokousta joissakin Etelä-Suomen seurakunnissa papinviroissa toimineet olivat siunanneet samaa sukupuolta olevia pareja. Heille kirkolliskokous tahtoi antaa viestin, että sellainen ei sovi kristillisen kirkon toimintaan. Päätös, että parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan voi rukoilla, on se asia, jossa nähdään kirkon asenteen muuttuneen. Mutta muuttuiko siinä mikään? Onko joku joskus kirkossa tai kirkon nimissä kieltänyt rukoilemasta rekisteröidyssä parisuhteessa elävien kanssa tai heidän puolestaan. Ei varmaankaan ole, eikä voikaan olla. Jokainen ihminen tarvitsee esirukousta ja rukousta toisten ihmisten kanssa. Siihen Raamattu kehottaa. Kuinka tuosta päätöksestä, jossa ei päätetty mitään uutta, on voitu vetää johtopäätös, että jotakin on ratkaisevasti muuttunut. Miehen ja naisen välinen avioliitto on edelleen se yhteiselämän muoto, joka kirkon käsityksen mukaan on Jumalan siunaama. Presidentinvaalikampanjan keskustelujen perusteella tämä on myös uuden presidentin kanta. Käydyn presidentinvaalin yhdeksi anniksi on nähty suvaitsevaisuuden lisääntyminen Suomessa. Suvaitsevaisuus on sitä, että annetaan tilaa erilaisuudelle, myös sellaiselle erilaisuudelle, joka ei näe kaiken sallivaa ja kaiken hyväksyvää hyvänä. Onhan tulevaisuuden suvaitsevaisessa Suomessa tilaa myös niille, jotka pitäytyvät Raamatun sanomaan? Heikki Holma Tervolan kirkkoherra

4 Presidentti Halonen avasi Yhteisvastuukeräyksen Tilastoitu köyhyys Suomessa kaksinkertaistunut n Valtioiden ylivelkaantuminen, euron kriisi ja epävarmat tulevaisuuskuvat ovat ajoittain jättäneet varjoonsa yksittäisten ihmisten arjen ja talousvaikeudet, muistutti tasavallan presidentti Tarja Halosen avatessaan sunnuntaina Yhteisvastuukeräyksen. Puhe oli viimeinen Halosen presidenttikaudella. Presidentti totesi köyhyyden nousseen elintason kohenemisesta huolimatta uudelleen yhteiskuntapoliittiseksi ongelmaksi myös Suomessa. - Tästä kertovat entisestään pidentyneet leipäjonot ja ruokapankkien ruuhkautuminen. Tilastoitu köyhyys on kaksinkertaistunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Velkaa on paljon Kotitalouksien velkaantumisaste on korkeampi kuin koskaan ennen. Tämä kertoo ehkä luottamuksesta talouteen ja tulevaisuuteen, mutta myös siitä, että kotitaloudet joutuvat rahoittamaan arkeaan yhä useammin lainarahalla. Monet ovat vaarassa pudota velkakuiluun, josta omin voimin nouseminen voi olla vaikeaa. Velkaantumisen yleisinä syinä ovat pienet tulot ja yllättävät elämänmuutokset. Vakava sairastuminen, perheenjäsenen kuolema, työttömyys tai muutokset perherakenteessa voivat ajaa taloudelliseen ahdinkoon tilanteeseen, jossa arjen välttämättömistä menoista on vaikea selvitä. Tilannetta ei helpota se, että perusturvan ostovoima on vahvan talouskasvun vuosina jäänyt jälkeen palkkatulotason kehityksestä. Opiskelijan, pitkäaikaistyöttömän tai eläkeläisen talous ei useinkaan kestä minkäänlaisia yllätyksiä. Riittävien palkkatulojen puuttuessa ei ole mahdollista saada edes kohtuukorkoista luottoa odottamattomien kulujen hoitamiseen. Pahimmillaan vaikeuksissa oleva ihminen joutuu turvautumaan kalliisiin pikaluottoihin, jotka kiihdyttävät velkakierrettä entisestään. Lailla turvattava Meidän tulee lainsäädännöllisin toimin suojata heikoimmassa asemassa olevia. Taloudellisessa ahdingossa olevan ihmisen hädänalaista tilaa ei missään tapauksessa saa käyttää hyväksi. Perusturvan rinnalle tarvitsemme toimivan ja kattavan sosiaalisen luototuksen mallin. Myös köyhällä tulee olla oikeus ja mahdollisuus lainarahaan, jonka ehdot ovat inhimilliset luotonsaajankin kannalta. Takuu-Säätiö käynnistää yhteisvastuukeräysvaroin pienluottotoiminnan, jonka avulla ehkäistään ylivelkaantumista. Matalakorkoiset pienluotot on tarkoitettu taloudellisessa ahdingossa oleville ihmisille, joilla pienet ansiotulot tai menetetyt luottotiedot estävät muiden kohtuuhintaisten luottojen saamisen. 1,4 miljardia köyhää Emme saa myöskään unohtaa sitä syvää köyhyyttä ja hätää, joka on maamme rajojen ulkopuolella. Maailmanpankin arvion mukaan 1, 4 miljardia ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle yhden euron päivätuloilla. Arki on silloin jokapäiväistä taistelua hengissä selviytymiseksi. Suomalaisten lisäksi Yhteisvastuukeräys auttaa hädänalaisia ihmisiä kehitysmaissa. Nyt tuetaan Pohjois-Ugandassa ruohonjuuritason ryhmämuotoista pienrahoitustoimintaa eli kylien säästö- ja lainaryhmiä. Näissä ryhmissä kapinallisten aikoinaan evakkoleireille ajamia ja nyt kotikyliinsä palaavia ihmisiä autetaan pääsemään uudelleen kiinni normaaliin elämään ja hankkimaan toimeentulonsa itsenäisesti. 20 vuodessa Yhteisvastuu on ydin-suomalaisuutta Näiden vuosien aikana, jotka olen toiminut keräyksen suojelijana, Yhteisvastuu on nostanut esiin useita yhteiskunnallisia epäkohtia kuten maahanmuuttajien ja kehitysvammaisten aseman työmarkkinoilla, lapsiköyhyyden sekä omaishoitajien vaikean aseman. Perinteikäs Yhteisvastuukeräys on keskeinen osa suomalaisuutta. Hyvinvointiyhteiskunnassa tarvitaan toimivien julkisten palvelujen lisäksi aktiivista järjestökenttää ja yhteisvastuuta. Tarvitsemme jokaisen ihmisen panosta yhteisen maamme ja maailmamme kehittämiseen. - Kutsun sinut mukaan Yhteisvastuukeräykseen huolehtimaan heistä, jotka tarvitsevat apuamme. Julistan 63. Yhteisvastuukeräyksen avatuksi ja toivon kansalaisten osallistuvan siihen aktiivisesti. Ollaan yhdessä Arkienkeleitä, presidentti kehotti. Pelasta lähimmäisesi. Lahjoita laina. www.yhteisvastuu.fi Keräyslupa 2020/2011/2599, voimassa 5.9.2011-31.8.2012, koko Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 5.9.2011. Keräyslupa 1215K12, voimassa 7.10.2011-31.8.2012, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands Landskapsregering 7.10.2011. Yhteisvastuukeräyksen startti Tornion Suensaaressa viime sunnuntaina: Sirkka Kauppi (vas), Marketta Kostamo, Mauri Laakso, Saara-Liisa Sirniö, Astrid Alanärä ja Ritva Eskola. Kuva: Raija Kontio. Piispa Samuel Salmi esitti saamelaisseminaarissa anteeksipyynnön: Anteeksipyyntö saamelaisille on askel vuoropuheluun n Saamelaiset kirkossa -seminaari Inarissa on avannut vuoropuhelun saamelaisten kirkollisesta kulttuurista, historian vaiheista ja nykysaamelaisten identiteetistä. Päätöspuheessaan Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi pyysi anteeksi sitä, että kirkkona olemme tehneet joitain asioita väärin. - Ajattelen varsinkin 1930-lukua yhteiskunnassa, jolloin alistimme saamelaisia ja veimme eteenpäin etnisiä tutkimuksia. Ne olivat alentavia ihmisarvon kannalta, piispa Salmi totesi. Hän viittasi muun muassa rotuopillisiin tutkimuksiin, joissa Inarin hautausmaalta vietiin pääkalloja anatomian laitokselle Helsinkiin. - Ei ole väärin sanoa, että tunnen häpeää niistä vaiheista. Tämän viran haltijana tahdon sanoutua niistä irti ja pyytää näitä rikkomuksia anteeksi. Samaan virtaan voin liittää saamen kielen, jota on aalloittain muutettu viranhaltijoiden mukaan välillä tukien saamea ja välillä suomea, sanoi Salmi. Joikua voitava arvostaa Salmen mukaan kirkossa on myös usein tahdottu kieltää saamelaiskulttuurin arvoja ja omaleimaisuutta. Valtakulttuurin tavat ja perinteet on tuotu kaikkien omaksuttaviksi. Salmi näkee kuitenkin merkkejä siitä, että kirkko siirtyy jo kulttuurien rinnakkainelossa kohti uutta päivää. - Siellä, missä kaikuu joiku, on läsnä todellisuutta, jota on voitava arvostaa myös kirkossa. Saamelaiset nuoret etsivät jo tietä siihen, Salmi kertoi. Näkyvä auttaa eteenpäin Arkkipiispa Kari Mäkinen piti seminaarin herättämiä kysymyksiä askeleena eteenpäin. - Se mikä tulee näkyväksi ja keskustelun piiriin, auttaa kulkemaan eteenpäin. Mikä pysyy näkymättömissä ja vaiettuna, pysyy myös taakkana. - Toivon, että kirkko voi olla auttamassa ja tukemassa siinä, että saamelaisten kokemushistoria tulee näkyväksi niin, ettei sitä tarvitse kantaa taakkana, arkkipiispa Mäkinen sanoi. Mäkisen mukaan saamelaisen kirkollisen elämän tulee olla yhteinen osa kirkollista identiteettiä. Saamenkieliset virret kantavat erityisellä tavalla kulttuuriperintöä. Samoin hengelliset joiut voivat tulkita saamelaisten uskoa ja tuoda pyhän kokemusta myös suomalaiseen kulttuuriin. Kirkko voi tukea saamelaisidentiteettiä Saamelaiskäräjien jäsenen Pirita Näkkäläjärven mukaan saamelaisista kaksi kolmannesta asuu saamelaisalueen ulkopuolella. - Alle kymmenvuotiaista lapsista jopa 75 prosenttia asuu muualla kuin saamelaisalueilla. Miten käy niille lapsille, jotka eivät pääse kasvamaan saamelaiseen kulttuuriyhteyteen?, kysyi Pirita Näkkäläjärvi. - Kirkossa saamelaisten yhdenvertaisuutta tulee edistää, mutta jos ei anneta resursseja, jää se vain hyviksi päätöksiksi, sanoi Sami Sosterin, saamelaisen terveydenhuoltojärjestön projektipäällikkö Ristenrauna Magga. Hän kutsui kirkkoa olemaan tukena ja olkapäänä, kun saamelaiset käyvät läpi vaikeita vaiheitaan. Hän kertoi esimerkkinä saamelaisten koulukotikokemukset, joista nyt on alettu puhua. Vuoropuhelu jatkuu anteeksipyynnöstä Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi piti hyvänä, että luterilainen kirkko käy keskustelua kirkosta myös saameksi. - Anteeksipyytäminen on kirkon oma asia. Kirkon tulee sanoa, mitä se pyytää anteeksi. - Saamelaisten puolestaan tulee sitten itse arvioida, millainen anteeksipyyntö on ja mitä sen jälkeen eli millaisia seurauksia sillä on toimintaan. Lääketieteen harharetki Oulun yliopiston Giellagas-institutin saamelaisen historian professori Veli-Pekka Lehtola liittää piispa Salmen viittauksen 1930-luvun kansallissosialismiin suomalaisen lääketieteen harharetkeen. - Ihmisten ulkonäöstä yritettiin vetää rotuoppia tukevia johtopäätöksiä. Antropologisten tutkimusten nimissä inarilaisen hautausmaan hautoja avattiin ja luita vietiin Helsinkiin tutkittavaksi. Myöhemmin luut palautettiin, Lehtola kertoo. - Historiankirjat jättävät epäselväksi, miten tutkijat saivat virallisen luvan hautojen häpäisyyn. Lehtola kertoo, että kristillinen perinne saamelaisten keskuudessa on huomattavasti pitempi kuin muualla esimerkiksi seminaarissa mainittujen intiaanien keskuudessa. Hän on itse tutkinut saamelaisten ja kirkon suhteiden historiaa 1800- ja 1900-luvuilla. Kirkkoon kuuluminen on yleisempää saamelaisten kuin suomalaisten keskuudessa. Saamelaisia on Suomen puolella noin 9 000. Heistä suurin osa puhuu pohjoissaamea. Inarinsaamea puhuvia on noin 400. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvia kolttia on muutamia satoja.

