1 LUPAPÄÄTÖS Nro 140/12/1 Dnro PSAVI/27/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2012 ASIA Eläinsuojan toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupa, Puolanka LUVAN HAKIJA Timo Mikkonen Tähteläntie 11b 89200 Puolanka
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 5 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 5 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunto... 6 Hakijan kuuleminen ja vastine... 7 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 7 Ympäristöluparatkaisu... 7 Lupamääräykset... 7 Eläinmäärä... 7 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 8 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 8 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 9 Jätteet ja varastointi... 10 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 11 Muut määräykset... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Luvan myöntämisen edellytykset... 12 Lupamääräysten perustelut... 12 Eläinmäärä... 12 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 13 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 14 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 14 Jätteet ja varastointi... 15 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 15 Muut määräykset... 15 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 16 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 16 Korvattava päätös... 17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 17 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 17 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 18 Ratkaisu... 18 Perustelut... 18 Oikeusohje... 18 MUUTOKSENHAKU... 19
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Timo Mikkosen eläinsuojan toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Kainuun ympäristökeskukseen 8.9.2009. Valtion aluehallinnon muuttuessa 1.1.2010 hakemuksen käsittely on siirretty Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijaitsee Puolangan kunnassa kylän keskustasta noin 25 km itäkaakkoon Rasinkylällä tilalla Tähtelä Rn:o 620:406:3:23 osoitteessa Tähteläntie 11 B, 89200 Puolanka. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminnalla on Kainuun ympäristökeskuksen 31.8.2001 myöntämä ympäristölupa. Kainuun maakuntakaavassa 2020 (valtioneuvoston 29.4.2010 vahvistama) alue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Alueella ei ole asemakaavaa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukeen sopimuskaudeksi 2007 2013. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tila on olemassa oleva maidontuotantotila, jolla on vuodelta 2001 voimassa oleva ympäristölupa 70 lypsylehmälle, 32 hieholle, 40 lihanaudalle ja 61 alle kahdeksan kuukauden ikäiselle nautaeläimelle. Nykyinen toiminta on laajennettu siten, että käytössä on 115 lypsylehmäpaikkaa sekä paikat 80 hieholle ja 30 vasikalle. Nyt tila hakee ympäristölupaa 115 lypsylehmälle, 80 hieholle ja 30 vasikalle. Lypsävät lehmät ovat parsinavetassa. Lypsylehmille on muutettu paikat osaksi entisistä hiehojen karsinoista ja osaksi vasikan karsinoista. Hakemuksen mukaan parsissa on 87 lehmää ja karsinoissa vasikkaosastolla yhdeksän lehmää. Ummessa olevat lehmät (noin
19 lehmää) ovat entisestä kalustovajasta tehdyssä ns. kylmäpihatossa eläinsuojan läheisyydessä. Osa hiehoista, 54 kappaletta, on kuivikepohjalla navetan jatkona olevassa kylmäpihatossa ja 26 hiehoa on karsinoissa navetassa ja vasikkaosastolla. Kylmäpihattojen yhteydessä on jaloittelualueet. Hiehot ja lehmät laiduntavat seitsemän kuukautta vuodessa. Laidunalaa on 30 hehtaaria ja ne sijaitsevat tilakeskuksen läheisyydessä. 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään eläinsuojassa lietelantamenetelmällä. Liete johdetaan lietesäiliöön valuttamalla. Navetan läheisyydessä sijaitsee neljä lietelantasäiliötä, joiden yhteistilavuus on 2 751 m 3. Lisäksi tilakeskuksesta noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsee 2 466 m 3 :n vuonna 2007 rakennettu lietelantasäiliö. Lietesäiliöt ovat betonisia ja kattamattomia. Kylmäpihatoissa on kuivikepohjat. Kuivitetun alueen pinta-ala on noin 200 m 2 ja kuivikepohjan reunojen korkeus on noin kaksi metriä. Kuivikepohjan reunojen materiaali on betoni ja filmivaneri. Kuivikepohjan paksuus on enimmillään metrin. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Poistettu kuivikepohja varastoidaan aumakompostina. Maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvedet (yhteensä 315 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön ja navetan sosiaalitilojen wc-vedet panospuhdistamoon. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoa on yhteensä 176 ha. Lisäksi lannanluovutussopimus on 1 000 lanta-m 3 :sta. Hakijan mukaan lannasta levitetään kolmannes viikkojen 21 ja 22 aikana, noin puolet viikkojen 26 ja 27 aikana ja noin viidennes viikkojen 35 ja 36 aikana. Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: kuolleet eläimet (noin 2 kpl/v), muovia (5 t/v), pilaantunutta rehua (50 m 3 /v) sekä jäteöljyä (250 l/v) ja muita ongelmajätteitä. Kuolleet eläimet haudataan omalle maalle, muovit toimitetaan Kuusakoski Oy:lle, jäteöljyt Ekokem Oy:lle ja muut ongelmajätteet Eko-Kympin vastaanottopisteeseen. Tilalla on 3 000 litran polttoainesäiliöt, jotka on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Paloviranomainen on tarkastanut polttoainesäiliön vuonna 2008. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita yhteensä noin 400 litraa, jotka säilytetään konesuojassa. Muut ympäristönsuojelunäkökohdat Säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin 800 tonnia ja aumaan 800 tonnia vuodessa. Lehmiä ja hiehoja laidunnetaan päivisin seitsemän kuukautta vuodessa. Laidunalaa on yhteensä 30 hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jota käytetään noin 60 päivää laidunkaudella noin viisi päivää kerrallaan.
Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja teuras- ja välityseläinauto keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Tilan sisäinen liikenne on normaalia maatalouteen liittyvää liikennettä. Tilalla on oma lähdekaivo, jonka etäisyys navetasta on noin 350 metriä. 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakemuksen mukaan lanta hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. tilalla harkitaan lannan energiakäyttöä. Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat eläinsuojasta 280 metriä pohjoiseen ja 770 metriä länteen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Eläinsuojat, lannanvarastointitilat tai lannanlevityspellot eivät sijaitse suojelualueilla tai luokitelluilla pohjavesialueilla, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Suurin osa toiminnalle varatuista peltoalueista sijaitsee Kiiminkijoen vesistöalueen Puolankajärven valuma-alueella (60.05). Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuva maaperään ja vesistöön kohdistuva kuormitus on tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin lannan levityksen yhteydessä tai pintavaluntana pelloilta. Riskin muodostavat myös lannan siirrot ja kuormaus. Vesitiiviit lietesäiliöt ja kanavat estävät lannan varastoinnin aikaiset suorat valumat ympäristöön. Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuu jonkin verran hajuhaittoja. Hajuhaitat rajoittuvat yleensä karjarakennuksen ja lantaloiden läheisyyteen. Lannanlevitys aiheuttaa hajuhaittoja levitysalueen ympäristössä levitysaikana. Melua aiheutuu tilan sisäisestä liikenteestä. Ulkopuolinen liikenne tilalle muodostuu maidonkuljetuksesta joka toinen päivä sekä rehun ja teuraiden kuljetuksista noin kerran kuukaudessa. Tilan sisäinen liikenne on normaalia maatalouteen liittyvää liikennettä. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Lannan varastointitilavuus täyttää 12 kuukauden tarpeen, joten levitysajankohtaa voidaan tarvittaessa muuttaa, mikäli ympäristöolosuhteet ovat epäedulliset lannan levitykselle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudelle 2007 2013, jonka perusteella tilan pelloista otetaan määräajoin maanäytteet viljavuustutkimuk-
sia varten. Myös levitettävän lannan koostumus analysoidaan viiden vuoden välein. 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on pyydetty 3.1.2011 ja uudestaan 11.3.2011 täydentämään muun muassa selvityksellä siitä, kuinka hakemuksessa oleva eläinmäärä sijoitetaan nykyiseen eläinsuojaan. Hakemusta on täydennetty 4.2.2012 ja 13.4.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Puolangan kunnan virallisella ilmoitustaululla 19.9. 19.10.2011. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Puolangan kunnantalolla. Hakemusasiakirjoihin on voinut tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisia. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Puolangan kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta ja eläinlääkärilausuntoa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelu, oikeusturva ja luvat vastuualueelta. Lausunto 1. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kainuun ELY-keskus) Kainuun ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue toteaa, että hanke ei ole ristiriidassa Kainuun maakuntakaavan mukaisiin aluevarauksiin tai merkintöihin nähden. Toiminta-alue sijaitsee Kainuun maakuntakaavassa poronhoitoalueeseen jääden sen ulkopuolelle. Kohde jää maakuntakaavassa määritellyn luontomatkailun kehittämisalueen sisäpuolelle ja maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Tuotantorakennukset eivät sijoitu yleiskaavoitetulle eikä asemakaavoitetulle alueelle. Eläinsuoja toimintoineen ei sijaitse pohjavesialueella, eikä hakemuksesta ole huomauttamista luonnonsuojelukysymysten kannalta. Eläinsuojan toiminta vuokrapeltoineen sijaitsee pääosin Puolangan kunnan alueella. ELY-keskus lausunnossa toteaa, että toiminta-alueen lähimmät vesistöt ovat pieniä järviä, lampia, vaaroilta virtaavia puroja sekä pieniä jokia. Alueen vallitseva vesistökuormitus on peräisin maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta peräisin olevaa kuormitusta. Suurin osa toimintaalueen peltolohkoista sijaitsee Kiiminkijoen vesistöalueen Puolankajärven (60.05) valuma-alueella. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 vaikutusalueen lähimpiä vesistöjä ei ole luokiteltu. Loput toiminta-alueen pelloista sijaitsevat Tuomijoen valumaalueella (59.464). Tuomijoki on luokiteltu veden laadun ja asiantuntijaarvioin perusteella hyvään ekologiseen tilaan. Vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa toiminta-alueelle ei ole esitetty maatalouden lisätoimenpiteitä. Tiukimmat vesiensuojeluvaatimukset kohdistuvat Iso- Salmisen äärellä oleville peltolohkoille (peltolohkot 00735, 00736, 02221).
Iso-Salminen on rehevöitynyt voimakkaasti ja järven ruokokasvustot on niitetty Kainuun ympäristökeskuksen toimesta. Lausunnossa todetaan, että vaara-alueilla sijaitsevilla kaltevilla peltoalueilla on oltava erityisen huolellinen lannan levityksessä ja pyrittävä sijoittamaan liete suoraan peltoon, jotta ravinnehuuhtoumat jäävät näillä riskialueilla mahdollisimman vähäiseksi. Toiminta-alueen pienvesissä elää vielä taantuneita purotaimenkantoja, joiden elinmahdollisuuksia ei saa toiminnalla vaarantaa. Haettavana olevalta kohteella on edellytettävä hyvää maatalouden vesiensuojelua edustavia käytäntöjä. Vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelymenetelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toimintaan on määrättävä nykysäännösten mukaiset lupamääräykset. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä riittävästi ja lannan varastointitilat tulee olla riittävät. Luvassa tulee antaa määräys käymäläjätevesien johtamisesta nykylainsäädäntöä vastaavaksi. Hakemusasiakirjoissa ei ole selkeästi osoitettu haetulla eläinmäärälle eläinpaikkoja. Lupaviranomaisen ei tule myöntää haetulle eläinmäärälle lupaa, ellei hakija osoita ko. määrälle eläinpaikkoja. Ympäristövaikutusten seuraamiseksi toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tietoja toiminnasta, muiden muassa tietoja eläin- ja lantamääristä sekä jätehuollosta vuosittain valvontaviranomaiselle sekä ilmoittaa välittömästi ELY-keskukselle pilaavista häiriö- tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 7 Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on 19.12.2011 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnosta ja muistutuksista. Hakija ei ole antanut vastinetta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Timo Mikkoselle eläinsuojan toiminnan laajentamiseen Puolangan kunnassa Rasinkylän Tähtelän tilalla (Rn:o 620:406:3:23). Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Eläinmäärä 1. Hakemuksen täydennyksenä 13.4.2011 esitettyjen piirrosten mukaisiin eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 112 lypsylehmää, 72 hiehoa ja 30 vasikkaa (yhteensä 924 eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muuttaa
edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. 8 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 2. Eläinsuojassa muodostuva lietelanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöihin kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään 4132 m 3. Kuivikepohjan varastointia varten on oltava tiivispohjaista lantalatilavuutta vähintään 633 m 3. Lantaloissa tulee olla kolmella sivulla vähintään 0,5 metrin korkuiset reunat. Neljännellä reunalla on oltava vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja sen ulkopuolella kuormauslaatta niin, että lanta nesteineen ei valu lantalan ulkopuolelle. Mahdollinen neste on imeytettävä kuivikkeisiin. Nestevalumat lantalan ulkopuolelle tulee estää. Lantala tulee rakentaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Suunnitelma lantalan toteutuksesta tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukseen kolme kuukautta ennen lantalan rakentamista. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä alustalla, jossa on nesteen keräys. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. 3. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymäläjätteitä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 4. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 110 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan haltijan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle.
Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 5. Lietelannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Vesistöön rajoittuvilla peltoalueilla lietelantaa levitettäessä tulee lietelanta mullata välittömästi tai käyttää multaavaa levitintä. 6. Lietelanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä ja kesällä kasvukauden aikaan. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 50 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 9 Jaloittelualue ja laiduntaminen 7. Kylmäpihattojen yhteydessä olevat jaloittelualueet on rakennettava kokonaan tiivispohjaiseksi, jos pinta-alaa on alle 20 m 2 /täysikasvuinen nautaeläin, ja että likavedet voidaan johtaa keräilykaivoon. Kaivon tilavuus on oltava vähintään 0,2 m 3 jaloittelualan neliömetriä kohti. Jos jaloittelualueen pinta-ala on yli 20 m 2 /täysikasvuinen nautaeläin, on jaloittelualueella oltava tiivispohjaista alaa ruokintapaikalla ja jaloittelualueelle avautuvan kulkuaukon edessä rakennuksen ulkopuolella. Kattamattomissa ruokintapaikoissa on oltava keräilykaivot, joiden tilavuus on vähintään 0,2 m 2 /ruokinta-alan neliömetri.
Jaloittelualueet on oltava määräyksen mukainen vuoden 2013 loppuun mennessä. Suunnitelma jaloittelualueesta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. 8. Eläimiä laidunnettaessa laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laidunalueilla eläinten väliaikaiset juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Tarvittaessa juotto- ja ruokintapaikoilla tulee käyttää kuivikkeita kärpäs- ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. 10 Jätteet ja varastointi 9. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit, voiteluaineet ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 10. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä, lukituksella ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin sekä paloviranomaisen määräykset. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikat on tehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2013 loppuun mennessä. 11. Jätehuolto on hoidettava Puolangan kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava sellaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. Öljyllä tai muulla kemikaalilla likaantunut maa-aines ja roiskeet on poistettava välittömästi ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Tiivispohjaiselta alustalta ei saa syntyä ravinnevesivalumia ympäristöön.
12. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Poikkeuksellisissa tapauksissa ne voidaan hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Syrjäisillä alueilla, johon Puolangan kunta kuuluu, voidaan kuolleet eläimet kunnaneläinlääkärin luvalla haudata maahan. Eläimiä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävästä rinteestä, eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. 11 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot syntyneistä lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisentypen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Muut määräykset 14. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 15. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Puolangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ELY-keskukselle. 16. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.
17. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 12 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojan toiminta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ja luvanhakijoiden asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinmäärän ja eläinaineksen koostumuksen perusteella lasketun eläinyksiköiden mukaan kysymys ei ole yli 2,5 -kertaisesta laajennuksesta, mikä katsottaisiin uudeksi toiminnaksi. Laajennettavan eläinsuojan lähietäisyydellä ei sijaitse asuttuja naapurikiinteistöjä, eikä muita häiriintyviä kohteita. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kainuun maakuntakaavassa 2020 alue on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön mukaan. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan alueen vesistöt ovat käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvässä ekologisessa tilassa tai niitä ei ole luokiteltu. Vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa ei ole esitetty toiminta-alueelle maatalouden lisätoimenpiteitä. Maatalous on kuitenkin yleisesti vesistöjen tilaan vaikuttava kuormitustekijä, joten maatalouden vesistökuormitukseen mm. eläinsuojien toimintaan ja peltojen viljelytekniikkaan, on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, jotta vesien hyvä tila säilytetään. Lupapäätöksessä on annettu lannanlevitystä koskevat lupamääräykset ja selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen. Lupamääräyksessä 16 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Eläinmäärä Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksissa olevien eläinpaikkojen perusteella seuraavasti: Parsiin on katsottu sopivan enimmillään yh-
teensä 84 lypsylehmää, navetan vasikkaosastoon yhdeksän lypsylehmää ja erilliseen, entisestä kalustovajasta tehtyyn kylmäpihattoon 19 ummessa olevaa lehmää. Kylmäpihatoon on katsottu sopivan enimmillään yhteensä 54 hiehoa, navetan karsinaan yhdeksän hiehoa ja vasikkaosaston karsinaan yhdeksän hiehoa. Hiehojen kylmäpihatossa ja ummessa olevien lehmien kylmäpihatossa on otettu huomioon se seikka, että eläimet ruokailevat ulkona jaloittelualueella. (lupamääräys 1) 13 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja muut säiliöihin johdettavat nesteet. Tilalla tarvitaan säiliötilavuutta luvan salliman eläinmäärän mukaisen lietelannan, eläinsuojan pesuvesien ja puristenesteen varastointia varten yhteensä 3 032 m³ vuodessa. Lietelantajärjestelmän piirissä olevia eläimiä on laskettu olevan seuraavasti: 93 lehmää, 18 hiehoa ja 30 vasikkaa. Ilman kiinteää katetta oleviin 2 466 m 3 :n, 1 192 m 3 :n, 680 m 3 :n ja 565 m 3 :n sekä 311 m 3 :n lietesäiliöihin kertyvien sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan yhteensä 550 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu avolietesäiliöiden pinta-ala x 0,3 m. Tilalla on varastointitilaa viidessä lietelantasäiliöissä yhteensä 5 214 m 3. Hakemuksessa esitetyt varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden varastointitarvetta varten. Kestokuivikepohjan varastointitilavuutta tarvitaan tilalla yhteensä 633 m 3. Lantalan tilavuutta laskettaessa on otettu huomioon kylmäpihatossa olevat hiehot ja erillisessä entisestä kalustovajasta tehdyssä kylmäpihatossa oleskelevat ummessa olevat lehmät eli yhteensä 73 eläintä. Laskennallisesti on otettu huomioon, että kestokuivikepohja tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa, jolloin toinen tyhjennys tehdään lantalaan ja toinen keväällä suoraan pellolle. Sade- ja sulamisvesien määräksi tarvitaan lisäksi varastointitilavuutta avolantalan pinta-ala x 0,1 m. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää niin ikään pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 2) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jos sosiaalitilojen wc-vesiä käsitellään paikan päällä, on katsottu tarpeelliseksi, että ympäristöön wc-vesistä aiheutuvaa kuormitusta on vähennettävä vähintään yhtä paljon, kun vastaavia asuinkiinteistöjen asumisjätevesien kuormitusta vaaditaan vähennettävän valtioneuvoston hajajätevesistä annetun asetuksen (209/2011) mukaisesti. (lupamääräys 3)