Kirkkovaltuustot äänestävät ensi maanantaina 5 Kirkolliskokouksen edustajat vaihtuvat n Kirkkovaltuustot valitsevat ensi maanantaina 13.2. kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen maallikkojäsenet. Kirkolliskokoukseen valitaan Oulun hiippakunnasta yhteensä kahdeksan maallikkoedustaja ja neljä pappia. Oulun hiippakunnan maallikkoedustajien vaalissa on ehdolla seitsemän listaa. Kemi-Tornion rovastikunnasta on yhteensä yhdeksän ehdokasta neljällä eri listalla. Rovastikunnasta ehdokkaita neljällä listalla Kirkkolaivan tilaajaseurakunnista eniten ehdokkaita on lähinnä herätysliikkeitä ja herätyskristittyjä edustavalla Uskon ja kirkon tulevaisuuden puolesta -listalla. Sillä ovat ehdokkaina rakennustarkastaja Jarkko Hannunen Keminmaasta, kirjastonhoitaja Mervi Mustonen Torniosta ja teknikko Arvi Uusitalo Kemistä. Kaikki ovat kirkkovaltuutettuja omissa seurakunnissaan. Hannunen on ensimmäisen kauden luottamushenkilö ja myös Keminmaan kirkkoneuvoston jäsen. Mustonen on toiminut Torniossa mm. kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana ja kirkkoneuvoston sekä seurakuntaneuvoston jäsenenä. Uusitalo on pitkäaikainen valtuutettu ja Kemin kirkkoneuvoston nykyinen varapuheenjohtaja. Keskustan listalla on rovastikunnasta samoin kolme ehdokasta: maanviljelijä Sakari Kuusela Keminmaasta, maanviljelijä Reino Ylikitti Torniosta sekä sairaanhoitaja Eila Havela Pellosta. Kuusela on Keminmaan kirkkovaltuuston pitkäaikainen jäsen ja kirkkoneuvoston nykyinen varapuheenjohtaja. Karunkilainen Ylikitti on ollut aiemmin pitkään Karungin seurakuntaneuvostossa sekä Tornion kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa. Pellolainen Havela on kunnanvaltuutettu ja Keskustanaisissa tunnettu kuten aktiiviseurakuntalainen. Vanhoillislestadiolaisten listalla Kristillisten arvojen puolesta on kaksi ehdokasta Torniosta: kapteeni evp Alpo Isotalus ja koulunjohtaja Niilo Kallioranta. Kallioranta on pitkäaikainen kirkkovaltuutettu. Isotalus puolestaan on ollut kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja. Hän on myös ollut aiemmin yhden kauden kirkolliskokouksessa. Kemin kirkkokansan työväenyhdistys on asettanut oman listan, jonka ainoana ehdokkaana on terveydenhuollon opettaja Sisko Korrensalo. Hän on Kemin kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsen. Näiden neljän listan lisäksi hiippakunnassa on kolme listaa, joilla ei ole ehdokkaita Kemi-Tornion rovastikunnasta. n Se ainakin on varmaa, että kirkolliskokouksen pohjoisen edustajissa tapahtuu melkoinen myllerrys. Maallikkojen vaalissa Oulun hiippakunnasta on ollut aiemmin kolme listaa. Nelivuotiskautensa päättäneessä kirkolliskokouksessa oli keskustan listalta valittuna viisi edustajaa, joista moni oli poliittisesti sitoutumaton. Lisäksi rauhanyhdistysväen lista sai kaksi edustajaa sekä kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien yhteinen lista yhden edustajan. Siirtymä keskustasta herätysliikelistalle Muutos tulevassa vaalissa on varma, sillä edelliskaudella keskustan listalta valituista viidestä yksikään ei ole ehdokkaana sillä listalla. Heistä kaksi - Pirjo Pyhäjärvi Rovaniemeltä ja Paavo Eero Pellosta ovat jääneet pois. Kolme entistä edustajaa (Timo Alaräisänen Kemijärveltä, Pekka Lahdenperä Oulusta ja Erkki Kujala Toholammilta) on nyt ehdolla herätysliikkeiden ja järjestöjen listalla Hiippakuntavaltuustoon ehdolla pääosin samat Hiippakuntavaltuustoon ovat ehdolla pääosin samat kuin kirkolliskokoukseen pyrkivät: Mervi Uskon ja kirkon tulevaisuuden puolesta, jolla on 24 ehdokasta. Tällä uudella listalla on tunnettuja alueellisia ehdokkaita, jotka edustavat eri herätysliikkeitä: herännäisyyttä, evankelisuutta, Kansanlähetystä, lestadiolaista uusheräystä ja Rauhan Sanaa. Poliittisesti heistä moni on lähellä keskustaa tai kristillisdemokraatteja. Toisaalta esimerkiksi körttien, evankelisten ja Rauhan Sanan väkeä on ehdolla myös keskustan listalla, jolla on yhteensä 20 ehdokasta. Vanhoillislestadiolainen rauhanyhdistysväki on perinteensä mukaisesti omalla listallaan 14 ehdokkaalla. Mustonen, Arvi Uusitalo, Sisko Korrensalo, Sakari Kuusela, Reino Ylikitti, Alpo Isotalus ja Niilo Kallioranta. Keskustan listalla uutena ehdokkaana on nuori kemiläinen Seurakuntavaaleissa marraskuussa 2010 valitut kirkkovaltuutetut valitsevat kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen maallikkojäsenet. Myllerrys listoissa ja ehdokkaissa Myös kokoomusta ja vasemmistoa eri listoilla Myös kokoomuksen ja vasemmiston ehdokkaat ovat jakautuneet eri listoille. Kokoomuslainen Raili Kerola Rovaniemeltä on Elävä seurakunta -listalla, jossa on myös sosiaalidemokraatteja. Pääosa kokoomuslaisia näyttää olevan Kuunteleva kirkko -listalla, jolla on mm. entinen kansanedustaja Lyly Rajala Oulusta. Myös sillä on vasemmistoa lähellä olevia ehdokkaita. Lisäksi Kemin vasemmistoryhmiä yhteisesti edustava kirkkokansan työväenyhdistys on asettanut oman listan, jonka ehdokkaana on Sisko Korrensalo. Näissä vaaleissa tuskin on odotettavissa kirkollista jytkyä, vaikka ehdolla on kolme perussuomalaista omalla listallaan. Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa kirkkovaltuustoihin valittiin aniharva niistä riveistä. Paikkoihin uusjako? Oulun hiippakunnan seurakunnissa pääosa kirkkovaltuutetuista on valittu viime seurakuntavaaleissa lähinnä keskustan ja sitoutumattomien yhteiseltä listalta. kirkkovaltuutettu Laura Kuismanen. Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on tukea tuomiokapitulin toimintaa sekä hyväksyä sen talousarvio ja tilinpäätös. Papit ehdolla kolmella listalla Myös hiippakunnan papisto äänestää ensi maanantaina omista edustajistaan sekä kirkolliskokoukseen että hiippakuntavaltuustoon Laajapohjaisella Mahdollisuuksien kirkko -listalla kirkolliskokouksen ehdokkaana on kirkkoherra Matti Salminen Ylitorniolta. Tunnustuksellisella listalla on neljä ehdokasta kirkolliskokoukseen: kirkkoherra Yrjö Haapala ja pastori Johan Helkkula Keminmaasta, kirkkoherra Heikki Holma Tervolasta ja pastori Mauri Laakso Torniosta. Pappien kolmas lista on Kansankirkon rakentajat, jossa ei ole ehdokasta rovastikunnastamme. Sillä näyttää olevan mm. vanhoillislestadiolaisia pappeja. Näistä pappisehdokkaista hiippakuntavaltuuston Tunnustukselliselta listalta Yrjö Haapala, Heikki Holma ja Mauri Laakso sekä Mahdollisuuksien kirkko -listalla Matti Salminen, joka on ollut edustajana nyt päättyneellä kaudella. Kirkolliskokous Oulun hiippakuntavaltuusto 4 pappia - 8 maallikkoa 14 maallikkoa - 7 pappia papit Kirkkovaltuuston jäsenet papit Oulun hiippakuntavaltuustoon valitaan 14 maallikkoedustajaa, joista yhden nimeää Saamelaiskäräjät. Kirkolliskokouksen vaalissa on yleistä, että äänestetään omassa seurakunnassa toimivaa ehdokasta tai muuten alueella tunnettua. Mutta nyt ehdokaslistojen perusteella voi ennakoida paikkojen uusjakoa ainakin jossakin määrin. Ehdokasasettelun muutoksen taustalla on myös kirkolliskokouksessa viime kaudella käyty keskustelu ja äänestys rukouksesta samaa sukupuolta olevan kanssa parisuhteessa elävien puolesta. Siihen liittyy myös kysymys Raamatun asemasta ja virkakäsityksestä, vaikka Uskon ja kirkon tulevaisuuden puolesta listan ohjelmassa korostetaan, että sen ehdokkailla voi olla eri käsitykset virkapappeudesta. Tuomo Korteniemi

6 Kemi Kemin seurakunta www.keminseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto puh. 040-8489347 Taloustoimisto puh. 040-8313159, 040-5590350 JUMALAN- PALVELUKSET Sunnuntaina 12.2. Klo 10 sanajumalanpalvelus Kemin kirkossa, saarna Tapio Karjula, liturgia John Bäckström. Klo 12 messu Veitsiluodon kirkossa, Tapio Karjula. Kirkkokahvit. Klo 15 vauvakirkko seurakuntakeskuksessa, Tuomas Tölli. Klo 18 sanan ja rukouksen ilta Kemin kirkossa. Sunnuntaina 19.2. Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Väinö Simojoki, liturgia Markku Korpela. Radiointi Radio Pookin kautta 89.5 MHz. Uusheräyksen kirkkopyhään liittyen messun jälkeen kirkkokahvit ja päiväseurat seurakuntakeskuksessa. Klo 12 pyhäpäivänhartaus Veitsiluodon kirkossa, John Bäckström. Kirkkokahvit. Keskiviikkona 15.2. Klo 17 naisten saunailta Saarenottassa. Klo 18 kauneimmat hengelliset laulut-yhteislaulutilaisuus Kemin kirkossa. Torstaina 16.2. Klo 15 nimikkolähettipiiri seurakuntakeskuksessa, alasali 2. Keskiviikkona 22.2. Klo 17 raamattu- ja lähetysilta seurakuntakeskuksen takkahuoneessa. DIAKONIATYÖ Eläkeläisten kerhot To 9.2. klo 13.30 seurakuntakeskus, Virpi Ahonen To 9.2. klo 13 Juntonkankaan seurakuntakoti, Valon päivä Ti 14.2. klo 13.30 Syväkankaan palvelutalo, Yhteisvastuu 2012 To 16.2. klo 13 Marttalatalo, ikäkuulo, Päivi Väänänen To 16.2. klo 13 Veitsiluodon seurakuntakoti To 23.2 klo 13.30 seurakuntakeskus, Inkeri Lammassaari To 23.2. klo 13 Juntonkankaan seurakuntakoti, kanttori Pe 24.2. klo 13 Ajoksen nuorisotalo, kanttori Päihdetyö Retkipäivä kesäkodille ti 28.2. klo 9-14. Ilm. ja tied. Päivi Rimpiläiselle 21.2. mennessä p. 040 747 9859. Kaverikammari, nuorten aikuisten kehitysvammaisten kerho, Kemin seurakunnan nuorisotalolla, os. Sankarikatu 18, ti 14.2. klo 17.30-19. Askartelua ja levyraati, mukaan oma musiikki-cd. Näkövammaisten kerho ti 14.2. klo 13 Annantuvalla, os. Keskuspuistokatu 28, 2.krs, yhdessä laulaen, Soile Hilke. Kuulovammaisten tekstitulkattu kirkkopyhä su 19.2. Simon seurakuntakeskuksessa. Ohjelmassa: messu,ruokailu ja päiväjuhla, mukana Riitta Kuusi kirkkohallituksesta. Omavastuu 8. Ilm. Ilona Pääkkölälle 13.2.mennessä p. 040 747 9864 kyydityksen ja ruokavalion vuoksi. KUOROT Kirkkokuoro seurakuntakeskuksessa tiistaisin klo 16. Tuomaskuoro srk-keskuksessa torstaisin klo 17.30. Veitsiluodon kuoro Veitsiluodon seurakuntasalissa torstaisin klo 18. ARKISIN Maanantaisin klo 8 aamurukoushetki seurakuntakeskuksessa Marian kappelissa. Torstaisin klo 10 hartaushetki vainajien omaisille ja sanomakellojen soitto Kemin kirkossa. PYHÄKOULUTYÖ Perhepyhäkoulu sunnuntaina 12.2. klo 14-15.30 Juntonkankaan srk-kodilla. TOIMITUKSET Kuollut: Eila Tuulikki Keihästö 75 v, Ari Juhani Salminen 54 v, Toivo Viinikka 87 v, Tyyne Maria Erholtz 86 v, Sinikka Marjatta Laakso 64 v. Kastettu: Ronja Minttu Katariina Kääriäinen, Hilla Sylvi Tellervo Rissanen, Aava Helmiina Inget, Taneli Markus Määttä, Matilda Inka Aletta Keränen, Valtteri Veikko- Olavi Mikkola, Hilla Inari Miettunen, Luka Jalmari Hast, Emma Sofia Suorsa, Elmo Elmar Korpikoski. RAUHANYHDISTYS su 12.2. klo 16 seurat ti 14.2. klo 13 tiistaiseurat ke 15.2. klo 18.30 ompeluseurat la 18.2. klo 13 laskiaistapahtuma ja myyjäiset su 19.2. klo 16 vuosikokous ke 22.2. klo 18.30 ompeluseurat Kaipaatko hiljentymistä Kemin kirkko avoinna maanantaisin klo 18.30-20. Mahdollisuus hiljentymiseen ja esirukoukseen. Sinua palvelevat seurakunnan vapaaehtoiset. Tervetuloa! Kemin seurakunta KAUNEIMMAT HENGELLISET LAULUT YHTEISLAULUTILAISUUS Kemin kirkossa keskiviikkona 15.2. klo 18. Tilaisuudessa esiintyy lauluyhtye Cantus Bothnica. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lauluvihkosen saat omaksi lahjoittamalla yhteisvastuulle 5 euroa. Tervetuloa! Hopealyhdyn ruokalista ma 13.2. broileristroganoff ti 14.2. paistettua kalaa ke 15.2. savuporokiusaus to 16.2. hernekeitto pe 17.2. suljettu ma 20.2. jauheliha-perunalaatikko ti 21.2. lihakastike ke 22.2. broilerivuoka to 23.2. lohikeitto pe 24.2. merimieslaatikko Kemin seurakunnan 110-vuotisjuhlaan liittyviä tapahtumia Päivittäin myös kasvisvaihtoehto. Joka päivä salaattia, leivät, juomat sekä jälkiruoka. Hinnat eläkeläisille 5,50 euroa, muille 8,00 euroa, kotiannos eläkeläiset 4,50 euroa (jälkiruoka ei kuulu 4,50 euron kotiannoshintoihin, jälkiruoka maksaa 1 euron). Muistutus kotiannosten hakijoille: omat astiat mukaan. Huomioimme laktoosin ja gluteenittoman ruokavalion! Hopealyhty avoinna arkisin klo 11-12.30 Kemin seurakuntakeskuksessa, Kirkkopuistokatu 11, puh. 040-8085655. Tervetuloa ruokailemaan Hopealyhtyyn! Vauvakirkko VAUVAKIRKKO SUNNUNTAINA 12.2. Tervetuloa vauvakirkkoon sunnuntaina 12.2. klo 15 Kemin seurakuntakeskukseen (Kirkkopuistokatu 11). Vauvakirkossa lauletaan ja leikitään, rukoillaan ja iloitaan elämän ihmeestä. Tilaisuuden jälkeen kirkkomehut- ja kahvit. Ota oma helistin mukaan. Mukana Kemin seurakunnan lapsityö, kanttori Marjo Nevala ja seurakuntapastori Tuomas Tölli. Yhteisvastuu Oletko kiinnostunut yhteisvastuun vapaaehtoistehtävistä? Keskiviikkona 15.2. on Kemin kirkossa Kauneimmat Hengelliset laulut tilaisuus klo 18 ja sen jälkeen klo 19 on yhteisvastuun vapaaehtoisille kahvitilaisuus seurakuntakeskuksessa jossa jaetaan keräyslistoja ja myös muita tehtäviä kevään eri YV-tapahtumiin. Tule rohkeasti mukaan! John Bäckström, kanttori sekä seurakunnan vapaaehtoiset Esirukousta ja sielunhoito mahdollisuus Järjestää Kemin seurakunta Tervetuloa Äitikahvilalla hyvä alku pakkasesta huolimatta Äitikahvilan avajaiset saivat uutta perspektiiviä, kun nuoret äidit saivat kahviseurakseen reippaan isomummon. Pöytäkeskusteluissa kumpusi viesti vapaaehtoisille järjestää kahvilan tueksi lapsiparkin, jotta yksihuoltajaäiditkin pääsisivät hetkeksi vertaisryhmään. n Vajaan 30 asteen pakkanenkaan ei voinut estää puolta kymmentä nuorta äitiä saapumasta Mamas cafen, äitikahvilan avajaisiin Kemin vanhaan pappilaan. Ei, koska tapahtumalle oli aika varattu omaan kalenteriin. Seurakunnan perhetyön järjestämä, kerran kuukaudessa avoinna oleva kahvila on tarkoitettu lapsiperheiden äideille kokoontumispaikaksi ilman lapsia. Paikalle saapuneet äidit olivat tyytyväisiä uuteen palveluun, sillä äideille ei liialti ole virikkeitä tarjolla. Äidille ja lapsille tai isille ja lapsille toimintaa kyllä tarjotaan hieman enemmän. Alku Marttojen Kotirumbasta Perhetyöntekijä Pirjo-Minna Lääkkö kertoi, että tausta äitikahvilalle kasvoi syksyn kokemuksista. Tuolloin Kemi vastasi myöntävästi Marttaliiton Rovaniemen yhdistyksen pyyntöön kokeilla ruoanlaittokurssia Kotirumbaa, jossa ruokaa olisi käyty laittamassa eri kodeissa. Kotien sijasta kemiläiset äidit kokoontuivat ryhmänä. Kokeilu osoittautui niin toimivaksi, että Kemiin ollaan perustamassa jo toista ryhmää. Kemin kokemusten pohjalta Marttaliitto markkinoi mallia koko Suomeen. Ruokaryhmän äidit ovat olleet ideoimassa myös 10.-12.2. Saarenottassa toteutettavaa äitileiriä. Leirille on jo ilmoittautunut 25 äitiä, joten leiri on täynnä. Pitkän iän salaisuus Äitikahvilan ensimmäinen kokoontuminen sai uutta syvyyttä, kun kahvipöytään saapui yli 80-vuotias isomummo. Pitkän iän salaisuudeksi paljastui jokapäiväinen kävely, uinti ja runsas maidonjuonti. Samalla tuli nuorille ohje jättää auto pois lyhyiltä asiointimatkoilta. Siinä pohjustusta keskustelulle tulikin lapsiaiheen lisäksi. Käden taitoja viriteltiin askartelemalla muistojen avaimenperä, jossa jokaiseen puuhelmeen sitoutui tämän hetken onnellinen asia. Tärkein onnen helmeksi oli ensimmäinen, minähelmi. (PV)

Heli Tuokkola aloitti johtavana satamakuraattorina 7 n Merimieskirkon Kemin toimipisteen vetovastuu siirtyi helmikuun alusta Heli Tuokkolalle. Vuodesta 1990 Kemin ja Röyttän satamien merimiespalveluja vetänyt satamakuraattori Hilkka Ollitervo siirtyi eläkkeelle ja uusien haasteiden pariin. Hilkan läksiäisiä vietettiin mitalijuhlin, kun Merimieskirkon merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio ja apulaispääsihteeri Heikki Rantanen luovuttivat Hilkka Ollitervolle tasavallan presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin. Luovutuspuheessa Heikki Rantanen korosti, ettei merkkiä myönnetty hyvin tehdystä työstä, vaan vielä suuremmista ansioista. Hilkka Ollitervo on työllään vaikuttanut kansakunnan hyvinvointiin ja on monipuolisella ja innovatiivisella työtavoillaan tehnyt merimieskirkkotyötä tunnetuksi Pohjois-Suomessa. Tuon työn ansiosta on merimieskirkosta tullut merkittävä yhteistyökumppani Kemin ja Tornion kaupunkien, seurakuntien ja satamalaitosten kanssa. Merenkulkijain palvelu tärkeintä Hyviin yhteistyökumppaneihin, sidosryhmiin ja vapaaehtoisiin nojaa työssään myös Heli Tuokkola, joka on työskennellyt Merimieskirkon tehtävissä syyskuusta 2006. - Kohtaaminen, vieraanvaraisuus ja palvelu, ovat työmme tärkeitä arvoja. Merenkulkijoiden palvelu on tärkein tehtävämme. Työ jatkuu hyvien perinteiden ohjaamana. Heli sanoo kokevansa erittäin tärkeiksi seurakuntien ryhmissä ja piireissä merimiesten puolesta annetut esirukoukset. - Viime jouluna saimme erilaisilta järjestöiltä ja vapaaehtoisilta satakunta paria villasukkia jaettavaksi merimiehille. Kun jokaiseen sukkapariin sisältyy kutojansa esirukous saajan puolesta, se lämmittää. Ne ovat