14 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, ettei peltoja ylilannoiteta eikä ylilannoituksesta tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä aiheuteta ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Hakijalla on lannanlevitykseen käytettävissä riittävästi peltoalaa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 4) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Vesistöjen äärellä lietelannan levitys on sallittu vain multaavalla levittimellä tai multaamalla välittömästi, koska sen katsotaan olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jolla vähennetään ravinteiden ja kiintoaineen pääsyä pelloilta vesistöön. Multaavalla levittimellä tarkoitetaan myös levitintä, jolla liete sijoitetaan kasvustoon. (lupamääräys 5) Lannan levitys on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat riittävän leveät vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisaluetta ja niiden suojavyöhykkeitä. (lupamääräys 6) Jaloittelualue ja laiduntaminen Eläinsuojan yhteydessä olevat jaloittelualueet tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Mahdollisen jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. (lupamääräys 7) Laiduntamisesta on annettu määräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Laidunalueiden juotto- ja ruokintapaikkoihin liittyvät velvoitteet on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viihtyisyys- ja terveystekijät huomioiden. Määräys laiduntamisen välttämisestä
talousvesikaivojen ympäristössä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. (lupamääräys 8) 15 Jätteet ja varastointi Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen sekä öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. Jätteisiin liittyvä terminologia on osaksi muuttunut uuden jätelain (646/2011) tullessa voimaan 1.5.2012. (lupamääräykset 9 ja 10) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamalla ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 11) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Syrjäisillä alueilla eläinperäisen jätteen hautaaminen on kunnaneläinlääkärin luvalla mahdollista. Eläinten hautaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön asetusta eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011). (lupamääräys 12) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 13) Muut määräykset Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai
toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 14) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle muun muassa onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 15) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 16) Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 17) 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kainuun ELY-keskuksen lausunnossa esille tuodut vesiensuojeluun liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 2 ja 4-8. Lannan varastointiin ja käsittelyyn liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 5 ja 6. Käymälävesien käsittelystä on annettu lupamääräys 4. Vesistöön rajoittuvilla peltoalueilla on määrätty jätettäväksi kymmenen metrin levyiset suojakaistat, joille ei saa levittää lantaa, sekä käyttämään multaavaa levitintä lietteen levitykseen. Lupamenettelyssä on selvitetty, että toiminnassa on käytettävissä riittävä peltopinta-ala lannan levitykseen. Lupamääräyksessä16 on määrätty parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Toiminnan vuosittaisesta raportoinnista on määrätty lupamääräyksessä 13. Ilmoitusvelvollisuudesta mahdollisissa ympäristöä pilaavista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa on annettu lupamääräys 15. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta.
Lupamääräysten tarkistaminen Lupaviranomainen voi määrätä, että lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saajan on viimeistään vuoden 2022 joulukuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä hakemukseen vaadittavien muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2021. 17 Korvattava päätös Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Kainuun ympäristökeskuksen Timo Mikkosen eläinsuojalle 31.8.2001 myöntämän ympäristöluvan Dnro 1201Y376-131. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6, 8, 41 43, 45, 55, 56, 96 ja 100 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6 ja 15 :t Jätelaki (646/2011) 149 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
18 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 570 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 570 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan muun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Lupahakemuksen käsittelyn työmäärä on vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, joten lupamaksu on taulukon mukainen perusmaksu. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Seija Schroderus-Härkönen Päätöksen on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Anttila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 668 tai 0295 017 500. SSH/am Liite Valitusosoitus Päätös Tiedoksi Hakija Kainuun ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Puolangan kunta Puolangan kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Suomen AVI / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Suomen ympäristökeskus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 21.1.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.