pieniä arjen tekoja. Lisää tunnettavuutta? Heli Tuokkola myöntää, että merimieskirkko saattaa jäädä Kemin alueella ihmisille hieman vieraaksi varsinkin, kun toiminta tapahtuu Ajoksen ja Röyttän satamassa suljetulla alueella. - Toki tässä on kyse meistä tekijöistäkin. Me olemme Heli Tuokkolalle siirtyi vetovastuu Merimieskirkon Kemin toimipisteessä, joka sisältää Ajoksen ja Röyttän satamat. Merimieskirkon apulaispääsihteeri Heikki Rantanen ja merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio luovuttivat Hilkka Ollitervolle Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin. niin keskittyneitä omaan perustehtäväämme merimiesten parissa, että työn laajempi tunnetuksi tekeminen jää huomiotta. - Toivottavaa olisikin, että tunnettavuutta pystyttäisiin lisäämään jo organisaation tasolla. - Onneksi me pääsemme kertomaan työstämme vieraillessamme yhdistyksissä ja erilaisissa tilaisuuksissa. Ihmiset ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme, mutta satamavalvonnan vuoksi tulee vierailusta ensin soittaa meille. Keskustelulle aina tarve Vaikka merimieskirkon palvelu Kemissä ja Röyttässä kohdentuu merenkulkijoiden arkisten asioiden hoitamiseen, on henkiselle huollollekin tarpeensa. Pitkä aika poissa omaisten läheisyydestä synnyttää myös hengellistä janoa. - He puhuvat mielellään omasta uskostaan ja omista tavoistaan harjoittaa kristityn elämää muualla. He käyttävät myös hiljentymishuonetta. Meillä käy kaikkien uskontojen edustajia ja kaikki ovat yhtä tervetulleita. - Keskusteluille kyllä löytyy aikansa, niin merimieskirkolla Ajoksessa kuin laivakäyntien aikana. Merenkävijät osaavat käyttää palvelujamme hyvin luontevasti. Meidän vapaaehtoisten apu on tässä tärkeää, sillä ihmiset haluavat puhua erilaisille ihmisille. - Kohtaaminen, vieraanvaraisuus ja palvelu, ovat työmme arvoja. Me liikumme aina avoimin kristillisin tunnuksin. (PV) Yv-konsertti vei kuulijat nuoruuden muistoihin n Kemissä ei tarvitse kysellä kuinka käy kirkkoherralta rock and roll? Kävihän se niin soitollisesti kuin laulullisestikin, kuten kävi koko Piintyneen Lemulta. Yhteisvastuun hyväksi järjestetyssä konsertissa Sauvo-salissa tämä varttuneiden herrasmiesten nostalgiaryhmä, entinen aikansa nuorisobändi, kuljetti kuulijansa 1960-70-lukujen vaihteen sävel- ja laulumaailmaan svengaavin rytmein. Vaikka soitannollinen revitys tietoisen liioiteltuine maneereineen oli näyttävää ja tarttuvaa, heijasti koko esitys pitkän tauon jälkeistä yhdessä soittamisen riemua ja elämänkokemuksellista hienostuneisuutta. Beatles ja gospel Osa yleisöstä oli nähnyt vaivaa ja sonnustautunut bändin nuoruusvuosien asusteisiin. Piintyneen Lemu välitti yleisölleen 1970-luvun alkuvuosien tunteen niin musiikillisesti kuin kuosillisestikin. Pitkätukkaisuus tosin ole peruukillista. Yleisölle ei jäänyt aihetta paheksuntaan tai ryppyotsaisuuteen, kuten kirkkoherra Markku Korpela välijuonnossaan toivoi. CCR:n, Beatlesin ja Chuck Berryn iskevien rytmien vastapainoksi soluivat ilmoille rauhoittavina Markku Korpelan säveltämät gospelhenkiset kappaleet. Lauluryhmä Jaakko Isoherranen, Markku Korpela ja Rauno Pietiläinen osoitti, etteivät viestit bändin menneisyyden villitsevästä kosketuksesta ole liioiteltuja. Varsinkin Pietiläisen irtiotot olivat kuulijoita riemastuttavia. Osa kuulijoista intoutui svengaamaan ryhmänä, johon näyttävää värikkyyttä toivat muutamat 1970-luvun tyyliin pukeutuneet tanssijat. Bändissä soittivat Isoherrasen, Korpelan ja Pietiläisen lisäksi Veli Pisto, Jouko Kakko ja Seppo Rajaniemi. Vuoden 2012 yhteisvastuun teemana on Välittävä yhteisö. Sen tavoitteena on ylivelkaantumisen ennaltaehkäisy. Työ kohdentuu taloudellisessa ahdingossa oleviin ihmisiin. Kemin yhteisvastuukonserttiin saapui välittävää yleisöä lähes salillinen. (PV)

8 Tornio Tornion seurakunta Kirkkoherranvirasto Parasniementie 115, 95450 Tornio Puh. 040 556 8676 Avoinna ma-pe klo 9-15 www.tornio.seurakunta.net Lähimmäisen Kammari Puutarhakatu 5 avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 11-14. Kivirannan Ystävänpirtti maanantaisin (EI ma 13.2.) klo 12 14 Kivirannan srkkodilla. Arpelan Ystävänpirtti ti 21.2. klo 12-14 Arpelan srk-kodilla. JUMALAN- PALVELUKSET Sunnuntaina 12.2. Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Jarkko Kuusisto, lit. Heikki Turunen. Klo 11 Messu Ystävänpäivän teemaan liittyen, saarnassa mukana Martti Puontila, Teresa Chen Intiasta ja Cyrus Jebraeil Iranista. Messun jälkeen kirkkokahvit srktalolla. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; Juhani Holma. Sunnuntaina 19.2. Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Ari Juntunen, lit. Ville Väkeväinen, Alatornion Kirkkokuoro avustaa. Klo 11 Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; Raimo Kittilä. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; saarna Martti Puontila, lit. Jarkko Kuusisto. Kolehdit 12.2. Vähemmistönä elävien kristittyjen seurakuntien työn tukemiseen Mongoliassa, Bangladeshissa ja Etu-Aasiassa Evankelis-luterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän kautta. 19.2. Rauhan ja sovinnon työlle Jerusalemissa, Shalhevetjah-toimintakeskuksessa Radiointi Jumalanpalvelukset radioidaan sunnuntaisin klo 10 Alatornion kirkosta Radio Pron kanavalla. Myös internetin välityksellä lähetystä on mahdollisuus kuunnella osoitteessa: www.radiopro.fi Aamurukous keskiviikkoisin klo 7.30-8 Suensaaren srk-talon kappelissa. Raamattupiirit Maanantaisin klo 18 Pappilassa. Tiistaisin klo 18 Kivirannan srk-kodilla. Ti 14.2. klo 19 Arpelan srkkodilla. Torstaisin klo 14 Lähimmäisen Kammarilla. LUENTOSARJA Roomalaiskirjeestä alkaa ke 22.2. klo 19 Suensaaren srk-talolla; pitäjinä Martti Puontila ja Raimo Kittilä. Esirukousilta to 23.2. klo 19 Suensaaren srk-talon olosalissa. Miesten saunailta to 23.2. klo 18 Antinsaaressa. Lisätiet. Sauli Kinnunen p. 040 5789258 VIERAILU RUOTSIN KARUNKIIN Su 26.2. vierailu Ruotsin Karunkiin, jossa jumalanpalvelus klo 12 (s.a); saarna Martti Puontila, lit. Kaarlo Kult. Jp:n jälkeen kirkkokahvit srk-talolla. Kuljetusaikataulu Kirkkolaivassa 23.2. KIRKKOHERRANVIRASTO on suljettuna to 16.2. ja pe 24.2. koulutuspäivien johdosta. MUSIIKKITOIMINTA Laulupiiri to 9.2. ja 23.2. klo 12.30 Suensaaren srk-salissa. Lauluilta Su 19.2. klo 19 Parasniemen pappilassa lauletaan Siionin matkalauluja. Kanssalaulajina Ari Juntunen, Heino Ristikari ja Pertti Hurtig. LÄHETYSTYÖ Lähetysilta To 9.2. klo 18 Riitta ja Juhani Holmalla, Porthaninkatu 12. To 23.2. klo 18 Karungin srktalolla Kiinan kuvien merkeissä. Kemi-Tornion rovastikunnan LÄHETYSKOULUTUSPÄIVÄ Sanan virrassa to 23.2. Ylitorniolla. Mukaan kutsutaan kaikkia lähetyksen vapaaehtoisia vastuunkantajia ja luottamushenkilöitä. Päivä alkaa klo 9.30 ja päättyy klo 15.30 ja se on ilmainen osallistujille. Ilmoitt. 16.2. menn. khranvirastoon puh. 040 5568676. Lisätiet. Aila Ylinärä puh. 040 7083066. VAMMAISTYÖ Kuurojen raamattupiiri ma 13.2. klo 17 Suensaaren srk-talon alasalissa. Rovastik. kuulovammaisten tekstitulkattu kirkkopyhä su 19.2. Simon srk-keskuksessa alkaen klo 11 messulla (kuulovammaisten pappi Riitta Kuusi) ja jatkuen ruokailulla (8 /hlö) sekä päivätilaisuudella. Päätöskahvit klo 14.30. Ilmoitt. pe 10.2. menn. Toinille vamm.työntsto p. 040 5930760. DIAKONIATYÖ Hyvän mielen ryhmä ti 14.2. klo 12 Suensaaren srk-talon kirjastossa; Ystävänpäivän viettoa, asiaa tunteista, leivotaan pitsaa. Omaishoitajien keskustelupiiri to 16.2. klo 12 Suensaaren srk-talon olosalissa. Ystävänpäiväjuhla ke 15.2. klo 12 Parasniemen srk-talolla. Kuljetusaikataulu ilmoittautuneille: Auto1: 10.45 Laivajärvi, 11.00 Hirsikankaantie, 11.05 Heikinjuntinperä, 11.10 Alakaakamo, 11.20 Kyläjoki, 11.25 Koskelantie, 11.30 Ruohokari, 11.40 Ahotie, 11.45 Urkurintie. Auto2: 10.45 Kaisajoki, 10.50 Sattajärvi, 11.00 Vojakkalanaho, 11.05 Kummunmäki, 11.10 Arpelan srk-koti, 11.15 Lahdenperäntie, 11.20 Kantojärvi, 11.35 Alaliakka, 11.40 Raumon koulu. Auto3: 10.50 Kuurnaviita, 10.55 Aapajärventie, 11.00 Hopearanta, 11.05 Husanpää, 11.15 Kukkola, 11.20 Koskitie, 11.30 Särkinäräntie, 11.40 Suensaaren srk-talo. Auto4: 11.15 Kivirannan vanhatie, 11.25 Kivirannan srk-koti, 11.35 Koivukoti. PÄIHDETYÖ Tapiontuvalla nähdään ma 13.2. Pirkkiönkadun päiväkeskuksessa to 16.2. ruokapäivä sekä pelailua. VAPAAEHTOISTYÖ TOIMITUKSET KUOLLUT: Hilma Karuliina Slunga 91 v., Tyyne Johanna Strand 88 v., Pentti Kalervo Lampinen 87 v., Eeva Irene Peltonen 87 v., Elna Maire Tuulikki Mikkonen 86 v., Hilma Kaarina Anttila 85 v., Ismo Henrik Sankala 80 v., Erkki Kalevi Kangasniemi 74 v., Eeva Elviira Pieti 74 v., Matti Antero Liuska 68 v., Raimo Juhani Hiltunen 60 v. RAUHANYHDISTYS Karungin ry: Su 12.2. klo 15 Seurat ry:llä. Ke 15.2. klo 18.30 Ompeluseurat ry:llä. Ke 22.2. klo 18.30 Ompeluseurat ry:llä. Tornion Ry, Kemintie 17: Pe 10.2. klo 18.30 raamattuluokka Minna ja Ismo Kangastiellä. La 11.2. klo 14 seurat Koivukodilla, Kari Sutinen, Niilo Kallioranta. Su 12.2. klo 12 perhesunnuntai ry:llä, Niilo Kallioranta, YHTEISVASTUUKERÄYS La 11.2. Lumikenkäretki Temppelivaaralle, lähtö klo 10 Suensaaren srk-talolta. Ilmoitt. ja tied. Juhani Holma p. 040 1450516. La 11.2. klo 12-15 Yhteisvastuun lipaskeräys kauppojen edessä. Pe 17.2. klo 11 alkaen Yhteisvastuun hernekeittopäivä Suensaaren srk-talolla. Kts. erillinen mainos. La 18.2. Keräystempaus Parasniemessä, lähtö srk-talolta klo 14. Saat mukaasi joko lippaan tai listan, ja lähdemme pareittain kiertämään Kirkonmäen/Kokkokankaan alueelle. Parin tunnin kierroksen jälkeen kokoonnumme srktalolle jakamaan kokemuksia. Ruokapalkalla saat tehdä pari tuntia hyvää - olla arkienkeli, joka auttaa! Ruokailu klo 16. To 23.2. klo 18 Yhteisvastuuilta Satu ja Antti Marin illa, Kyröntie 11. TULOSSA: La 25.2. Hernekeittotempaus Karungin kaupalla. * * OLE ARKIENKELI JA AUTA! Lista-lipaskerääjille on paikka Yhteisvastuu keräyksessä! Pienistä puroista koostuu iso joki pienenkin alueen kerääminen on tärkeää kokonaisuudessa. Voit soittaa: Riikka-Sisko Tapojärvi p. 040 7244874, Karungin alueella Sirkka-Liisa Risto p. 040 5917660 ja Suensaaren alueella Aila Ylinärä p. 040 7083066. Olisiko sinun kodissasi tänä vuonna tilaa Yhteisvastuu illalle tai kotiseuroille, tai vaikkapa lauluillalle? Olemme iloisia jokaisesta tilaisuudesta kodeissa. Ota yhteyttä Ritva Eskolaan p. 040 5424668 niin sovitaan ajasta * * HAASTEKAMPPANJA Yhteisvastuutiimi haastaa keräykseen - Alatornion Apteekin, - NET matkat, - E. Jussila Ky:n, - K market Lohipadon sopivalla summalla mukaan keräykseen. Haastetuille lähetetään kirje asiasta, ja ohjeet, joilla yritys voi haastaa muita mukaan. Kirkkolaiva lehdessä katsotaan kuka on lähtenyt mukaan/haastanut muita. KUULUTETTU: Kari Rainer Koivisto ja Virva Taimi Tuulikki Viiri. Tatu Sakari Marttinen ja Heli Johanna Tallgren. KASTETTU: Aliisa Sini Susanna Koskenranta, Jasper Viljami Mantovaara, Leevi Jaakko Teofilus Pallari. www.tornionrauhanyhdistys.fi klo 18 laulutuokio ja seurat Alatornion kirkossa, Ismo Kangastie, Alpo Isotalus. Ma 13.2. klo 18 päiväkerho ry:llä. Pe 17.2. klo 18.30 aluemyyjäiset kodeissa, raamattuluokka ry:llä La 18.2. klo 19 rippikoulun käyneiden raamattuluokka ry:llä, Jouko Okkonen. Su 19.2. klo 16 seurat ry:llä, Mikko Hallikainen, Hannu Kallunki. Ma 20.2. klo 18 päiväkerho ry:llä. Ke 22.2. klo 18.30 lauluseurat ry:llä, Jorma Majuri Seurat radiossa ja internetissä pääsääntöisesti sunnuntaisin LAPSET VARHAISNUORET JA NUORET Päivä- ja perhekerhot vapaita paikkoja voi tiedustella kerhopisteistä: Antinsaari 040 5798822 Arpela 040 7214274 Kaakamo 040 5798822 Karunki 0400 499670 Kiviranta 040 8678534 Parasniemi 040 4854202 Suensaari 0400 827622 Rippikoululaiset Päiväkouluosuus2: La 11.2. klo 9-15 Kivirannan srk-kodilla; Kesä2 -riparilaiset. La 18.2. klo 9-15 Kivirannan srk-kodilla; Kesä3 -riparilaiset. Nuorisotyö päivystää Rajalla pe 10.2. ja 17.2. klo 14-16. Tervetuloa juttelemaan! Nuortenilta Messissä pe 10.2. ja 17.2. klo 18-22. Riparilaisille leima (klo 19-20) Tyttöjen talo Tirlittan (Jääkärink. 16, kellari) - yli 12 v. tytöille ma 13.2. ja 20.2. klo 15-17 Leffailta ti 14.2. klo 18 Suensaaren, Arpelan ja Karungin srk-taloilla. Nuorten raamis lauantaisin klo 18 Suensaaren srk-talon olosalissa. kello 16 Radio Prossa (92 MHz) ja internetissä www.tornionrauhanyhdistys.fi.

9 Torniossa alkaa Raamattuvuoden luentosarja n Tänä vuonna vietetään Raamattuvuotta. Nykyinen kirkkoraamattu on 20 vuotta vanha ja suomenkielinen Raamattu täyttää 370 vuotta (käännös 1642). Suomen vanhin kristillinen järjestö ja Raamattujen kustantaja Suomen Pipliaseura täyttää 200 vuotta. Ramattu on Jumalan sanallinen ilmoitus ihmisille. Se on kokonaan jumalallinen ja kokonaan inhimillinen. Kristillisessä kirkossa Raamattu yksin on opin, uskon Yhteisvastuun kerääjiä evästettiin Karungissa Raili Tallgren on nyt toista kertaa yhteisvastuukerääjänä. Yhteisvastuukonkari Terttu Pelttari ja uusi kerääjä Helena Angeria vastaanottavat diakonissa Sirkka-Liisa Ristolta keräyslistat. ja elämän perusta ja ohje. Mutta miten hyvin me tunnemme Raamattua? Raamatun tuntemusta voi parantaa osallistumalla luennoille, joissa käsitellään Paavalin Roomalaiskirjettä. Roomalaiskirje on Paavalin pääteos. Sen nimeksi sopisi Paavalin evankeliumi tai Evankeliumi Paavalin mukaan. Missään muualla Uudessa testamentissa ei Paavali kerro yhtä perusteellisesti ja johdonmukaisesti, mitä on n Karungissa keskusteltiin kahvikupposten äärellä, millaisia ajatuksia tämän vuoden yhteisvastuukeräyksen kohteet herättävät. - Minkä vuoksi Suomessa on ylivelkaantuneita ihmisiä? - Emmekö me osaa enää elää varojemme mukaan? - Saammeko pankeista liian helpolla lainaa? - Miksi esimerkiksi ulkomaan kohde saa 60 % keräysvaroista? - Miksi kohteena on juuri Uganda, josta saimme tammikuun Seura-lehdestä lukea, kuinka Uganda on matkailumaana oivallinen ja hieno kohde: oikea matkailijan paratiisi koskenlaskuineen, vuorigorilloineen ja safareineen. Eikö olisi köyhempiä maita löytynyt kohteeksi? Näin diakonissa Sirkka- Liisa Risto johdattelee karunkilaisia vastaamaan myös keräystä koskeviin seurakuntalaisten kysymyksiin. Näitä asioita pohdittiin yhdessä Karungin seurakuntakodilla, kun yhteisvastuukerääjät vastaanottivat listansa. Velat ja vipit taakkana Monen mielestä pankit jakoivat liian avokätisesti lainaa esimerkiksi 80-luvun lopulla. Takaajia ei tarvittu eikä juurikaan kiinnityksiä. Lainaa sai enemmän kuin evankeliumi, Jumalan ilosanoma. Martti Luther on sanonut, että vaikka koko Raamattu poltettaisiin, mutta meille jätettäisiin Johanneksen evankeliumi ja Roomalaiskirje, ei mitään olennaista olisi menetetty. Martti Luther oli kymmenkunta vuotta etsinyt vastausta kysymykseen: Miten voin löytää armollisen Jumalan? Roomalaiskirjeen jakeen 1:17 ymmärtäminen toi lopullisen vastauksen: Jumalan tarvitsi tai sitä jopa tyrkytettiin. Nykyään kyllä tarkoin katsotaan annetaanko lainaa vaiko ei. Pikavipit on myös iso houkutin, johon on helppo rahapulassa sortua. Rahat ovat nopeasti tilillä, mutta korko on sitten kova ja takaisinmaksu voi olla hyvinkin vaikeaa, jopa mahdotonta. Kierre onkin jo valmis, on otettava uusi laina, jolla entinen maksetaan. Pikavippien määrä onkin kasvanut rajusti. Tammi-kesäkuun 2011 aikana otettiin lähes 700 000 pikavippiä, joilla rahaa lainattiin 149 milj. euroa. Yli 300 000 suomalaisella on jo maksuhäiriömerkintä. Uganda on köyhä maa, jonka pohjoisosiin pakolaisleiristä palaavat ihmiset omille kotiseuduilleen. Moni aloittaa siellä tyhjästä ja säästöohjelman avulla pääse takaisin kiinni elämään. Nyt ihmiset tarvitsevat tukea ja ohjausta päästäkseen hirvittävän menneisyyden varjoista. vanhurskaus saadaan ottaa vastaan lahjana yksin armosta uskon kautta ja Kristuksen tähden. Tästä löydöstä lähti liikkeelle uskonpuhdistus. Luentosarja alkaa keskiviikkona 22.2. klo 19 Suensaaren srk-talolla ja pitäjinä ovat Martti Puontila ja Raimo Kittilä. Luentosarja jatkuu sen jälkeen keskiviikkoisin samaan aikaan ja samassa pääsääntöisesti. Muutoksista ilmoitetaan erikseen. Mielenkiintoista ja mukavaa Yhteisvastuukerääjät Raili Tallgren ja Helena Angeria aloittavat innostuneina yhteisvastuukerääjinä. - Sirkka-Liisa soitti viime vuonna minulle, että alanko yhteisvastuukerääjäksi ja minusta se oli mielenkiintoista ja mukavaa hommaa. - Kaikissa paikoissa, joissa kävin rahaa annettiin yhteisvastuun hyväksi enkä saanut huonoa kohtelua. Samalla tulee käytyä kylässä ja juteltua ihmisten kanssa, Raili Tallgren iloitsee. - Vanhan seurakunnan eli entisen Karungin seurakunnan aikana yhteisvastuukerääjiä oli Karungin alueella 25 ja nykyisin vain alle kymmenen. - Pitkäaikaiset kerääjät ovat jääneet pois ja edessä on miettiminen, miten jatkossa nämä keräykset hoidetaan, kun ei ole ilmaantunut uusia yhteisvastuukerääjiä, Sirkka- Liisa miettii. TARJA TERVAHAUTA Pieni suuri raamattukurssi 24. 26.2. Keminmaa, seurakuntakeskus, Rantatie 61 Vanha testamentti aukeaa: Katastrofi ja uusi alku sukellamme Jeremian ja Hesekielin aikaan. Perjantai 24.2. 18.00 Vanhan testamentin lukijan aakkoset: Mikä polku vie eteenpäin? 19.00 Kahvi 19.15 Malakian kirja pikku helmi. Johdattelua ja ensimmäinen luku 20.30 Iltahartaus Lauantai 25.2. 12.00 Malakia 2 13.00 Juuda, Jerusalem ja tuhon tie. Miten Jerusalem kulki kohti hävitystään sukellamme Habakukin, Jeremian ja Hesekielin aikaan 13.45 Kahvi 14.15 Jeremia suuri epäonnistuja ja uskollinen Jumalan palvelija 16.00 Hesekiel nahkoineen ja karvoineen Herran käytössä 17.30 Päivällinen 18.30 Malakia 3 19.30 Kristitty ja Vanha testamentti Sunnuntai 26.2. 10.00 Messu 11.30 Lounas ja kahvi 12.00 Malakia 4 13.00 Kristuksen esikuvia miten ensimmäiset kristityt lukivat Vanhaa testamenttia 14.00 Vanha testamentti ja minä päätöskeskustelu Raamattukurssi Keminmaassa Vanhasta testamentista n Raamattu on maailman tärkein kirja ja Jumalan sana parasta, mitä voimme eteemme saada. Kiireen keskellä elämän tärkein asia tahtoo unohtua. Aika Raamatun lukemiselle ei tule itsestään, vaan se on otettava. Erinomaisen avun siihen tarjoavat erilaiset raamattukurssit. Tällä kertaa Raamattua ei tarvitse lähteä opiskelemaan kauas. Keminmaan seurakunnassa järjestetään 24. 26.2. raamattukurssi Vanhasta testamentista. Kurssi on suunniteltu kahdesta näkökulmasta. Kuulijalle tarjotaan toisaalta yleiskuvaa siitä, millaisissa tilanteissa Vanhaa testamenttia kirjoitettiin ja millaisten tapahtumien kautta Jumalan suunnitelma meni eteenpäin vuosisatojen kuluessa. Toisaalta annetaan sitten mahdollisuus kohdistaa huomio joihinkin tiettyihin vaikuttaviin profeettoihin, kuten Jeremiaan ja Hesekieliin, ja katsoa millaisia he olivat henkilöinä ja minkä tyyppistä oli heidän julistuksensa. Vanha testamentti on usein meillä kristityillä vähemmän luettu kirja, mutta tämä on suuri vahinko. Ensinnäkin Vanha testamentti on Jumalan sanaa, joka kattaa kaksi kolmasosaa koko Raamatusta. Toiseksi, juuri Vanha testamentti oli alunperin kristittyjen Raamattu. Luther sanoo jopa niin voimakkaasti, että Uusi testamentti on vain Vanhan testamentin selitysteos, mutta Vanha testamentti on aina ollut se pihvi. Tästä tullaan kolmanteen syyhyn opiskella Vanhaa testamenttia: se puhuu Kristuksesta. Jos oppii löytämään Vanhasta testamentista Kristuksen, niin tulee oppimaan Kristuksesta paljon enemmän ja syvemmin kuin pelkästään Uuden testamentin varassa. Kyse on siis lopulta siitä, että syvennymme evankeliumissa! Viimeisenä ja neljäntenä syynä Vanhan testamentin opiskelulle on se, että Vanha testamentti on ihan omalla tavallaan mielenkiintoinen: se kertoo ihmisten elämästä värikkäällä tavalla. Kyse on Jumalan ihmisten tunteista ja virheistä, kiitoksesta ja hellittämättömästä uskosta. Tavataan sankareita ja pelkureita, luopioita ja uskon esikuvia. Vanha testamentti puhuu Jumalan pyhyydestä ja rakkaudesta historian kautta ja sielunhoidollisesti. Kurssi on maksuton ja avoin kaikille. Ruokailuista peritään pieni maksu. Lastenhoidosta voit tiedustella (0405473895). Nyt on siis ainutlaatuinen tilaisuus huokaista hetki sanan äärellä. Raamattukurssin järjestävät yhdessä Keminmaan seurakunta ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley). Opettajina toimivat Keminmaan seurakunnan papit sekä Sleyn Pohjois-Suomen piirityöntekijä Samuel Korhonen ja raamattukouluttaja Aleksi Kuokkanen.

10 Keminmaa www.keminmaa.seurakunta.net Kirkkoherranvirasto puh. 0400 226 845 JUMALAN- PALVELUKSET Su 12.2. Messu kirkossa klo 10, saarna Yrjö Haapala, liturgi Sakari Ylönen. Saarnan aikana pyhäkoulu lapsille. Su 19.2 Laskiaissunnuntain perhemessu kirkossa klo 11, toimittaa Johan Helkkula, avustaa Yr jö Haapala. Messun jälkeen Väentuvalla laskiaisohjelmaa, katso erillinen mainos! To 9.2. Eläkeläisten kerho Lautiosaaren srk-talolla klo 13. Näkövammaisten kerho Kyläpaikassa klo 13. Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksessa klo 17. Pe 10.2. Mielenterveyskuntoutujien Hyvän mielen kerho Kyläpaikassa klo 13. Miestenpiiri srk-keskuksessa klo 19. Ma 13.2. Lähetyspiiri kokoontuu klo 18 Marja-Liisa ja Arvo Alaperällä, Potkusaarentie 21, tervetuloa mukaan! EU-ruoanjako ma to klo 8 12.30 Keminmaan työttömät ry:n Uiton pirtillä, Rantatie 16. Omat kassit mukaan!! Ti 14.2. Päihdekuntoutujien raamattu- ja rukouspiiri Kyläpaikassa klo 12. Eläkeläisten kyläpaikka Lautiosaaren vanhustentalojen Penttilässä klo 13. Kohtaamispaikka tarkoitettu vanhustentalojen asukkaille sekä muualla asuville. Yhteisvastuuilta Keminmaan srk-keskuksessa klo 18, järjestää Liedakkalan maa- ja kotitalousseura. Tervetuloa yhteisvastuukerääjäksi. Keräyslistoja ja arpalistoja voi hakea kirkkoherranvirastosta tai diakonissoilta. Ke 15.2. Eläkeläisten Kyläpaikka Kyläpaikassa klo 11. Hartaus Kallinrannassa klo 13. Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo 13.45. Raamattupiiri srk-keskuksessa klo 18.30. To 16.2. Eläkeläisten kerho srk-keskuksessa klo 12, jos tarvitset kuljetusta ota yhteys Eeva- Kaarina Kasalaan puh. 040 5717250. Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksessa klo 17. Pe 17.2. Perhepäivähoitajien ja lasten yhteinen kerho Laurilan päiväkerhotiloissa klo 9. Miestenpiiri srk-keskuksessa klo 19. Ma 20.2. Lähetysilta srk-keskuksessa klo 18. Vierailijoina Radiolähetysjärjestö Sanansaattajasta Elina (e..saari) ja Thiego Braz de Almeida. Katso erillinen ilmoitus. Ti 21.2 Hengellinen keskustelupiiri Saarenvireessä klo 10. Laskiaistiistain lounas Keminmaan srk-keskuksessa klo 11 13 lähetyken hyväksi, katso erillinen ilmoitus! Päihdekuntoutujien raamattu- ja rukouspiiri Kyläpaikassa klo 12. Ke 22.2. Eläkeläisten Kyläpaikka Kyläpaikassa klo 11. Hartaus Loviisan Kammarilla klo 12. Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo 13.45. Raamattupiiri srk-keskuksessa klo 18.30. To 23.2. Eläkeläisten kerho Lautiosaaren srk-talolla klo 13. Hartaus Juopperin Kartanossa klo 14. Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksessa klo 17. LÄHETYS Lähetyssoppi avoinna lauantaisin klo 11 14. Tervetuloa tekemään löytöjä lähetyksen hyväksi. POSTIMERKEISTÄ RAHAA LÄHETYSTYÖHÖN Suomen Lähetysseura ottaa vastaan postimerkkejä, vanhoja rahoja ja postimerkkejä. SLS myy tuotteet huuto- LAPSET JA NUORET PYHÄKOULU Sunnuntaisin messun yhteydessä kirkon yläsalissa, tervetuloa lapset pyhäkouluun. PÄIVÄKERHO Päiväkerhoihin otetaan -06, -07, -08 ja -09-syntyneitä lapsia. -09 syntyneet lapset täytettyään 3 v. PERHEKERHOT Laurilassa Uudessa pappilassa päiväkerhotiloissa maanantaisin klo 9.30 11. Lautiosaaressa seurakuntatalolla torstaisin klo 9.30-11. Lassilassa Myötätuulen kerhotiloissa perjantaisin klo 10 11.30. Tiedusteluja päivä- ja perhekerhoista Taina Väkeväiseltä puh: 0400 226837. kaupassa. Edellisen vuoden tulos ko. huutokaupoista oli lähetystyölle 16635. Kun leikkaat postimerkkejä, jätä merkin ympärille taustaa noin sentin verran, ensipäiväkuoret ehjinä ja postikortit kokonaisina. Näitä voit tuoda Keminmaan seurakunnan kirkkoherranvirastoon tai lähetyssoppeen lauantaisin. Me toimitamme tuotteet sitten eteenpäin Suomen lähetysseuralle. Seuraava huutokauppa SLS:lla on toukokuussa. DIAKONIA Diakoniatoimistossa päivystys maanantaisin ja torstaisin klo 9 11 MUSIIKKI Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 17 srk- keskuksessa, tervetuloa mukaan. Lisätietoja saat kanttori Tiina Ylöseltä puh. 040 571 5607. TOIMITUKSET KUOLLUT: Yrjö Aadolf Oinas 86 v, Raimo Risto Ravander 72 v. KASTETTU: Veeti Kristian Kaikkonen ja Maija Amalia Kakko, Ellasofia Jasmin Jäntti. VARHAISNUORISOTYÖ LAUTIOSAAREN SRK-TALOLLA Maanantaisin klo 17.30 19.00 Sekakerho 1 6 lk (Makero) SEURALASSA Liedakkalassa Keskiviikkoisin Sekakerho (1 3 lk) klo 16 17.30 PÖLHÖN KOULULLA Keskiviikkoisin Liikuntakerho (1 3 lk) klo 17.15 18.30 Liikuntakerho (4 6 lk) klo 18.30 19.30 LASSILA MYÖTÄVIRTA, SRK:n KERHOTILA Torstaisin: Sekakerho (4 6 lk) klo 16.00 17.30 Sekakerho (1 3 lk) klo 18.00 19.30 RAUHANYHDISTYS www.keminmaanrauhanyhdistys.fi Su 12.2. klo16 Seurat Ti 14.2. klo13 Tiistaiseurat Ke 15.2. klo 18 Ompeluseurat Su 19.2. klo13 Vuosikokous Ke 22.2. klo 18 Ompeluseurat Kemissä Lähetysilta Keminmaan srk-keskuksessa ma 20.2. klo 18 Vierailijoina Radiolähetysjärjestö Sanansaattajasta Elina (os. Saari) ja Thiego Braz de Almeida. Tervetuloa kuuntelemaan tuoreet terveiset Krotiasta, Kutinan seurakunnasta. Kahvitarjoilu lähetyksen hyväksi. TERVETULOA! VANHA PAPPILA Torstaisin Sekakerho (4 6 lk) klo 16 17.30 Sekakerho (1 3 lk) klo 18.00 19.30 LASSILAN KOULULLA Perjantaisin Sählykerho (1 3 lk) klo 15.30 16.30 Sählykerho (4 6 lk) klo 16.30 17.30 KIRKONMÄEN KOULULLA Perjantaisin Sählykerho (1-3 lk) klo 16.30 17.30 Huom! Seuratkaa koulun ovelta peruuntuneet salivuorot. Tiedustelut ja lisätietoja Virpi Huttuselta puh. 040 766 6713 NUORISOTYÖ VANHA PAPPILA Avoimet ovet Keskiviikkoisin klo 18 21. Rippikoulumerkkien hakijoiden tulee saapua klo 18 ja merkin saa noinklo 20, jonka jälkeen on vapaa lähtemään. KIRKONMÄEN YLÄKOULUN SALISSA Perjantaisin klo 15.30 17 Yli 13 v. sählyvuoro Yhdessä kunnan nuorisotoimen kanssa LASSILAN KOULULLA Perjantaisin Nuorten ja aikuisten sählykerho klo17.30 18.30. Tiedustelut ja lisätietoja Hannu Huttuselta puh. 0400 343 452 Körö körö kirkkoon! Laskiaissunnuntain perhemessu Keminmaan kirkossa 19.2.klo 11.00 Messun jälkeen väentuvassa makkaraa (50snt), mehua ja kahvia, voi ottaa omia eväitä poniajelua, laskiaispuuhaa, mäenlaskua Tervetuloa! Liedakkalan maa- ja kotitalousseuran järjestämä Yhteisvastuu-ilta srk-keskuksessa ti 14.2. klo 18. Myytävänä: leivonnaisia, hyvät arpajaiset. Pienestä kiinni -yhteisvastuuaiheen esittely. Tervetuloa mukaan! HUONOKUULOISILLE/KUULOVAMMAISILLE tarkoitettu tekstitulkattu rovastikunnallinen kirkkopyhä Simossa su 19.2. alkaen jumalanpalveluksella klo 11 ja päättyen klo 14.30. YHTEISKULJETUS! Ilmoittautumiset Ritva Torvinen puh. 040 5042803 pe 10.2. mennessä. KEMINMAAN SEURAKUNTAKESKUKSESSA LASKIAISTIISTAINA 21.2. KLO 11 13 HERNEKEITTOLOUNAS JA LASKIAISPULLA Hinta: 5 /lounas sis. leivät, juomat sekä kahvit jälkiruuaksi. Mukaan otettuna 4 /litra (omiin astioihin) TERVETULOA MAUKKAALLE LOUNAALLE! Keminmaan seurakunta/lähetystyö Simo www.simo.seurakunta.net Kirkkoherranvirasto puh. 040 351 1990 VIIKKOTAPAHTUMAT Ma 13.1. Klo 9.15 aamuhartaus toimintakeskuksessa. TERVETULOA JUMALANPALVELUKSIIN! Su 12.2 klo 11 Messu kirkossa, Tuuli Kapraali. Tervetuloa! Su 19.2. klo 11 Messu srk-keskuksessa, Jani Koivusalo. Kuulovammaisten kirkkopyhä, (tekstitulkattu). Ruokailu ja kirkkokahvit. Tervetuloa! Klo 12 Aseman diakoniapiiri takkahuoneella. Ti 21.2. Klo 10.30 naisten piiri Simoniemen srk-kodilla. Tervetuloa! Klo 13 hartaus Kiikanpalolla, Tuuli Kapraali. Tervetuloa! YHTEISVASTUU Hernekeittopäivä srk-keskuksessa laskiaistiistaina 21.2. klo 11-13. Tarjolla hernekeittolounas (sis. leipä, juoma, pannukakkukahvit) 6. Myytävänä lisäksi laskiaispullia 1,50 /kpl ja arpoja. Tervetuloa! Tiedustelut Elsa Tiirola p. 040-358 0790. Tuotto yhteisvastuukeräykselle. LÄHETYS Rovastikunnan lähetyskoulutuspäivä teemalla Sanan virrassa to 23.2. klo 9.30-15.30 Ylitorniolla. Lähde mukaan, kuljetus järjestetty! Tied. ja ilmoittautuminen Tuuli Kapraali 040-358 0390. LAPSET JA NUORET Päiväkerhotyö: 3-6 vuotiaiden päiväkerhot: Maanantaisin Simoniemen srk-kodilla klo 9-11.30 Tiistaisin Aseman srkkeskuksessa ykkösryhmä klo 9-11. Tiedustelut 040 3580690/Virpi Varhaisnuorisotyö: Ala-asteikäisille suunnatut varhaisnuortenkerhot kokoontuvat seuraavasti: Maksniemen vanhalla koululla maanantaisin klo. 17-18 Simoniemessä srk-kodilla keskiviikkoisin klo 17-18 Tied. p. 040 358 0690/Virpi Rippikoulu: Kesäkuussa järjestetään päiväkoulu ja yksi rippileiri. Ryhmävaihto ei ole enää mahdollista. Seuraava kaikille yhteinen kokoontuminen 25.3. klo 11-14 kirkossa. Tiedustelut Tuuli Kapraali p. 040-358 0390. TOIMITUKSET Haudattu: Heino Esa Edvard Huhtala 51 v

11 Tervola www.tervolanseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto puh. 050 4370 000 VIIKKOTOIMINTA To 9.2. Eläkeläisten kerho Peuran koululla klo 10.45. Pe 10.2. seurakuntakeskuksen pihalla klo 18 potkukelkkaviesti, johon ilmoittautumiset paikan päällä klo 17.30-17.50. Lisätietoja saa kotisivultamme. (Huom kellonaika!) Su 12.2. Kristittyjen yhteinen rukoushetki seurakuntakeskuksessa klo 15. Ke 15.2. Omaishoitajien kokoontuminen seurakuntakeskuksessa klo 10-12. Sairaalahartaus klo 14. To 16.2. Hartaus Kotikullerossa klo 10.40 ja Pihakullerossa klo 11.15. Eläkeläisten kerho seurakuntakeskuksessa klo 11. Ke 22.2. Sairaalahartaus klo 14. To 23.2. Eläkeläisten kerho Peuran koululla klo 10.45. Pe 24.2. Miesten piiri Törmävaaran leirikeskuksessa klo 18. PYHÄKOULUTYÖ JUMALANPALVELUKSET Tunti ennen messujen alkua (klo 9) aamurukous seurakuntakeskuksen kerhosiivessä. Pe 10.2. Kynttiläkirkko Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 17, johtaa Heikki Holma. Kynttiläkirkon jälkeen vohvelikahvit/mehut seurakuntasalissa, vapaaehtoinen maksu lähetystyölle. Su 12.2. Messu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10, johtaa Heikki Holma, kanttori Sari Vähäkangas. Kirkkokuoro laulaa. Kolehti Vähemmistönä elävien kristittyjen seurakuntien työn tukemiseen Mongoliassa, Bangladeshissa ja Etu-Aasiassa Evankelis-luterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän kautta. Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntasalissa. Su 19.2. Messu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10, johtaa Tuomas Tölli, kanttori Amanda Hakoköngäs. Kolehti oman seurakunnan nimikkolähettien työn tukemiseen Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kautta. Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntasalissa. Ke 22.2. Tuhkakeskiviikon viikkomessu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 19, johtaa Heikki Holma, kanttori Sari Vähäkangas. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Kevättalven aikana käynnistetään kirkkopyhäkoulukäytäntö. Vapaaehtoisia kutsutaan mukaan opettajiksi tähän lyhyeen pyhäkouluhetkeen, joka on saarnan aikana päiväkerhohuoneessa. Lapset palaavat jumalanpalveluksen lopuksi kirkkosaliin. Ohjaus- ja suunnittelupalaveri seurakuntakeskuksessa torstaina 23.2. klo 18. Oletpa vanha tai nuori, tule rohkeasti mukaan! Tied. Leena Holma p. 050 437 006. PÄIVÄKERHOTYÖ Kerhot 3-6-vuotiaille: keskiviikkoisin klo 10-12, srkkeskuksessa, Kirkkokuja 4, perjantaisin klo 12-14, Louen koululla AVOIN päiväkerho 0-6-vuotiaille: torstaisin klo 10.30-12.15, Seurakuntakeskusessa Avoimeen päiväkerhoon voivat lapset tulla vanhempansa tai hoitajansa kanssa, yli 3-vuotiaat myös yksikseen. Osa kerho-ohjelmasta on kaikille yhteinen, osan aikaa on aikuisilla mahdollisuus virkistyä myös keskenään kerhohuoneen viereisessä huoneessa. Kahvi- ja mehutarjoilu (vapaaehtoinen maksu). Päiväkerhoihin otetaan uusia lapsia koko kerhovuoden ajan. Tiedustelut Leena Holma p. 050 4370006 NUORISOTYÖ Ti 14.2. Nuorten ilta Louen Lappialla klo 18-20.30 Ke 15.2. Nuorten ilta kunnan nuorisotiloissa klo 18-21. Nuorten Raamis perjantaisin klo 17 pappilassa (Kirkkokuja 4b). LÄHETYSTYÖ Lähetyksen Kirppis (Keskustie 89) avoinna 30.1.-13.2. Vaatteiden tulee olla puhtaita ja ehjiä. (Huom. emme ota vastaan kesävaatteita säilytystilojen puutteen vuoksi). Mahdollisuus varata tanko/pöytä, tied. Arja p. 050-4370011. Kirppis auki: ma-pe klo 10-17, la 11.2. klo 10-14 ja ma 13.2. klo 10-16. Poikkea vaikka kahville! Huonekalukirppis la 11.2. klo 10-14 ent Nordean tiloissa. Lisätietoja ja varaukset Arja Heikkinen p. 050 4370011 DIAKONIATYÖ Kuulovammaisten tekstitulkattu kirkkopyhä sunnuntaina 19.2. Simossa. Päivän hinta 8. Ilmoittautumiset ja lisätietoja pe 10.2. mennessä Elina Volotiselle p. 050-4370004. Diakoniakylätoimikuntien virkistys- ja koulutuspäivä Törmävaaran leirikeskuksessa lauantaina 25.2. klo 10. Tervetuloa myös uudet jäsenet, toimintaan tarvitaan aina lisää porukkaa! Sopikaa yhteisistä kyydeistä, seurakunta maksaa yhden matkalaskun/kylä. Ruokailun vuoksi ilmoittautumiset Elinalle p. 050-4370004 ti 21.2. mennessä. Ma 13.2. Maanantailounas klo 11-12 srk-keskuksessa. Ma 27.2. Maanantailounas klo 11-12 srk-keskuksessa Lounaan hinta on työttömille ja muille vähävaraisille 2, eläkeläisille 3 ja muille 5, alle kouluikäisille maksutta. KIRKKOMUSIIKKI Kirkkokuoro Kirkkokuoron harjoitukset keskiviikkoisin seurakuntakeskuksessa klo 17. Nuorten kuoro Keskiviikkona 15.2. seurakuntakeskuksessa klo 15. RAUHANYHDISTYS Pe 10.2. klo 19.00 Raamattuluokka, A-L. ja J. Vuokilalla, Hannu Vuokila Su 12.2. klo 17 seurat seurakuntakeskuksessa klo 17, Esa Kurkela, Matti Lääkkö Su 19.2. Seurakuntapäivä seurakuntakeskuksessa Messu klo 10, seurat klo 13 ja 17, Tuomas Tölli, Aapo Mäenpää Pe 24.2. klo 19.00 Raamattuluokka Karjalaisella, Aatto Ylimartimo TOIMITUKSET Kastettu: Wilma Liisa Kristiina Nahkiaisoja, Hulda Liinu Matilda Peura Hautaan siunattu: Veikko Simulainen 79v Seurakuntakeskuksen kirkossa KYNTTILÄKIRKKO PERJANTAINA 10.2. klo 17 Kynttiläkirkon johtaa Heikki Holma, nuorten raamisryhmä avustaa ja musiikista vastaa Sari Vähäkangas Tule mukaan Kynttiläkirkkoon, vohvelikahville ja sitten osallistumaan potkurikisaan joko kisailijana tai kannustajana! Tervolan seurakunta Parikymmenasteinen pakkanen ei oikein leiriläisiä ulos houkutellut, vaan tauko sujui lauleskellen Nita Lemettisen kitaran tahdissa. Jani Liukkosen mielestä evankeliumin ilosanomaa tulee jakaa tänä päivinä kaikkia kanavia pitkin. Niin facebookin, sosiaalisen median kuin perinteisten tiedotusvälineiden kautta. Kaikki ne on otettava käyttöön, sillä sen tekevät pahuuden voimatkin. Tervolan nuorisoleiri toivotti: Uskalla kasvaa kristittynä Tietä käyden tien on vanki, vapaa vain on umpihanki. Jani Liukkonen ei aikonut Aaro Hellaankosken runoilemalle umpihankihiihdolle, vaikka katselikin kirpeässä pakkassäässä Törmävaaran reunustalla avautuvaa, koskemattoman lumen peittämää aukeaa. Ei, hän oli happihyppelyllä Tervolan seurakunnan nuorten leiriltä. Valistusta huumeista Jani, joka tunnetaan TV7:n Katupaimenena, on oman latunsa hiihtänyt sielunmaisemaansa kilvoitellessaan nuoruuden itsetuhoisesta ja huumehöyryisestä elämästä evankeliumin julistajaksi. Siitä matkasta ja löytämästään elämän tarkoituksen tiestä hän oli kertomassa tervolalaisille nuorille. - Olen maallikkona mukana nuorten leirillä. Kävin aiemmin Tervolassa pitämässä lukiolaisille ja 9-luokkalaisille huumevalistusta. - Kerron omasta elämästäni, kuinka itse ajauduin viidesluokkalaisena porukkoihin, joissa tupakka ja alkoholi maistuivat. Sitten seurasivat ensimmäiset kokeilut hasiksella. Siinä meni kymmenkunta vuotta. Meno huipentui ennen uskoontuloa syöksykierteeseen. Kavereita kuoli rinnalta. - Kerron huumeriippuvuudesta ja sen vaikutuksista elämään. Haluan myös kertoa kuinka Jumala auttoi minut ulos kierteestäni ja minusta tuli Jeesuksen seuraaja. Nuoren elämä on arvokas Jani sanoo haluavansa korostaa nuorille kuinka tärkeitä ja arvokkaita he ovat, jotta he osaisivat arvostaa itseään ja etsiä elämään todellista sisältöä. - Jeesus on minulle esimerkkinä numero yksi. Henkilökohtainen uskoni ja maailmankuvani perustuu Raamattuun. Ei ole kysymys loruista tai saduista, vaan todellisista tapahtumista. Jeesus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Kirkkoherra Heikki Holman mielestä Janin viesti sopii mainiosti leirin teemaan Uskalla kasvaa kristittynä. - Uskon, että jokainen nuori, joka tänne on tullut, on motivoitunut aiheeseen. Mukana on aktiivisia seurakuntanuoria ja nuoria, jotka ovat uskonnollisista asioista kiinnostuneita ja haluavat kuulla lisää. - Janin opetukset täällä voi hyväksyä kaikin puolin. Jani sanoo suoraan asiansa. Tulee pitäytyä Raamatun sanassa. Rento meininki Miikka Svärd oli leirillä isosiskon houkuttelemana vierailijana. Kemissä asuvana hän kertoi ensin aprikoivansa uskaltautuisiko mukaan, kun ei oikein tuntenut ketään. - Olen viihtynyt ja äkkiä näihin kavereihin tutustui. Täällä on rento meininki. 9-luokkalainen Miikka on ollut Kemin Saarenottassa leirillä isoskoulutuksen aikana. Hän arveli, että nuoret voisivat vierailla toisten seurakuntien nuorten leireillä paljon enemmän ja tuskin vastaanotossakaan olisi ongelmia. - Samaa porukkaahan ollaan, kuulutaan seurakuntaan ja silleen. Huumeet todellisuutta Tervolalainen Nita Lemettinen opiskelee Torniossa nuoriso- ja vapaaaikaohjaajaksi ja käy viikonloppuisin kotiseurakunnassaan vetämässä raamattupiiriä yli 13-vuotiaille. - Kyllä huumeiden käyttö on todellisuutta nuorten keskuudessa. Tiedän Torniossakin paljon nuoria, jotka käyttävät miedompia huumeita eivätkä pidä sitä ongelmana. On aika karua todeta tuo asenne, ongelmattomuus. - Janin kautta saimme kuulla huumekoukun omakohtaisesti rankkoja asioita kokeneen henkilön evankeliumin todistuksen. - Muutoinkin leiri on tosi rento. On paljon asiaa, mutta myös paljon yhdessäoloa, laulua ja leikkejä. Mahtavaa, että nuoret itse vetävät vapaahetkiä. (PV)

12 Linnan Lumikappeli kutsuu kristityn kilvoitteluun n Urheilu ja kilvoittelu hallitsevat teemana tämän vuoden Kemin lumilinnaa. Samaan teemaan asetti kirkkoherra Markku Korpela sanansa siunatessaan lumikappelin perinteisessä siunaustilaisuudessa ekumeeniseen käyttöön. - Kilpailkaa keskenämme toinen toisemme kunnioittamisesta. Kristityn vaellusta voi verrata kilparadalla juoksuun. Matkalla nähdään vaivaa ja kilvoitellaan, koska maali, hyvä päämäärä - taivaan koti, siintää silmiemme edessä. Korpela viittasi kilpailussa myös apostoli Paavalin sanoihin. - Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni. Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, on antava minulle tulemisensa päivänä. (2.Tim.4:6-8) Lumilinnan vihkiäiset aloitti Tuomaskuoro kanttori Marjo Nevalan johdolla. Ekumeenisen osuuden tilaisuuteen toi Oulun ortodoksisen seurakunnan pappi, isä Lars Ahlbäck, joka myös siunasi ja vihmoi pyhitetyllä vedellä kappelin käyttöön. Alttarin valaistus korostuu kapeahkossa, pitkässä kappelissa. Kilvoittelua myös avioliitossa Markku Korpela korosti myös, että kilvoittelu on teema, jonka vihkipappi voi antaa matkaevääksi tuoreelle avioparille. Lumilinnassa vihitään vuosittain helmi-maaliskuussa noin 10-30 vihkiparia, vahvisti linnanemäntä Marika Tomminen. Ihan hetken huumasta vihkiminen ei onnistu, vaan suomalaistenkin kohdalla paperisotaan tarvitaan aikaa viikon verran. Ulkomaisten parien kohdalla paperien valmistumiseen menee pitempi aika. Kirkkoherra Markku Korpela vihki lumikappelin Jumalan kansan lepopaikaksi. Tuomaskuoron laulajat olivat varustautuneet olosuhteiden mukaisesti. Kappelissa hiljennytään Ensisilmäykseltä tämän vuoden lumikappeli vaikuttaa aikaisempia pienemmältä. Pitkähkö, tuubimainen muoto korkeine Avajaisvieraat täyttivät lumikappelin peräseinää myöten. holveineen hämää, sanoo Tomminen. Kappeliin sopii noin 100 henkeä, joista 60:lle löytyy istuinpaikka. Kappelin kohdalla rakentajat eivät ole halunneet pysytellä tiukasti linnan teemassa, vaan tavoitteena on ollut harmonia, rauha ja ekumeenisuus. Alttari antaa jokaiselle vieraalle mahdollisuuden omaan hahmotukseen ja mielikuvaan. Kolme paasimaista elementtiä, joista keskimmäistä hallitsee risti, voi viedä ajatukset Golgatan tapahtumiin. Yhtä hyvin asetelmassa voi nähdä pyhän kolminaisuuden tai urheilukilpailujen palkintojen jaon. Linnanemäntä Marika Tomminen kertoo, että vuodesta toiseen kappelissa on onnistuttu toteuttamaan rauhallisuuden puhuttelevuus. - Olipa ryhmä kuinka hälisevä tahansa, aina se kappelissa hiljentyy. (PV) Apulaisoikeusasiamies: Liitykirkkoon.fi -palvelussa ei huomautettavaa n Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on antanut päätöksen kanteluasiassa, joka koski internetissä tehtyä kirkkoon liittymistä ilman henkilöllisyyden tarkistusta. Ratkaisussa katsotaan, ettei viranomaisen ole osoitettu menetelleen lainvastaisesti tai laiminlyöneen velvollisuuttaan, joten kantelu ei anna aihetta toimenpiteisiin. Liitykirkkoon.fi -palvelun kautta tulleet sähköiset lomakkeet käsitellään seurakunnissa. Ennen kirkkoon liittymistä liittyjään otetaan yhteyttä hänen toivomallaan tavalla. Yhteydenotto varmistaa asiakirjan eheyden ja alkuperäisyyden, vaikka yhteydenoton varsinainen tarkoitus on toivottaa liittyjä tervetulleeksi seurakuntaan. Liitykirkkoon.fi -palvelun kautta tuli 7 425 liittymislomaketta viime vuonna. Palvelu avattiin 2009. Sen tavoitteena on helpottaa kirkkoon liittymistä. Sivut sisältävät kirkon jäsenyyttä ja itse palvelua koskevan tietopaketin lisäksi sähköisen liittymislomakkeen.